Opinto-ohjaajien ensimmäinen vierailu Poliisiammattikorkeakoulussa

Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin perjantaina 18.11.2022 opinto-ohjaajina toimiville tarkoitettu esittely- ja tutustumistilaisuus, johon osallistui 46 opinto-ohjaajaa. Tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa ja tavoitteena oli hankkia kokemuksia siitä, toimisiko tämänkaltainen tapahtuma uutena yhteydenpitokanavana opintoohjaajien ja Poliisiammattikorkeakoulun välillä.

Aikaisemmin Poliisiammattikorkeakoulu on osallistunut Opopäiviin näytteilleasettajana ja kirjallista materiaalia on toimitettu postitse opinto-ohjaajina toimiville. Kaikki kohtaamiset ja yhteydenotot on nähty Poliisiammattikorkeakoulussa merkittävinä, koska luonnollisesti pyrimme jakamaan mahdollisimman paljon tietoa poliisin ammatista ja siihen johtavasta koulutuksesta asiasta kiinnostuneille.

Jo ennen tilaisuuden alkua kokoustilassa kävi vilkas puheensorina, kun eri puolilta Suomea paikalle tulleet opinto-ohjaajat vaihtoivat kuulumisia. Nopeassa kartoituskyselyssä kävi ilmi, että paikalle oli tullut väkeä niin pohjoisesta kuin etelästä, lännestä ja idästä, tietystikään Sisä-Suomea unohtamatta.

Päivän ohjelma aloitettiin esityksellä poliisikoulutukseen hakemisesta ja opiskelijoiden valintamenettelystä, jotka poikkeavat muiden korkeakoulujen toimintatavoista huomattavan paljon ja ne ilmenevät seuraavista kirjauksista.

Keskeisiä asioita päivän sisällöstä

Poliisiammattikorkeakoulu ei ole mukana korkeakoulujen yhteishaussa. Suomenkieliseen poliisi (AMK) -tutkin- tokoulutukseen järjestetään vuodessa neljä hakukertaa ja ruotsinkieliseen polis (YH) -exam koulutukseen voi hakea puolentoistavuoden välein.

Poliisikoulutukseen hakeminen ja opiskelijoiden valintamenettely poikkeavat muiden korkeakoulujen toimintatavoista huomattavan paljon.

Poliisiammattikorkeakoulun valinnoissa ei pisteytetä mitenkään ylioppilastutkinnon arvosanoja. Tämän perustella voimme todeta, etteivät lukiossa tehtävät aine- ja kurssivalinnat vaikuta ratkaisevasti opiskelijan tulevaisuuteen. Kaikki opittu on tietysti hyödynnettävissä valintakokeissa, mutta yksittäisen arvosanan merkitys ei muodostu valinnassa ratkaisevaksi.

Kaikki poliisi (AMK) -tutkintoon hakevat ovat siltäkin osin yhdenvertaisia, ettei aikaisemmin suoritettua korkeakoulututkintoa tai vastaanotettua opiskelupaikkaa huomioida. Kaikki opiskelijat siis hakevat ja heidän suorituksensa pisteytetään yhtenä hakijaryhmänä ja opiskelijat valitaan valintakoemenestyksen perusteella. Mainittakoon vielä varmuuden vuoksi, ettei todistusvalintaa käytetä eikä sen käyttöä olla aloittamassa.

Opiskelijoiden sisäänottotavoite vuonna 2022 oli 400 uutta opiskelijaa, mutta vain 255 opiskelijaa valittiin. Poliisihallituksen määrittelemästä tulostavoitteesta tingittiin tälläkin kertaa yhteisen näkemyksen perusteella. Näkemyksen mukaan opiskelemaan valittavien on saavutettava valintamenettelyssä riittävä tulos, jotta opinto-oikeus voidaan hakijalle myöntää. Kirjallinen tuotos, fyysisten testien tulokset sekä riittävä menestys haastatteluissa ja psykologisissa testeissä ratkaisee sisäänpääsyn.

Ensimmäinen hakuyritys voi toimia sekä valmentavana kokemuksena että myös herätteenä siihen, onko hakija edelleen valmis jatkamaan poliisikoulutukseen hakeutumista.

On tietysti korostettava sitä, että hakija voi tehdä hakemuksen perättäisille hakujaksoille eli yksittäisestä hylkäävästä päätöksestä huolimatta, opiskelupaikka voi olla tarjolla muutaman kuukauden viiveen jälkeen. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että opiskelupaikka ei toteudu ensimmäisellä hakukerralla. Tällöin ensimmäinen hakuyritys voi toimia sekä valmentavana kokemuksena että myös herätteenä siihen, onko hakija edelleen valmis jatkamaan poliisikoulutukseen hakeutumista.

