Katajanokan Kaiku 2023 by Katajanokkaseura ry

Katajanokan 2023 Kaiku

Katajanokan Kaiku 2023

Katajanokkaseuran julkaisu 2023 62. vuosikerta ISSN 0787-7447 Julkaisija: Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. Toimitus: Aurora Heickell, vastaava toimittaja Helena Alkula ja Tuula Palaste, toim.sihteerit Martin Bunders, Eero Nurmikko Kannen kuva: Julia Vuori Taitto ja sivunvalmistus: M.E.N. Oy/Eero Nurmikko Painatus: Pekan Offset, Helsinki 2023 Ilmoitushinnat: Takakansi 1300 e 2- ja 3-kansi 900 e 1/1 sivu 500 e 1/2 sivu 270 e 1/4 sivu 150 e 1/8 sivu 100 e 1/16 sivu 60 e

Katajanokkaseura skatta.fi

Seuran pöllö-tunnuksen on piirtänyt taiteilija Pekka Vuori vuonna 1979. Aihe on peräisin Katajanokankatu 5:n ikkunaornamentista.

Kaiku Utgiven av Skatuddssällskapet

Haaveena kaunein ja viihtyisin kaupunginosa Kohti nykyistäkin viihtyisämpää ja houkuttelevampaa Katajanokkaa 150 vuotta Hugo Simbergin syntymästä Sota-ajan arkea Katajanokalla 80 vuotta sitten Katajanokan kansainvälinen lentosatama Koitto 120 vuotta Albert Edelfelt på Myntgatan Takaisin Suomeen Skattalainen Seija Sartti on Stadin Friidu 2023 Katajanokka = Ruuskaset yksi tarina Katajanokasta Kolumbiasta Katajanokalle Sotilaskotitoimintaa jo yli 100 vuotta Katajanokalla Kinokka eilen, tänään, huomenna Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt! Katajanokan muusikot Kaikuja Skattan ala-asteelta – nelosluokkalaiset kertovat Yhteisöllisyyden rakentaja Rehtori Ismo Lehikoinen 1953–2023 Marttailua Katajanokalla! Karhunkaatajat Katajanokan katukuvassa Talviuinnin lumoissa Onnea 20-vuotias Katajanokan Kunto Katajanokan venekerho KNV Lämpöä talveksi Ukrainan lapsille Toimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille Kukkiksen kuvispiiri Skatta liikkuu yhdessä -tapahtuma Katajanokan venetsialaiset Katajanokkaseuran vuosikokous 29.3.2023 Alepan mäki vai Alepan rauniot? – pohdintoja Skattan nimistöstä Ulkovalaistus led-aikaan Katajanokkaseura toimii Merikasarmin puistosuunnitelma Neuvottelu mattolaiturista Laivastokulku Hylkysaari muutoksessa Tulli- ja pakkahuoneen asemakaavaa muutetaan

5 6 14 16 18 19 20 22 24 26 28 29 30 31 35 36 38 40 40 41 41 42 42 43 44 46 47 48 50 51 52 53 54 54 56 57

Tämä Katajanokan Kaiun 62. vuosikertanumero on Katajanokkaseuran lahja jokaiseen katajanokkalaiseen kotiin ja yritykseen. Varmista, että saat Katajanokan Kaiun myös ensi vuonna ja liity oman kaupunginosayhdistyksesi Katajanokkaseuran jäseneksi. Liittymisen voi tehdä seuran kotisivuilla skatta.fi. Jäsenmaksu 2023: Vuosijäsenet 20 e, yhteisöjäsenet 100 e.

Katajanokan Kaiku 2023

Avaamme ovet uuteen

Linda Salonius-Pasternak LKV, KTM 045 2014 331 linda@centrallkv.fi

Joachim Flander TJ, KTM, KiLAT 040 5632 690 jocke@centrallkv.fi

Helen Wrede KTM, KiLAT 040 0508 384 helen@centrallkv.fi

Ville Manner LKV, Kaupanvahvistaja 0457 875 7577 ville@centrallkv.fi

Hannu Manninen LKV, KTM 040 0434 700 hannu@centrallkv.fi

Bettina Ruuskanen LKV, BBA, KiAT 050 5908 716 bettina@centrallkv.fi

Kai Mäkinen LKV 050 0577 334 kai@centrallkv.fi

Giselle Ahola KTK 040 8588 358 giselle@centrallkv.fi

www.centrallkv.fi

Kapteeninkatu 26 - 00140 Helsinki

centrallkv

central_lkv

Haaveena kaunein ja viihtyisin kaupunginosa Luotsikatu valittiin äskettäin Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä Helsingin kauneimmaksi kaduksi. Tämän upean katajanokkalaisen kadun varrelta löytyvät Tallbergin talo, Luotsikatu 1 ja Eolin talo, Luotsikatu 5. Talot suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen yhdessä Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin kanssa. Saarisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Katajanokkalainen taiteilija Julia Vuori valitsi Luotsikatu 1:n tämän vuoden Kaiun kannen aiheeksi. Juuri tässä talossa asui aikoinaan Albert Edelfelt ja kadun toisella puolella Hugo Simberg. Molempien elämästä voit lukea tästä lehdestä. Katajanokka on merellinen kaupunginosa. Katajanokalla olisi varmaankin hyvät mahdollisuudet pärjätä äänestyksessä Helsingin kauneimmasta kaupunginosasta. Katajanokan ja sen rantapuistojen kehittämistä osana Helsingin kantakaupungin kestävyyden, viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden kohentamista pohtii Katajanokkaseuran ympäristötoimikunnan vetäjä, palkittu kaupunkisuunnittelija Staffan Lodenius kirjoituksessaan Kohti nykyistäkin viihtyisämpää ja houkuttelevampaa Katajanokkaa. Kuva: Aura Rissanen Yhdistyksemme Katajanokkaseuran tarkoituksena on edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä alueellamme. Esimerkiksi mattolaiturin ympärivuotisesta käytöstä olemme neuvotelleet kaupungin kanssa. Mattolaituri on asukkaille tärkeä: ainoa paikka, jossa merellisessä kaupunginosassamme pääsee kastamaan varpaansa veteen. Toiveemme on, että kulkusiltaa ei enää vietäisi talveksi pois, kuten viime vuonna asukkaiden hämmästykseksi tehtiin. Tästä ja seuran muusta toiminnasta saat tietoa tästä lehdestä. Sydämellinen kiitos ilmoittajille, joiden tuen turvin pystymme julkaisemaan lehteämme. Katajanokan Kaiku on noudettavissa Katajanokan apteekista, Satamakadun K-Marketista ja Merisotilaantorin Alepasta. Katajanokkaseuran jäsenet saavat lehden postitse suoraan omaan osoitteeseensa, kannattaa siis liittyä seuran jäseneksi. Katajanokalla 21.11.2023 Aurora Heickell Katajanokan Kaiun vastaava toimittaja

Tervetuloa Katajanokkaseuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen keskiviikkona 20.3.2024 kello 18:00 - 20:00. Katso tarkemmat tiedot kokouspaikasta ja ohjelmasta Katajanokkaseuran verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa.

Katajanokan Kaiku 2023

Kohti nykyistäkin viihtyisämpää ja houkuttelevampaa Katajanokkaa Kirjoitus pohtii Katajanokan ja sen rantapuistojen kehittämistä osana Helsingin kantakaupungin kestävyyden, viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden kohentamista.Tai niin kuin kaupungin OmaStadi-hanke muotoilee kysymyksen: mikä tekisi kaupungistamme viihtyisämmän ja hauskemman?

Näivettyykö keskusta? Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu laajasti Helsingin kantakaupungin ja ydinkeskustan näivettymisestä, elävyyden, vireyden ja vetovoiman puutteesta. Koronavuosina tätä ilmiötä pidettiin ymmärrettävänä, mutta sen jatkuminen huolettaa. Toki taustalla on kaupallisten palvelujen vahva rakennemuutos. Isoja kauppakeskittymiä rakennettiin ensin kehäteiden varsille ja myöhemmin keskustoihin, erityisesti joukkoliikennesolmujen yhteyteen. Kauppakeskuksiin houkuteltiin yhä moninaisempia palveluja. Niistä onkin muodostunut kaupunkilaisten vilkkaimmat parveilupaikat, jolloin perinteinen urbaani julkinen tila helposti köyhtyy. Trendi on yhtä silmiinpistävä esikaupunki- kuin keskusta-alueilla. Samaan aikaan verkkokauppa verottaa yhä raskaammin fyysisten myymälöiden liikevaihtoa. Kaupunkien ja keskustojen vetovoimasta ollaan huolestuneita, ei vähiten matkailun nä-

Katajanokan 10+2 vetovoima-aluetta

kökulmasta – eihän kukaan turisti ole kiinnostunut kauppakeskuksista, jotka ovat ympäri maailman samannäköisiä ”epäpaikkoja”. Emme toki rakenna kaupunkeja matkailijoita vaan asukkaita, itseämme varten, mutta ulkopuolisten katseiden kautta voimme tunnistaa millainen on hyvä kaupunkiympäristö elettäväksi ja koettavaksi. Niin omaehtoinen ja omatoiminen saari kuin Katajanokka onkin, se on elimellinen osa kaupungin keskustaa – kirjaimellisesti kivenheiton päässä presidentinlinnasta ja Kauppatorilta. Keskustan palvelut ovat skattalaisten käytössä ja toisaalta Katajanokalla on kautta historian käynyt vieraita läheltä ja kaukaa. Vuorovaikutus muun kaupungin ja maailman kanssa on osa saaren identiteettiä, yhteisön DNA:ta. Mikä on jatkossa Katajanokan rooli Helsingin houkuttelevuudessa ja elämänlaadun tarjonnassa?

Löytyykö elävöittämiselle tiekartta?

Kaupunkeja ja niiden ominaisuuksia kehitetään kokonaisvaltaisesti monenlaisten, strategioiden ja brändäysohjelmien avulla. Osa-alueiden suuntaviivoja piirretään mm. kaavoituksen suunnitteluperiaatteiden puitteissa. Mutta arjen asuin- ja muun ympäristön hyvyys ja toimivuus ratkeaa ruohonjuuritasolla – ja tätä varten on vain harvoin ainakaan kokonaisvaltaista toimintamal-

Epäilemättä Katajanokka kuuluu Helsingin kantakaupungin erityisen mielenkiintoisiin kohdealueisiin; täältä on helppo löytää vähintään kymmenen erityistä paikkaa ja/tai toimintaa. Koko kaupungin mittakaavassa uniikkeja kohteita ovat ainakin:

Katajanokalta löytyy helposti kymmenen kiinnostavaa ja omaleimaista osa-aluetta tai kohdetta, jotka nykyisellään houkuttelevat kävijöitä muualta. Lisäksi voidaan tunnistaa muutama potentiaalinen kohde kuten Satamakatu tai kärjen asuntoalue Merisotilaantorin ympärillä.

Katajanokan Kaiku 2023

- Sea Pool Allas: kansainväliseksi konseptiksi kehitetty urbaani keidas monipuolisine olevine ja jalostettavine palveluineen (1), - Uspenskin katedraali: Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksikirkko, Euroopan läntisen ja itäisen kulttuurin välittäjä-yhdistäjä (2), - Kanavarannan ravintolakortteli ja vierassatama: Helsingin oloissa harvinainen urbaanin miljöön ja merellisten tapahtumien kohtaamispaikka(3), - Jugend-Katajanokka: maailmanluokan arkkitehtuurikohde Helsingin kauneimmiksi äänestettyine katunäkymineen (5), - Kanavakadun makasiinikorttelit: kehittyvä, kansainvälinen monitoiminta-alue, lähitulevaisuuden uusina vetonauloina Katajanokan Laituri ja kunnostettava Tullija Pakkahuone (6).

Spaces -järjestön kehittämästä 10+ menetelmästä. Vetovoimaisessa kaupungissa pitäisi olla riittävä määrä, 10 tai enemmän, houkuttelevia kaupunginosia tai aluekokonaisuuksia (’määränpäitä’). Ja kullakin kohdealueella pitäisi olla riittävä määrä, 10 tai enemmän, ’paikkoja’, joihin on syytä tulla tietylle tekemään tai kokemaan jotain erityistä.

lia. Helsingissä stadiluotsitoiminta ja omastadirahoitus pyrkivät osaltaan vastaamaan haasteeseen. Yhdysvaltalainen asiantuntijajärjestö on kehittänyt menetelmän yhä viihtyisämpien kaupunkien, kaupunginosien ja paikkojen luomiseen. Pyrkimyksenä on yksittäisten kaupunkilaisten kokemusten siirtäminen kaupunkisuunnittelun keskiöön. Menetelmä perustuu arvostetun, jo vuodesta 1975 toimineen järjestön Project for Public Spaces kehittämään konseptiin Power of 10+. Lyhyesti kuvattuna ajatuksena on, että vetovoimaisella ja viihtyisällä paikka”Ylipaikallisesti” merkityksellisiä kohteita ovat lisäksi:

- Tove Janssonin puisto: maailmankuulun taiteilija-kirjailijan viihtyisä mutta edelleen kehitettävissä oleva nimikkopuisto – lasten, aikuisten ja taiteen iloksi (4), - Hotelli Katajanokka: jo 1749 alkaen toimineen kruunun-/lääninvankilan uusiokäyttö matkailun ja kokoustoiminnan tarpeita tyydyttämään (7), - Katajanokan terminaali, 1930-luvun merkkirakennus matkailupalveluineen: portti maailmaan, erityisesti Baltiaan ja Skandinaviaan (8), - Merikasarmin alue: C.L. Engelin suunnittelemassa Merikasarmissa toimiva Ulkoministeriö ja sen edustalla sijaitseva jäänmurtajien tukikohta – muistutuksena siitä, että 70 % maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa (9), - Laivurinpuisto–Matruusinpuisto: Helsingin niemen sijainniltaan edustavimpia merenrantapuistoja – osana kansallismaisemaa ja Unescon maailmanperintökohteen suoja-aluetta (10).

kunnalla tai seudulla (’city/region’) pitää olla vähintään kymmenen erityisen mielenkiintoista kaupunginosaa (’destination’), joissa on vähintään kymmenen tunnistettavaa aluetta tai paikkaa (’place’), jotka palvelevat ja kiinnostavat niin ulkopuolisia kävijöitä kuin alueen asukkaitakin. Lisäarvoa antaa se, että ko. kohde on paikkana tai toimintana ainakin jossain suhteessa aivan erityinen tai uniikki. Kokeillaan, voisiko menetelmä auttaa Helsingin kantakaupungin elävöittämisessä.

Potentiaalisia erityisalueita taas ovat lähinnä:

- Satamakatu: kaupunkihistoriallinen eurooppalaisen urbanismin erityiskohde satamasta–satamaan (+). - Katajanokan kärjen asuinkorttelit ja Merisotilaantori: Helsingin ja Suomen kaavoitushistorian merkkipaaluja (+). Kun nämä kohdealueet piirretään kartalle, huomaa niiden peittävän lähes koko kaupunginosan. Katajanokalta löytyykin keskenään erihenkisiä, tunnistettavia ja kiehtovia, historiallisesti kerrostuneita osa-alueita enemmän ja tiheämmin kuin juuri missään muualla Helsingissä.

Katajanokan Kaiku 2023

Kärjen rantapuiston 10+7 vetovoimatoimintaa Tarkastelkaamme edellä luetelluista kohdealueista yhtä eli Katajanokan itäosan Rantapuistoa – yhdistettyä Laivurinpuistoa ja Matruusinpuistoa. Sieltä löytyvät ainakin seuraavat vetovoima- ja viihtyisyystekijät eli tekemisen ja/ tai näkemisen paikat, joihin väkeä tulee myös naapurikaupunginosista ja kauempaa: - rantaraitti: kävely, lenkkeily, koiran ulkoiluttaminen, istuskelu ja oleilu – jatkuu tulevaisuudessa koko kantakaupungin ympäri, - monitoiminurmet: piknik ja auringonotto, jumppa ja jooga, frisbee ja sulkapallo, perhejuhlat ja illanistujaiset…,

- mattolaituri: matonpesu, uinti, veden äärelle pääsy – ja laajemmin koko kärjen julkisten tilojen yhteisöllinen polttopiste, - kuntoilupaikka: vaatimaton mutta suosittu – siitä on kehitettävissä monipuolinen ulko-gym, - futiskenttä: kunnostettu keinonurmikenttä löysi heti innostuneen käyttäjäjoukon, - Suomenlinnan huoltolautan laituwri: kulkuyhteys maailmanperintökohteeseen – mutta mitä kaikkea voisikaan olla tarjolla? - puistopelipaikka: pelejä petankista mölkkyyn, mutta onhan padelkin ollut ehdolla, - ruusutarha (’rose garden’): mikä voisikaan taitava maisema-arkkitehti taikoa?

Idealuonnos yhden kohdealueen eli kärjen rantapuistosta ja sen ’paikoista’. Kehittämispotentiaali on vahva: kymmenen vilkkaassa käytössä olevan nykyisen paikan lisäksi on vaihtoehtoisina toimintoina merkitty lähes saman verran uusia käyttömuotoja. Synergeettisesti yhteen kytkettyinä ne vahvistaisivat merkittävästi puistokokonaisuuden vetovoimaa ja viihtyisyyttä 10+ -menetelmän valossa. Tarkoituksena ei tosin ole kaikkien toteuttaminen, koska puistossa pitää olla myös hiljaisia, henkisen levon paikkoja.

Katajanokan Kaiku 2023

- kyläviheriö (´village green´): liikunta, kyläjuhlien ja tapahtumien paikka – skattalaisten erityisessä suojeluksessa, - bongailupaikat penkkeineen: nykyisellään hyvin suosittu meren ja aallokkojen, pilvien ja sääilmiöiden, lintujen ja muiden eläinten, vesi- ja ilmaliikenteen ym. seuraaminen ja valokuvaaminen – vain torni puuttuu! Lisäksi voidaan alueelle luoda tai tuoda uusia toimintoja ja miljöitä kuten: - arboretum ’Taikametsä’: Laivastopuiston länsiosassa on jo 75 puuyksilöä ja eri lajeja tusinan verran mutta lisää voi istuttaa, - tähystyslaituri: meriliikenteen seuraamista ja veden äärelle pääsyä Katajanokan ”pääakselin” päätteenä, - saaristoliikenteen laituri: kahviloineen, saunoineen ja wc-tiloineen Suomenlinnan eli huoltolautan laiturialueen monipuolistaminen vaikkapa kaupunkiekologian ja -hydrologian tietokeskuksella, - veistospuisto ja Kompassiaukio: veistoksia ja patsaita, ympäristötaidetta ja vesiaiheita – rauhoittumista ja voimaannuttamista varten, - ’Piraatti-puisto’: isompien lasten merihenkiset leikki-, toiminta- ja pelipaikka, - keinosaari – tässä Laivastopuiston asemakaavan muotoisena: maan ja veden lähikosketus, - näkötorni: maailmanmenon tarkastelua varten – vaikkapa Muumipapan hengessä. Idealuonnoksen avainratkaisuksi osoittautuu huoltolaiturialueen muuttaminen Laivastopuiston ja Matruusinpuiston toisiinsa yhdistäväksi saumaksi, kun se nyt on niitä erottava este. Alueelle voidaan sijoittaa moninaisia toimintoja ja palveluja niin lähiasukkaiden kuin muiden kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön. Paikkahan on hyvin saavutettavissa – vain pari sadan metrin päässä Merisotilaantorin pysäkiltä. Ratkaisu voisi olla tuntuva plussa Katajanokan ja Helsingin vetovoimaisuuden vahvistamisessa!

