4 minute read
Katajanokan pesänjakaja
Artikkeli on julkaistu aiemmin Katajanokan Kaiussa 2006. Katajanokan pesänjakaja
Kuka suomalainen kirjailija/toimittaja on päässyt Väinö Linnan jälkeen toiseksi korkeimpaan painokseen (170 000) tai jonka käsikirjoittama Hyvät Herrat tvsarjan kauppaneuvos Paukku keräsi 1,3-1,5 miljoonaa katsojaa? Tv:n Itsevaltiaat pääsee tänään 600 000:n paikkeille ja Hyvät Herrat vielä uusintoinakin 400 000:n rajalle. Vastaus on Katajanolla asuva Aarno Laitinen!
Advertisement
Vuonna 1981 ilmestynyt Tamminiemen Pesänjakajat oli rohkea kirja ja sen vaikutus poliittisen ilmapiirimme tervehdyttämiseksi oli mitä ilmeisin.
Aarno Laitisen kolumnit Iltalehdessä ovat lähes aina yllätyksellisiä. Pääsääntöisesti aiheet käsittelevät tai sivuavat epäkohtia yhteiskunnassamme. Avaan aina tietyllä jännityksellä Iltalehden lauantaisin Aarno Laitisen ollessa kolumnivuorossa. Lauantaina 11. marraskuuta 2006 kolumni käsitteli optioita, ahneutta ja eriarvoistumista. Se oli rohkea kolumni.
Aarno Laitinen (s. 1943) aloitti toimittajana Helsingin Sanomissa 40 vuotta sitten. Työmarkkina- ja ammattiyhdistysliike taustanani tiedän, että Aarno Laitinen oli ensimmäisiä työmarkkinatoimittajia suurissa päivälehdissä. Lehtimaailmasta löytyi puoliso Seija Sartti, joka on myös merkittävä toimittaja ja katajanokkalainen.
Nykyisyys kasvaa historiasta Aarno Laitisen kirjoituksista huokuu hyvä ja monipuolinen historian tuntemus. Valitettavan usein kuulee ja näkee historiattomien ihmisten mielipiteitä. Niistä puuttuu ajan kolmiulotteisuus: mennyt, nykyisyys sekä näistä kasvanut ja kasvava tulevaisuus. Aarno Laitinen lukee nykyisin erityisesti yrityshistorioita ja Helsingin historiaa. Aikaisempi läheinen suhde uuteen kaunokirjallisuuteen on muuttunut ja lukeminen keskittyy uudelleen klassikoihin kuten Dostojevskiin, Gogoliin ja Linnaan.
Aarno Laitinen opasti haastattelutilanteessa mm. tiedolla, että tango tuli Suomeen Katajanokan kautta v. 1912. Tangokoulu oli tuolloin Luotsikatu 14:ssä, talossa, jota Suomen maailmankartalle juossut Hannes Kolehmainen muurasi.
Aarno Laitinen on kirjoittanut useita kirjoja. Niissä on käsitelty mm. talousrikollisuutta Suomessa, aihetta, josta ei juuri kukaan ollut aikaisemmin kirjoittanut. Kremlin kellokkaat (1983) käsitteli ulkopolitiikkaa ja sen käyttämistä sisäpolitiikan välineenä.
Aarno Laitinen opiskeli venäjää viitenä kesänä Moskovassa. Tänään venäjän kieleen tulisi Suomessa panostaa. Venäjää luetaan vapaavalintaisena enemmän Ruotsissa ja Norjassakin kuin Suomessa. Koulun antamat eväät elämää varten olivat aikanaan varsin puutteellisia tai jopa vääriä. Opettaja pelotteli koululaisia sillä, että he joutuvat Wärtsilän telakalle töihin, elleivät opi kunnolla saksaa. Ruumiillisella työllä pelottelu oli yleisesti koulun arkea tämänkin kirjoittajalle.
Aarno Laitinen on avustanut Katajanokan Kaiku -lehteä useina vuosina. Tätä artikkelia varten esittämiini kysymyksiini sain vastaukset, joissa on Aarno Laitisen tavaramerkki, persoona ja laaja tietotaso sekä ennakkoluulottomuus. Vastaukset ovat realistisia, mielenkiintoisia, yllättäviä ja pirullisiakin.
