Katajanokan Kaiku 2024

Katajanokan Kaiku 2024

Kaiku

2024

63. vuosikerta

ISSN 0787-7447

Julkaisija:

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Toimitus:

Aurora Heickell, vastaava toimittaja

Helena Alkula ja Tuula Palaste, toim.sihteerit

Eero Nurmikko

Kannen kuva: Julia Vuori

Taitto ja sivunvalmistus: Eero Nurmikko

Painatus:

Pekan Offset, Helsinki 2024

Ilmoitushinnat:

Takakansi 1300 e 2- ja 3-kansi 900 e

1/1 sivu 500 e

1/2 sivu 270 e

1/4 sivu 150 e 1/8 sivu 100 e 1/16 sivu 60 e

Katajanokkaseura skatta.fi

Ships Races oli kiinnostava perhetapahtuma

Skatta liikkuu yhdessä -tapahtuma Matruusinpuistossa

Pro Matruusinpuiston kukkasipulien istutustalkoot

Seuran pöllö-tunnuksen on piirtänyt taiteilija Pekka Vuori vuonna 1979. Aihe on peräisin Katajanokankatu 5:n ikkunaornamentista.

Tämä Katajanokan Kaiun 63. vuosikertanumero on Katajanokkaseuran lahja jokaiseen katajanokkalaiseen kotiin ja yritykseen.

Varmista, että saat Katajanokan Kaiun myös ensi vuonna ja liity Katajanokkaseuran jäseneksi kotisivuilla skatta.fi. Jäsenmaksu 2024: vuosijäsenet 20 e, yhteisöjäsenet 100 e.

Kiitämme kaikkia asiakkaitamme

kuluneesta vuodesta!

Katajanokan apteekin henkilökunta ja apteekkari Susanna toivottavat

Rauhallista joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2025

Jouluetu Kaiku-lehden lukijoille!

Meiltä nyt myös asiakaslahjaksi vuoden 2025 kalentereita!

Apteekkimme hiljenee juhlaan 6.12., ja 24.-26.12. ja olemme suljettuna. Palaamme taas työn touhuun heti pyhien jälkeen.

Tällä kupongilla kertaluonteinen alennus vapaavalintaisesta vapaakaupan tuotteesta. Etu ei koske lääkevalmisteita tai SV-korvattavia valmisteita. Tarjous on voimassa 31.1.2025 saakka.

Katajanokan lähiapteekki ma-pe klo 10-18 la klo 10-15

Kruunuvuorenkatu 1

00160 Helsinki

Seuraathan meitä jo Facebookissa?

Yhteisöllisyys on voimaa

Katajanokkaseura on julkaissut omaa kaupunginosalehteä vuodesta 1959 lähtien eli 65 vuoden ajan. Tämän vuoden Kaiun kanteen taiteilija Julia Vuori on valinnut aiheeksi Kanavakadulla sijaitsevan Suomen Rahapajan entisen päärakennuksen, jossa toiminta alkoi vuonna 1864.

Sydämellinen kiitos ilmoittajille, joiden turvin pystymme julkaisemaan lehteämme. Katajanokkaa elävöittävät monet yrityksemme: apteekki, ompelimo, pesula, pyöräkorjaamo, kampaamot, kaupat, hotellit, kahvilat, baarit ja ravintolat sekä siivous- ja terveyspalvelut, jotka säilyvät, jos käytämme niitä.

Katajanokkaseuran tarkoituksena on edistää viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Asukkaiden etujärjestönä seura vaikuttaa ehdotuksin ja kannanotoin Katajanokan alueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Monista seuran järjestämistä tapahtumista Katajanokan ympärijuoksu on vanhin. Eri reittejä pitkin on juostu jo vuodesta 1947 lähtien. Ensi syyskuun alussa pidettävä Katajanokan ympärijuoksu kokoaa jälleen yhteen kaikenikäiset juoksijat.

Helsingin vanhimpiin kaupunginosayhdistyksiin kuuluva Katajanokkaseura on perustettu vuonna 1945. Ensi vuonna on siis 80-vuotisjuhlat. Arvoisat katajanokkalaiset, tulkaa mukaan toimintaan ja lähettäkää juhlanviettoehdotuksia katajanokkaseurary@gmail.com.

Katajanokkaseuran jäsenenä saat joka vuosi joulukuussa ilmestyvän Kaiku-lehden postitse kotiin. Jäseneksi pääsee liittymään skatta.fi -sivuilla.

Kaiku on saatavilla Katajanokan apteekista, Satamakadun K-Marketista ja Merisotilaantorin Alepasta.

Katajanokalla 17.11.2024

Aurora Heickell

Katajanokan Kaiun vastaava toimittaja

Tervetuloa Katajanokkaseuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen keskiviikkona 19.3.2025 kello 18:00 - 20:00. Paikka Solo Sokos Hotel Pier 4, Katajanokanlaituri 4. Katso tarkemmat tiedot ohjelmasta Katajanokkaseuran verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa.