Voidaanko suljetut rannat avata? ”Ne rantaosat, joita ei vielä ole annettu pois sotilaallisia tarkoituksia tai muita sellaisia varten, reunustetaan laitureilla ja makasiineilla. Pienintäkään aluetta ei ole varattu sellaiseen, joka tarkoittaisi Helsingin asukkaiden viihtyisyyttä ja joka antaisi heille merenselkien ihanasti ympäröimällä niemellä virkistyspaikan…” Nämä olivat tunnelmat tasan 125 vuotta sitten arkkitehti Lars Sonckin tulkitsemina (Modern vandalism: Helsingfors stadsplan, Finsk Tidskrift). Siihen aikaan Helsinki oli juuri kehittymässä moderniksi teollisuuskaupungiksi ja maan vilkkaimmaksi tuontisatamaksi, joten ranta-alueiden ottaminen raskaaseen käyttöön oli perusteltua. Raskaimmat toiminnot ovat kuitenkin poistuneet jo vuosikymmeniä sitten, joten tilanne, missä puolet rannoista on suljettu kulkijoilta ja avoimista rannoista vain neljäsosa on puistomaisia ja saman verran rakennettuja laitureita, ei ole hyväksyttävissä (rakennetut rannat – laiturit – ovat sinällään luontevia urbaanissa ympäristössä, kunhan ovat suojassa autoliikenteen häiriöistä). Suljetuiksi jäänevät toistaiseksi matkustajaliikenteen satama-alueet – enemmän hallinnollisista kuin välttämättömistä syistä ja tulevaisuudessa satamalaiturivyöhykkeen saavutettavuus voitaneen parantaa. Rantojen saavutettavuus on joka tapauksessa huomattavasti heikompi kuin muualla kantakaupungissa.

Helsingin kantakaupungin rantojen saavutettavuus. Kartalle on merkitty nykytilan ja/tai ajantasa-asemakaavan mukaisesti yleiseltä jalankululta suljetut rannat sekä avoimet, rakennetut tai puisto-maiset rannat. Suhteelliset osuudet on merkitty taulukkokaavioon osaalueittain karttaan merkityn osa-aluejaon mukaisesti. Lisäksi on näytetty puistojen laajuus asukasta kohti rantavyöhykkeen kaupunginosissa tai kaupunginosaryhmissä. Arvot ovat suuntaa antavia. Katajanokan Kaiku 2023

Mitä soisi keskustassa ja Katajanokalla tapahtuvan? Elävässä ja vetovoimaisessa kaupunkikeskustassa toiminnot – asuminen, työ, palvelut, vapaa-aika jne. – sekoittuvat. Niiden luonne ja niiden keskinäinen osuus muuttuvat ajan kuluessa. Kun Katajanokalta raskas työ aikoja sitten katosi, on viime vuosina myös kevyempi työ korvautunut asumisella. Uusia asukkaita toivotaan asettuvan keskustaan ja Katajanokalle, mutta myös työpaikkoja ja monipuolisia palveluja kaivataan. Vetovoimainen keskusta tai kaupunginosa edellyttää määritelmällisesti runsasta liikkumista. Katajanokalle kävijöitä ja käyttäjiä mahtuu ja hyvin tänne pääsee – kuka tulee kävellen tai lenkkeillen, kuka pyöräillen tai skuuttaillen, kuka ratikalla ja joku harva autoillen. Ratikkaankin sopii – varsinkin jos ja kun kaksi linjaa alkaa liikennöidä kokopäiväisesti. Siitä, miten täällä voisi liikkua sujuvasti ja sopuisasti, oli kirjoitus vuoden 2021 Kaiussa: Huomaavaisen liikkumisen tiekartta.

Joka tapauksessa Katajanokalta löytyy toiminnallisen muuntumisprosessin myötä harvinaisen monipuolinen kirjo vanhan rakennuskäytön uudiskäytöstä. Oheisessa kirjoituksessa ideoidaan millä tavalla rakennuskannan uusi käyttömuoto voisi heijastua kaupungin julkisen tilan käyttöön ja muotoiluun osana 10+ -ajattelutapaa, tapauskohteena Laukkasaarenkatu. ––– Tämän kirjoituksen innoituksena toimi Helsingin Sanomissa 22.7.2023 julkaistu artikkeli (Jussi Lehmusvesi: ”Ihmisen kokoisia asioita”), jossa Raoul Grünstein visioi Project för Public Spaces -järjestön 10+ -menetelmän hyödyntämistä lähinnä Katajanokan Allas Sea Poolista kertyneiden kokemusten valossa.

Tänä syksynä erityisen ajankohtaisia ’paikkoja’ ovat olleet Merikasarminpuiston ”rauniopuisto”, josta on laadittu uusi puistosuunnitelmaluonnos, sekä mattolaituri, jonka käyttö kesäkauden ulkopuolella on ollut kaupungin kanssa käytävien keskustelujen aiheena. Kuvassa tyypillinen käyttö syyskuun ja lokakuun vaihteesta.

Katajanokan Kaiku 2023

Laukkasaarenkatu – syrjäinen piilopaikka vai houkutteleva käyntikohde? Oheisessa kirjoituksessa mainitaan yhtenä mahdollisena kohentamiskohteena Kanavakadun makasiinialue (6). Kohde on rakennusten määrän ja laajuuden suhteen huomattavan iso – 135 000 kerrosneliömetriin mahtuisi laskennallisesti jopa 3000–4000 asukasta tai työpaikkaa, joten täydennys- ja korjausrakentaminen ja uusien käyttäjien löytäminen tulee vielä jatkumaan pitkään.

”Unohdetut paikat”

Kaupungissa pitää olla myös salaperäisiä, unohdettuja paikkoja, joiden löytäminen tuo asukkaille ja satunnaisille vierailijoille iloa ja uteliaisuutta. Historian havinaa, paikan henkeä. Laukkasaarenkatu – keskellä vilkkainta Katajanokkaa – on yksi tällainen paikka,

vain kahdeksan metriä leveä, kuilumainen katutila, sulkeutuneet julkisivut, mukulakiveys, junarata… ja keskellä intiimi pikkuaukio. Laukkasaarenkatu on pitkään ollut syrjäinen sivukatu. Kartalta kadonnut nimikkosaari sai Helsinki Biennal 2021:n ajaksi muistomerkin Linnankadun ja Kruunuvuorenkadun kulmaukseen, tekijänä salaperäinen graffititaitelija EGS. Silloin itse katukin oli piilossa rakennustyömaan suojaverhousten takana. Mutta nyt syksyllä makasiini kadun toisellakin puolella on vihdoin saanut uutta elämää. Jääkö unohdettu paikka yhä unohduksiin vai nouseeko se esille ottamaan paikan aktiivisena julkisena miljöönä? Mistä Laukkasaarenkatu voi kertoa, kadonneen saaren ohella? Rakennettu miljöö välittää mitä havain-

Laukkasaarenkatu oli pitkään ”unohdettu paikka”, erityisesti usvan tai illan hämäryydessä. Elävä kaupunki kaipaa niin salaisia puutarhoja kuin ajan jättämiä kujia. Viereisten varastorakennusten saatua uutta käyttöä katu hakee uutta roolia kaupunkirakenteessa ja kaupunkilaisten mielenmaisemassa.

JOULUKATU Laukkasaarenkadusta joulukuja? Tämä keskeinen mutta liikkumisen valtavirroilta sivussa oleva katu voisi hyvin toimia erilaisten tapahtumien paikkana – miksei Aleksin joulukadun kotoisena jatkeena? Katu jatkuu katettuna Wanhan Sataman tapahtuma-, kokous- ja näyttelykeskukseen, mikä tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin yhteistyökuvioihin.

Jou luk uja

Katajanokan Kaiku 2023

....Laukkasaarenkatu – syrjäinen jäänne vai houkutteleva käyntikohde? nollisimmin viestin ajalta, jolloin Katajanokka oli maan tärkein tuontisatama. Erityisesti nk. siirtomaatavarat tulivat laivalla ja lähtivät junalla, tullauksen ja välivarastoinnin jälkeen. Sikäli on pikkutorin kulmauksesta löytynyt oivallinen paikka yhden suomalaisille keskeisen siirtomaatavaran jalostukselle ja siitä nauttimiselle. Suomalais-kolumbialaisen kahvipaahtimon kahvilassa voi nauttia Kolumbian Santande- Laukkasaarenkadun miljöö pinnoitteineen ja rautatiekiskoineen on asemakaavassa rin alueella perheviljelmän tuot- suojeltu. Uusien rakenteiden ja toimintojen tulee sopeutua historialliseen ympäristöön, kuten esimerkiksi ilmavat, mustat metallirakenteet hyvin tekevätkin. teesta. Ja kahvihan on ollut Katajanokalle tärkeä siitä alkaen, kun Gustav Paulig vuonna 1904 perusti tänne Pohjoismaiden ensimmäisen paah- lähtee laukkaamaan: joulukuja, halloween-installaatiot, kevät- ja keskikesän juhlat, rautatie- ja satamahistoritimon. Mitä kadulle voi tai pitää tehdä? Kattaa ja avata aan liittyvät tapahtumat resiina-ajoineen… Toimijoita näyteikkunoita, tasoittaa katupinta ja rakentaa py- ja järjestäjiä voi löytää läheltä, niin viereisistä kiinteissyviä terasseja? Ei – ei siis uutta Wanhaa satamaa – töistä tai Wanhasta satamasta kuin makasiinikorttevaikka tästä tulikin toimiva messu- ja tapahtuma- lien matkailu- ja kongressialan yrityksistä ja yhteipaikka. Laukkasaarenkatu kulki vielä 1980-luvulla söistä.

katettuna mutta jalankululle normaalisti avoimena katualueena Mastokadulle asti, kunnes vuonna 1995 muutettiin osaksi tonttialuetta. Jäljellä oleva katujakso suojeltiin jo vuonna 1984 ja paikan henkeä onkin kunnioitettu viereisten kiinteistöjen tuoreissa peruskorjauksissa. Katutilan aktiivikäyttö edellyttää joitakin toimenpiteitä. Suojellulle mukulakiveykselle pitäisi tasata väliaikaisella tai pysyvällä pinnoitteella myös liikuntarajoitteiselle helppokulkuinen ”ura” esimerkiksi raiteiden viereen. Tarvittaessa voidaan rakennusten edustalle sijoittaa kevyitä teräsrakennelmia, kuten onkin tehty. Tapahtumien yhteydessä voi olla raiteilla liikuteltavia myyntipöy- Helsinki Biennal 2021:n aikana löytyi Kruunuvuorenkadun ja Linnankadun kulmasta, tiä, kalusteita, esiintymispaikkoja kastanjapuun suojasta salaperäisen graffiti- ja lasitaitelilja EGS:in ympäristötaiteen teos ja -kulisseja jne. Kadulle sopivien Eilisen ja huomisen saaristo. Se sijaitsi kadonneen Laukkasaaren pohjoispään kohdalla. tapahtumien osalta mielikuvitus Kuva: Kaupunkikanava, Laajasalon opisto. 12

Katajanokan Kaiku 2023

tietolaatikko 1:

Vetovoima-alue 6, ”Kanavakadun Makasiinikorttelit” Kaupungininsinööri Herman Norrménin edeltäjänsä Theodor Tallqvistin satamasuunnitelman pohjalta laatiman asemakaavan vahvistaminen 1895 loi puitteet kahdeksan makasiinien ja muiden satamatoimintaa palvelevien rakennusten korttelin sekä yhteensä 16 rakennuksen kokonaisuudelle. Makasiinikortteleille haluttiin korkeaa arkkitehtonista laatutasoa, josta vastasivat oman aikansa korkeasti arvostetut rakennussuunnittelijat kuten rakennusmestari Elia Heikel (1852–1917) ja arkkitehdit Gustaf Nyström (1856–1917), Lars Sonck (1870–1956), Selim A. Lindqvist (1867–1939), Gunnar Taucher (1886–1941) ja Toivo Paatela (1890– 1962) sekä hieman tuntemattomampi Georg Jägerroos (1901–1956). Makasiinit edustavat kansainväliselläkin mitalla mittavaa, toiminnallisteknisesti ja arkkitehtonisesti edistyksellistä rakentamista. Teollistuvalle merenkulkukaupungille luotiin edustava, punatiilinen julkisivurintama – yhtä leveä kuin empirekeskustan komea, vaalea fasadi. Melko erilainen henki vallitsi siis, kun sen eteen rakennet-

tiin vuosina 1952–1964 kolmen ison modernistisen makasiinin rivi 1900-luvun alun matalien laiturivarastojen paikalle. Pääosan varastotonteista hankki haltuunsa Helsingin Makasiiniosakeyhtiö, jonka perustajiin kuului suurliikemiehiä kuten Julius Tallberg, K.H. Renlund ja Gustav Paulig Helsingin kaupungin ohella. Viime sotien päättymisvaiheessa kaupunki osti Makasiiniyhtiön osakkeet ja alue rakennuksineen tuli satamalaitoksen hallintaan. Katajanokan kärkeen Valtion Metallitehtaat perusti telakan rakentamaan sotakorvausaluksia ja vastaranta kohennettiin Olympialaituriksi, jolloin Eteläsatamasta tuli edustava portti kaupunkiin – ja postikorttien suosikkiaihe. ––– Tietoja on saatu mm. seuraavien kirjoittajien artikkeleista ja selvityksistä: Ada Ala-Härkönen, Marianna Heikinheimo, Anja Kervanto Nevanlinna, Tarja Lehto, Tommi Lindh ja Lauri Putkonen.

tietolaatikko 2:

Helsingin satamarata

Satamaradalla oli poikkeuksellisen merkittävä vaikutus Helsingin teollistumisen, kaupan, sataman ja rautatiehistorian kannalta. Helsinki–Hämeenlinna-rata valmistui vuonna 1862 ja seuraavana vuonna Pasilasta Sörnäisten satamaan ulottunut rata. Kun tämä ei ylettynyt Eteläsatamaan, alettiin pelätä Eteläsataman ja koko kaupungin näivettymistä. 1870-luvulla tehtiin suunnitelmia radan vetämisestä Kruununhaan ja Pohjoisrannan kautta, taikka Mannerheimintietä ja Esplanadia tai Aleksia pitkin. Kun kuitenkin haluttiin myös Hietalahti ja tuleva Länsisatama rautatien piiriin, päädyttiin vuonna 1891 niemen etelärantoja pitkin kiertävään linjaukseen. Nykyhelsinkiläiselle tunnetuin jäänne on varmaankin vuonna 2012 avattu pyöräily- ja jalankulkureitti Baana tunnelmallisine kuiluineen. Sörnäisten satamarata oli monihaarainen ja ulottui rantoja pitkin Hakaniemen torille etelässä ja Arabian tehtaisiin pohjoisessa – eri laajuisena se

palveli kaupungin talouselämää yli sata vuotta. 6,5 km pitkä Helsingin satamarata (Rautatieasemalta Ruoholahden ja Merisataman kautta Katajanokalle kiertävä ratalinjaus) avattiin 8.4.1894 ja tavarajunaliikenne Katajanokalle lopetettiin vappupäivänä 1.5.1980. Raiteisto purettiin vaiheittain 1970–1980-luvuilta alkaen, kunnes viimeisin osa purettiin keväällä 2009 – jäljelle jäi muutamia fragmentteja esimerkiksi Kauppatorille sekä Laukkasaarenkadulla 145 m pitkä jakso. Radan virallisena muistomerkkinä on Allas Sea Poolin edessä seisova vesiviskuri. ––– Kirjoittaja asui koko lapsuutensa ja nuoruutensa kahdessa osoitteessa satamaradan vieressä, joten junaliikenne äänineen, tärinöineen, tuoksuvine savupilvineen ja liikennekatkoksineen ehtivät piirtyä syvästi mielenmaisemaan. Teksti, kuvat ja piirrokset: Staffan Lodenius Katajanokan Kaiku 2023

Elämän ja kuoleman kuvaaja

– 150 vuotta Hugo Simbergin syntymästä Hugo Simbergin (1873–1917) syntymästä on tänä vuonna kulunut 150-vuotta, mutta hänen taiteensa puhuttelee yhä. Rakastettu taiteilija ehti lyhyeksi jääneen elämänsä aikana tuottaa suuren joukon taideteoksia, jotka koskettavat erilaisia yleisöjä sukupolvesta toiseen. Simbergin taiteessa on jotain niin yleispätevän inhimillistä, että jokainen katsoja voi peilata sen kautta omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Loppuvuodesta 2023 julkaistavassa Simbergin teoksia esittelevässä virtuaalinäyttelyssä yleisö saa ainutlaatuisen tilaisuuden astua sisälle Simbergin teosten kiehtovaan maailmaan.

Haavoittuneen enkelin maalari Simbergin kaikkein tunnetuin maalaus on vuonna 1903 syntynyt Haavoittunut enkeli. Teos oli heti valmistuttuaan suuri menestys ja nosti Simbergin Suomen taiteen kärkikaartiin. Se on ansainnut paikkansa myös Ateneumin taidemuseon keväällä 2023 avautuneessa uudessa kokoelmanäyttelyssä. Haavoittuneen enkelin merkitys on Simbergille tyypilliseen tapaan moniulotteinen. Maalauksessa kaksi vakavailmeistä poikaa kantaa paareilla enkeliä, joka on saanut haavan siipeensä. Pojat on kuvattu maanläheisen realistisesti, mutta enkelihahmo ja teoksen unenomainen tunnelma synnyttävät jännitteen ylevän ja arkisen välillä. Helsinkiä tuntevalle taustan maisema voi herättää aavistuksenomaisen tuttuuden tunteen, sillä sen lähtökohtana on näkymä Töölönlahden rannasta. Näissä maisemissa Simberg oli viettänyt edellisen talven ja kevään potiessaan vakavaa hermotulehdusta Diakonissalaitoksella. Oireiden taustalla oli todennäköisesti elimistöön pesiytynyt syfilistartunta, joka varjosti taiteilijan elämää ja oli syynä ennenaikaiseen kuolemaan vain 44 vuoden iässä. Sairaus teki tietoiseksi elämän hauraudesta, joka tuli keskeiseksi teemaksi myös Simbergin taiteeseen. Simberg syntyi Haminassa ja vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa Viipurissa. Suvun kesäpaikka Säkkijärven Niemenlautassa oli hänen sielunmaisemansa. Niemenlautan maisemia voi tunnistaa myös monista Simbergin maalauksista. Helsinki-aiheet sen sijaan ovat harvinaisempia, vaikka suuren osan aikuisesta elämästään Simberg asui Helsingissä. Hän opiskeli Ateneum-rakennuksessa toimineessa Suomen Tai14

Katajanokan Kaiku 2023

Hugo Simbergin vaimo Anni ja poika Tom Katajanokanpuistikossa vuonna 1914.

deyhdistyksen piirustuskoulussa, ja myöhemmin toimi koulussa myös opettajana. Opettajantyössään Simberg tutustui Anni Bremeriin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1910. Seuraavana vuonna syntyi poika Tom Erik ja muutamaa vuotta myöhemmin tytär Uhra Beata. Perheen ensimmäinen koti sijaitsi Katajanokalla osoitteessa Luotsikatu 4. Arkkitehti Gustaf Estlanderin vuonna 1906 valmistuneen talon ateljeehuoneistoissa on asunut monia muitakin taiteilijoita, kuten William Lönnberg ja Alvar Cawén. Myös Tove Janssonin lapsuudenkoti sijaitsi tässä talossa.

