Työnohjaus opinto-ohjaajan työhyvinvoinnin tukena

Opinto-ohjaaja on sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutuksen ammattilaisena läsnä päivittäin erilaisissa vaihtelevissa kohtaamisissa, jotka edellyttävät asettumista kielen ja läsnäolon kautta rakentuviin uutta todellisuutta luoviin tilanteisiin ohjattavien kanssa. Ohjaustyössä ohjattavan toimijuuden tukeminen sekä uuden löytämisen ja näkemisen mahdollistuminen edellyttävät opinto-ohjaajalta samanaikaisesti sekä “yhdessä ihmettelevää” että “tietävää” roolia ja läsnäolevaa taitoa, jossa pysähdytään ohjattavan lähtökohdista nousevien teemojen äärelle, institutionaalisia ja “muuta” todellisuutta unohtamatta. Lisäksi ohjaustyössä päivittäin vaihtuvat moninaiset kohtaamiset altistavat erilaisiin tunnetiloihin, kuten esim. epävarmuuden ja riittämättömyyden sietämiseen, ja toisaalta kohtaamisissa syntyvään voimaantumisen tunteeseen. Opinto-ohjaaja on työssään yksilö- ja ryhmäohjauksen asiantuntija, jonka työn ideaalina on ohjaustilanteissa toimia ohjattavan/-vien tukena heidän etsiessä uusia mahdollisuuksia uuden todellisuuden rakentumiselle ja tulevaisuuksien näkyväksi tekemiselle.

Kun opinto-ohjaajien työtä tarkastellaan edellä olevista lähtökohdista, niin olisiko tarpeen pysähtyä ohjaajan työhyvinvoinnin äärelle ja kysyä: “Miten työnohjaus työskentelymuotona voisi toimia opintoohjaajan työhyvinvointia proaktiivisesti ja ylläpitävänä voimaannuttavana tilana, jossa ohjaustyön haasteita ja onnistumisia saa työnohjaajan tuella jakaa joko yksilötyönohjauksessa tai kollegiaalisesti ryhmä-/yhteisötyönohjauksessa?” Tässä artikkelissa pysähdymme kysymyksen virittämänä tarkastelemaan ja kuvaamaan työnohjausta työhyvinvointia ylläpitävänä työmuotona ja esittelemme kahden eri ammattikorkeakoulun ryhmätyönohjauksen mallit opinto-ohjaajien työn tukena.

Mitä on työnohjaus?

Työnohjaus on tulkintojen tekemiseen perustuva tavoitteellinen oppimisprosessi ja työmenetelmä, jossa päämääränä on yksilön tai yhteisön toiminnan ja kulttuurin merkitysten syvällisempi ymmärtäminen sekä uudistava oppiminen. Työnohjauksessa on kyse työn tutkimisesta ja siitä oppimisesta. Keskeisinä periaatteina ovat dialogisuus, osallisten kuunteleminen, kuulluksi tuleminen ja kunnioittaminen sekä arvostava kohtaaminen, rakentava kriittisyys, reflektiivisyys ja luottamuksellisuus.

Työnohjauksessa dialogisuus ja reflektiivisyys ovat tutkivaa vuoropuhelua itsen ja toisten kanssa, jolloin osallistujille tarjoutuu mahdollisuus pysähtyä omien käsitysten, kokemusten ja ymmärryksen analyyttiseen tarkasteluun sekä kollektiivisen jakamisen kautta uudistuviin näkökulmiin ja itsereflektion syvenemiseen. Työnohjaus siis palvelee asiakkaan tavoitteita ja siinä pyritään selkiyttämään osallistujien työ- ja oppimistavoitteita, työolosuhteiden piirteitä, työssä kuormittavia seikkoja sekä oman persoonan ja työminän välisiä piirteitä. Parhaimmillaan työnohjaus auttaa tiedostamaan omia toimintatapoja ja tiedostamisen avulla säätelemään, kehittämään sekä muuttamaan ja hallitsemaan paremmin omaa työtoimintaa.

Parhaimmillaan työnohjaus auttaa tiedostamaan omia toimintatapoja ja tiedostamisen avulla säätelemään, kehittämään sekä muuttamaan ja hallitsemaan paremmin omaa työtoimintaa.