Jouluna 1944 sodan jälkeen vihdoinkin rauha maassa

Historiallinen kokemus on opettanut myös suomalaisille, että jokainen sota päättyy aikanaan. Näin kävi toiselle maailmansodalle, jota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välisenä jatkosotana 1941–44. Sitä oli edeltänyt 100 päivää kestänyt talvisota, joka päättyi Suomen kannalta katkeraan välirauhaan maaliskuussa 1940. Jatkosotakin päättyi Saksan sotilaallisen romahduksen jälkeen syksyllä 1944 tappioon välirauhassa, jossa maailmansodan voittajiin kuulunut Neuvostoliitto pakotti Suomen vielä jatkamaan sotaa Saksaa vastaan Lapissa vuoden loppuun asti.

Raskaiden sotavuosien synkät varjot

Sodan lopputulos oli raskas. Karjala ja Viipuri oli menetetty, Porkkala oli vuokrattu voittajalle, Pohjois-Suomi tuhottu, 400 000 karjalaista oli joutunut lähtemään pakolaisiksi pois kotiseuduiltaan, 100 000 ihmistä oli kuollut, 200 000 sotilasta haavoittunut ja osa pysyvästi invalidisoitunut. Koko maa oli kuihtunut jokseenkin nälänhädän partaalle. Aineelliset tuhotkin etenkin asutuskeskuk-

Pommitusten tuhoja Helsingin lääninvankilan muurissa

Katajanokalla 7.2.1944.

Kuva Fred Runeberg. Helsingin kaupunginmuseo.

sissa olivat tuntuvat. Etenkin Helsinkiin ja Katajanokalle kohdistuneet vihollisen terroripommitukset kevättalvella 1944 jättivät kaupunkikuvaan rumat arvet. Sota-ajan totaalinen säännöstelytalous ja pohjaton niukkuus ja puute aiheuttivat vaikeita sosiaalisia ja psykologisia vammoja ja traumoja, joilla on ollut kauaskantoisia ja vakavia vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sopeutuminen rauhan aikaan ei sujunut kivuttomasti. Kun armeijan kotiutuminen vietiin päätökseen joulukuun aikana 1944, poliisin tietoon tulleet erilaiset rikokset olivat lisääntyneet huolestuttavasti. Entiset rintamamiehet nujakoivat keskenään ja poliisin kanssa. Juopumisrikokset, tapot ja pahoinpitelyt moninkertaistuivat. Alkoholi oli yleisin, muttei ainoa ongelmia tuottava päihde. Jo sodan aikana rintamamiehille oli jaettu saksalaisten kehittämää lääkettä Pervitiiniä, metamfetamiinia, joka auttoi sotilaita valvomaan ja jaksamaan. Kipulääkkeinä käytettiin heroiinia, metadonia ja morfiinia, jotka saivat kivut ja huolet unohtumaan. Erään arvion mukaan huumaavista aineista riippuvia veteraaneja oli noin 10 000. Helsingissä arvioitiin olleen ongelmakäyttäjiä muutama sata.

Sotavuosien kokemuksista ei juuri tullut tavaksi puhua. Vaikenemisen kulttuuri oli läsnä vahvasti. Kunniakas veteraani-identiteettikin tuntui monesti vieraalta. Sodan päätyttyä veteraanit olivat hyvin nuoria, etulinjan rintamamies oli keskimäärin vain noin 23-vuotias. Siinä iässä nuorilla miehillä oli paljon muutakin mietittävää kuin sotamuistot. He perustivat perheitä, opiskelivat, hankkivat ammatin, osallistuivat yhteiskunnalliseen toimintaan kukin omalla tavallaan. Sodassa oleminen ei ollut mikään ihmeellinen saavutus, kun lähes koko ikäluokka oli ollut sotimassa. Sotasankareiksi itseään kutsuvia oli harvassa. Useimmat pitivät itseään ”ohiammuttuina”. Yleinen sanonta oli, että ”sotasankarit makaavat mullan alla”.

Kohti valoisampaa tulevaisuutta

Kun Suomi oli selvinnyt (Paasikiven sanoin) elämän huhmaresta kolhuja kärsineenä, mutta hen-

Helsingin Sanomat 6.12.1944

gissä, alkoi jälleen tarmokas rakennustyö kaikilla elämänaloilla. Myös Katajanokalla oli edessä olevan talven varalta nopeasti korjattava vaurioituneet asuinrakennukset. Korjauskelpoiset tai purettavaksi määritellyt talorauniot ympäröitiin turvallisuussyistä lauta-aidoilla, ja vähitellen rauniot hävisivät katukuvasta.

Kaupungin asukasluvun voimakas kasvu etenkin karjalaisen siirtoväen myötä aiheutti ankaran asuntopulan, jota selvittämään asetettiin erityinen huoneenvuokralautakunta. Sille annettiin valtuudet täyttää tarpeettoman väljästi asutetut huoneistot niin, että jos ei omasta takaa löytynyt väkeä täyttämään jokaista huonetta, oli otettava vuokralaisia. Katajanokan kerrostalojen avarissa huoneistoissa saattoi aika ajoin asua kolmessa huoneessa ja keittiössä yhtä aikaa vierasta väkeä tungokseen asti. Asumisen ankeutta oli omiaan lisäämään pimenevässä syksyssä tiukka vaatimus säästää sähköä. Samasta syystä skattalaisten ylpeyden aihe ratikkaliikenne (linja nro 5) katkaistiin tilapäisesti, ja sitä korvasi bussi 18, joka ei edes ajanut Katajanokalle asti.

