Arkkitehti Gustaf Nyström Katajanokalla

Arkkitehti Gustaf Nyström Katajanokalla asuinkerrostalo Enen ja Tulli- ja pakkahuone

Vuonna 1856 syntynyt ja loppuvuodesta 1917 edesmennyt Gustaf Nyström oli aikansa merkittävimpiä ja myös näkyvimpiä arkkitehteja. Hänen monipuolinen tuotantonsa käsitti niin Säätytalon ja Valtionarkiston kaltaisia arvorakennuksia kuin liiketaloja ja pankkeja, yliopiston laitosrakennuksia, huviloita ja kaupungin asemakaavojakin.

Oman arkkitehdintoimensa ohella Nyström koulutti Polyteknillisen opiston (vuodesta 1908 Teknillinen korkeakoulu) arkkitehtuurin pääopettajana Suomen valtiollista itsenäisyyttä edeltäneen ajan arkkitehtien nuoren sukupolven.

Nyström oli myös mukana vaikuttamassa Katajanokan rakennettuun miljööseen, joka muuttui nopeasti 1890-luvulla. Sitä ennen pääkaupungin ”laitapuolen kulkijan” asemassa olleella niemekkeellä asustivat ja työskentelivät lähinnä kalastajat ja käsityöläiset vaatimattomissa puurakennuksissaan. 1890-luvun alun talouslaman jälkeen Katajanokka puhkesi kuitenkin kukoistukseen rahamarkkinoiden elvyttyä ja rakennustoiminnan vilkastuttua. Helsinki kasvoi, ja vapaata tonttimaata etsittiin nyt kaupungin keskustan välittömästä läheisyydestä. Alueen kiinnostavuutta sijoittajien ja rakentajien keskuudessa lisäsivät myös Eteläsataman tavaraliikenteen ja satamaradan uudelleenjärjestely ja radan ulottaminen Katajanokalle. Nyström oli jäsenenä kaupungin asettamassa toimikunnassa mukana kehittämässä alueen liikenneoloja ja vaikuttamassa paikan liiketaloudelliseen merkittävyyteen. Muutoksen myötä sanomalehdistö maalaili pian mielikuvia uudesta Katajanokasta Helsingin eloisimpana ja vilkkaimpana kaupunginosana.

Näkyvimmin Nyströmin panos Katajanokalla käy ilmi hänen sinne suunnittelemistaan kahdesta rakennuksesta: Byggnads Ab Enenin rakennuttamassa ja 1897 valmistuneessa asuinkerrostalossa Satamakadulla ja sen läheisyyteen Satamakadun ja Kanavakadun kulmaukseen muutama vuosi myöhemmin pys-

Nyström oli mukana vaikuttamassa myös Katajanokan rakennettuun miljööseen.

tytetyssä Helsingin Tulli- ja pakkahuoneessa. Kun Enenin rakennuttajat kääntyivät Nyströmin puoleen piirustusten hankkimiseksi taloa varten, oli Katajanokka juuri saanut asemakaavan. Rakennuskanta oli tuolloin vielä vaatimatonta. Merikasarmin länsipuolisen alueen kivirakennukset olivat yhden käden sormin luettavissa: Rahapaja, ortodoksinen kirkko, kauppias Wavulinen rakennuttama, sittemmin Aurora Karamzinille kuulunut ja Diakonissalaitoksena toiminut talo, sekä Rahapajankadulla (silloisella Mynttikadulla) sijainneet kirurgi Florinen ja kauppias Dementjeffin talo.

