RAKENNUSHISTORIAA
Arkkitehti Lars Sonck ja Katajanokka Arkkitehti Lars Sonck (1870–1956) oli 1890-luvulla esiin murtautuneen, suomalaista arkkitehtuuria uudistaneen sukupolven keskeisiä tekijöitä.
T
uon vuosikymmenen lopulta alkanut ja aina ensimmäisen maailmansodan lopulle jatkunut taloudellinen noususuhdanne kiihdytti rakentamista ylimalkaan, mutta erityisesti kaupunkien kasvua. Ja vaikka Turku, Tampere ja Viipuri kasvoivat kohisten, oli kuitenkin Helsinki, pääkaupunki, kaikkein keskeisin: valtakunnallisen päätöksenteon, finanssipääoman ja tärkeimpien toimijoiden pääkallonpaikka. Sinne nuori arkkitehti perusti toimistonsa 1897, osoitteeseen Unioninkatu 28 B, ns. Uschakoffin kiinteistön toiseen kerrokseen. Vaikka Sonckin elon ja ammatillisen toiminnan piiri sittemmin laajentui, pysyi toimisto aina samassa osoitteessa. Meille helsinkiläisille Sonckin kädenjälki on näkyvä ja tuttu muun muassa Helsingin Puhelinyhdis-
8
Katajanokan Kaiku 2021
tyksen toimitalon (1905, Korkeavuorenkatu 35), Eiran sairaalan (1904, Tehtaankatu 30), Kallion kirkon (1912); Pörssitalon (1911, Fabianinkatu 14) sekä Mikael Agricolan kirkon (1935) kautta. Mutta Sonck ja Katajanokka? – Ne kaksi rakennusta, jotka Sonck Katajanokalle suunnitteli ovat asuinkerrostalo Rahapajankatu 3 – Pormestarinrinne 4, ns. Bellevuen talo, joka valmistui 1913 sekä valtaisa satamavarasto, nykyinen Hotel Grand Marina, joka rakennettiin kaksivaiheisena 1913–28. Asuinkerrostalo Rahapajankatu 3 on sikäli poikkeuksellinen, että se kurottuu läpi korttelin, jolloin myös katujulkisivuja on kaksi. Sosiaalista statusta ajatellen puistoon avautuva Rahapajankadun puoli on ensisijainen. Valoa sisäpihoille tulee siten, että rakennusrunko kapenee keskikohdastaan, jolloin muodostuu kaksi valopihaa. Edellistä näkyvämpi ja koko kaupungin merellistä ilmettä määrittävämpi on nykyinen Hotel Grand Marina. Tästä satamavarastosta käytiin vuonna 1911 kak-