Virtuaalinäyttely kutsuu sisälle taiteen maailmaan Siinä missä Simbergin ensimmäinen menestysteos Haavoittunut enkeli on suurikokoinen öljymaalaus, valtaosa tunnetuimmasta tuotannosta koostuu pie-

Hugo Simberg 1913. Taiteilijan ateljee ja asunto Luotsikatu 4 (seinällä Helene Schjerfbeckin teos).

nistä vesiväri- ja guassimaalauksista. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnonvoimia kuvaavat Halla (1895) ja Syksy I (1895) sekä Kuoleman puutarha (1895). Nämä teokset syntyivät Simbergin taiteilijantien alkuvaiheessa 1890-luvun jälkipuolella, jolloin hän oleskeli Ruovedellä taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan opissa sekä teki opintomatkoja Lontooseen, Pariisiin ja Firenzeen. Varhaisten maalausten pieni koko ja vaatimaton tekniikka olivat nuoren taiteilijan tietoisia valintoja. Simberg vastusti taiteen kaupallisuutta ja pikkutarkkaa öljymaalausta suosivaa akateemista perinnettä. Hänen mielestään tekniikan hiominen täydelliseksi johti taideteoksen sielun surkastumiseen. Todellinen taide sen sijaan oli yksinkertaista ja suorastaan lapsenomaisen naiivia. Paperipohjaiset teokset kestävät huonosti valoa ja kosteuden vaihtelua. Niitä voidaan tästä syystä pitää esillä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Niinpä monia Simbergin ikonisimpia teoksia ei nähdä Ateneumin kokoelmaripustuksessa, eivätkä ne muutenkaan usein pääse esille näyttelyissä. Virtuaalinäyttely tarjoaakin yleisölle harvinaislaatuisen mahdollisuuden tutkia lähietäisyydeltä pienikokoisia ja herkästi vahingoittuvia teoksia. Simbergin kuvamaailma tulvii merkillisiä yksityiskohtia, jotka jäävät katsojalta helposti huomaamatta. Näyttely kutsuu katsomaan tarkemmin, teke-

mään löytöjä, oivaltamaan ja ymmärtämään. Virtuaalinäyttelyn verkkoversioon pääsee helposti tutustumaan omalta tietokoneelta tai mobiililaitteelta. Todellinen elämys on kuitenkin virtuaalilaseilla koettavaksi tarkoitettu näyttely, joka vie katsojan matkalle Simbergin taiteen maailmaan. Simbergin mielestä todellinen taide puhui katsojalle toisesta todellisuudesta. Myytit, sadut ja fantasia tarjosivat hänelle uudenlaisen taiteen kielen, jolla oli mahdollista ilmaista vaikeita ja monimutkaisia ajatuksia tai tunteita. Hänen teostensa merkitykset eivät tyhjene yhteen tulkintaa, vaan niissä on aina läsnä useita toisiinsa limittyviä kerroksia ja tasoja. Simbergin taide kertoo siitä, mille on vaikea löytää sanoja. Sen kautta avautuu ovi toiseen todellisuuteen, jossa kaikki on kummallista ja silti jotenkin tuttua. Marja Lahelma (FT, dos) työskentelee Suomen Akatemian rahoittamana tutkijana Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineessa. Hän on kuratoinut Kansallisgallerian ja Donkey Hotel -tuotantoyhtiön kanssayhteistyössä toteutetun Hugo Simbergin teoksia esittelevän virtuaalinäyttelyn, joka julkaistaan loppuvuodesta 2023. Lahelman kirjoittama Hugo Simbergin elämäkerta ilmestyi vuonna 2017. Kuvat: Hugo Simberg. Lähde Kansallisgalleria/Arkistokokoelmat.

Katajanokan Kaiku 2023

Sota-ajan arkea Katajanokalla 80 vuotta sitten vuonna 1943 Nykyisin meillä Suomessa on pitkään jatkunut rauhantila, mutta lähiympäristössämme Ukrainassa on meneillään sota. Samankaltainen tilanne oli Suomessakin 80 vuotta sitten vuonna 1943. Elettiin ns. jatkosodan asemasodan aikaa. Kotirintamalla yritettiin elää kuin rauhan aikana, mutta Suomi oli julistettuna sotatilaan kaikkine siihen liittyvine rajoituksineen ja sääntelyineen. Ruoka ja energiapula sekä jatkuva varautuminen vihollisen lentokoneiden ilmapommituksiin ylläpitivät ahdistusta ja epävarmuutta 252 000 asukkaan Helsingissä. Kun loppuvuodesta 1939 alkanut talvisota Neuvostoliittoa vastaan oli päättynyt välirauhaan keväällä vuonna 1940, Suomessa vallitsi edelleen sotatila. Aloitettiin jälleenrakentaminen sekä varautuminen uuteen sotaan, joka alkoi kesällä 1941. Saksan hyökkäyssota pysähtyi alkuvuodesta 1943 tappioon Stalingradissa, ja Suomi sopeutui asemiinsa Itä-Karjalassa. Epätoivo ja tappiomieliala vahvistuivat ihmisten mielissä. Siviiliväestön rauhaa häiritsivät jatkuvat Neuvostoliiton ilmavoimien tiedustelu- ja pommitushyökkäykset. Vuoden 1943 aikana Helsingissä oli kaikkiaan 19 pommituspäivää, mutta hälytyssireenien äänet kuuluvat melkein joka viikko. Suurilta pommitusvaurioilta vältyttiin. Katajanokallekaan ei vuonna 1943 pommeja osunut. Helsingin ilmapuolustus oli tehokkaasti varustettu uusilla saksalaisilla ilmatorjuntaaseilla, mikä selvästi hillitsi vihollisen ilmatoimintaa. Tilanne muuttui kuitenkin helmikuussa 1944, jolloin vihollinen aloitti massiiviset öiset kaupungin suurpommitukset, jotka aiheuttivat paljon tuhoa. Tehokas ilmatorjunta esti Helsingin totaalisen hävityksen.

Ankaraa pulaa kaikesta Sotatilan jatkuminen rajoitti ankarasti kaupunkilaisten arkielämää. Yöpommitusten lisääntyminen vaati koko kaupungin pimentämistä: katuvalaistusta ei sallittu, 16

Katajanokan Kaiku 2023

Kuva: Väinö Kannisto 1943. Lähde Helsingin kaupunginmuseo.

asuntojen ikkunat oli peitettävä, liikkeiden näyteikkunat oli suojeltava laudoituksin. Rajoituksia valvottiin tarkasti. Ankeutta pyrittiin lieventämään mahdollisuuksien mukaan lähettämällä lapsia turvallisempaan ympäristöön pois kaupungista joko maaseudulle sukulaisten luo tai jopa pakolaisiksi rauhalliseen Ruotsiin. Elintarvikepula, suoranainen nälänhätä oli arkea, mitä tosin helpotti Saksasta ja Ruotsista saatu elintarvikeapu 1943 aikana.

Keinoja pulan lieventämiseksi Kun ruoka oli vähissä, erityinen kaupungin Kansanhuoltolautakunta jakoi jokaiselle Katajanokan asukkaalle elintarvikekortit: liha-, leipä-, maitokortit, jokaisella tuotteella oli omat korttinsa. Kaupasta ostettaessa korteista leikattiin ostokuponkeja pois. Kuponkeja oli yleensä vähän, eivätkä ne aina riittäneet koko kuukaudeksi. Silloin kukin ruokakunta joutui turvautumaan omiin verkostoihinsa: maalaisserkun varastoihin tai mustan pörssin trokareihin, salakauppaan tai -kuljetuksiin.

Hyvin yleistä oli lapsiperheissäkin tarjota päivälliseksi ns. luftsåsia eli ilmakastiketta: ei lainkaan lihaa, jotain rasvaa, vehnäjauhoja, vettä ja suolaa ja ehkä jotain särvintä (mm. silakkaa) sekä usein paleltuneita perunoita. Aamuisin syötiin tavallisesti kauraryynipuuroa itsepoimitun puolukkasurvoksen kanssa, joskus jokunen tilkka maitoa puuron kanssa. Lasten maitoannos kortilla oli 6 dl päivässä, aikuisilla joskus satunnaisesti 2 dl päivässä. Aamukahvista oli turha edes haaveilla. Oikean kahvin säännöstely oli ollut voimassa jo lokakuusta 1939 alkaen. Kahvin korvikkeeksi sai kelvata voikukan tai sikurin juuri paahdettuna. Kun sokeristakin oli huutava pula, käytettiin sakariinia, pieniä soletteja. Sanomalehtien ilmoituspalstoilla käytiin vilkasta vaihtokauppaa hyödykkeistä: meillä on tätä ja tätä, vaihdatteko siihen ja siihen? Viranomaiset kannustivat asukkaita moninaiseen omatoimisuuteen ja ruokaturvan vahvistamiseen. Tavallista oli pitää mm. kanoja ja sikoja joko ullakoilla tai kellari- tiloissa ruokavaliota monipuolistamaan, ja viljellä keittiöpuutarhapalstoilla muuta syötävää.

Varautuminen selviytymään yli talven Suomalaiset olivat tottuneita selviytymään vuodenajasta toiseen, mutta talvikaudet ovat olleet aina vaativia, sotavuodet kaksin verroin raskaampia. Energiapula johti siihen, että asuntojen lämpötilaa piti Katajanokallakin laskea. Asuntojen lämmittäminen talvipakkasilla oli vaikeaa. Kun kalliita polttopuita ei saatu riittävästi, oli turvauduttava pilkkeisiin. Aikuiset oli komennettu kaupungin ympäristöön ns. mottitalkoisiin polttopuiden saamiseksi. Halkopinoja ilmestyikin kaikkialla katujen varsille, mistä vain löytyi tyhjää tilaa. Lämpöenergiaa voitiin säästää panemalla uuneihin tiiliskiviä, joiden päällä sitten haudutettiin

Lähdekirjallisuutta: Helsingin Sanomat XII/1943, Aake Pesonen, Helsinki sodassa, Asta Lapinmäki, Sota Helsingissä lapsen silmin, Mieliala: Helsinki 1939 – 1945, Hellevi Arjava, Kiinteistöyhtiö Louhi

mm. pataruokia. Kun sähköäkin piti säästää, kynttiläkin toi lämpöä ja toivoa arjen ankeuteen. Ulkona liikuttaessa kylmän torjunta onnistui luontevammin. Pukeutuminen talvivaatteisiin turkiksin vahvistettuina oli yleistä. Naiset käyttivät muhvia eli eräänlaista kääröä, johon kädet pantiin sisälle molemmista päistä, jolloin ne pysyivät lämpiminä. Päällys oli usein pehmeää materiaalia, esimerkiksi kaninnahkaa. Kaupungin harvat raitiolinjat – kuten Katajanokan nro 5 - kulkivat sähköllä, mutta harvalukuiset autot kulkivat ilman bensaa puukaasuttimella polttamalla pilkkeitä häkäpöntössä.

Iloa ja valoa arjen harmauteen Yleisradion ohjelmien kuuntelu oli erityisen tärkeätä uutisten takia, kun televisiota ei ollut. Etenkin musiikkiohjelmia oli runsaasti. Sibeliuksen musiikki oli suosituinta, myös operetti- ja iskelmämusiikki (schlagerit) oli toivottua kuunneltavaa. Kun tanssikielto oli voimassa, viihdettä tarjosivat useat elokuvateatterit, jotka esittivät sekä kotimaisia että saksalaisia ja amerikkalaisia filmejä. Lehdistöäkin seurattiin ja luettiin ahkerasti joko kotiin tilattuna tai avoimissa kirjastoissa luettuna. Julkisten juhlatilaisuuksien tarve oli olematonta sotatilan poikkeusoloissa. Vuoden tärkeimpiä juhlatilaisuuksia pyrittiin viettämään perinteitä kunnioittaen. Itsenäisyyspäivänä Hietaniemen hautausmaalla paloivat Talvisodasta lähtien kynttilät, samoin pimeän kaupungin asuntojen ikkunoissa kaksi Itsenäisyyden kynttilää, iskelmän ”Kodin kynttilät ” viestin innoittamana. Teksti: Erkki Leimu

Rintamanaisten kokous Katajanokan upseerikerholla vuonna 1943.Lähde: Museovirasto/ F.E.Fremlingin kokoelma.

Katajanokan Kaiku 2023

Ilmakuva lentosatamasta 25.5.1936. Rantaviiva on siirtynyt noista päivistä, mutta alue sijaitsi suurin piirtein Kruunuvuorenkadun päässä lähellä nykyistä risteilijälaituria. Kuva: Uudenmaan liiton kuva-arkisto.

Katajanokan kansainvälinen lentosatama Saarellamme toimi Suomen siviili-ilmailun alkuaikoina lentosatama. Puisesta pienestä terminaalista ja liukkaalta puulaiturilta alkoi kasvava kansainvälinen lentoliikenne. Finnairin edeltäjän, vuonna 1923 perustetun Aero Oy:n, lentotoiminta alkoi Katajanokalla vuonna 1924 ja päättyi vasta Malmin uuden lentoaseman valmistuttua 1936. Mielenkiintoinen artikkeli Katajanokan kansainvälisestä lentoasemasta löytyy: Katajanokan Kaiku 2006, sivut 4 -9.

Katajanokan Kaiku 2023

Koitto 120 vuotta

Arkkitehtien Bertel Jungin ja Oscar Bomansonin Työväen Rakennus ja Asunto-osakeyhtiö, Arbetarnas Byggnads- och Bostadsaktiebolag Koiton 120-vuotisjuhla 24.8.2023. Kuva: Aurora Heickell

Katajanokan Kaiku 2023

Albert Edelfelt på Myntgatan I början av december 1897 satt Albert Edelfelt vid skrivbordet i sitt nya hem på Myntgatan 1, på Skatudden i Helsingfors. Han skrev brev till sin vän, författaren Karl August Tavaststjerna. Brevet handlade om konsten, både den målade och den skönlitterära.Vinden ven och det var mörkt utanför, men Edelfelt var mer än nöjd. Några veckor tidigare hade familjen flyttat in i denna våning, i huset som var beläget högt uppe på backen vid Uspenskijkatedralen. Efter många svåra ekonomiska år kändes detta hem som ett eget hem. Albert Edelfelt hade gift sig med Ellan de la Chapelle i januari 1888. De hade flyttat till Paris, där Edelfelt hade bott i över femton år. Men vardagen

som gift i en fashionabel våning kostade mera än vardagen för en ensam konstnär i hans ateljé. När sonen Erik föddes och hushållet utökades med amma och barnsköterska blev familjens ekonomi mer än ansträngd. Ellan de la Chapelles tid gick åt till att umgås i societeten för att påminna dess medlemmar om att maken mer än gärna målade porträtt – grunden för varje konstnärs levebröd. Familjen gjorde en lång resa till Rivieran där Edelfelt planerade att måla små Medelhavsvyer som skulle inbringa en vacker summa i Paris. Till slut, sommaren 1891, återstod bara ett alternativ: att flytta hem till Helsingfors. Där hjälpte Ellan de la Chapelles föräldrar till genom att ordna

Albert Edelfelt målade den här vintervyn från Salutorget 1889. Flera år senare flyttade han in i det ljusa huset bredvid Uspenskijkatedralen, på Myntgatan 1. Vinterdag på Salutorget, studie. Finlands Nationalgalleri / Konstmuseet Ateneum

Katajanokan Kaiku 2023

Erik Edelfelt läser 1898, möjligen i hemmet på Lotsgatan. Finlands Nationalgalleri / Konstmuseet Ateneum

en våning i en villa i Brunnsparken, med utsikt över inloppet till hamnen. Så länge familjen bodde där kände Edelfelt en tacksamhetsskuld till svärföräldrarna, och det gjorde honom obekväm. Konsten, hur bejublad den än var, kunde inte försörja en familj. Edelfelt reste fram och tillbaka till Stockholm och Köpenhamn för att måla porträtt av förmöget borgerskap och kungligheter. Hemma i Helsingfors arrangerade Ellan de la Chapelle det nya hemmet med möblerna från det gamla hemmet i Paris. Hon var av allt att döma trött efter alla ekonomiskt svåra år, flyttningarna och resorna fram och tillbaka. I april 1893 blev Ellan de la Chapelle inlagd på Diakonissanstalten för en så kallad isoleringskur – något som hon själv kallade ”att gå i kloster”. Isoleringskuren var ämnad för att hon skulle få vila, återfå balansen och därmed hälsan. Planeringen av Diakonissanstaltens nya byggnader vid Tölövikens strand hade just påbörjats och sjukhuset verkade fortfarande på Skatudden, vid Hamngatan. Det hade grundats av Ellan de la Chapelles väninna Aurora Karamzin 1867. Sjukhuset var från början ämnat att hjälpa de mest utsatta i samhället, men det blev så småningom också populärt bland societeten, eftersom det kunde erbjuda en privat sfär just i sådana känsliga situationer som Ellan de la Chapelles. Det var privat och modernt. När Ellan de la Chapelle med barn och make flyttade in på Myntgatan fyra år senare var det bara ett

stenkast från Diakonissanstaltens gamla byggnad. Myntgatan 1, byggt 1880, var vid sidan av sjukhusbyggnaden ett av de första stenhusen på Skatudden. Det låg alldeles invid Uspenskijkatedralen och man hade en vidsträckt utsikt över Södra hamnen. Det var den som Edelfelt målade en månad efter att familjen hade flyttat in: en vintervy med fartyg i guldskimrande januarisol och Brunnsparksbergen med det gamla hemmet på stranden mitt emot. Det nya hemmet hade blivit möjligt efter att Edelfelt genom sitt porträttmålande hade fått vardagsekonomin på fötter. Men också för att Ellan de la Chapelle, hennes mor och bror hade sålt familjen de la Chapelles gamla hus, det träbyggda tvåvåningshuset i empirestil vid Södra Esplanadgatan. Helsingfors höll vid den här tiden på att ömsa skinn och trähusen ersattes av nya höga stenhus. Så var det också på Skatudden. Från att ha varit ett av stadens fattigaste områden, höll Skatudden nu på att förvandlas till en stadsdel med moderna stenhus och välbärgade borgerliga förtecken. Kring sekelskiftet 1900 restes det ena jugendhuset efter det andra. Också familjen Edelfelt bosatte sig några år senare i ett av dem, på Lotsgatan. Det förblev vid sidan av Villa Eka i Kilo familjens hem ända till Albert Edelfelts död 1905. Text: Maria Vainio-Kurtakko

Artikeln baserar sig på Maria Vainio-Kurtakkos bok Ett gott parti. Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv (SLS, 2022). I finsk översättning med titeln Sovelias liitto. Kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä (Teos, 2022).

Katajanokan Kaiku 2023

simme ne kaikki. Paras oli Katajanokalla. Minulle oli tärkeää, että löytyi talo 1900-luvun alun vuosikymmeniltä eikä huoneistossa ole tehty muutoksia, jotka sotivat alkuperäisen arkkitehdin ajatuksia vastaan.” Sarasteet löysivät erinomaisen maalarin, joka oli perehtynyt myöhäisromantiikan ajan värisävyihin. Asuntoon ei jätetty yhtään valkoista seinää.

Tulo suomalaiseen arkeen jännitti Saraste tunnustaa, että ulkomailla eläneen perheen tuominen suomalaiseen arkeen jännitti. “Sveitsissä olimme tottuneet siihen, että kaikki palvelut toimivat hyvin. Ja parketinkorjaaja tai suutari oli ylpeä työstään. Täällä huomasin, että Suomi on kehittynyt huikeasti. Palveluhalukkuus on parantunut, ihan eri fiilinki kuin lähtiessäni.” Naapurikortteleissa on löytynyt viihtyisiä kahviloita.

Pyörällä töihin viidessä minuutissa Polkupyörällä matka Satamakadulta Musiikkitaloon kestää 5-10 minuuttia. Liikkumisen helppous ja nopeus kuuluu niihin pieniin ylellisyyksiin, joista ylikapellimestari nauttii Helsingissä. Työmatka on kevyt polkea, ja fillarille on parkkipaikka kummassakin päässä. “Kiitämme onneamme, että autoa ei kaupungissa tarvita.”

Pitkä tie

Takaisin Suomeen Kapellimestari Jukka-Pekka Saraste on johtanut huippuorkestereita eri puolilla maailmaa yli 30 vuotta. Ura alkoi lapsena äidin sukkapuikoilla ja muuttui ihan oikeaksi orkesterien johtamiseksi. Hän on asunut Torontossa, Lausannessa ja Zürichissä. Miltä tuntui palata Suomeen Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi?

Ajan patinaa löytyi Katajanokalta Ensimmäinen etappi oli etsiä asunto. Asunnonvälittäjä oli valinnut perheelle neljä käyntikohdetta. “Kier-

Katajanokan Kaiku 2023

Saraste muistaa “päivän ja hetken, jolloin tiesin, että vaihtoehtoa ei ole. Olin 6-7 -vuotias ja olin saanut kotona käsiini Mozartin levytyksiä. Johdin musiikkia äidin sukkapuikoilla. Ajattelin, että tätä haluaisin tehdä.” Viulusta tuli nuoren Jukka-Pekan väline päästä orkesteriin ja sitä kautta kapellimestarikoulutukseen. Jorma Panulan opissa olivat samalla luokalla Saraste, Esa-Pekka Salonen ja Osmo Vänskä, kaikki tulevia maailmanluokan kapellimestareita. Saraste oli 31-vuotias saadessaan kiinnityksen Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi vuonna 1987. 90-luvun puolivälissä Saraste oli samanaikaisesti ylikapellimestari myös Toronton sinfoniaorkesterissa. 2000-luvun puolella hän johti Oslon filharmonista orkesteria, BBC:n sinfoniaorkesteria ja Westdeutsche Rundfunkin radio-orkesteria Kölnissä. Toronto, Lausanne ja Zürich olivat kotikaupunkeja yhteensä melkein 20 vuotta.“Toronto vaikutti ensin dynaamiselta ja jotenkin hyvällä tavalla amerikkalaiselta sulatusuunilta, mutta aika pian synteettisen monikulttuurin ongelmat herättivät halun Eurooppaan, missä kulttuuri ei ole muualta tuotu.”