Yhteisöllinen, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, rakentuu yksilöiden kunnioittamiselle, avoimuudelle, toisia kunnioittavalle vuorovaikutukselle ja luottamukselle. Työhyvinvoinnin rakentumisen ja ylläpitämisen näkökulmasta työnohjaus tarjoaa työyhteisölle tilan, jossa luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä saa jakaa ja työstää työhön liittyviä kokemuksia, tilanteita (casetyöskentely), tunteita ja ajatuksia sekä tulla kuulluksi ja nähdyksi samalla yhteisöllisesti ja yksilönä. Parhaimmillaan työnohjaus palvelee koko työyhteisön ammatillista kasvua ja kehittymistä; työssä jaksamista, muutosten hyödyntämistä oppimisessa, reflektiivisen työotteen kehittymistä, yksilöllisen ja yhteisöllisen ajattelun sekä toiminnan muutosta näkökulmien vaihtamisen ja vaihtumisen myötä.

Työnohjaus on ohjattua työskentelyä ja prosessissa työnohjaajan rooli on keskeinen. Ammattimaisesti toimivalla työnohjaajalla onkin vankka itsetuntemus, jonka kautta hänen on mahdollista tarkastella osallisten esiin nostamia asioita/ teemoja ulkopuolisen silmin ja toimia työskentelyn ohjaajana, niin että prosessin omistajuus säilyy työnohjausryhmällä. Hänen vastuullaan on rakentaa työnohjaustapaamisista ja -prosessista dialoginen tila, joka tarjoaa osallistujille “yhdessä ajattelemisen” mahdollisuuden. Työnohjaajan on työssään tärkeää pohtia sitä, miten dialogin ja reflektion avulla osallistujien kokemuksille muodostetaan tutkimisen ja tulkinnan keinoin merkitys sekä miten kokemukset otetaan tietoiseen tarkasteluun ja hyödynnetään merkityksellisinä tapahtumina uudistuvassa ja näkökulmia muuttavassa prosessissa. Työnohjaajalle dialogisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen on merkityksellistä, koska dialogissa toisten kanssa pyritään tavoittamaan merkittävä ajattelumuutos, miten tulisin itse paremmin ymmärretyksi -ajattelusta, miten ymmärtäisin paremmin itseäni ja muita –ajatteluun.

Opinto-ohjaajien työnohjauksen malleja ja kokemuksia ammattikorkeakouluista

Opinto-ohjaajien työnohjaus

Oamkissa

Oulun ammattikorkeakoulussa on järjestetty opinto-ohjaajille työnohjausta jo noin kymmenen vuoden ajan. Työnohjaus on toteutunut ryhmämuotoisena ja työnohjaajina ovat toimineet sosiaali- ja terveysalan yksikön työnohjaajiksi kouluttautuneet lehtorit.

Tähän artikkeliin kootut tiedot opintoohjaajien työnohjauksesta perustuvat opinto-ohjaajien työnohjaajan haastatteluun (kysely) ja tekstissä olevat sitaatit ovat opinto-ohjaajien työnohjaukseen osallistuneilta anonyymisti kerättyjä vastauksia kysymykseen: ”Millainen merkitys opinto-ohjaajien työnohjauksella on ollut työllesi?”

Työnohjauksen toteutus

Tämänhetkisen työnohjauksen teoreettisina taustoina ovat kokemuksellinen oppiminen ja ratkaisukeskeisyys. Teoreettiseksi perustaksi on tunnistettavissa myös kognitiivisen viitekehyksen periaatteita. Työnohjaajan toimintaa ohjaavana periaatteena on opinto-ohjaajan oman työhyvinvoinnin edistäminen ja heidän toimintansa kunnioittaminen.

Alkuvuosina työnohjaus toteutettiin fyysisesti paikan päälle osallistuen, mutta nykyisin se toteutuu hybridimallilla. Osallistujat voivat valita haluavatko tulla työnohjaukseen paikan päälle vai osallistuvatko etäyhteydellä. Koronarajoitusten aikana työnohjaus tapahtui kokonaan etäyhteyksin.

Työnohjaukseen osallistuu säännöllisesti kahdeksan henkilöä. Kaikki osallistujat toimivat tavalla tai toisella opinto-ohjauksen tehtävissä. Heistä kuusi tekee päätoimisesti opinto-ohjaajan työtehtäviä. Yhden osallistujan työtehtävistä opintoohjaus muodostaa vain osan ja yhden työtehtävät liittyvät pääosin opetuksen suunnitteluun. Opinto-ohjaajat saavat käyttää työnohjaukseen työtuntejaan tai mikäli he ovat osa-aikaisia opinto-ohjaa- jia saavat he tuntiresurssia työnohjaukseen.

“Olen osallistunut työnohjaukseen noin 10 vuotta. Työnohjaus tukee työssäjaksamista. Samalla saan vertaistukea muilta opinto-ohjaajilta, kun yhdessä mietimme haastavia opiskelijacaseja.”

“Olen osallistunut työnohjaukseen noin 10 vuotta.

Työnohjaus tukee työssäjaksamista. Samalla saan vertaistukea muilta opintoohjaajilta, kun yhdessä mietimme haastavia opiskelijacaseja.”