Enen-talohankkeen taustalla toimi kahdeksan suomenruotsalaista helsinkiläisvaikuttajaa. Heistä meille tunnetuimmiksi ovat jääneet kaupungin silloinen kunnallispormestari Elias Öhman ja Nya Pressen -lehden perustaja ja päätoimittaja Axel Lille. Itsekin suomenruotsalainen, aktiivisena kunnallispoliitikkona toiminut sekä ajan svekomanista liikehdintää lähellä ollut Nyström olikin rakennuttajille luonteva valinta suunnittelijaksi. Arkkitehdin painoarvoa lisäsivät tunnettuus ja arvovaltainen asema arkkitehtikunnassa ja arkkitehtuurin opettajana. Nyströmin aiempia asuin- ja liikehuoneistoja olivat Helsingin Aleksanterinkadulla sijainnut, vuonna 1885 rakennettu nelikerroksinen kerrostalo (purettu 1936) ja 1891 valmistunut Atlastalo. Ne, kuten myös Enen, edustavat tyyliltään yleisesti uusrenessanssiksi kutsuttua, jugend-tyyliä edeltänyttä arkkitehtuurivirtausta. On kuitenkin hyvä huomata, että kyse ei ollut minkään renessanssirakennuksen kopioimisesta, vaan Nyström hyödynsi tiettyjä historiallisia muotoja ja loi niiden avulla edustavan ja omaan aikaansa luontuvan, ajanmukaisen ja modernin asuinkerrostalon. Suunnittelun pääpaino Enen-talossa oli, kuten myös aikalaiskommenteissa huomautettiin, tilavien ja miellyttävien asuntojen sisustuksessa julkisivujen pysyessä yksinkertaisina. Edustavuus näkyi vierailijalle heti pääsisäänkäynnin takaisessa, näyttävin katto- ja seinämaalauksin koristellussa eteistilassa, josta johtivat portaat kunkin kerroksen parvekkein ja kylpyhuonein varustettuihin asuntoihin. Porraskäytävään kulkemista helpottamaan asennettiin 1912 henkilöhissi.

Enen-talosta etelään, nykyisin Tove Janssonin puistoksi nimetyn aukion toisella puolella olevalla satamarannalla, kohoaa Helsingin Tulli- ja pakkahuoneen siluetti vaikuttavine pyöreine kulmatorneineen. Kaupunki rakennutti sen tyydyttämään vuosisadan vaihteessa nopeasti kasvaneen ulkomaankaupan tarpeita ja siten korvaamaan Mariankadulla sijainneen pienen tullirakennuksen. Joulukuussa 1896 asetettu toimikunta – jonka jäsen Nyström oli – ehdotti tullihuoneen rakentamista Katajanokalle ja siihen sijoitettavaksi myös rantaradan konttorin ja liikennekonttorin. Toimikunnan antaman lausunnon liitteenä olivat Nyströmin joulukuussa 1897 laatimat luonnokset. Luonnoksissa, kuten niiden pohjalta laadituissa lopullisissa piirustuksissa, tiilirakennuksen keskellä kohoaa sataman puolella lähes 30 metrin korkuinen tornimainen pääsisäänkäynti. Pitkällä julkisivulla ovat erillisten makasiinien sisäänkäynnit pienempien kattoikkunapäätyjen kohdalla. Rakennuksen kulmat on pyöristetty

Arkkitehti Nyströmin Katajanokalle suunnittelemia rakennuksia esitellään myös Teppo Jokisen ja Anna Ripatin kirjoittamassa Gustaf Nyström -elämäkerrassa, josta on lainattu tämän artikkelin kuvamateriaali. Teppo Jokinen: Arvorakennusten arkkitehti. Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana. Helsinki: Parvs, 2020.

ja varustettu tornimaisin rakennelmin. Liikenne kerrosten välillä suunniteltiin tapahtuvaksi uudenaikaisesti osin hissien avulla. Molemmissa kerroksissa sijaitsi alun perin pakkahuonemakasiineja ja alimmassa kerroksessa oli lisäksi toimitus- ja tullaushuoneita sekä tilat satamaradan asemakonttoria varten. Rakennuksen keskellä olevat pääportaat johtivat ylös tullikamarin ja liikennekonttorin tiloihin. Suurta konttorisalia kattoi silloin kuten yhä edelleen koristemaalausliike Salomo Wuorion valmistama värillinen lasikatto. Rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 1899. Töitä viivästyttivät seuraavana kesänä lakkoon menneet muurarit, ja rakennus valmistui lopullisesti 1901.

Juho Nurmi

Patrik Rastenberger

Tulli- ja pakkahuone on rakennettu puhtaaksi muuratusta tiilestä. Tyylillisesti siinä on viitteitä keskiaikaiseen linna- ja pohjoismaiseen renessanssiarkkitehtuuriin. Tulli- ja pakkahuone on yksi Nyströmin hienostuneimmista hyötyarkkitehtuurin toteutumista. Rakentaja-lehti arvio vastavalmistunutta rakennusta ja näki sen detaljikäsittelyn olleen kauttaaltaan tunnollisesti ja maulla tehtyä ja rakennuksen omaavan kauttaaltaan ”modernisen” luonteen. Tavaroiden tullaus ja varastointi loppui rakennuksessa 1974. Nykyisin se on eri liikkeiden ja tapahtumajärjestäjien käytössä.

Teksti: Teppo Jokinen

Alexander Eugen Maconi