Näin tehdään kapellimestareita Yhdeksän vuotta Saraste asui Zürichissä, mistä oli hyvät yhteydet eurooppalaisiin konserttitaloihin. Siellä syntyi myös ajatus siitä, että Jorma Panulan kapellimestarikoulun kasvatit voisivat jakaa kokemuksiaan ja taitojaan nuoremmille. Miksi Suomesta on noussut huippuluokan nuoria kapellimestareita 70-luvulta alkaen parin vuoden välein? Koska kapellimestarikoulutukseen tulijoilta edellytetään orkesterisoittimen hyvää hallintaa. Jo ennen tahtipuikon heiluttelua on tunnettava orkesteri sisältäpäin. Sarasteen mentorina toimi aikoinaan Leif Segerstam, joka sijoitti nuoren viulistin toisen viulun varaäänenjohtajaksi, koska sillä paikalla on todella lähellä kapellimestaria ja siinä myös oppii enemmän.

LEAD! Lead!-säätiö on nyt siirtynyt Zürichistä Suomeen. Se järjestää Fiskarsin kesäfestivaalin yhteydessä mestariluokkia, joissa nuoret kapellimestarit, konserttimestarit ja orkesterin äänenjohtajat saavat johtamiskoulutusta. Saraste on yksi LEAD!-säätiön perustajista. Perustajiin kuuluu myös hänen norjalainen puolisonsa, sää-

tiön johtaja Sarah Osa, jonka opinnot ja työkokemus ovat kulttuurin ja taiteen hallinnon ja rahoituksen puolelta. Tulevan talven ja kevään projektina on Mahlerin kahdeksannen sinfonian, ns. “Tuhannen sinfonian” toteuttaminen, jossa myös mestarikurssilaiset ovat mukana. “Se on yksi musiikin megateoksista, valtavan suuren koneiston vaativa sinfonia, Mahlerin rakkaudentunnustus Alma Mahlerille, jolle hän lähetti hotelliin satoja ruusuja.”

Suuret sinfonikot Helsinkiin palattuaan ylikapellimestari on taiteellisen tiimin kanssa suunnitellut ensimmäisen vuoden ohjelmiston ja linjoja pitemmällekin. Ohjelmistosta näkee, että myöhäisromantiikka viehättää ylikapellimestaria myös musiikissa. Monia läheisimmistä säveltäjistä kuultiin jo syksyllä: Bruckner-kauden avajaiskonsertissa, Beethoven ja Mahler Suurissa sinfonikoissa, Sibelius ja Brahms joulukuussa. Samalla kauden konserteissa on myös ennen kuulematonta uutta. Teksti: Seppo Toivonen Kuva: Aurora Heickell

Katajanokan Kaiku 2023

Skattalainen Seija Sartti on Stadin Friidu 2023 Stadin Slangi ry on maan bulein kotiseutuyhdistys, paikallisella kielellä: himahuudipoppoo. Jengin viilein perinne on valkkaa aina 12.6. Stadin Friidu ja Stadin Kundi. Seremoniat järkätään Espan lavalla. Moni Slangijengist oli funtsannu, et miks Hesarin toimittajalegendaa ei oltu jo sertifioitu Stadin Friiduks? Onneks Slangin hallitus snaijas ihmettelyn. Tän vuoden Stadin Friiduks valkattiin Seija Sartti ja Stadin Kundiks Olli Ahvenlahti. Molemmat on umpistadilaisii, omien gartsojen dallaajii. Slangijengin jäsenlehti Tsilari on boltsin ainoo Stadin slangilla skrivattu printtiaviisi. Mä duunasin tän vuoden kolmosnumeroon stoorin sekä Seijast et Ollist. Rubareiks mä revitin: Stadin Friidu Seija Sartti heiluttaa sanankäyttäjän fektaa ja Stadin Kundi Olli Ahvenlahti on skoijilla ja stärällä tavalla dorka. Ku läheskään kaikki Skattalla budjaavat ei viel oo Stadin Slangi ry:n jäsenii, ni mä voin tähän spädästi referoida tota Seijan stoorii.

Stadin Friidu 2023 on toimittajalegenda Seija Sartti. Kuva: Esko Koivisto

bioosi. Verbaalisii vapauksii käytettiin huolella. Snaijaamisen ilon ne jemmas usein stärään ja skarppiin huumoriin. Sellanen oli niiden avioehtokin.• Jiftis purkautuu automaattisesti, jos jompikumpi: • hurahtaa uskoon • äänestää maalaisliittoo, siis kepuu Eka friidu • rupee kalustaa himaa pohjalaisil talonpoikaismööpeIhan skloddina Seija oppi diggaa rantsuu, skönee ja lien jäljitelmil botskei. Fämilin hima oli Pietarinkatu ykköses. Op- • roikottaa seinälle Juhani Palmun smoglaaman tauparin se kävi SYKissä, Tölikassa. Melkeen likkana se lun. meni duuniin Jussi Pohjakallion fotolafkaan. Siit tuli Suomen eka friidu, ku opetteli mainosfotariks. Kuus Kaks Skattadiggarii lisää vuotta se duunas kaikkii jekkui studiossa. Mut sit se Seija ja Aarno budjas Krunikassa, Liisiksellä. Hima kysy, et tarttetaaks tosiaan näin paljon idiksii ja ta- oli duunihuoneen verran liian snadi. Joku frendeist lenttii, et joku tsöbais jotain, mitä se ei muuten ha- oli bamlannu yhen luukkuja välittävän tyypin kanssa, luu. Ku Seija sano ittesä irti, ni Jussi spöijas imarte- et näit kiinnostais kämppä jugendtalosta. Seija koisas lee: ”Kuin sä voit tollai lähtee nykii, vaik sä oot sale- himassa flunssassa, ku se välittäjä skulas intoo piutisti Suomen toiseks paras mainosfotari?” Parhaana kassa, et nyt ois jotain harvinaist tulossa tyrkylle. ”Voise tietysti piti itteesä. tasko heti käydä Skattalla tsiigaamas. Huomenna menee julkiseen blisaukseen. Ai klesana. Ei trabelii, mä Hesariin tuun hakee sut fiudella.” Seija meni Sanomien toimittajaskoleen ja palkattiin Kämppä oli remontin duunaajilt vaiheeseen jääny Hesariin – skrivaavaks toimittajaks. Se bonjas, et tää purkukaaos. Seija tsiigas: Skattas on stailii, fönarist näon just mun unelmaduuni. Funtsatkaa: puoltoist mil- kyy sköne ja remppaamal himast tulee snygi. ”Joo, mä joonaa pluggaajaa. Ku Kuukausliite perustettiin, Seija otan tän.” Enää ei tarttenu ku kertoo duunireissussa oli eka tyyppi ku fiksattiin sen toimitukseen. Kaikki olleelle Laitiselle, et Seija oli ylläriks tsöbannu niille oppi tsennaa Seija Sartin. Se skrivas bulei henkilös- bulin kämpän. Laitinen tsiigas fönarist ulos ja hiffas toorei, sen kolumnit oli fantsui, sen pakinat hersy iro- et talos on upee kattoterassi. Se näki heti ittesä siel niaa ja sarkasmii. GT-glasari handussa. Stadi oli saanu kaks Skattadiggarii lisää.

Skoiji avioehto

Seija oli melkeen 50 vuotta jiftiksessä Aarno ”Loka” Sopiva blandis Laitisen kanssa. Pari oli välkky tiedon ja tajun sym- Diili tehtiin vuonna 1982. Remonttiin kulu aikaa ja 24

Katajanokan Kaiku 2023

fyrkkaa, mut nyt flyttiksest on 40 vuotta. Seija rakastu huudeihin ja on retkussa vieläki. Skatta on just sopiva blandis kliffaa jengii, hyvännäkösii haussei, snadei buidui, rafloi, rantsuu ja skönee. Seija sanoo, et täältä mä en häippäse millää ilveellä.

Skatta oli lähellä Vannoutunu Stadidiggari Seija on ollu aina. Yhes vaihees oli kyl iisimpää diggaa Stadin keskustan snadistadifiilistä: Stokkalt sai ihan mitä vaan, Kauppatorin botskeis blisattiin fisuu, Kauppahallist sai flesuu ja muuta skruudista, Skatta oli lähellä kaikkee, sinne ja sieltä pääs viel sujuvasti. Joittenki mielest Oobuun pitäis ryysaa timman stogella, ku ”boltsin toimivimmas stadis” tarttee varaa taksimatkaan Skattalt Steissille nelkytviis minsaa – siis jos joku lungi taksikuski suostuu viel Skattalle tsöraamaan.

Lopettakaa Stadin dorka elävöittäminen Ideologinen ja idioottimainen hölmöily jurppii Seijaa stydisti. Poliitikot ja byrokraatit, lopettakaa toi Stadin dorka elävöittäminen! Päättäjät ja suunnittelijat, yrittäkää ny bonjaa, kuin pelleiks tää näköalaton fiudefobia teidät tekee. Blumsteripurkit, kokeileva jäynä, skulaavien reittien kämmiminen, Hämeentie, molemmat Espat, Kaivokatu…

Pala kansallismaisemaa Nyt Stadin bamarit duunaa tänne jotain ihmeellist huvipuistoo. Kelle tätä Stadii oikee bygataan? Ei ainakaan meille, ku budjataan täällä. Välillä hurskastellaan, et Skattan ja Etelärantsun huudit on stadilaist sielunmaisemaa, pyhää ja herkkää kansallismaisemaa. Välillä mikä tahansa kieputin, kummitusstoge ja plastiikkipalmu on just se ”Wow!”, mitä kaikki stadilaiset on koko ikäsä ventannu.

Junttien touhuu Seija ei oo ekaa kertaa spiguna näköalattomien stadilaisten persuksissa. Kaheksankytluvulla se skrivas sarkastisen kniigan Herrakansa. Se on mun feivörittei. Yhest pakinast juntit voi vieläki saada skraidui sieluun. Seijan stailiin: ”Juntti ei näätsä viihdy Stadissa vaan haluu VEKS. Se niin kärsii ku Stadissa on niin yksinäistä. Kamalinta jengii on ne juntit, ku on päättäny jäädä Stadiin ja yrittää koko ajan muuttaa sitä joksku ihme maalaismestaks. Ne haluu fiudet pois gartsalta ja botskit satamista, ne haluu poimii sienii Säätytalon puistossa ja simmaa Töölönlahdessa!!!” Skrivaaja Seppo Palminen on Tsilari-lehden päätoimittaja

Bonjaaks sä slangii? Täs on snadii jeesii niille, ku on födannu landella, tai ei oo koskaan oikeen snaijannu gatsojen esperantoo. viilee boltsi rubari fekta skoiji stärä spädä tsöbaa spöijaa pluggaa fiksaa jiftis smoglaa Liisis luukku blisaa GT flyttis buidu flesu Oobu timma Steissi fiudefobia blumsteri jäynä kämmii spigu feivöritti skraidu

hieno maapallo otsikko miekka hauska, mukava älykäs, nokkela lyhyt ostaa taipua lukea kiinnittää avioliitto maalata Liisankatu asunto myydä gin & tonic muutto kauppa liha Turku tunti Rautatieasema autokammo kukka kiusanteko pilaa piikki suosikki haava, naarmu

Jos sä diggaat tulla meggeen slangidiggareitten jengiin, mee Stadin Slangi ry:n sivuille www.stadinslangi.fi ja liity. Ku sä oot jäsen, ni sä voit käydä kaikis Slangijengin järkkäämis pippalois ja Tsilari-lehti roudataan sulle kuus kertaa vuodessa himaan.

Nro 3/2023 | Stadin Slangi ry:n

jäsen- ja kulttilehti

| 28. vuosikerta | Hinta 10 €

Hagiksen halliki öppnas taas

Tsilarin kansi 3/2023. Kuva: Esko Koivisto

STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI 202 3 Katajanokan Kaiku 2023

Katajanokka = Ruuskaset yksi tarina Katajanokasta Vietin lapsuuteni Pohjois-Haagassa, joten Katajanokka tuntui silloin kaukaiselta paikalta, koska keskustan alueelle tultiin käymään vain tarvittaessa. Ensimmäinen muistikuvani Katajanokalta on, kun isäni kanssa kävimme 1960-luvulla katsomassa M/S Alexander Pushkin laivaa, joka oli kiinnittynyt Katajanokan laituriin. Laivasta otettiin dia-kuva, ja sen takia se jäi varmaan mieleeni. Katajanokan vankila tuntui pelottavalta paikalta, kun sitä käytiin vanhempien M/S Alexandr Pushkin 1960-luvulla Katajanokalla. Kuva: Kauko Närhi kanssa ajelulla katsomassa. Junat, jotka kulkivat silloin Katajanokalle, olivat koa, että mikään muu olisi voimakkaampi kuin jäänmyös jännittävää katseltavaa pikkupojalle. 1980-luvulla murtaja VOIMA. Kävellessämme Ruuskasten ikkunoiolin töissä hissihuoltajana, ja meillä oli paljon hissejä den alta kotiin päin vilkutimme aina heille. huollettavana Katajanokalla, joten kävin siellä useasti. Mennessämme Ruuskasille kylään, puhuimme Linnankatu 3:ssa oleva merimieshotelli tuntui kovin aina, että menemme Ruuskasille, emme Katajanokalle. nuhjuiselta paikalta, ja siksi se jäi varmaan mieleen. Kun veimme jouluna lahjat heille tai jos muuten piiKatajanokan upseerikerholla pidettiin häittemme jat- pahdettiin siellä, niin toiset puhuivat joko Katajanokot, joten yhteinen taipaleemme on tavallaan myös al- kasta tai Ruuskasista, mutta minulle se aina oli yksi ja kanut Katajanokalta. sama paikka Ruuskaset ”Katajanokalla”. Vaimoni eno Matti (Masa) Ruuskanen asui perheiMasa oli yhdistysaktiivi ja toimi mm. Katajanokneen Laivastokatu 14:ssa ja sitä kautta Katajanokka al- kaseurassa. Matin vaimo Raili oli monen polven stakoi muuttua tutummaksi paikaksi. Masa pyysi kerran dilainen. Muistan kun hän kerran sanoi minulle maapua, koska hänen Ford Granadansa startti oikutteli talalla äänellään heidän kesäpaikallaan ”strittaa sinne ja auto ei käynnistynyt. Auto oli jäänyt Laivastoka- vaan dorka” ja arvaattekin millä tarpeella olin. Ruusdulle. Olin juuri saapunut reipashenkiseltä Teknisen kaset asuivat Laivastokadulla aina kuolemaansa asti. opiston opintomatkalta Ruotsista, ja pää sekä kädet Raili kuoli alkuvuodesta 2000 ja Matti syksyllä 2014. eivät olleet parhaimmillaan. Masa antoi avusta tukun Poikamme tyttöystävä on kotoisin Katajanokalta, rahaa, joka ilahdutti kovin opiskelijaa. Vuosia myö- joten sitä kautta paikka on lähentynyt taas meitä. Silti hemmin hän sai varmasti rahoilleen vastinetta, kun kun nykyisin näen tai kuulen Katajanokasta, mieleeni autoin häntä useamman kerran auton käynnistämi- tulee Ruuskaset. Minulle Katajanokka on aina yhtä sessä Laivastokadun pihan parkkipaikalla. kuin Ruuskaset. Kun lapsemme olivat pieniä, menimme joskus käTeksti: Veli-Pekka Närhi vellen Katajanokan rantaan katsomaan jäänmurtajia. Lasten mielestä jäänmurtaja Voima oli kaikkein voimakkain murtaja. Vaikka kuinka yritin selittää, että se joskus oli ollut vahvin, niin he eivät halunneet us-

Katajanokan Kaiku 2023

Kun taloyhtiösi ansaitsee parasta Valitse isännöitsijä, joka osaa, tietää ja sitoutuu. Kumppaninamme voit luottaa arjen sujuvuuteen ja varmistat, että taloyhtiösi arvo kehittyy haluamaasi suuntaan. Isännöimme jo kymmeniä taloyhtiöitä alueellanne. Ota yhteyttä – valitse paras!

”

Kiitos hyvästä yhteistyöstä, asiantuntemuksesta ja erityisesti isännöitsijän palvelualttiudesta, sekä nopeasta asioiden hoidosta. Taloyhtiön puheenjohtaja, 00160 Helsinki

www.isannointiluotsi.fi Katajanokan Kaiku 2023

Kolumbiasta Katajanokalle Mikko Kauppinen ja Andrea Avendaño ovat jo vuosia tuoneet tilansa kahvia ja kaakaota Suomeen ja nyt vihdoin toiminta on keskitetty Katajanokalle. ”Kahdella mantereella toimiminen on jo riittävän haastavaa, joten halusimme ehdottomasti uuden paahtimomme Katajanokalle lähelle Suomen kotia.” Sopiva sijainti löytyi Ulkoministeriön käytöstä vapautuneesta vanhasta tullaamattomien tavaroiden makasiinista. Kiinteistön ostanut Noli Studios ehdotti kahvilan avaamista viereiseen vanhaan OTK:n elintarvi- Finca Las Ventanas kahvila nyt auki osoitteessa Kanavakatu 3, Helsinki, Noli Studios Katajanokka II:n alakerrassa Laukkasaarenkadun kevarastoon tehtävään uuteen Noli Studios Ka- kulmassa. tajanokka II:een. ”Alusta saakka haaveenamme on ollut tarjota Katajanokkalaisen tilamme kahvia, kaakaota ja muita kolumbialai- Kauppisen perheen sia makuja suoraan suomalaisille kuluttajille. Nyt omistama Finca Las se mahdollistui vieläpä meille rakkaalla Kataja- Ventanas, suomalainen kahvitila Kolumbiassa, nokalla.” on avannut kahvilan ja Andrean serkku Bibiana on myös muuttanut paahtimon Katajanokalle Katajanokalle vetämään paahtimoa ja kahvilaa. osoitteeseen Kanavakatu 3. ”Kahvilassa haluamme tarjota makumatkan tilallemme Kolumbiaan sekä jakaa kokonaisketjultaan kestävimmin tuotetun kahvimme matkan asiakkaiden kanssa. Tarjoamme kahvia, kaakaota, mehuja ja kolumbialaista aamiaista sekä muuta pientä maistuvaa meidän tyylillämme. Tervetuloa minilomalle Kolumbiaan!”

Sydämellinen kiitos Katajanokan laulavalle K-kauppias Juuso Hemmingille ja hänen pojilleen Oliverille ja Mikaelille. Juuso Hemminki siirtyi Tampereen Hämeenkadun K-Supermarketin kauppiaaksi. Lämpimästi tervetuloa Katajanokalle uudet kauppiaat Minna Hildén-Nykopp ja Harri Nykopp. Kuvassa Minna Hildén-Nykopp, Harri Nykopp, Oliver Hemminki, Juuso Hemminki ja Mikael Hemminki Kuva: Aurora Heickell

Katajanokan Kaiku 2023

Sotilaskotitoimintaa jo yli 100 vuotta Katajanokalla Rannikkosotilaskotiyhdistys ry on perustettu vuonna 1918 Helsingissä. Yhdistys aloitti toimintansa vapaaehtoisvoimin Saaristosotilaiden joululahjakomitea -nimisenä tarjotakseen virikkeitä rannikolla, linnakkeilla ja laivoilla puutteellisissa oloissa palveleville sotilaille. Joululahjakomitea sai Katajanokan Merikasarmilta käyttöönsä suuren huoneen, jonne kerättiin saadut lahjat pakattaviksi. Muutaman vuoden päästä perustettiin Rannikkosotilaiden huoltoyhdistys – Föreningen för kustsoldaternas väl. Vuonna 1959 yhdistyksen nimeksi tuli Rannikkosotilaskotiyhdistys – Kustsoldathemsföreningen ry. Vuodesta 1962 yhdistyksen toimitilat ovat sijainneet Katajanokankadulla.