Työnohjauksen eteneminen

Opinto-ohjaajien työnohjaus toteutuu kerran kuukaudessa. Yhden kerran kesto on yksi ja puoli tuntia. Tyypillinen työnohjauskerta etenee pääpiirteissään seuraavasti. Työnohjauksen alussa annetaan osallistujille mahdollisuus kertoa vapaaehtoisuuteen perustuen aiheesta, jonka osallistuja mahdollisesti haluaa tuoda yhteiseen keskusteluun. On tärkeää, että aluksi kuullaan jokaisen osallistujan ”ääni” ja ne tunnelmat, jotka kullakin juuri sillä hetkellä on. Käsiteltäväksi otettava asia on usein jo jollakin mielessä valmiina ja luontevalla tavalla se saa keskustelussa tilan.

“Ennen työnohjausta luonnostaan reflektoi omaa työtään. Tämä pysähtyminen avaa aina silmiä ja auttaa osaltaan huomaamaan olennaisen ja myös kipukohdat arjen toimissa.”

Asian käsittely etenee työnohjaajan ammatillisesti keskustelua ohjaten. Opintoohjaajat ottavat aktiivisesti osaa keskusteluun, jossa käsiteltävää asiaa pohditaan.

Työnohjaaja tekee tarkentavia kysymyksiä, esittää ratkaisuvaihtoehtoja tai tuo esiin näkökulmia, jotka ovat yhteydessä ratkaisuun. Työnohjausryhmän yhteisen keskustelun ja vertaistuen merkitys on suuri erityisesti ratkaisujen toimivuuden pohdinnassa ja työskentelyolosuhteiden tarkastelussa. Työnohjauksen loppupuolella ratkaisuvaihtoehdot tiivistetään ja tilanteen keskusteluun tuonut henkilö tarkentaa, miten on hyvä edetä.

“Mahdollisuus saada eri näkökulmia ja vertaistukea, miten edetä erityisen haastavassa ohjaustilanteessa.”

Käsiteltävät aiheet

Opinto-ohjaajien aiheet työnohjauksissa liittyvät useimmiten opiskelija-asioihin. Toisinaan pohditaan myös yhteistyökysymyksiä ammattikorkeakoulun sisällä ja ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin liittyen. Lisäksi usein tulee esiin kehitysideoita esimerkiksi opinto-ohjaajien yhteistyön tiivistämiseen liittyen. Käsiteltäväksi otettavia aiheita ei virallisessa työnohjaussopimuksessa ole rajattu, mutta aiheet keskittyvät luontevalla tavalla juuri opiskelija-asioihin, yhteistyö- ja myös organisaation muutoksista johtuviin kysymyksiin.

On tärkeää, että aluksi kuullaan jokaisen osallistujan ”ääni” ja ne tunnelmat, jotka kullakin juuri sillä hetkellä on.

“Voi jakaa vaikeita, vaitiolovelvollisuuden alaisia asioita turvallisesti –> kuorma kevenee. Saa hyviä neuvoja ja voi yhdessä pohtia kuinka edetään vaikeissa opiskelijatapauksissa (mm. päihteet, mielenterveys ja häiriökäyttäytyminen).”

Kokemuksia työnohjauksesta Työnohjaajan mukaan työnohjaukseen osallistuvat ovat ryhmädynamiikaltaan hyvin toimiva ryhmä. Tämä edesauttaa toiminnan sujuvuutta työnohjauksessa ja myös sen tuloksellisuutta.

“Se on tärkeä mahdollisuus työssä poh- dituttavien asioiden ääneen sanomiseen ja jakamiseen samanlaista työtä tekevien kanssa. Se vahvistaa me-henkeä.”

Kaiken kaikkiaan työnohjaajan arvion mukaan opinto-ohjaajien työnohjauksessa toteutuu ratkaisukeskeisyys hienosti, koska vahvuuksiin perustuva, ratkaisuja hakeva työote on myös opinto-ohjaajien tapa tehdä työtä. Työnohjaustilanteissa syntyneitä ideoita viedään eteenpäin ja niitä hyödynnetään käytännössä. Opinto-ohjaajilla on työssään mahdollisuus yhteisiin keskusteluhetkiin vähän, joten työnohjaus on tärkeä pysähtymisen paikka ja toisensa kohtaamisen tila. Työnohjaus on erinomainen kehittämisideoiden syntymisen foorumi. Näitä kaikkia kokemuksia vahvistavat hyvin myös opinto-ohjaajien omat arviot työnohjauksen merkityksellisyydestä.

“Se on keventänyt työn tuomaa henkistä kuormitusta ja sieltä on saanut käytännön neuvoja muilta.”