Opiskelijoiden sisäänottotavoite vuodelle 2023 on edelleen tasolla 400 uutta opiskelijaa. Tämän jälkeiset tavoitteet täsmentyvät eduskuntavaalien jälkeen, kun tuleva hallitus todennäköisesti määrittää poliisien kokonaismäärää koskevan tavoitteen hallitusohjelmassa. Poliisien kokonaismäärä linjaa samalla myös sisäänottotavoitteen.

Poliisi (AMK) -tutkinnon laajuus on muista ammattikorkeakoulututkinnoista poiketen 180 opintopistettä. Merkittävä osa opinnoista toteutetaan lähiopintoina ymmärrettävistä syistä. Ajotaitoa, voimankäyttöä ja teknistä rikostutkintaa on vaikea opiskella etänä ja Poliisiammattikorkeakoulun oppimisympäristöt tukevat oikeiden ja hyväksyttyjen toimintatapojen oppimista.

Ajotaitoa, voimankäyttöä ja teknistä rikostutkintaa on vaikea opiskella etänä.

Tutkintoon sisältyy palkallinen harjoittelu nuoremman konstaapelin määräaikaisessa virkasuhteessa jossakin päin Suomea. Harjoittelupaikat pyritään jakamaan esitettyjen toiveiden perusteella, mutta käytännössä toiveet ja harjoit- telupaikat eivät täysin kohtaa. Ohjattu harjoittelu on poliisilaitosten panos uuden oppimiseen ja harjoitteluohjaajia on kullakin poliisilaitoksella rajallinen määrä.

Päivän aikana pidetyt esitykset herättivät paljon kysymyksiä ja toivat esille opinto-ohjaajien työn arkipäivän. Monet kysymykset kun olivat sellaisia, ettemme ole niihin Poliisiammattikorkeakoulussa törmänneetkään.

Kampus-kävely vierailun lopuksi

Päivän lopuksi toteutettiin kampuskävely Poliisiammattikorkeakoulun alueella. Rastipisteitä oli kolme ja niissä esitettiin poliisiopiskelijoilta edellytettävän ajotaidon yksityiskohtia, valintakokeeseen sisältyvän ketteryysradan haasteita sekä teknisen rikospaikkatutkintaan liittyviä kysymyksiä.

Rastipisteillä käytiin vilkasta keskustelua nykyisten opiskelijoiden ajokokemuksen kertymiseen liittyvistä asioista. Ajokortin hankkiminen ei nykyisin ole 18-vuotialle samankaltainen itsestäänselvyys kuin aikaisemmin. Toisaalta ajokokemusta ei kerry, jos autoa ei ole käytettävissä.

Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeessa testataan esimerkiksi hakijoiden kirjallista osaamista ja soveltuvuutta poliisityöhön. Lisäksi hakijoiden fyysisiä ominaisuuksia testataan ja ilmeisesti haastavimpana rastina pidetään juuri kyseistä ketteryysrataa. Kaikkien fyysisten testien mallisuoritukset, hyväksytyn suorituksen minimiraja ja pisteytys löytyvät Poliisiammattikorkeakoulun nettisivuilta.

Tekninen rikospaikkatutkinta on monille periaatteessa tuttua television sarjaohjelmista, jotka sisältävät osin faktaa ja osin fiktiota.

Tekninen rikospaikkatutkinta on monille periaatteessa tuttua television sarjaohjelmista, jotka sisältävät osin faktaa ja osin fiktiota. Teknisen rikospaikkatutkinnan rastilla olivat esillä muun muassa sormenjälkien ottaminen, jalkineen jäljen valamisen perusteet ja muut teknisen rikospaikkatutkinnan perustehtävät.

Seuraava tapahtuma keväällä 2023

Kokemukset päivästä olivat puolin ja toisin erittäin myönteisiä. Tämän perusteella Poliisiammattikorkeakoulu järjestääkin vastaavan tilaisuuden keväällä 2023. Tarkkaa aikaa emme ole tälle tilaisuudelle vielä määrittäneet, mutta ennakkotietona tämä jo kerrottakoon. Mikäli toimintamalli koetaan hyödylliseksi ja se tukee opinto-ohjaajia työssään, olemme valmiit jatkamaan tilaisuuksien järjestämistä.

Tarkempia tietoja poliisikoulutuksesta ja valintamenettelystä löydät Polamkin sivuilta www.polamk.fi tai kysymällä asiasta tarvittaessa tarkemmin sivuilta löytyvän yhteystiedon kautta.

Teksti: Petri Alkiora, koulutusjohtaja, Poliisiammattikorkeakoulu

Kuvat: Jenna Lehtonen