Rannikkosotilaskotiyhdistys tukee Merivoimissa palvelevien varusmiesten ja reservin kertausharjoituksissa olevien hyvinvointia sekä edistää myönteistä maanpuolustushenkeä. Yhdistyksessä toimivat rinta rinnan palkattu henkilökunta ja vapaaehtoistyötä tekevät sotilaskotisisaret. Lähin sotilaskotimme sijaitsee Merisotakoulun yhteydessä Suomenlinnassa, jonne kaikki jäsenemme ovat tervetulleita tekemään merkityksellistä vapaaehtoistyötä. Tutustu toimintaamme rannikkosotilaskotiyhdistys.fi -sivuilla ja ota yhteyttä. Kerromme mielellään lisää toiminnastamme! Teksti: Sirpa Holma, Rannikkosotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja

Yhdistyksemme sotilaskotiauto Unelma sisarineen Helsinkipäivänä Suomenlinnassa. Kuva: Puolustusvoimat.

Yhdistyksen järjestämä Ritarihuoneen konsertti yhdessä Kaartin soittokunnan kanssa. Kuva: Rannikkosotilaskotiyhdistys.

Merisotakoulun sotilaskoti, Suomenlinna. Kuva: Rannikkosotilaskotiyhdistys.

Katajanokan Kaiku 2023

eilen, tänään, huomenna

Heureka, me teimme sen! Selvisimme sekä kovideista… että rakkaan salimme renovoinnista ja avasimme - entistä ehompina - uuden kauden uusin kujein. Elokuvahistoriamme ikonit, Regina Linnanheimo ja Tauno Palo, jotka vuodesta 2008 lähtien olivat seinällä tervehtineet jokaista saliin tulijaa, pääsivät arkistojen rauhaan tehden tilaa puolentoista vuosikymmenen aikana laukanneelle teknologian kehitykselle; vanha ei enää pärjännyt. Jos on elokuvasalin tekniikka « du dernier cri », viimeistä huutoa, niin ovat myös elokuvakerhomme pyörittäjät luovasti nykyajassa. Katajanokkaseura tekee elokuvakerhon toiminnan mahdolliseksi ja vapaaehtoiset Kinokanpyörittäjät panevat toimeksi: valitsevat elokuvat, suunnittelevat ja painattavat ohjelmat ja elokuvaliput, tiedottavat, hakevat sponsorit, toimivat yhteistyössä elokuvakerhokentän ja muiden kerhojen toimintaa kannattavien ja tukevien tahojen kanssa. Kahdeksan elokuvaa vuodessa sekä näytösten emännöinti ja isännöinti on lukuisten kokoontumisten, neuvonpitojen ja jalkautumisten toteuma. Sitä ei ehkä heti tule ajatelleeksi.

Kinokka on osa voimistuvaa elokuvakerhoperinnettä Alvar Aallon alkuun polkaisema kultakausi, jolloin Suomessa perustettiin elokuvakerhoja - parhaimmillaan parisen sataa - Ranskan malliin, on sittemmin jäänyt digitaaliaikakauden jalkoihin. Elokuvakerhoja on nykyään parisenkymmentä, ja on ennustettu viimeis30

Katajanokan Kaiku 2023

tenkin kerhojen vähitellen jättäytyvän historian lehdille aikansa eläneenä kansanperinteenä. Mutta ei ihan vielä, tai uskoaksemme ei alkuunkaan, sillä kurssin muutoksesta on jo viitteitä. Viimeisimpänä esimerkkinä mainittakoon Vihdissä kesäkuussa 2022 perustettu elokuvakerho Pahantorjujat ry (paljonpuhuva nimivalinta!), jonka elokuvat esitetään yhdessä Suomen vanhimmista vielä toimivista elokuvateattereista, Vihdin Kinossa. Tämä jos mikä on kulttuuriteko. Kinokka on tämän voimistuvan elokuvakerhoperheen jäsen. Pidämme yhtä, vaikka olemme hajallamme eri puolilla Suomea. Kokoonnumme kerran vuodessa Tampereella vaihtaaksemme kuulumisia ja inspiroituaksemme toisistamme. Tavoitteemme on yhteinen: haluamme edistää elokuvataiteen tunnettuutta ja harrastusta ohjelmilla klassikoista tuoreimpiin, kotimaista elokuvatuotantoa unohtamatta - jotka poikkeavat valtavirroista ja keräävät yhteen niin vanhat kuin uudet harrastajat. Mikä meitä Kinokanpyörittäjiä erityisesti motivoi? Ehdottomasti suosio! Jäsenmäärä on tänä päivänä yli 450, ja uusia jäseniä tulee lähes joka näytöksessä, Katajanokalta mutta myös muualta pääkaupunkiseudulta. Elokuvakerhoperinne ei saa kuolla! Olkoon se mottomme. Kiitämme tukijoitamme: KOTI Hotel ja Sköne ja yhteistyökumppaneitamme: Varsinais-Suomen Elokuvakeskus ry, Suomen Elokuvasäätiö, KAVI ja Elke. Teksti: Tarja Djateu Kuva: E.N.

KATAJANOKAN 73. YMPÄRIJUOKSU 6.9.2023

Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt! Tänä vuonna juostiin keskellä työmaata. Joustavilla järjestelyillä kaikki sujui hyvin. Kiitos hyvästä yhteistyöstä kuuluu ELTEL Networks Oy:n työnjohtaja Markus Kortesalmelle. Pienimmät lapset juoksivat hiekkakentän ympäri. Vanhempien lasten lenkki oli koulun ja Ulkoministeriön edessä olevan puistikon ympäri. Aikuiset juoksivat 3 km. Juoksijoita oli yhteensä n. 100. Kahden vuoden tauon jälkeen Katajanokan ympärijuoksu oli suuri menestys. Juoksijat saivat perinteiset todistukset osallistumisestaan. Kiitos koululle, partiolaisille, Katajanokan huollolle, K-Marketille sekä apteekille tapahtuman tukemisesta. Erityiskiitos kaikille osallistujille ja tukijoukoille, teidän ansiostanne katajanokkalainen juoksuperinne elää!

Tytöt 3–4-vuotiaat

Pojat 3–4-vuotiaat

Tytöt 7–8-vuotiaat

Pojat 7–8-vuotiaat

Kuvat: E.N.

Pojat 5–6-vuotiaat

Tytöt 5–6-vuotiaat

Pojat 9–10-vuotiaat

Tytöt 9–10-vuotiaat

Tytöt 11–12-vuotiaat

Pojat 11–12-vuotiaat

Kuvat: E.N.

15 vuotta täyttäneet Lisää kuvia skatta kuvat.fi kuvagalleriassa.

Katajanokan Kaiku 2023

Tulokset 3–4-vuotiaat

Minea

Paloma

Ruth

Tytöt 1. Paloma Bosco 2. Minea Laine 3. Ruth Korteniemi Pojat 1. Atlas Ervasti 2. Anton Koivisto 3. Teo Nylund

22.10 22.44 24.00 22.50 25.84 26.75

Anton

Atlas

Teo

Eeli

Kustaa

Samuel

Altti

Otava

Walter

Magnus

Heikki

Oliver

Frans

Aarni

Mikko

Otto

5–6-vuotiaat

Julia

Emma

Hertta

Tytöt 1. Emma Virkkunen 2. Julia Sippola 3. Hertta Saumäki Pojat 1. Kustaa Karlssson 2. Eeli Oikarinen 3. Samuel Sihvola

20.15 20.69 20.97 17.22 17.30 17.97

7–8-vuotiaat

Saimi

Olga

Selma

Tytöt 1. Olga Vainikka 2. Saimi Laine 3. Selma Casal Pojat 1. Otava Baltzar 2. Altti Lounatvuori 3. Walter Marold

54.75 55.00 58.78 53.10 1.01.22 1.15.03

9–10-vuotiaat

Sahara

Taika

Iida

Tytöt 1. Taika Mallat 2. Sahara Balzar 3. Iida Rainne Pojat 1. Heikki Mallat 2. Magnus Dolk 3. Oliver Salomaa

51.16 53.40 54.31 49.15 50.87 55.37

11–12-vuotiaat

Hedda

Frida

Noona

Tytöt 1. Frida Engdahl 2. Hedda Kramer 3. Noona Sinkkonen Pojat 1. Aarni Laine 2. Frans Könkkölä 3. Ilmo Lounatvuori

Naisten sarja

1. Anni Jokisalo 2. Johanna Hirsjärvi 3. Maria Könkkölä

Miesten sarja Johanna

Anni

Maria

1. Otto Könkkölä 2. Mikko Vainikka 3. Niklas Koski

1.57.10 1.58.57 2.00.22 1.45.12 1.48.88 1.59.38

Ilmo

13.19.00 13.33.00 13.49.00 11.11.34 11.20.00 11.59.00

Kuvat:, Tuula Palaste

Niklas

Katajanokan Kaiku 2023

KATAJANOKAN KATAJANOKAN HUOLTO OY HUOLTO OY KATAJANOKAN Merikasarminkatu 4 ISÄNNÖINTI

Katajanokkalaisten väestönsuoja Kanavapuiston väestönsuoja, Katajanokanlaituri 3a Sisäänkäynti: Kanavaranta 1 Toiminnasta vastaa Pelastuslaitos

JAAKKO ESKELINEN 00160 Helsinki ja isännöintiä TOIMITUSJOHTAJA Puh. Kiinteistönhoitoa (09) 6962 480 Katajanokan -050 Kruununhaan alueella. Matkapuh. 5777 020 E-mail: MERIKASARMINKATU jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi 4

FYSIOTERAPIA

00160 HELSINKI p. 6962 480 e-mail kh@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi

Tule sinäkin Kuntoon! Varaa aikasi netissä! www.skatankunto.fi Puh. 09 629 284 skatankunto@skatankunto.fi Kruunuvuorenkatu 15 F, 00160 Helsinki

Katajanokan Kaiku 2023

Syksy 2023

Katajanokan muusikot Katajanokan muusikot ry:n vuoteen on kuulunut mielenkiintoisia soolo- ja duokonsertteja. Seuraava konsertti pidetään lauantaina 16.12. klo 19.00. Luvassa on Sami Junnosen Telemann-levyn (12 fantasiaa soolohuilulle) levynjulkistuskonsertti Ritarihuoneella. Georg Philipp Telemann oli menestynyt saksa lainen barokkisäveltäjä, jonka rohkea idea oli näen näisesti mahdoton: hän kirjoitti huilulle eli yksiääni selle melodiasoittimelle soolokappalekokoelman, jossa hyödynnetään moniäänisyyden keinoja. Näin syntyi teos 12 fantasiaa, joka on vakiinnuttanut asemansa huilumusiikin ydinohjelmistossa. Sami Junnonen on ikäpolvensa ainoa kansain välisen solistiuran luonut suomalainen huilutaiteilija. Hänen monipuolinen ohjelmistonsa ulottuu vanhasta musiikista uusimpiin sävellyksiin. Ylistävät arvostelut saanut Junnosen Telemann-levytys englantilaiselle Resonus Classics -yhtiölle saa virallisen julkistamiskonserttinsa Katajanokan kupeessa, Kruununhaassa Ritarihuoneella. Arvokkuutta huokuva sali tarjoaa soolohuilulle ihanteellisen ympäristön akustiikkaa myöten. ”Junnosen soitannassa kuuluu barokkimusiikin estetiikan tuntemus ja kunnioitus. Erinomainen levytys tarjoaa myös hienovaraisen katsauksen modernin huilun mahdollisuuksiin. [...] Tapa, jolla Junnonen saa aikaan mielikuvan esimerkiksi kahden yhtäaikaisen äänen kontrapunktista, on sukua taikuudelle.” – Pia Antikainen, Yle Musiikki 3.6.2023.

Ti 24.10. Helsingin Malta klo 19 Espanjalainen ilta: Olé!

mm. Albéniz, Gran ados, Montsalva tge Tuula Paavola, mezzosopraano Tuomas Turriago, piano Konsertin juont aa Aleksi Haukka.

25 € ovelta, ilmain en lasillinen cavaa väliajalla. Välimerenkatu 13, Jätkäsaari

Su 12.11. Tuom iokirkon krypta klo 18 Isänpäiväkonse rtti: BACH

Revisited! Pietilä, Bach Esa Pietilä, sakso foni ja live-elektr oniikka Pietu Pietiäinen , valo- ja videotaide 25 / 15 € ovelta, lapset

ilmaiseksi isän

kanssa.

La 16.12. Ritarihuo ne klo 19 Levynjulkistam iskonsertti: 12 fanta siaa Telemann Sami Junnonen , huilu

25 / 15 € ovelta,

kahvi- ja levym yynti väliajalla. anokan Muusikot ry

Facebook: Kataj

Myöhemmin keväällä on vuorossa Aleksis Kivi -tapahtuma. Aleksis Kivi kävi kansakoulunsa Katajanokalla, ja tästä inspiroituneena suunnitteilla on keskustelu yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Läsnä on eturivin kirjailijoitamme ja tutkijoita. Pekka Hakon vetämän keskustelun lomassa kuulemme Kiven teksteihin sävellettyjä yksinlauluja. Teksti: Pekka Hako

Naissäveltäjiä ja Aleksis Kivi -tapahtuma Tilaisuudessa on väliaika, maksullinen kahvitarjoilu sekä levymyynti. Liput 25/15 euroa ovelta tuntia ennen konserttia, alennettu hinta eläkeläisille ja opiskelijoille. Maaliskuussa naistenpäivän tienoilla Katajanokan muusikot ry tuottaa ohjelman, jonka kaikki säveltäjät ovat naisia. Konsertti on samalla historiallinen katsaus harvoin esitettyyn mutta erittäin hyvin sävellettyyn musiikkiin. Ohjelma keskittyy 1900-luvun alun sävellystuotantoon, sillä silloin idea naisten päivästä sai alkunsa. Tutkimme säveltäjien kohtaloita ja sitä, miten naistaiteilijan asema on muuttunut 1900-luvun alusta nykypäivään. Katajanokan Kaiku 2023

Kaikuja Skattan ala-asteelta – nelosluokkalaiset kertovat a Torstai on minun lempikoulupäiväni. Silloin koulu alkaa vasta 10.15, ja minun ystäväni tulee meille aamulla ennen koulua kylään. Usein askartelemme, piirrämme ja esimerkiksi kertaamme kokeeseen, jos tulevana koulupäivänä on sellainen tulossa. Asumme lähellä koulua ja viidessäkin minuutissa ehtii helposti kävellä kouluun. Koulumatkallamme on vain yksi tie joka pitää ylittää, ja kotoani melkein näkee koulun. Torstai on rento päivä, on vain neljä tuntia koulua, ja niistäkin kaksi on käsitöitä. Torstaisin on myös englantia ja matikkaa. Usein torstaisin näen jotain ystävääni myös koulun jälkeen. o Katajanokan ala-asteen 4 luokka on lähtenyt hyvin. Välillä on unohtunut läksyt mutta välillä olen muistanut. Odotan silti joulujuhlaa tosi paljon, koska nakkeja ja riisipuuroa. Aluksi vähän ärsytti, kun ei voinut nukkua pitkään. Nyt olen jo tottunut siihen, että pitää herätä aikaisin aamulla. Koulu on sitten jatkunut ihan normaalisti: muutama koe ja niin edelleen. Mutta ihan ok on ollut. s Tykkäsin meidän liikuntapäivästämme. Silloin meidän piti mennä Suomenlinnaan urheilemaan Suomenlinnan koulun kanssa. Silloin kuitenkin satoi niin paljon, että emme päässeet. Mutta kuitenkin Katajanokan koulun kuutoset alkoivat miettimään tekemistä. Meillä oli paljon hauskaa tekemistä. Meillä oli muun muassa letkajenkkaa, just dance ja paljon muita. Me emme päässeet ulos, mutta oli kyllä hauskaa. Päivän lopuksi, kun sade oli loppunut, pääsimme ulos. Tanssimme letkajenkkaa kirjaston ympäri. Meillä oli luokassa opettajan pitämiä ohjelmia. Katsoimme myös elokuvan. l Kun tulen kouluun näen kivoja kavereitani. Kerrotaan eiliset kuulumiset ja sitten koulu alkaakin. Mennään luokkaan siellä odottaa meidän ystävällinen opettajamme. Pidetään kaikki tunnit ja sitten koulu loppuukin. Koulussa on hauskaa ja kivaa. Täällä sinä voit oppia uusia asioita. 36

Katajanokan Kaiku 2023

jAina jos on riitoja, ne selvitetään. Joskus voi olla riitoja joita ei pysty selvittämään yksin. Ruoka ei ole aina niin hyvää mutta silti syön riittävästi. Aina jos on hyvää ruokaa, syön paljon esim. jos on pinaattilettuja ja jos on hernekeittoa. H Koulu alkoi aika hyvin, mut sit alko väsyttää, ku on vaan yks pitkä aamu. Totuin siihen nopee. Välillä kun tunti alkaa, niin on aika vilkasta, mutta kun päästään vauhtiin, menee tosi hyvin. Meillä on mun mielestä aika hyvä ilmapiiri luokassa, ja mun mielestä meillä on mahtava luokka. i Tykkään maanantaista, koska silloin on hiljainen ruokailu ja kaikki ovat ihan hiljaa, ja silloin on myös liikuntaa. Tiistaina on et, ympäristöoppia, matikkaa, draamaa ja äidinkieltä. o Ala-asteella on hyvä koulu, koska tässä koulussa on esimerkiksi hyvä ruoka, tosi kiva opettaja ja meillä ei ole paljon tunteja. Koulun piha on hyvä, koska siellä on jalkapallomaalit. Kaverit on hyvin mukavia kaikille. Joskus on riitoja ja joskus ei. Kaikki opettajat on kivoja ja mukavia. Me kaikki yritämme olla kivoja kaikille.

n Koulu alkoi ihan hyvin. Koulussa on kiva oppia aineita. Olen hyvä matematiikassa. Minun lempiaineeni on liikunta. Koulussa on kiva olla, kun koulussa on kavereita. Koulussa parasta on pelata futista mutta nyt ei voi pelata futista, kun on kepit. Minun lempiruokani on curry-kastike. Mut on kivaa kun saatiin uusia kirjoja ja tuli uusia oppilaita ja päästiin vihdoinkin neloselle. Ja sain uusia kouluasioita. Keskiviikkona on hyvä päivä koska on liikuntaa. u Aamulla kun tulen kouluun yleensä täällä on aika kova meteli. Meillä alkaa usein 8.30 koulu. Maanantaina me harjoittelemme nelosen tanssia. Ja muita oppiaineita niin kuin normaalisti. Yleensä koulussa on kivaa. Meillä ruokalassa on pöytäpaikat mutta vain maanantaina on äänetön ruokailu. Kouluruoka on ihan hyvää mutta välillä jotkut ruuat ei vain ole minun makuun. r Meillä tänään alkoi 10.15 koulu. Näin minun hyvän kaverin, kun tulin kouluun me odotettiin yhdessä muita kavereita ja sitten koulu alkoi. Meillä oli eka tunti matikkaa. Meillä oli harjoituskappale ja se oli aika helppo! sen jälkeen me pelattiin kertolaskupeliä. Minä kyllä hävisin mutta pelihenki on tärkeintä! b Täällä on välillä tosi kova hälinä, että korviin sattuu. Minulla on täällä tosi paljon ystäviä ja suurin osa oppilaista on ystävällisiä. Tanssimme yleensä välkällä K-popkoreografioita tai juttelemme ystävieni kanssa porukassa. Aamulla yleensä joko maalaan, katson ohjelmia tai tutkin k-popalbumeja ja välillä tanssin tai opettelen koreaa. Lempiaineeni ovat valinnaiset, matikka ja kuvis. Koulu on minun mielestäni kivaa mutta en pidä kauheasti kouluruoasta. K On tosi kivoja ja mukavia kavereita ja kivoja opeja ja kivaa opiskella. y Katajanokan ala-asteella on kivaa. Siellä on hyvät opettajat. Täällä kouluruoka on ihan hyvää. Minulla on paljon kavereita täällä ja sain uuden peruukin jota käytän koulussa koska miks ei. Se on kivaa käyttää sitä koska näytän mummolta ja se on muutenkin kivaa. Maanantaisin meillä on tanssiharjoitukset. Siellä me harjoitellaan nelosten tansseihin. Me tanssitaan messukeskuksessa sitten kun ollaan harjoiteltu kaikki tanssit. E Minun koulumatkani on kiva, sillä menen yleensä siskoni tai kaverini kanssa. Talvella se on vähän vaikeaa koska matkalla tulee vastaan isoja lumikasoja ja on pimeää. Kesällä se taas on helppoa ja kivaa. Tykkään eniten koulumatkassani mäestä, josta on kiva katsoa taivaalle. Torstaina aamulla menen kaverini kotiin tekemään juttuja, sillä meillä on 10.15. aamu. Katajanokan ala-asteen 4lk Kuvat: Jarmo Rautio Katajanokan Kaiku 2023

Yhteisöllisyyden rakentaja Rehtori

Ismo Lehikoinen 1953–2023 Ismo oli syntynyt Joensuussa ja valmistunut luokanopettajaksi Joensuun yliopistosta. Katajanokan ala-asteelle hän tuli opettajaksi syksyllä 1981 ja työskenteli koululla 27 vuotta, joista viimeiset 16 rehtorina. Katajanokalla hän perusti perheen Anikan, os. Salminen, kanssa ja siellä syntyivät myös heidän lapsensa Akuliina ja Lauri. Ismo Lehikoinen opetti myös teknistä käsityötä.