Opinto-ohjaajien työnohjaus

LABssa

Lahdessa ja Lappeenrannassa toimivan LAB ammattikorkeakoulun Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa (2021-2022) on kirjattu henkilöstölle mahdollisuus saada työnohjausta. LAB opinto-ohjaajilla oli entuudestaan kokemusta työnohjauksesta ja viime keväällä 2022 ohjaustilanteissa koetut haasteet herättivät uudestaan tarpeen työohjaukselle. Keskustelussa lähiesimiehen ja työsuojeluvastaavan kanssa todettiin, että opinto-ohjaajan haastavimpien ohjausten kuormittavuudesta johtuen työnohjauksen aloittamiselle on perusteet. Keväällä 2022 LAB opinto-ohjaajat alkoivat etsiä sopivaa työnohjaajaa. Ohjaajaksi kutsuttiin Ulla Klemola, joka on Suomen Työnohjaajat ry:n hyväksymä voimavarakeskeinen työnohjaaja. Ullalla on vahvaa osaamista tunne- ja vuorovaikutustaitojen kouluttajana. Työnohjausta järjestetään kevätlukukaudella 2023 ryhmäohjauksena (3 krt) ja yksilöohjauksena (3 krt), ohjauskerta on 1,5 h.

LAB opinto-ohjaajien tarve työnohjaukselle

Opinto-ohjaajan työssä suurin osa oh- jaustilanteista sujuu hyvin ja rutiinit ja ohjaustyön kokemus tulevat avuksi arjen kohtaamisissa. On kuitenkin hetkiä, jolloin ollaan tekemisissä vahvojen tunteiden kanssa. Opiskelija voi kokea turhautumista ja paineita opintojen etenemiseen liittyen tai hänen elämäntilanteestaan johtuen hetkiin nousee mukaan vaikeita tunteita. Opinto-ohjaajan kokemaa tunnekuormitusta on aika ajoin tärkeää keventää jakamalla kokemuksia ryhmäohjauksessa, valmistelemalla tulevia vaikeita kohtaamisia ennakkoon esim. tietoisuustaidoilla ja yhdessä pohdittuja toimintatapoja hyödyntämällä.

Opinto-ohjaajan kokemaa tunnekuormitusta on aika ajoin tärkeää keventää jakamalla kokemuksia ryhmäohjauksessa, valmistelemalla tulevia vaikeita kohtaamisia ennakkoon esim. tietoisuustaidoilla ja yhdessä pohdittuja toimintatapoja hyödyntämällä.

Opinto-ohjaajan toimenkuva sijoittuu korkeakoulussa monien toimintojen ja henkilöstöryhmien risteyskohtaan – opinto-ohjaajan on siksi tärkeää muistaa, mikä on ohjaukseen liittyvää perustehtävää. Tässä piilee riski opintoohjaajan työnhallinnalle, jaksamiselle ja työhyvinvoinnille, sillä huomaamattaan voi alkaa työskennellä sellaisten asioiden parissa, jotka eivät kuulu opintoohjaajan tehtäviin.

Opinto-ohjaajan työ LAB amk:ssa on näköalapaikka, jossa on mahdollisuus nähdä korkeakoulun toimintaympäristöä laajalti ja myös osallistua aktiivisesti erilaisten prosessien kehittämistyöhön. Työnohjaus tarjoaa tilaisuuden selkeyttää, mitkä asiat ovat toimenkuvan perustehtävään kuuluvia ja millaisissa tilanteissa riittää, että herättää kehittämiskohteita yhteiseen keskusteluun.

Kokemuksia työnohjauksesta

Opinto-ohjaajat Susanna Lesch ja Tarja Taurula ovat kokeneet tärkeäksi työnoh- jauksesta saamansa tuen. He pitävät yksilö- ja ryhmänohjausten vuorottelua työnohjauksessa toimivana:

• Yksilöohjauksessa on helpompi avautua omista ajatuksista, vahvuuksista ja heikkouksista, kun ei tarvitse huolehtia vievänsä puheellaan muiden yhteistä aikaa. Näin myös työnohjaajalle syntyy syvempi yhteys ohjattaviin, kun kahdenkeskisissä tapaamisissa päästään jokaisen opinto-ohjaajan työtilanteeseen syvemmälle. Työnohjaaja tutustuu ohjattaviinsa pitkäjänteisesti ja silloin myös ryhmänohjaustilanteissa hän voi huomioida erilaiset persoonallisuudet ja yksilölliset haasteet paremmin ja hyödyntää tätä tietoa, kun kehitetään tiimin toimintaa. Opinto-ohjaajan oma kasvuprosessi etenee samalla kun tiimin toiminta vahvistuu. Näin yksilö- ja ryhmätapaamiset tukevat ja vahvistavat toisiaan, pohtivat LAB opinto-ohjaajat.