Katajanokan hyvät ja huonot puolet? Miten päädyit puolisosi kanssa katajanokkalaiseksi? - Katajanokka on kuin kirkonkylä kaupungin kyljessä, on merta ja kauniita jugend-taloja, tori ja halli lähellä. Olin matkoilla, kun kiinteistövälittäjä houkutteli vaimon katsomaan asuntoa, johon hän mieltyi. Miehellähän on perheessä oikeus esittää vain lyhyitä
Aarno Laitinen (Pekka Vuori 2021)
kannatuspuheenvuoroja ja maksaa vaimon oikut. Näin jälkeenpäin en kuitenkaan valita. Jos Katajanokalta täytyy jotain ikävää keksiä, niin röyhkeät ja piittaamattomat koiranomistajat, jotka kusettavat koiransa meidän ulko-oven pieleen eivätkä korjaa paskoja.
Mitä Katajanokan liikenteelle tulisi tehdä? - Rakentaa autoluola, että autot saisi maan alle. Oli typerää vastustaa autoluolia. Katajanokalla pärjää hyvin ilman autoakin. Nelosen ratikka on mainio. Polkupyörällä pääsee Katajanokalta taksiakin nopeammin kantakaupunkiin. Eikä täältä ole pitkä matka kävelläkään keskustaan.
Olet tehnyt median palveluksessa pitkän päivätyön ja se toivottavasti jatkuu vielä pitkään. Lisäksi olet julkaissut huomattavan määrän kirjoja. Kaikille niille on yhteistä rohkea ja kriittinen poliittisen ja muun ympäristöämme ja siihen vaikuttavien ihmisten ja yhteisöjen tarkastelu.
Mitkä seikat vaikuttivat nuoruudessasi työuran valintaan? Toimitusmaailman hyvät puolet ja arviosi median roolista pitemmällä aikavälillä? - Tulin ammattiin pelkän sattuman vuoksi ja jäin sille tielle. Vaikea keksiä toimitusmaailmasta enää kovin paljon hyvää. Toimittajat ovat raitistuneet niin, ettei löydä juuri ryyppykavereita. Uusi polvi on melko tietämätöntä ja sivistymätöntä. Suurista toimituksista on tullut eräänlaisia luostareita, joihin mediamunkit ja -nunnat eristäytyvät oikeasta elämästä ja tiedosta. Siellä keksitään omia uskonkappaleita kuten luostareissakin. Toimittajat hurahtavat aina joukolla humpuukiaatteisiin kuten taistolaisuuteen, vihreyteen tai feminismiin.
Sinä olet oman tien kulkija. Vain harva toimittaja on pystynyt tähän. Mitenkä arvomaailmasi on kehittynyt lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen? - Tuskin olisin itsekään keksinyt näin mielistelevää kysymystä. Kun on viettänyt leluttoman lapsuuden, leikkikenttinä Rööperin pommitusrauniot, ilman sosiaalidemokraattisia hoivatätejä ja ulkoleikkitoimen tarkastajia, kuunnellut kaikki sota- ja punavankitarinat lauantain yleisessä saunassa, tutustunut oikeaan työhön satamissa, rakennuksilla ja tehtaissa, oppinut tuntemaan työn kautta lähes kaikki poliitikot ja ammattiyhdistysjohtajat, niin kai siitä väkisinkin tarttuu jotain tietoa ja kokemusta. Eikä kirjojakaan pidä väheksyä.
Kansalaisjärjestöjen merkitys? Mihin suuntaan Katajanokka -seuran toimintaa voitaisiin kehittää? - Kun kommunistinen puolue romahti Suomessa ja sen peitejärjestöksi perustettiin Vasemmistoliitto, stalinistit valtasivat nopeasti asukasyhdistykset. Yhdessä vihreiden kanssa asukasyhdistyksistä on tullut urbaaneja kiusantekijöitä. Toivottavasti Katajanokkaseurasta ei tule Kruununhaan tai Kampin seurojen tapaista rettelöitsijää, jonka päätehtävä on estää kaikki muutokset, joita elävä elämä kaipaa. Kaupunkiin kuuluvat pulut ja puliukot, autot ja ratikat, tuoksut ja äänet. Kun en ole eläissäni asunut Liisankatua pohjoisempana, olen haikeana katsonut kaupunginosien kuihtumista. Ensin lähtevät puliukot ja huorat, sitten tehtaat, työläiset, kaupat ja palvelut. Kun vuorineuvokset ja optiomiljonäärit valtaavat asunnot ja arkkitehtitoimistot katutason myymälät, alkaa kaupunginosan kuihtuminen. Asunto kannattaa valita sieltä missä spurgut viihtyvät. Eivät he viihdy Eirassa, Kaivopuistossa, Kauniaisissa tai Westendissä. Spurguilla pitää olla ympärillään meri, laivoja, puistoja. Onneksi Katajanokka tuottaa omia spurguja, kun vanhat ovat jo muuttaneet pois tai menneet hautaan.
Aarno Laitinen Risto Laakkosen haastateltavana ravintola Poseidonissa