Rehtorin tehtävistä Ismo luopui vakavan sairauden Kuva: Tuula Palaste vuoksi vuonna 2008 ja siirtyi viimeisiksi työvuosikseen luokanopettajaksi Espooseen Auroran kouluun. Yhteisöllisyyden rakentaja Eläkkeelle jäätyään hän muutti Joensuuhun, missä on nyt myös hänen viimeinen leposijansa. Ismolle oli tärkeää rakentaa katajanokkalaista yhteisöllisyyttä. Hän teki opettajana ja rehtorina aktiivisesti Sydämellinen opettaja, esimies ja ystävä yhteistyötä vanhempien ja alueen muiden toimijoiden Muistamme Ismon kannustavana ja tavoitteellisena kuten Katajanokka-seuran ja Lionsien kanssa. Luonopettajana, jämäkkänä kasvattajana, jolla myös huu- teva yhteistyökumppani oli Nuorisoasiainkeskuksen mori oli herkässä. Hän oli pidetty ja luotettava kol- aluetyö, jonka kanssa Ismo helmikuussa 1988 oli tolega, esimies ja ystävä. teuttamassa katajanokkalaisten perheiden hiihtoloElämään ja ihmisiin Ismo suhtautui vakavasti. Sy- maleiriä Lapissa. välliset keskustelut hänen kanssaan olivat aina antoisia ja innostavia. Ismo oli älykäs, lämmin, ja syvästi Kulttuurityötä näyttämöllä tunteva ihminen, karjalaispoika, jolla keskustellessa Laaja-alaisesti sivistynyt Ismo Lehikoinen oli kiinnostulvahtivat herkästi vedet silmiin, välillä naurusta ja tunut niin tieteestä kuin taiteistakin. Ilmailu ja sen silkasta ilosta, välillä koskettumisesta. historia olivat Ismolle rakas harrastus, samoin avaruus ja sen valloitus. Luonnontiedekokeilu vei maailmalle Kirjallisuus, kuvataide ja musiikki olivat tärkeitä. Ismo Lehikoinen oli yksi niistä opettajista, jotka Läheisin oli kuitenkin teatteri, Katajanokan aikoina vuonna 1983 aloittivat Katajanokan koululla luonnon- KOM- ja Ryhmäteatteri. Ismon koululla ohjaama Jutiedekokeilun Kalifornian yliopiston science-opetus- lius Caesar elää varmaan legendana edelleen. materiaalien pohjalta. Kokeilun ansiosta syksyllä 1986 Joka elokuu palautuu iltojen pimetessä mieleeni vihittyyn uuteen kouluun saatiin harvinainen luon- katajanokkalaisnuorten kanssa yhdessä jakamamme nontiedeluokka akvaarioineen, terraarioineen ja tut- kokemus leirillä Bengtsårin saaressa. Viimeisen illan kimusvälineineen. yösuunnistus metsän halki päättyi saaren rantakalliKoulun arjessa opetuksen kehittäminen näkyi hy- olle. Hiljaa loimuavan nuotion yllä kaareutui kirkas vinä oppimistuloksina ja jatkuvana vierailijoiden vir- tähtitaivas. Äänettöminä makasimme kaikki kalliolla tana. Valtakunnallisesti kokeilu toi toimivia element- selällämme maailmankaikkeuteen katsellen. tejä tulevaan opetussuunnitelmaan ja uuteen ympäTänä syksynä katsoin öistä tähtitaivasta eri tavalla. ristö- ja luonnontiedon oppiaineeseen. Ehkä näen siellä uuden tähden. Muistan, mitä Ismon Ismon kohdalla kokeilu merkitsi myös koulutus- Iowan aikainen oppilas kirjoitti kuultuaan 16.4. surujaksoja Berkeleyssä 1983 ja -86, kansainvälisiä semi- uutisen Ismosta: naareja, elinikäistä verkostoitumista muiden tiedeThe world lost a lovely human. A lifelong teacher, opettajien kanssa ja vielä vuoden Fulbright-stipendiä continuing to share and inspire others to see beauty Yhdysvaltoihin. Ismon antoisa vaihto-opettajavuosi and good in the world. 1996–97 Mid-Prairie Junior High Schoolissa Iowassa Veijo Kekäläinen, Ismon ystävä ja kollega, oli koko Lehikoisen perheelle rikas yhteinen kokemus. Katajanokan koulun opettaja 1986–88 38

Katajanokan Kaiku 2023

Yhdessä jo yli 26vuotta!

Since 1997

Luotsikatu 12, Katajanokka, Puh. 050 471 7003 Katso listamme netistä www.everestnokka.fi Aukioloajat: ma–pe 10.30–22, la–su 12–22 Lounas arkisin 10.30–15

Tällä kupongilla tarjoamme -15% alennusta kun ruokailijoita on vähintään 4 henkilöä

-15%

Puh. 09 342 11 43 Since 1997

Tarjous voimassa vuoden 2024 tammikuun loppuun

Käsityöläisoptikkona • korjaamme ja entisöimme silmä-ja aurinkolasit • hiomme linssit itse • hiomme asiakkaan omiin kehyksiin jopa odottaessa • Suomen vanhin Lindbergtitaniumkehysten myyjä • Lindberg-kehysten huolto ja korjaus, hiomme myös linssit niihin itse • näöntarkastus • etsimme vanhoja Laponie- ja muita Vesa Pallasvesan suunnittelemia kehyksiä kokoelmiimme • tule vaikka vaan moikkaamaan

Avoinna ma-pe 10.30 - 18.00 la varausten mukaan

Muina aikona sopimuksen mukaan Myös kotikäyntejä

VESA PALLASVESA

OIKEA OPTIKKO Joulupukin hovihankkija.

Avoinna: Ti-Pe 11-17, La 11-14, Ma suljettu Palvelemme myös muina aikoina sopimuksen mukaan Optishop /Boomer Oy Fredrikinkatu 26, 00120 Hki Puh.+358 50 5480 220 Mail: boomer@boomer.fi

Rauhallista Joulua Skattalle!

Katajanokan Kaiku 2023

Marttailua Katajanokalla! Katajanokalla on vuonna 2024 marttailtu jo 40 vuotta! Moni asia on matkan aikana muuttunut, mutta marttailun perusidea on pysynyt samana: ”Martat on kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta edistävä kansalaisjärjestö”. Martat ovat monessa asiassa edelläkävijöitä (ks. www.martat.fi ). Juhlimme vuonna 2024 marttailua ja omaa yhdistystä mukavalla toiminnalla. Tutustumme uusiin asioihin, käymme yhdessä museoissa, näyttelyissä ja teatterissa. Katajanokan martat saavat säännöllisesti tulevista tapahtumista jäsenpostia. Voit kysyä meidän ohjelmasta marttakatajanokka@gmail.com tai soittamalla Eeva-Liisa Tuomi-Kyrölle, puh. 050 3501865. Katajanokan Martat osallistui Pro Matruusinpuisto -ryhmän Iloista marttailua -terveisin ja Katajanokkaseuran järjestämään tapahtumaan 31.5. 2023 Katajanokan Martat. Teksti: Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö

myymällä kahvia ja pullaa. Kuvassa Maarit Aro, Liisa Erä-Esko, Paula Wathén ja Pirkko Jaatinen. Kuva: Aurora Heickell.

Karhunkaatajat Katajanokan katukuvassa Uusi partiosyksy on alkanut, ja Karhunkaatajien sinihuviset vartiot ovat aloittaneet viikoittaisen kokoustamisen. Karhunkaatajat järjestävät syyskaudella myös retkiä ja osallistuvat partiokisoihin.

Muistoja kaudelta 22–23 Viime kaudella Karhunkaatajat kävivät ahkerasti vaeltamassa, muun muassa viikonmittaisella Lapinvaelluksella. Karhunkaatajat järjestivät myös kesäkuussa TV-teemaisen kesäleirin. Etelä-Koreassa järjestettiin Suomenlinnan merisudet ja Katajanokan Karhunkaatajat helatorstaiviikonlopun vaelluksella Ruunaankoskella.

koko maailman partiolaisille kesäleiri, johon osallistui yksi karhunkaataja. Hän kuvailee kokemusta hienoksi, ja unohtumattomaksi kesken leiriä tapahtuneesta evakuoinnista huolimatta.

Partioarvot ovat läsnä toiminnassamme Vaikka lippukuntamme onkin nuori, on meille muodostunut ainutlaatuinen lippukuntakulttuuri. Meille on tärkeää, että partio on turvallinen paikka kaikille, ja että jokainen kohdataan arvostettuna yksilönä. Lippukuntaamme voi tutustua tarkemmin osoitteessa karhunkaatajat.fi. Ruunaankosken vaellus Pohjois-Karjalassa on alkamaisillaan. Ennen sitä pitää kuitenkin suorittaa nopea ns. rinkkatreeni.

Katajanokan Kaiku 2023

Teksti: Paula Lebedeff Kuvat: Katajanokan Karhunkaatajien kuva-arkisto

Talviuinnin lumoissa Katajanokan Jäänsärkijät ry on tarjonnut yli 20 vuotta jäsenilleen mahdollisuuden edistää terveyttään, elämänlaatuaan ja sosiaalisia suhteitaan avantouinnin avulla. Seura toimii Helsingin kaupungin vuokralaisena Kanavarannassa, ja sillä on talvikuukausina käytössäänaksi saunaa ja pukukopit.Tällä hetkellä jäseniä on 500. Tilojen koko asettaa rajan jäsenmäärälle. Tavoite on luoda turvallinen ja viihtyisä kokemus kävijöille. Vuokrasopimusta ollaan uusimassa. Katsotaan, muuttaako se seuran toimintaa. (ks: www.katajanokanjaansarkijat.fi). Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii Olli Finni. Hänen lisäkseen hallitukseen kuuluu yh- Psykoterapeutit Riikka Airo (oikealla) ja Miia Lehtonen (vasemmalla) deksän muuta henkilöä, jotka pyörittävät toimin- seuran avannolla. Kuva: Oona Markkanen. taa vapaaehtoisesti. Talviuinnin suosio tuntuu lisääntyvän sitä mukaa kuin viesti kylmän terveysvaikutuksista kiirii eteenpäin. Kylmäaltistuksen on todettu mm. rentouttavan, parantavan unenlaatua ja lievittävän kipuja. Stressioireet helpottuvat. Jäsenistössämmekin on tutkittu talviuinnin ja mielenterveyden yhteyttä (Riikka Airo ja Miia Lehtonen), ja aiheesta on julkaistu tietokirjoja ja -kirjoituksia (Katja Pantzar ja Tiina Torppa). Teksti: Marita Hyttinen

Onnea 20-vuotias Katajanokan Kunto Katajanokan Kunto vietti aurinkoisena syyskuun lauantaina 20-vuotisjuhliaan Katajanokan liikuntahallilla. Edelliset juhlat Skattan Kondis juhli Suomenlinnassa 15 liikuntavuoden kunniaksi, ja nyt oli aika viettää juhlat kotihallissamme, jossa olemme saaneet liikkua koko seuran olemassaoloajan! Juhlissa kuulimme puheenvuoroja seuran historiasta kahvittelun lomassa. Tiesitkö muuten, että Taiji on vanhin Kunnon laji, jota Katajanokalla harrastettiin jo ennen Skattan Kondiksen perustamista? Juhlissa esiteltiin myös Kunnon uudet seuratuotteet: vesipullo, paita sekä jumppakassit! Hallin puolella taidokkaat ohjaajamme esittelivät Kunnon lajeja, joita lähes sata liikkujaa kokeili. Seuran parhaita puolia ovatkin upeat ohjaajamme - osa supersuosituista tunneista on ollut ohjelmistostamme kaudesta toiseen ja että olemme onnistuneet löytämään uusia ohjaajia ja lajeja kokeiltavaksi! Juhlissa keräsimme myös palautetta, sillä haluamme kuunnella jäseniämme, jotta voimme myös jatkossa pysyä kiinnostavana urheiluseurana. Palautetta ja ideoita otamme mielellämme vastaan jatkossakin (lähetä vaikkapa sähköpostia, kunto@katajanokankunto.fi). Teksti: Sanna Maria Lanki Kuva: Heini Putkisto

Katajanokan Kaiku 2023

Katajanokan venekerho KNV Katajanokan venekerho KNV ry:n perustamiskokous pidettiin heinäkuussa vuonna 1982. Nyt venekerhon viettäessä toimintansa 40. juhlavuotta jäsenmäärä on kasvanut alun 77 jäsenestä vajaaseen 200 veneilijäjäseneen. Nykyiset laiturit Katajanokan satamassa valmistuivat runsaat 20 vuotta sitten. Venekerhon hallinnassa on laitureissa 87 venepaikkaa. Laituripaikkoja vapautuu vuosittain ja niitä voi tiedustella venekerhon satamakapteenilta. Tälläkin hetkellä meillä on vapaita venepaikkoja tulevalle kaudelle. Tietoa venekerhosta, sen toiminnasta, tapahtumista ja jäseneksi hakemisesta löytyy kerhon kotisivuilta: www.knvry.fi. Kuluvana vuonna olemme järjestäneet kerholaisille jo perinteeksi muodostuneita laituritapaamisia. Vaalimme niissä yhteisöllisyyttä, tapaamme uusia ja vanhoja kerholaisia sekä vaihdamme veneilykesän kokemuksia ja kuulumisia. Kävimme myös kutsuttuina tutustumassa Harmajan luotsiasemaan. Panostamme vesillä liikkumisen turvallisuuteen mm. seuran katsastustoiminnalla. Veneen vuosittainen katsastus on seurassamme välttämätön ja myös edellytys laituripaikkaan satamassamme. Katsastustoiminta onkin toteutunut aina mallikkaasti kerhomme omien katsastajien toimesta. Turvallisuusteemalla olemme myös järjestäneet jäsenillemme ensiapu- ja veneilijän radiotutkintokoulutusta. Venekerholla on yhteiskäytössä Vesivaaka Ry:n kanssa saaritukikohta keittokatoksineen ja saunoineen Högholmenissa. Högholmen sijaitsee Porkkalan niemen eteläkärjen tuntumassa noin 18 merimailia Katajanokalta länteen. Saaritukikohdan käyttöoikeus on laiturissamme olevan venepaikan haltijalla. Kesäisin veneilijöiden käytössä on Katajanokalla seuran hallinnassa oleva alue autojen pysäköintiin. Talvisin alueelle telakoidaan osa kerholaisten veneistä. Venekerhon kivijalkatoimisto sijaitsee osoitteessa Luotsikatu 2. Toimisto palvelee jäsenistöä veneilykauden alkaessa, normaalisti maanantaisin klo 18–19 toukokuun alusta kesäkuun puoleenväliin. Jäsenasioiden lisäksi kerromme toimistoaikoina mielellämme venekerhon toiminnasta kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa käymään! Juha Kari, Kommodori, Katajanokan venekerho KNV ry.

Lämpöä talveksi Ukrainan lapsille Katajanokan Lions-klubi osallistui viime syksyn ja tämän vuoden maaliskuun välillä toteutettuun 13 Euroopan maan leijonien yhteishankkeeseen, jossa hankittiin 2300 sähkögeneraattoria kouluihin, lastentarhoihin ja orpokoteihin. Klubimme lahjoitti kaksi generaattoria ja oli helsinkiläisten klubien kumppanina kahden muun hankinnoissa. Laitteiden perillemenosta ja luovutuksesta käyttökohteisiin huolehti 13 ukrainalaista Lions-klubia, logistiikassa avustivat erityisesti puolalaiset leijonat. Klubimme osalta hanke rahoitettiin jäsenten ja heidän läheistensä lahjoittamin varoin. Klubimme perinteiset palveluja avustuskohteet hoidettiin jopa entistä laajempina suotuisien yhteensattumien ansiosta. Toimintamme painopiste on paikallisessa palvelussa ja hyväntekeväisyydessä, mutta osallistumme edelleen sotatoimista kärsivien Ukrainan siviilien vahinkojen lievittämiseen ja humanitaariseen avustustoimintaan oman kansainvälisen järjestömme ja sen avustusrahaston Lions Clubs International Foundation´in kanssa. Ukrainaan tarvitaan apua, jota klubimme välittää perille valvotusti oman järjestömme kautta. Kuvassa yksi klubimme lähettämistä agregaateista perillä Vasilkivitsin kyläkoululla Ukrainassa. Teksti: Markku Talvio, Lionsklubi Helsinki Katajanokka

Katajanokan Kaiku 2023

Toimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille

Katajanokan ja Kruununhaan oman seuran SAPAn yhdeksi vuosien 2022–2026 tavoitteeksi on nostettu toiminnan tarjoaminen koko alueen yhteisölle. Jalkapalloseurana SAPAn juuret ovat vahvasti junioritoiminnassa, jonka lisäksi paikallisseuralta löytyy muutakin toimintaa.

SAPAn lapset ja nuoret SAPAn toimintaan voi hypätä mukaan jo kolmevuotiaana Katajanokan perheliikkarissa, joissa on tavoitteena kokea liikunnan iloa yhdessä oman aikuisen kanssa. Kun noin 5–6-vuotiaana pärjää jo ilman aikuista, voi aloittaa

SAPAn minifutikseen ja 7–9-vuotiaana siirtyä SAPAn futiskerhoon. Kerhotoiminnasta on helppo siirtymä pelaajaksi SAPAn jalkapallojoukkueeseen. SAPAn tämän vuoden uusin joukkue on vuosimallia 2016/17 ja juniorijoukkueita löytyy B-juniori ikäisiin asti. Seurassa on mahdollista harrastaa myös futsalia. Joukkuetoimintaan voi hypätä mukaan matalalla kynnyksellä, uudet pelaajat otetaan aina lämpimästi vastaan!