Työnohjaajan näkökulmia

Työnohjaaja Ulla Klemola, miten mielestäsi työnohjaus toimii ohjaustyön tukena?

• Ohjausalan ammattilaisten työ on vaativaa ihmissuhde-, tieto- ja asiantuntijatyötä, jota työnohjaus voi tukea monin tavoin. Työnohjaus voi olla väline oman työn ja toimintatapojen jäsentämisessä ja kehittämisessä. Työnohjaus auttaa omissa kuin organisaation muutosprosesseissa ja vahvistaa ohjaukseen osallistuvan ammatti-identiteettiä. Näiden lisäksi työnohjausta tarvitaan hyvinvoinnin suojelemiseen. Ohjaustyö ihmisten parissa kasvattaa helposti työmäärää ja lisää työstä tulevaa kuormitusta. Työnohjaus suojelee yksinjäämiseltä, auttaa priorisoimaan ja voimaan paremmin niin yksilöinä kuin yhteisönä. Lisäksi työyhteisön jäsenet hyötyvät työnohjauksesta tilanteissa, joissa ristiriidat ja vaikeudet vuorovaikutuksessa vaikeuttavat yhteistyötä.

Miten LAB-työnohjausmalli rakentui?

• LAB-amk:n opotiimin työnohjausmalli luotiin yhdessä opinto-ohjaajien kanssa ja sitä muokattiin matkan varrella heitä parhaiten palvelevaksi. Järjestimme yksilö- ja ryhmätyönohjaukset lukuvuoden mittaisena ketjuna niin, että henkilökohtainen ja tiimin työnohjaus lomittuvat toisiinsa. Ideana oli mahdollistaa prosessi, joka edistää sekä yksilöllisiä että tiimin yhteisiä tavoitteita ja vahvistaa hyvinvointia työssä. Sisällytimme ryhmätapaamisiin myös tietoa ja työkaluja tunnetaidoista, joita opinto-ohjaajat sitten soveltavat omissa kohtaamisissaan. Jokainen työnohjauskerta tarjoaa aina myös tilan akuuttien työn haasteiden käsittelylle, kuvaa Ulla Klemola.

Ohjausalan ammattilaisten työ on vaativaa ihmissuhde-, tieto- ja asiantuntijatyötä, jota työnohjaus voi tukea monin tavoin. Työnohjaus voi olla väline oman työn ja toimintatapojen jäsentämisessä ja kehittämisessä.

Miten työnohjausprosessi on LAB opinto-ohjaajien kanssa on mielestäsi edennyt?

• Työskentely LAB opinto-ohjaajien kanssa on ollut yhteisen ajattelun ja jakamisen keidas. Jokaisen tietotaito on tuonut tarvittavaa ravintoa haasteellisiin asioihin. Jos joku on ymmällään, toiset tukevat. Yksilölliset tapaamiset ovat puolestaan tarjonneet opinto-ohjaajalle aivan oman ajan ja paikan. Silloin ei ole tarvinnut olla ketään toista varten. On tilaa omille kysymyksille, haparoiville mietteille, iloille ja suruille. Yhdessä työnohjaajan kanssa keskustellen alkaa avautua uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja. Oma toimijuus vahvistuu ja sydän saa hengähtää.

Lopuksi

Työnohjaus on organisaation muuta ohjaustoimintaa tukeva ja täydentävä ohjauskäytäntö, jonka avulla voidaan edistää työyhteisön ja organisaation tarkoituksenmukaista toimintaa sekä edistää organisaatiokulttuurin myönteistä muodostumista. Tavoitteena on työntekijän työorientaation kehittyminen oppimisja kehittymisprosessissa, jossa työntekijän pätevyys ja itseymmärrys muotoutuvat ja uudistuvat. Työnohjaus tarjoaa yksittäiselle työntekijälle mahdollisuu- den, joko itsenäisesti tai ryhmänä/yhteisönä, oman ammatillisen toiminnan ja subjektiivisen elämänalueen välisen suhteen voimavarakeskeiseen tarkasteluun. Toimintana työnohjaus perustuu työnohjaajan ja työntekijän/työntekijäryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen, jossa sisältönä on työstä nousevien arkikokemusten, motivaation ja toiminnan tarkasteleminen suhteessa institutionaalisen toimintajärjestelmän vaatimuksiin.

Artikkelissa kuvatut kokemukset ja käytännöt osoittavat työnohjauksen merkityksen ja vaikuttavuuden opinto-ohjaajien työhyvinvoinnin tukena. Edellä kuvattujen esimerkkien valossa voidaan todeta, että opinto-ohjaajien vahvistuneen työhyvinvoinnin kautta työnohjauksen vaikuttavuus välittyy korkeakoulun yhteisölliseen toimintaan ja opiskelijoiden laadukkaan ohjauksen toteutumiseen.

Teksti: Kilpilampi Siru, opinto-ohjaaja, LAB ammattikorkeakoulu, korkeakoulutoimikunta

Mäenpää Kati, lehtori, opintoohjaaja, Oulun ammattikorkeakoulu, korkeakoulutoimikunta

Rosenius Päivi, yliopisto-opettaja, opinto-ohjaaja, työnohjaaja, ItäSuomen yliopisto, Ohjauksen koulutus, korkeakoulutoimikunta

Lähteet

Alhanen, K. (toim.), 2016. Työnohjauksen käsikirja. Aretai Oy. Berger, P. L. & Luckman, T., 1994. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Gaudeamus Oy.

Isaacs, W., 1999, Dialogue and the art of thinking. A pioneering approach to communication. Business and in Life, USA, Currency Kupiainen, P., 2022. Työnohjaus ja coaching. Tukea työssä onnistumiseen. Gaudeamus Oy.

Ojanen, S., 2001. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Palmenia-kustannus, Saarijärven Offset Oy.

Punkanen, T., 2009. Työnohjaus muutoksen moottorina. Tammi Oy. Vehviläinen, S., 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus Oy.

Kuopiossa lähdettiin suunnittelemaan uudenlaista tapaa edistää kaupungin työllisyyspalvelun asiakkaiden etenemistä kohti työelämää, oli Kuopion kaupungin työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksasella ja Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helvellä halu panostaa asiakkaiden osaamisen kehittämisen palveluihin, uudenlaisiin koulutuksellisiin ratkaisuihin ja yhteistyömalleihin. Yhteisen tahtotilan myötä syntyi Kuopion kaupungin työllisyyspalvelun ja Savon koulutuskuntayhtymän kumppanuusmalli, jonka ansiosta viidelle opinto-ohjaajalle avautui mahdollisuus tarjota ja kehittää uraauurtavaa opinto-ohjausta työllisyyspalvelun eri ikäisille asiakkaille. Kumppanuusmallille on ollut tarvetta, sillä Kuopio on mukana vuonna 2021 käynnistyneessä työllisyyden kuntakokeilussa, jonka myötä TE-toimistosta siirtyi useita tuhansia asiakkaita kaupungin työllisyyspalvelun vastuulle.

Opinto-ohjaajat toimivat hybridimallin mukaisesti erilaisissa ohjaus- ja työympäristöissä, jotta asiakkaan on mahdollista päästä palveluun niin lähi- kuin etätoteutuksenakin. Maantieteellisesti Kuopio on laaja ja etäyhteyksien hyödyntämiselle on ollut selvästi tarvetta. Opinto-ohjauksen ja osaamisen kehittämisen palvelujen tuottaminen Kuopion työllisyyspalveluissa edellyttää opintoohjaajilta kykyä nähdä asioita kokonaisvaltaisesti sekä valmiutta käydä dialogista keskustelua, jossa asiakkaan prosessi ja hänen tarpeensa ovat keskiössä. Opinto-ohjaajien keskinäinen organisoitumistapa on muotoutunut kuntakokeilun kehittämistarpeiden, mutta myös opinto-ohjaajien osaamisidentiteettien mukaisesti. Jokainen opintoohjaaja on saanut tuoda vahvuuksiaan ja osaamistaan oman tiiminsä sekä koko kuntakokeilun käyttöön. Opinto-ohjaajien tunnuslause on ”yhdessä asiakkaan parhaaksi”.

Ohjauspalvelut yhden luukun periaatteella

Navigaattori on osa kaupungin työllisyyspalvelua ja se syntyi Kuopion torin läheisyyteen Työllisyyden palvelutori -hankkeen (ESR) myötä. Navigaattorin tavoitteena on koota työllisyyteen liittyvät ohjaus- ja neuvontapalvelut helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi sekä vakiinnuttaa toiminta osaksi laajempaa työllisyyden edistämisen toimintakenttää. Kokonaisuuteen kuuluu myös valtakunnallisen konseptin mukaan kehitetty alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu Ohjaamo. Navigaattoriin astuttuaan asiakas voi saada ohjausta vapaasta asioinnista myös ilman ajanvarausta. Vapaassa asioinnissa niin työssäkäyvät, työnhakijat kuin opiskelijatkin saavat ohjausta Sari Multasuolta.

Opinto-ohjaajien tunnuslause on ”yhdessä asiakkaan parhaaksi”.