SAPA aikuisille SAPAlla on myös edustusjoukkue, jos toiveissa on kilpailullisempi treenaaminen. Jos tavoitteena taas on kehittyminen valmentajana, SAPA tarjoaa valmentajaksi kouluttautumista. Valmentajapolusta kiinnostunut nuori voi esimerkiksi ottaa ensimmäisen askeleet siihen SAPAssa kesätyön kautta. Kaiken tämän mahdollistavat SAPAn valmentajat, vapaaehtoistoimijat ja taustahenkilöt sitoutuneella omalla tekemisellä. SAPAssa tavoitteena on pitää harrastaminen hauskana. Haluamme että seuralla on merkitystä jäsenillemme ja kaikessa tekemisessä lähtökohtana on ihmisten ja lajikulttuurin kunnioittaminen. Tervetuloa mukaan! Teksti: Sampsa Luomaniemi, SAPA ry:n puheenjohtaja Kuvat: Virve Luomaniemi ja Johanna Vanamo

Katajanokan Kaiku 2023

Kukkiksen kuvispiiri Merisotilaantorilla sijaitsee Kukkaskartanon palvelutalo, jonka monista harrastuskerhoista yksi on näyttelyitäkin pitänyt kuvataidepiiri. Perjantai-iltapäivä, kello on vähän vailla kolme. Vahakangasliina levitetään kerhohuoneen pöydälle, ja sen päälle kannetaan välineet: vesivärejä, liituja, kyniä, maalausalustoja, akvarellipaperia... Pian ollaan työn touhussa, maalaamassa pöydälle rakennettua asetelmaa. Kukkakimppua, hedelmiä, vihanneksia tai vain yksittäisiä esineitä. Joskus mallina on ihmisiä, tuttuja Skattan kulmilta. Puheensorina vaimenee välillä, kun keskitytään työhön. Välillä se yltyy iloiseksi vitsailuksi tai ajankohtaisten asioiden puimiseksi. Tilanteet vaihtelevat, mutta yksi pysyy: viihdytään! Tämä on Suomen Kukkasrahaston ja asunto-osakeyhtiö Kukkaskartanon asukkaiden yhteinen juttu, lempinimeltään Kukkiksen kuvispiiri. Tai, kuten piiriä facebookin kautta seuraava brittiystävä nimittää: Friday Art Ladies. Miehet toki sallitaan, mutta heitä on ikäihmisten talossa ylipäätään harvakseltaan. Leidien keski-ikä huitelee 80 hujakoilla, mutta kaikki rakastavat maalaamista. Ja ovat taitavia! Kukkaskartanon asukkaat Kaija Rosma ja Pirkko Vekkeli elvyttivät talossa vuosia aiemmin toimineen kuvataidepiirin. Heidän varastoihinsa oli jäänyt välineitä, sillä kumpikin on alun perin Taideteollisen korkeakoulun kasvatti. Veri veti eläkepäivinä taas teke-

Katajanokan Kaiku 2023

mään, eikä vain raportoimaan, kuten toimittajavuosina. Piirin suosio lähes yllätti. Kun kuvispiirissä taiteilleita on vuosien varrella poistunut riveistä, uusia on aina ilmaantunut tilalle. Yhteistä näyttelyä suunnitellaan taas. Aiempina vuosina sellainen on järjestetty Kukkasrahaston suosittujen Avoimet ovet -tapahtumien yhteydessä. Korona pakotti kuvispiirinkin katkolle, mutta nyt sudit heiluvat taas entiseen malliin. Vierailijoitakin otetaan vastaan tilanteen salliessa. Tunnetuimpia heistä on ollut Ranskassa asuva Hannu Väisänen, ystävä ja piirin ahkera netin välityksellä “tykkääjä“. Teksti ja kuvat: Pirkko Vekkeli

Kiitämme kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta! Katajanokan apteekin henkilökunta ja apteekkari Susanna toivottavat

Rauhallista joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2024

Katajanokan lähiapteekki Kruunuvuorenkatu 1 00160 Helsinki

ma-pe klo 10-18 la klo 10-15

Jouluetu Kaiku-lehden lukijoille!

-20% Tällä kupongilla kertaluonteinen alennus vapaavalintaisesta vapaakaupan tuotteesta. Etu ei koske lääkevalmisteita tai SV-korvattavia valmisteita. Tarjous on voimassa 31.1.2024 saakka.

Seuraathan meitä jo Facebookissa?

Jokaisen matkan varrella. Kaiku 2023.indd 1

16.10.2023 16:30:22

Katajanokan Kaiku 2023

Skatta liikkuu yhdessä -tapahtuma Toukokuun viimeisenä päivänä Matruusinpuistoon oli kerääntynyt innokas joukko katajanokkalaisia valmiina liikkumaan. Katajanokkaseuran aloitteesta ja yhteistyössä Pro Matruusinpuisto -ryhmän kanssa järjestetyssä tilaisuudessa Katajanokan Kunnon edustaja veti reippaan jumpan vihreällä nurmikolla. Mölkkypeli oli rauhallisempaan tyyliin tottuneiden suosikkilaji. Liikunnan välissä nautittiin Katajanokan Marttojen erinomaisesta kahvista ja pullasta. Mukana oli myös aina valmiit partiolaiset, Katajanokan Karhunkaatajat, joilla oli Katajanokan Huollon tuoma grilli kuumana. Katajanokkaseuran johtokunnan jäsenet ja Pro Matruusinpuiston edustajat vastasivat katajanokkalaisten mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Päällimmäisenä nousi huoli Matruusinpuiston tulevaisuudesta. Puisto on monen suosikkipaikka oleskella. Helsingin Uutisten toimittaja jututti osallistujia ja teki tapahtumasta ja Matruusinpuistoa uhkaavista kaupungin rakentamissuunnitelmista jutun seuraavan viikon lehteen. Myös wc-tilojen puute jalkapallokentän läheisyydessä nousi keskusteluun. Katajanokkaseura on tänä syksynä tehnyt OmaStadi-ehdotuksen yleisö-wc:n saamiseksi. Teksti: Sirpa Pääsky Kuvat ja kuvatekstit: Sisko Lounatvuori

Paikalla oli mukavasti katajanokkalaisia, lapsiperheitä, nuoria ja aikuisia. Makkarat tekivät kauppansa, martat myivät yli 200 pullaa, lapset myivät itse tekemäänsä mehua.

Tunnelma oli mukava ja osallistujat toivoivat lisää tällaista matalan kynnyksen yhdessäoloa; Matruusinpuiston haluttiin säilyvän myös tulevaisuudessa saarelaisten ja muiden kaupunkilaisten ja matkailijoiden upeana yhteisenä tilana ja ilona.

Katajanokan Kaiku 2023

Katajanokan venetsialaiset Katajanokkaseura kutsui kaikkia skattalaisia osallistumaan ja nauttimaan omista herkuistaan hyvässä seurassa Matruusin puistoon lauantai-iltana 26.8. Matruusin puiston illallisemme liittyi ”Venetsialaiset stadissa” -tapahtumakokonaisuuteen. Katajanokan lisäksi tapahtuma järjestettiin monessa kaupungiosassa samana iltana. Seura hankki kahdeksan pöytää, jotka katettiin valkoisin liinoin; kuhunkin pöytään mahtui n. kahdeksan ensiksi tullutta. Muut levittäytyivät kauniina iltana puiston nurmikolle. Illallinen auringon laskun ja kynttilälyhtyjen valossa oli tunnelmallinen ja onnistunut. Tervetuloa mukaan taas ensi kesänä! Kuvat: Aurora Heickell

AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 2024

mm.

SEELA SELLA PIA FREUND KRISTINA KUUSISTO JANNE MERTANEN LAURA PYRRÖ OSSI TANNER KIRSI POUTANEN ESA HELASVUO HELENA LINDGREN JORMA UOTINEN NAPULETANATE-YHTYE JOONAS WIDENIUS ANGELIKA KLAS SEPPO HOVI DAVID MUNK-NIELSEN FLORALEDA SACCHI LINDA HEDLUND HENRIK HULDÉN KJELL WESTÖ TRIO EST MARKO YLÖNEN JOHANNA RUSANEN TESSA VIRTA DUO ISBU-TRIO PETRI AARNIO JOONAS HAAVISTO Salonkibuffet avautuu 1 tunti ennen konserttia! Järjestäjä: Aino Acktén kamarifestivaali ry.

JUGANG WANHASATAMA

HELSINGIN LYCEUMKLUBILLA

Ohjelma ja liput: www.acktefestival.fi Lippuja rajoitetusti!

ma 10:30–15:30 ti–pe 10:30–22:00 la 17:00–22:00 Lounas ma–pe 10:30–14:30 buffet alkaen 12,50 € ja talonviinit alkaen 26 €. Ravintolatilamme on vuokrattavissa myös yksityiskäyttöön.

HELSINGIN LYCEUMKLUBI Rauhankatu 7 E, 5 krs. 00170 Helsinki

juganghelsinki.com Kanavakatu 5 044 23 81638

Katajanokan Kaiku 2023

Liity

Katajanokkaseuraan

uonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Asukkaiden etujärjestönä seura vaikuttaa ehdotuksin ja kannanotoin Katajanokan alueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tervetuloa liittymään jäseneksi Skatta.fi-sivuilla: Katajanokkaseura->Liity seuran jäseneksi

Älä jänistä: loikkaa Katajanokka-Seuraan!

Kaiun takakansi vuodelta 1974

Katajanokkaseuran vuosikokous 29.3.2023 Jungmannin kattoterassilla Paikalla oli kuutisenkymmentä osallistujaa. Puheenjohtajana toimi Petri Tuomi-Nikula. Vuosikokouksen pöytäkirja on luettavissa skatta.fi->Katajanokkaseura->Pöytäkirjat. Ennen vuosikokouksen sääntömääräisiä asioita Hotellipäällikkö Mikko Roos esitteli Koti-hotellin konseptia. Kokouksen jälkeen Pekka Tervala Haagan VPK:sta kertoi turvallisuudesta ja paikallisista väestönsuojista.

Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2023 Kati Laasonen, puheenjohtaja, p. 050 50528 9911 Tuula Palaste, varapuheenjohtaja, p. 050 585 1332 Helena Alkula, rahastonhoitaja, p. 040 591 7789 Martin Bunders Eija Halla, sihteeri Sinikka Harpf, kokousemäntä, p. 040 500 3843 Aurora Heickell, Katajanokan Kaiku, vastaava toimittaja Marja Karppanen, kulttuuritoimikunta, p. 040 527 2068 Erkki Leimu Staffan Lodenius, ympäristöasiat Sisko Lounatvuori Tuomas Palasto Katajanokkaseuran sähköpostiosoite: Sirpa Pääsky Tuula Teikari-Saebo katajanokkaseurary@gmail.com Aarno Teittinen Kirsti Tolvanen

Katajanokan Kaiku 2023

54. kerta Lämminhenk inen pe ri nt ei ne n Le ij on ie n

Jouluvesper Tuomiokirkon kryptassa lauantaina 9.12.2023 klo 19.30

Adventti- ja joulumusiikkia Ensemble Matthaeus

Anne Bergman, nokkahuilu Maria Salenius, nokkahuilu ja laulu Reidar Tollander, nokkahuilu, piano ja laulu

Ohjelma ovelta 10 €, kahvitarjoilu. Tuotto käytetään nuorten terveiden elämäntapojen edistämiseen ja lapsiperheiden sekä ikääntyneiden tukemiseen.

Vesperin järjestää Katajanokan Lionsklubi yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa

Alepan mäki vai Alepan rauniot? – pohdintoja Skattan nimistöstä

Kuulin kerran partiossa lasten puhuvan “Alepan raunioista” ja järkytyin. En ollut ikinä tullut ajatelleeksi, että Alepanmäkeä voisi kutsua miksikään muuksi kuin Alepanmäeksi. Kiinnostuin siitä, miten erilaisella Katajanokalla eri sukupolvien katajanokkalaiset elävät. Urbaani nimistömaisema muuttuu käyttäjiensä mukaan, ja kukin sukupolvi jättää kaupunkiin omanlaisensa jäljen. Tätä juttua varten pyysin eri-ikäisiltä katajanokkalaisilta näkemyksiä seitsemästä paikannimestä. Esitin kyselyssä vastaajille kuvia Katajanokalta, ja kysyin, mitä nimeä vastaaja käyttää paikasta arkipuheessa. Vastaajilla oli mahdollisuus valita valmiista vaihtoehdoista yksi tai useampi tai kertoa muista käyttämistään nimistä. Kyselyyn tuli 44 vastausta, jotka erittelin ikäryhmittäin. Otos on hyvin pieni, joten tiettyjen ikäluokkien vastauksissa yksilön vastaus saattaa vääristää tulosta paljonkin.

Katajanokka Ensimmäisenä oli tietenkin syytä selvittää, missä katajanokkalaiset omassa puheessaan asuvat. Ylivoimaisesti eniten Katajanokasta käytettiin nimeä Skatta, joka oli käytössä kaikissa kyselyyn vastanneissa ikäluokissa. 10–49-vuotiaista 100 % kertoi käyttävänsä Skattaa arkipuheessa. Lisäksi monella oli arkipuheessaan käytössä Katajanokka ja yhdellä vastaajalla Nokka.

Possutalon kenttä Possutalon kentästä käytettiin nimityksiä Possukenttä, Possis ja Possutalon kenttä. Yli 40-vuotiaista vastaajista kukaan ei ilmoittanut käyttävänsä sanaa Possis. Muuten kaikkia nimityksiä käyttivät kaikenikäiset.

Mattolaituri Suurin osa vastaajista kertoi käyttävänsä nimeä Mattis. Myös Mattolaituria käytettiin jokaisessa ikäluokassa. Yleisintä Mattiksen käyttö oli 15–29-vuotiaiden ryhmässä, jossa sitä ilmoitti käyttävänsää jopa 87 % vastaajista. Yli 50-vuotiaista vain 20 % kertoi käyttävänsä kyseistä muotoa.

Tove Janssonin puisto Tove Janssonin puistosta käytettiin virallisen nimen ohella nimiä Kirkkopuisto, Tuuve/Tove ja Toven/Janssonin puisto. Kirkkopuiston käyttäjiä löytyi 15–29-vuotiaista ja 50–59-vuotiaista, kun taas Tove/ Tuuve oli käytössä ainoastaan 10–19-vuotiailla. 50

Katajanokan Kaiku 2023

Uspenskin katedraali Uspenskin katedraali keräsi laajimman kavalkadin nimityksiä: Uspenski, Uspenskin katedraali, Sipulikirkko, Ortodoksinen kirkko, Sipuli ja Skattan katedraali. Nimitykset jakautuivat tasaisesti kaikkiin ikäluokkiin lukuun ottamatta 40–49-vuotiaita, joista 100 % ilmoitti käyttävänsä muotoa Uspenski.

Laivastopuisto Suurin osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä Laivastopuistosta nimiä Rantapuisto ja/tai Ranttis. Erityisiä Ranttiksen suurkuluttajia olivat 15–19-vuotiaat, joista nimeä ilmoitti käyttävänsä 72 %. Nimeä Laivastopuisto käytettiin ainoastaan 10–19-vuotiaiden ja 50–59-vuotiaiden ryhmissä.

Merikasarminpuisto Alun perin huomioni kiinnittänyt paikannimi osoittautui vastausten perusteella valituista paikoista kiinnostavimmaksi. Merikasarminpuistosta käytettiin nimityksiä Alepan rauniot, Alepanmäki ja Rauniot. (Kukaan ei ilmoittanut käyttävänsä paikan virallista nimeä.) Kiinnostavaa vastauksissa oli se, että Merikasarminpuisto jakoi ikäluokkia jyrkimmin. Nähtävissä on kaksi ääripäätä, joista nuorimmat, 10–14-vuotiaat, ilmoittivat kaikki käyttävänsä nimeä Alepan rauniot ja vanhimmat, 40–59-vuotiaat, ilmoittivat kaikki käyttävänsä nimeä Alepanmäki. Ääripäiden välissä näkyi kaunis liukuva siirtymä. Toisiksi nuorimmista vastaajista (15–19-vuotiaista) 72 % ilmoitti käyttävänsä nimeä Alepan rauniot ja 53 % nimeä Alepanmäki. 20–29-vuotiaista jo suurin osa (62 %) ilmoitti käyttävänsä Alepanmäkeä ja vain 43 % Alepan raunioita. Tässä pieni kurkistus Katajanokan nimimaisemaan. Jo näin pienestä otoksesta on hauska nähdä miten erilaisin tavoin saman ympäristön kanssa voi vuorovaikuttaa! Jos olet kiinnostunut kuulemaan kyselyn tuloksista lisää, laita s-postia lumi(at)ylirisku.fi. Teksti: Lumi Ylirisku, kuva: Tuula Palaste

Ulkovalaistus led-aikaan

Tavoitteena hiilineutraali Helsinki vuonna 2035 Valonlähteitä vaihdetaan koko kaupungin alueella ledeiksi. Helsingin tavoite on vähentää häiriövaloa ja säästää energiaa. Led-valaistusta voidaan ohjata langattomasti ja himmentää tarpeen mukaan.Yön hiljaisimpina tunteina valaistusta himmennetään, aamun ja illan aktiivisina tunteina valaistusta lisätään. Puoli vuotta kestäneessä ELTEL Networks Oy:n urakassa Katajanokalla uusittiin valaistus-, sähkö-, raitiotie- sekä televerkkoa. Kaapelikaivannot, alituiseen siirtyneet työmaa-aidat ja valaisinpylväitä nostelevat koneet rajoittivat kulkemista, liikennettä ja pysäköintiä. Nelosen pääsy Merisotilaantorille oli katkolla kolmena kesäviikkona.: ratikka kävi kääntymässä Viking Linen terminaalilla. Pidentynyt kävelymatka kävi monen kärjessä asuvan seniorin voimille, koska korvaa-

vaa bussiyhteyttä ei ollut. Työn näkyvin muutos, mustat valaisinpylväät ja yhteiskäyttöpylväät erottuvat katukuvassa. Syksy on ollut sopiva aika arvioida ilta- ja yövalaistuksen muutosta. Harmillista yhtenäisen kaupunkikuvan kannalta on, että kärkeen jäi vanhoja harmaita valaisinpylväitä. Kaupunkitekniikan mukaan tähänastinen työ on ollut todella mittava; saneerausta jatketaan mahdollisesti lähivuosina, jos alue ei ole muuten muuttumassa ja valaistus on pakko uusia. Teksti: Martin Bunders

Katajanokan Kaiku 2023

Katajanokan ympäristö muutoksessa:

Katajanokkaseura toimii

Eteläsataman itäosan suunnittelua jatketaan Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 29.8.2023 Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet, joiden tavoitteena on mm. luoda merellisyyttä ja elämyksellisyyttä vahvistavaa kaupunkitilaa. Suunnittelualueella sijaitsevien väliaikaistoimintojen Allas Sea Pool -merikylpylän, Flying Cinema Tour of Helsinki virtuaalielokuvateatterin ja Sky Wheel maailmanpyörän vuokrasopimukset päättyvät vuosina 2024–2030. Ranta on osittain yhä Helsingin Sataman käytössä. Alueelle valmistuu puurakenteinen toimisto- ja hotellirakennus vuoden 2024 aikana. Myös Marina Congress Center kuuluu alueeseen. Suunnitteluperiaatteet eivät vielä mahdollista rakentamista. Ne toimivat kuitenkin alueen kaavamuutosten ja kehittämisen pohjana. Hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden mukaan alueelle voidaan suunnitella kelluva kylpyläalue, saunamaailma ja sisäkylpylä, ympärivuotinen tapahtumapuisto (konsertit, esitykset, kokoontumiset, seminaarit ja yhteistyöskentely) sekä kahvila- ja ravintolapalveluita. Nordic Urban Oy on hakenut suunnitteluvarausta kylpylä-, hyvinvointi- ja kaupunkikulttuurikeskuksen kehittämistä ja kumppanuuskaavoitusta varten. Varauksen hakija järjestäisi kustannuksellaan asemakaavan muutosta varten arkkitehtuurikilpailun yhteistyössä kaupungin kanssa. Allas Sea Pool -merikylpylälle etsittäisiin väliaikaista sijaintia rakennusvaiheen ajaksi. Katajanokkaseuran 16.5.2023 antamassa kannanotossa pidettiin hyvänä Katajanokanlaiturin kehittämistä puistokaduksi ja rantareitin ulottamista Katajanokan rantoja kiertämään. Avoimina säilytettävät näkymät, Satamakadun säilyttäminen yhtenäisenä avoimena alueena, merikylpylän ja tapahtuma- alueen (Allas Sea

Katajanokan Kaiku 2023

Pool) uudistava säilyttäminen ja rakentamis-/kehittämisalueen osoittaminen vastaavat seuran käsityksen mukaan katajanokkalaisten enemmistön odotuksia. Tapahtumien osalta ”eri vuodenaikojen ja vuorokauden aikoina” on varmistettava häiriöiden hallinta. Allas-konserttien äänitaso on ollut ajoittain kohtuuttoman korkea lähikortteleiden asukkaiden kannalta. Kannanotto kokonaisuudessaan on luettavissa skatta.fi-sivuilla.

Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet

Merikasarmin puistosuunnitelma Katajanokkaseura antoi 2.10.2023 kannanoton Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnoksesta. Seuran kannanotossa keskityttiin lähinnä itäosan oleskelupuistoon ja Merikasarminkadun varren tammikujanteen käsittelyyn. Katajanokkaseura pitää erittäin myönteisenä, että puretun telakkarakennuksen tiilirauniot – jotka luovat puistolle tunnistettavan identiteetin – on tarkoitus säilyttää. Kuitenkin ehdotettu puiston muotoilu assosioituu pikemmin kartanokulttuuriin kuin teolliseen perintöön ja paikan henkeen. Muurien rajaama alue ei välttämättä tarvitse suurta muutosta: pohjoisreunan muureja vastaan voisi kunnostaa kunnon ruusutarhan ja tuoda puistoon sen verran monipuolisempia toimintapaikkoja ja -välineitä, että puisto voisi edelleen pysyä kaikille, myös lapsiperheille ja nuorille mieluisana paikkana käydä – kuten tähän saakka on ollut. Katajanokkaseuran mielestä Merikasarminkadun tammikujanteen harventaminen poistamalla noin puolet puista on radikaali toimenpide. Kun puita harvennetaan säännönmukaisella siksak-periaatteella, poistetaan puita niiden kuntoon katsomatta eli poistetaan myös isoja, hyväkuntoisia yksilöitä ja jätetään pieniä, heikkokasvuisia. Tällaisen rajun uudistamisen jälkeen puistokujanne näyttäisi varsin pitkän aikaa harvalta ja epätasaiselta. Seura esittää, että ennen päätöstä mahdollisesta harventamisesta kaadettavat puuyksilöt merkittäisiin ja tehtäisiin katselmus yhdessä asiantuntijoiden ja asukasedustajien kanssa. Kannanotto on luettavissa kokonaisuudessaan skatta.fi-sivuilla.

Merikasarminpuiston puukatselmus Pimenevässä alkuillassa 15. marraskuuta kokoontui kymmenkunta asukasta keskustelemaan Helsingin kaupungin asiantuntijoiden ja maisemasuunnittelukonsultin kanssa, apulaispormestarin johdolla, skattalaisille tärkeästä aiheesta eli Merikasarminkadun ja ulkoministeriön välissä kulkevan tammikujanteen hoitotoimenpiteistä. Taimet istutettiin 1980-luvulla turhankin tiheästi ja viitisen vuotta sitten ehdotettiin kujanteen harventamista poistamalla joka toinen puuyksilö. Nyt puut jo muodostavat yhtenäisen latvuskaton puistokäytävän ylle – ja kilpailevat keskenään valosta, ravinnosta ja vedestä. Rajua harventamista ei enää katsota tarkoituksenmukaiseksi, vaan puistosuunnitelma ehdotetaan muutettavaksi siten, että jokaisen puuyksilön kuntoa ja kasvuedellytyksiä arvioidaan erikseen. Kymmenisen puuta poistettaisiin aiemman suunnitelman 27 puun sijasta. Uusi ehdotus vastaa Katajanokkaseuran antamaa lausuntoa ja se on tarkoitus viedä lautakuntakäsittelyyn talven aikana. Kaadettujen puiden hyödyntämisestä on mahdollista esittää ideoita. Teksti: Staffan Lodenius Kuvat: Martin Bunders Aurora Heickell

Kuva: Tuula Palaste

Katajanokan Kaiku 2023

Neuvottelu mattolaiturista tössään kokoaan suurempi osa Laivastopuistoa. Mattis katajanokkalaisten suosittu tapaamispaikka vuoden ympäri. Laiturilta on myös portaat veteen pulahtamiseen. Kesällä pestään mattoja, isovanhemmat opettavat lastenlapsiaan onkimaan jne.

Turvallisuus

Katajanokkaseura oli pyytänyt neuvottelua mattolaiturista. Kylmässä tuulessa sitkeästi värjötellen perjantaina 27.10. tapasimme apulaispormestari Anni Sinnemäen. Paikalla katselmuksessa oli myös viheralueiden tiimipäällikkö Anna-Mari Tiitinen-Kairi. Katajanokan mattolaituri on saanut olla ympärivuotisessa käytössä siitä lähtien, kun Helsingin Satama luovutti kaikki mattolaiturit kaupungin hallintaan. Viime vuonna koettiin sitten ikävä yllätys, kun kulkusilta poistettiin talveksi (KAIKU 2022).

Laivastopuiston osa Katajanokalla on asukaslukuun nähden vähän puistoaluetta. Matruusinpuiston rakentamissuunnitelmien mukaan vielä vähemmän. Mattolaituri on aktiivisessa käy-

Laivastokulku Laivastokadun ja Linnanpuiston välistä kulkuyhteyttä varten kaupunki teetti katusuunnitelmaluonnoksen, josta seura antoi muistutuksen 15.5.2023. Katajanokkaseura huomautti, että alueella liikkuu koululaisia ja puistoon kulkevia leikkiikäisiä lapsia. Autopaikkojen määrä 11 kpl ja sijoitus tuo turvallisuusriskejä. Pysäköitäessä ja etenkin peruutettaessa on oltava erityisen tarkkaavainen. Suuunnitelmassa ei seuran mielestä ole tuotu esille tätä turvallisuusongelmaa ja mahdollisia ratkaisuja siihen. Muistutus luettavissa skatta.fi-sivujen kannanotoissa.

Katajanokan Kaiku 2023

Ympäristöalue on turvallinen. Laivastopuiston rantapolulla on jatkuvasti kävelijöitä, pyöräilijöitä ja koiran ulkoiluttajia. Paikalla on pelastusrengas ja haka. Tukevat Staran laiturille rakentamat portaat toimivat tarvittaessa pelastustienä. Entä merenpohjan mahdolliset romut? Todettiin, että uimarit eivät tällä paikalla sukella. Voimme myös varmistaa pohjan keväällä sukeltamalla. Kulkusillan ja laiturin liukkautta varten paikalle voitaisiin järjestää hiekoituslaatikko tai kyltti Ei talvikunnossapitoa.

Kaupunkitalous Mattolaituri on asukkaille avoin, ilmainen terveellisen ulkoilun ja sosiaalisen kanssakäymisen paikka. Kaupungin ylläpitokulut voidaan olettaa kohtuulliseksi.

Ps. Katajanokkaseura sai 22.11. kaupun-

gin Kunnossapito-yksiköltä vastauksen, että mattolaituri hinataan viikolla 48 kokonaisuudessaan pois talven ajaksi!

Pub Vapari Testamentit Perunkirjoitukset Avioehdot ym. Oikeudellisia palveluja 20 vuoden kokemuksella ja kohtuullisin hinnoin.

ASIANAJOTOIMISTO STRENG KY Linnankatu 2 • 00160 Helsinki 040 565 8146 joonia.streng@strenglaki.fi

Merisotilaantori 1, Hki Puh. 050 340 2974 Aukioloajat alkaen 16.11.2023 Ma-to 14-24 Pe 14-02 La. 12-02 Su. 12-24 Bingo ti klo 19 Tietovisakilpailu to klo 18.30 Karaoke Pe-La klo 20 Lämpimästi tervetuloa!

www.strenglaki.fi

KATAJANOKAN POLKUPYÖRÄKAUPPA HUOLTO - KORJAUKSET MYYMÄLÄ - VUOKRAUS

Haluamme sydämellisesti kiitttää kaikkia Katajanokan naapureitamme mahtavasta tuesta, jonka olemme saaneet tänä vuonna liikkeellemme. LUOTSIKATU 14 - 0442915331 WWW.BICYCLEANHELSINKI.COM

Kotipalvelua - siivoukset - ikkunanpesut - muut kotipalvelut 050-3229388 unelmaworks.com Luotsikatu 16 00160 Helsinki

AVOINNA Ti - Pe klo 9.45 -16.00 La klo 11.00 - 14.00 Puh. 044 27 64 064 Luotsikatu 14, Katajanokka

VAATTEIDEN KORJAUKSET nopeasti ja ammattitaidolla - vetoketjujen vaihdot - lyhennykset/pidennykset - kavennukset/levennykset - vaatteet omien mittojen ja kaavojen mukaan, myös iltapuvut - nahkavaatteiden korjaukset

Katajanokan Kaiku 2023

Hylkysaari muutoksessa Hylkysaari on siirtynyt yksityisomistukseen. Uusi omistaja hakee Helsingin kaupungilta kaavamuutosta kehittääkseen saarta ympärivuotiseen matkailukäyttöön. Vanha Luotsiasema peruskorjataan ja laajennetaan hotellikäyttöön, lisäksi alueelle rakennettaisiin pienempiä mökkejä majoituskäyttöön. Lisärakentamista tulisi yhteensä noin 1 000 k-m². Joitakin 1980-luvun laitosrakennuksia purettaisiin, vanhemmat rakennukset on tarkoitus suojella. Kulkukannakset Korkeasaareen purettaisiin ja korvattaisiin kevyenliikenteen sillalla. Saareen kuljettaisiin vesitaksilla tai vastaavalla. Katajanokkaseuran 30.10.2023 Helsingin kaupungille antamassa lausunnossa pidetään myönteisenä, että ”hylätty” Hylkysaari saa vihdoin elämää. Siitä, että kaavamuutosta haetaan saaren kehittämiseksi majoitus- ja virkistyskohteena, voidaan päätellä, että saari on tarkoitus muuttaa kokonaan tai ainakin pääosin julkisesta virkistysalueesta yksityiseksi korttelialueeksi. Tämä olisi varsin poikkeuksellinen ja yleisten kaavoitustavoitteiden vastainen toimenpide, joka edellyttää laajempaa kaavallisen virkistysaluetarjonnan tarkastelua. Vaikka alue ja sen rakennuskanta on siirtynyt yksityisomistukseen, asemakaavassa voidaan osoittaa osia alueesta yleisiksi virkistysalueiksi tai korttelinosiksi, joilla yleinen virkistyskäyttö on mahdollista. Helsingin tärkeä strategia on merellisyyden hyödyntäminen vetovoimatekijänä niin asukkaille kuin vierailijoille. Kruununvuorenselkä saarineen ja rantoineen on tässä suhteessa vahva resurssi. Kun kaupunki on huolestunut keskustan näivettymisestä eikä keskustassa ole yleisiä virkistyspaikkoja juuri ollenkaan, olisi Korkeasaaren vieressä oleva Hylkysaari mitä mainioin alue kaikkien helsinkiläisten ja turistien yleiseksi virkistysalueeksi ja keskustan elävöittäjäksi. Siltä osin kuin kulkuyhteyksiä ei voi järjestää Korkeasaaren eläintarhan läpi, Hylkysaari on riippuvainen vesiliikenteestä. Miten se hoidetaan – vesitakseilla/yksityiskuljetuksilla vai reittivesibusseilla? Jälkimmäisessä vaihtoehdossa – mitä reittejä ja satamapaikkoja? Onko tarkoitus tai mahdollista järjestää kiertolinjoja esim. Kaivopuisto–Harakka–Särkkä, Eteläsatama–Lonna–Suomenlinna–Vallisaari tai Meritullintori–(Korkea-/Hylkysaari)–Kruunuvuorenranta -reittien tapaan? Liikenteelliset vaihtoehtoratkaisut tulisi tuoda julkiseen keskusteluun jo tavoite- ja luonnosvaiheessa.

Katajanokan Kaiku 2023

Nimenomaan Katajanokan asukkaiden kannalta esille nousee lähinnä kaksi kysymystä: Miten hoidetaan edellä mainittu toisaalta yksityinen ja toisaalta yleisölle tarkoitettu vesiliikenne? Onko esimerkiksi mahdollista ja tarkoituksenmukaista käyttää Suomenlinnan huoltolautan laituria tai muuta paikkaa Katajanokalla myös Hylkysaarta palvelevan vesiliikenteen laiturina? Entä Hylkysaaren tulevien toimintojen, rakennusten ja rakennelmien vaikutus lähiasutukselle? Rakentamisen ja muun maa- ja vesialueiden käytön maisemalliset vaikutukset? Mahdolliset häiriötekijät, kuten laajasti meren ylle leviävä ääni? Tämäntapaisten vaikutusten arviointia tulisi ennakoida jo lähtökohta- ja tavoitevaiheen selvitystyössä. Lyhentämätön lausunto Hylkysaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on luettavissa skatta.fi-sivuilta: Katajanokkaseura->Kannanotot Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään, miksi asemakaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin edetessä, jolloin OAS:n päivitetty versio löytyy Helsingin karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/suunnitelmat.

Tulli- ja pakkahuoneen asemakaavaa muutetaan

Katajanokkaseura esitti Tulli- ja pakkahuoneen asemakaavamuutoshankkeesta mielipiteenään 16.3.2023 mm. seuraavaa: Tulli- ja pakkahuone on ollut arvoonsa ja käyttömahdollisuuksiinsa nähden kohtuuttoman kauan vajaakäyttöisenä, joten kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät tilanteen korjaamiseksi, ovat tervetulleita. Rakennuksen myynti yksityiseen omistukseen ja käyttöön sisältää riskitekijöitä, joiden takia myyntiehtojen ohella myös asemakaavan sisältöön on kiinnitettävä huomiota. Nyt esillä oleva kaava- ja selostusluonnos on sen verran alkutekijöissään, ettei siihen voi vielä ottaa kantaa. Asemakaavaluonnos sisältää oikeastaan vain kaksi asiaa: käyttötarkoitus- ja suojelumääräykset. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle voi sijoittaa palvelu-, ravintola-, kokoontumis- ja näyttelytiloja. Mainitut toiminnot ovat tervetulleet katajanokkalaisten ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta, mutta saako rakennusta käyttää pääasiallisesti tai kokonaan toimistotiloina, lukuun ottamatta joitakin pohjakerrokseen avautuvia liike- tai palvelutiloja?

Asemakaava-alue käsittää myös katualueita. Julkisanomattomana tarkoituksena lienee raskaan terminaaliliikenteen tarvitsemien katujärjestelyjen tarkastelu kaavan yhteydessä, vaikka osallisuus- ja arviointisuunnitelmassa päätavoitteeksi on kirjattu jalankulun viihtyisyyden parantaminen. Tämä onkin kannatettava ja asukkaiden kaipaama tavoite, joten nyt kun Varman Katajanokanlaituri-hanke kohta valmistuu, olisi oivallinen tilaisuus käynnistää laiturialueen ja Satamakadun julkisten alueiden kunnianhimoinen kohentaminen, kuten Katajanokkaseura on kaupungille esittänyt (ks. Katajanokan Kaiku 2021). Seuran mielipiteessä korostetaan myös, Tulli- ja pakkahuoneen rakennushistoriallinen selvitys on päivitettävä nykytilanteen ja arvottamisen osalta. Mielipide kokonaisuudessaan on luettavissa skatta.fisivujen kannanotoissa.

Osteopatia klinikka Handson-Skatta

Pehmeää tuki- ja liikuntaelimistön hoitoa Osteopatia auttaa monissa ongelmissa mm: päänsärky, hengitys, stressi, kehon jännitystilat, vatsa ja suolisto, iskias ja välilevy, hermosto, urheiluvammat ja ryhtihäiriöt.

handson-skatta.com

Tervetuloa pehmeään hoitoon!

• Kemiallinen pikapesula • Valkopesu • Matto/verhopesu • Ompelu- ja korjauspalvelu • Noudamme ja tuomme • Nopea ja ammattitaitoinen palvelu

Katajanokkalaisille 15% alennus! Luotsikatu 16 • puh./fax 09-2709 1432 • ma-la 10.00 - 14.00

TERTUN TAIMI JA KUKKA OY Myynti Kauppatorilla pääsiäisestä jouluun Tarjolla havuja, kransseja, ruukku- ja leikkokukkia, taimia ja satokausituotteita sesonkien mukaan Terttu Vahtera 050 341 1687 tertuntaimi@gmail.com, facebook, tertuntaimijakukka.tk

gh Katajanokan Kaiku 2023

Laatuelokuvia ympäri maailman

K NOKKA K atajanokkaseuran

Joulunäytös 17.12. Rakkaani merikapteeni Tervetuloa nauttimaan joulunäytöksestä Su 17.12 klo 16! – Vaikka moni onkin Härön kahdeksannen elokuvan jo nähnyt, niin Kinokan ainutlaatuisessa tunnelmassa leffasta on mahdollista löytää uusia näkökulmia. Klaus Härön ohjaama elokuva Rakkaani merikapteeni (My Sailor, My Love) on varmasti uusi klassikkoelokuva. Se palkittiin parhaan kansainvälisen elokuvan yleisöpalkinnolla Chicagon elokuvafestivaaleilla ja Dublinin kansainvälisten elokuvajuhlien (DIFF) parhaan irlantilaisen elokuvan palkinnolla.

Elokuvakerho Kinokka – erilainen brändi

Nautitaan yhdessäolosta, hyvästä seurasta, virvokkeista ja huippuelokuvasta rakkaassa Kino K13:ta

Elokuvakerho KINOKKA on tuonut yli 15 vuotta omanlaistaan ilmettä Katajanokan kotiseutukulttuuriin. Kanavakadulla, Suomen Elokuvasäätiön K-13 -elokuvateatterissa, Kinokka on esittänyt jäsenilleen jo 112 laatuelokuvaa. Kerho on avoin kaikille!

Osta lahjaksi lahjakortti Kevään 2024 elokuvat Muutokset ovat mahdollisia

Katajanokan Kaiku 2023

22.1. 19.2. 19.3. 23.4.

K aupunk i v ilje l yä Linn anpuis tos s a

Katajanokkaseuralla on ollut viljelylaatikot vuodesta 2015. Alkuun niitä oli 33, mutta kysyntä oli niin kovaa, että vuonna 2018 haettiin kaupungilta lupaa laajennukseen ja nykyisin laatikoita on 55. Laatikkoviljelijäksi pääsee katajanokkaseuralainen, jos ilmoittautuu jonoon osoitteessa skatankaupunkiviljelijat@gmail.com. Laatikoita vapautuu vuosittain, mutta vanhoilla viljelijöillä on

oikeus viljellä omaa laatikkoaan seuraavanakin vuonna. Vuosimaksu on 21 €. Viljelijät saavat käyttää Hotel Katajanokan vesipistettä ja vuosittain on mahdollisuus vaihtaa laatikon pintamullat. Mullan tonkiminen on virkistävää ja välillä satokin on ilahduttavan runsasta. Varsinaista lähiruokaa!

Teksti ja kuva: Kati Laasonen

Katajanokan Kaiku 2023

Päiväristeily Tallinnaan Voimassa 1.12.2023–24.3.2024 Tunnus: FGKAIKU

su–pe

4 €/ hlö

(la 10 €/hlö*, hytti lisämaksusta alk. 12 €) Varausnumero:

Kortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Maks. 8 henkilöä. Ikäraja 18 v.

Hintoihin lisätään reittikohtainen polttoaine- ja EU ilmastomaksu. * la-hinta voimassa 26.12.2023–6.1.2024

Viking XPRS –

kahdesti päivässä Tallinnaan Joulun loistoa ja talven tunnelmaa – Viking XPRS tarjoaa parhaat puitteet ikimuistoisille risteilyille! Nauti hurmaavasta Tallinnasta ja laivan laajasta tarjonnasta. Katajanokkalaisten omilla eduilla varaat matkasi etuhintaan vikingline.fi Lämpimästi tervetuloa! Paikkoja on rajoitetusti. Oikeus muutoksiin pidätetään.

Perjantaipiknik

Voimassa 1.12.2023–24.3.2024 Tunnus: FGKAIKU

perjantai

4 €/ hlö

(hytti lisämaksusta alk. 12 €) Varausnumero:

Kortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Maks. 8 henkilöä. Ikäraja 18 v.

Hintoihin lisätään reittikohtainen polttoaine- ja EU ilmastomaksu.

Miniristeily

Voimassa 1.12.2023–24.3.2024 Tunnus: FGKAIKU

4 €/ hlö Hintansa arvoisin Itämerellä

Varausnumero:

Kortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Miniristeilyyn sis. yksi B2P, B2R tai B2S-hytti su–to lähdöillä, muut hyttiluokat lisämaksusta. Maks. 1 hytti. Ikäraja 18 v. Hintoihin lisätään reittikohtainen polttoaine- ja EU ilmastomaksu.