Ohjaamossa opinto-ohjaaja kohtaa alle 30 -vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat apua työhön, koulutukseen tai arkeen liittyvissä asioissa.

–Ohjaamossa korostuu moniammatillinen ohjausyhteistyö muun muassa oppilaitosten opinto-ohjaajien, kaupungin oppivelvollisuusohjaajan, työllisyyspalveluiden omavalmentajien, Navigaattorin työ- ja yrityskoordinaattoreiden sekä Ohjaamon nuorisonohjaajien kanssa, Sari Multasuo kertoo.

Ohjaamossa nuori saa opinto-ohjaajalta yksilöohjauksena tietoa koulutusmahdollisuuksista, tukea nivelvaiheen siirtymiin sekä apua omien vahvuuksien, osaamisen ja tuen tarpeiden sanoittamiseen. Helmikuusta 2023 alkaen opinto-ohjaajat ovat käynnistämässä kuopiolaisille nuorille tarjottavaa ryhmätoimintaa, jonka keskeisenä tavoit- teena on löytää keinoja jännityksestä selviämiseen.

Suuntana koulutus ja työelämä

Ohjaus- ja neuvontapalveluissa opinto-ohjaus keskittyy työllisyyspalveluiden asiakkaisiin, joilla on näköpiirissä siirtymä koulutukseen tai työelämään lähiaikoina. Opinto-ohjaajat Johanna Nurmi ja Karoliina Peltola kertovat, että heidän työssään keskeistä on auttaa asiakkaita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja aiempaa osaamistaan, kartoittaa yhdessä vaihtoehtoisia koulutusreittejä sekä sanoittaa käytännön opiskelumahdollisuuksia eri kouluasteilla. Nurmen ja Peltolan työssä opinto-ohjaus on vahvasti ura- ja ammatinvalinnanohjausta, jossa korostuu taito kuunnella asiakkaan henkilökohtaista tarinaa tunnistaen sieltä jatko-opintosuunnitelmiin vaikuttavia tekijöitä.

Ammatinvalinnan ja oman suunnan pohdinnan tukena hyödynnetään muun muassa oppilaitostutustumisia, työkokeiluja, yritysyhteistyökoordinaattoreiden verkostoja sekä palkkatukityöpaikkoja. Lisäksi on mahdollista hyödyntää työllisyyspalveluiden ja Navigaattorin muuta palvelutarjontaa, kuten Digiparkkia ja Nuorten työpolku -hanketta työnhakuasiakirjojen päivittämisessä tai Oppimisen olohuoneen pääsykoevalmennusta ja tuen tarpeen tunnistamista. Alle 25-vuotiaiden ohjauksessa voidaan käyttää yhtenä itsetuntemusta lisäävänä työkaluna myös RSMP-motivaatioprofiilia. Työtä tehdään vahvassa yhteistyössä asiakkaiden omavalmentajien ja työllisyyspalveluiden muiden asiantuntijoiden kanssa.

Toiveikkuuden ja toimijuuden vahvistamista tehostetussa ohjauksessa

Tehostetun palvelun opinto-ohjauksessa on tärkeä pysähtyä kuuntelemaan erityi- sen- ja vaativan erityisen tuen asiakasta. Opinto-ohjaajan työssä korostuu tällöin positiivisen toimijuuden elementtien sanoittaminen asiakkaan kertomasta sekä tarvittaessa toiveikkuuden ilmapiirin luominen keskusteluun. Tehostetun ja työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakas saa Kati Pakarisen ja Anu Martikaisen tarjoaman opinto-ohjauksen lisäksi palvelutarpeensa mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tai Kelan kuntoutuspalveluja. Asiakkaan moniammatilliseen yhteistyöverkostoon saattaa kuulua myös huoltajat, koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat. Parhaimmillaan yhteistyö ja riittävän varhain aloitettu opinto-ohjaus voivat taata asiakkaalle tuen jatkuvuuden ja sujuvoittaa asiakkaan siirtymää koulutukseen tai työelämään.

Tehostetun palvelun opinto-ohjaus perustuu asiakkaan vahvuuksien, mielenkiinnon kohteiden ja arvo- jen yhteensovittamiseen ja sen hetkisen elämäntilanteen huomioimiseen. – Erityisohjausta tarvitsevan asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen tunnistamisessa ja tukemisessa hyödynnämme muun muassa voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen sekä neuropsykiatriseen ja hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin perustuvaa HOT-valmennusta ja ohjausta, kertovat Pakarinen ja Martikainen.

"Iloitsemme yhdessä siitä, että jokainen meistä saa hyödyntää osaamisidentiteettiään päivittäisessä ohjaustyössään asiakkaiden parhaaksi."

Edellä mainittuja elementtejä olemme myös hyödyntäneet suunnitellessamme ja toteuttaessamme kuopiolaisille palveluita, joiden tarkoituksena on sekä tukea asiakkaiden arkea että helpottaa siirtymää kohti opintoja tai työelämää. Eri yksilö- ja ryhmäpalveluja, kuten neuropsykiatrisia oireita itsellään epäileville asiakkaille tarkoitettua NEROinfoa ja Tunne vahvuutesi –pajaa, olemme kehittäneet yhteistyössä yli organisaatiorajojen, jotta asiakas saa parhaan mahdollisen palvelun toimijuutensa vahvistamiseksi.

Työskentelyä ohjaustyön ytimessä

Opinto-ohjaajat ovat olleet tyytyväisiä yhteistyön sujumiseen. –Kukapa meistä olisi arvannut Kuopion työllisyyspalvelun opinto-ohjaajan tehtävään hakiessaan, että 2 vuotta myöhemmin toimimme yhdessä näin saumattomasti ohjaustyön ytimessä. Iloitsemme yhdessä siitä, että jokainen meistä saa hyödyntää osaamisidentiteettiään päivittäisessä ohjaustyössään asiakkaiden parhaaksi. Työ on vahvaa toistemme asiantuntijuuden tunnistamista ja yhdessä tekemistä. Ilman keskinäistä kunnioitusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tulokset eivät olisi läheskään yhtä merkittäviä. Koemme kiitollisuutta saadessamme tarjota asiakkaille niin yksilö- kuin ryhmäohjausta heidän tarpeidensa mukaisesti, koska osuvalla ohjauksella tuemme parhaiten asiakkaan suunnitteluprosessia kohti tulevia valintojaan, kertovat Kati, Sari, Johanna, Anu ja Karoliina.

Niin opinto-ohjaajat kuin työllisyyspalvelun edustajat toteavat tyytyväisenä, että asiakkaat ovat löytäneet työllisyyspalveluiden ja Navigaattorin ohjauspalvelut hyvin ja opinto-ohjaus on vakiintunut merkittäväksi osaksi toimintaa. Asiakkaiden ohjaustarpeet vaihtelevat yksittäisestä hakuneuvontapuhelusta yli vuoden kestäviin syviin prosesseihin. Tilastotietojen mukaan opintoohjaukseen ohjautuu kuukausittain 80100 uutta asiakasta. Työssä käytettävä ohjauskieli on pääasiassa suomi mutta tarpeen vaatiessa käytetään maahan muuttaneiden kanssa myös englantia tai tulkkipalvelua. Suurin osa asiakkaista jatkaa opinto-ohjauksen jälkeen opis- kelemaan tai löytää seuraavan suunnan esimerkiksi työkokeilun tai muiden kaupungin tarjoamien palvelujen kautta.

Asiakkaiden ohjaustarpeet vaihtelevat yksittäisestä hakuneuvontapuhelusta yli vuoden kestäviin syviin prosesseihin.

Yksikään opinto-ohjaajan työpäivä ei ole Kuopion työllisyyspalveluissa samanlainen ja siksi ohjaustyössä tarvitaan joustavuutta sekä valmiutta luovuuteen, kohtaamiseen ja läsnäoloon.

–Tarvitsemme myös kykyä ratkaisukeskeisyyteen sekä jatkuvaa valmiutta oppia uutta, jotta asiakkaidemme ainutlaatuisiin tilanteisiin löydetään juuri heille sopiva askel eteenpäin. Osallistavassa ja innovatiivisuutta ruokkivassa työkulttuurissamme saamme tuntea tekevämme työtä, jolla on merkitystä, kertoo Anu Martikainen työstään.

Uusi yhteistyömalli on otettu hyvin vastaan kaupunkilaisten parissa, sillä vuonna 2022 ohjausprosessissa oli yhteensä 1065 asiakasta. Asiakkailta saatu palaute on ollut hyvää ja uusi toimintamalli on tuonut opinto-ohjaajan työn näkyvämmäksi kaikille kuopiolaisille. Kiitosta on tullut erityisesti kokonaisvaltaisesta elämäntilanteen huomioimisesta ohjausprosessissa sekä palvelun helposta saavutettavuudesta.

Lisätietoja saat lähettämällä sähköpostia etunimi.sukunimi@kuopio.fi

Teksti: Kuopion työllisyyspalvelun ja Savon koulutuskuntayhtymän opinto-ohjaajat Sari Multasuo, Anu Martikainen, Kati Pakarinen, Karoliina Peltola ja Johanna Nurmi ja suunnittelija Tiina Pursiainen

Kuvat: Heli Laitinen Savon ammattiopisto