Arjen rutiinit palautuivat vähitellen

Taaksejääneet sotavuodet olivat karaisseet suomalaisia kestämään ja sopeutumaan melkein mahdottomiin elämäntilanteisiin. Vakiintuneissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa voitiin luoda monipuolisemmat edellytykset ihmisarvoiselle elämäntavalle,

joka kattoi koulutuksen, työ- ja perhe-elämän yhteiskunnan tukitoimien varmistamana. Suurta innostusta aiheutti vapaa-aikaa piristämään tarkoitettu sodanaikaisen tanssikiellon kumoaminen, jolloin suomalaiset saattoivat jälleen omistautua paritanssin lumoihin etenkin tangon tahdissa. Vakavahenkisinä juhlahetkinä kokoonnuttiin sankoin joukoin viettämään itsenäisyyspäivää 6.12., ja sen jälkeen perinteistä joulujuhlaa perhepiirissä.

Teksti: Erkki Leimu

Kirjallisuutta: HS Teema, Lapin sota 4 /2024

Hellevi Arjava, Kiinteistöyhtiö Louhi, Katajanokan vaiheissa 2018

Haastateltavana Esko Kahri: Rakkaudesta Skattaan

Neljäkymmentä vuotta asumista Skattan kärjessä Katajanokan Itäosa oli pitkään suljetussa käytössä. Asemakaavakilpailun 1972 toteuttaminen uudisti täysin alueen. Nopeassa tahdissa rakentui länsipäästä alkaen kaavamääräysten säätelemiä, betonilähiöiden taloista poikkeavia, punatiilisiä ja massoittelultaan umpikortteliperinnettä jatkavia rakennuksia.

Kaksi vuotta sitten Kaiku kävi Katajanokan ”uuden puolen” aloituskorttelissa tapaamassa talojen suunnittelijoita ja asukkaita, jotka juhlivat talojensa pyöreitä vuosia. Tänä vuonna 40-vuotisjuhlat ovat jatkuneet. Rakentaminen eteni kahdeksankymmentäluvulla ripeästi, joten nyt ovat vuorossa viimeisen vaiheen talot. Tähän kuuluu ”kärjen kärki” eli koillisin kortteli, missä sijaitsee Katajanokanranta 19. Talon suunnittelija, arkkitehti Esko Kahri, asui siellä 40 vuotta. Hän kertoo alueen ja talon rakentamisen historiasta – kuten miten ja miksi merenpuoleinen julkisivu poikkeaa muusta Katajanokanrannan pitkästä rintamasta. Kärjen korttelien rakentamisvaiheista ja 1970–1980-lukujen taitteen ilmapiiristä on tarjolla kiinnostavaa asiatietoa ja tunnelmakuvaa, kun asiasta kertoo tekijä itse.

Katajanokanranta 19:n ensimmäisen suunnitelman hylkäys

Esko Kahri kertoo, kuinka uuden puolen rakentamisen dramaattisen loppuvaiheen muodosti kaupungin 1982 järjestämä Katajanokan koilliskärjen KVR-kilpailu, joka käsitti U-muotoiselle rakennusalalle sijoittuvan viisikerroksen talon, kerrosalaltaan 5000 m².

Kaupunki edellytti alueella hyvää arkkitehtonista laatua vaikuttamalla arkkitehtien valintaan, mutta myös kustannustaso oli tarkassa syynissä. Laatuta-

Esko Kahri ja hänen Katajanokalle piirtämänsä kaksi kerrostaloa, vasemmalla kotitalo 1983, oikealla HOAS opiskelijatalo 1980. Kuvakooste: Esko Kahri.

voitteita valvoivat lähinnä kaavakilpailun voittajista kaupungin palvelukseen astuneet arkkitehdit Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. Alueen toteutuksesta vastasi kaupungininsinööri Reijo Korhonen, iso ja kovista otteistaan tunnettu herra.

Katajanokanrata 19 oli osoitettu OP-pankin rakennuttajayhtiölle ja suunnittelijoiksi oli valittu ajan kaksi tunnettua nimeä. He laativat vaikuttavan suunnitelman, jolle saatiin rakennuslupa. Kun urakkakilpailu järjestettiin, tarjousten hintataso osoittautui kovin korkeaksi. Korhonen moitti taloratkaisun ja suunnittelun. Kokouksessa käytetyt sanat olivat niin tyrmääviä, että nimekkäät arkkitehdit eivät halunneet kuunnella enempää ja poistuivat.

Tontinvaraus oli vaarassa, jolloin pankin rakennuttajavastaava ilmoitti, että he teettävät uudet suunnitelmat ja järjestävät kilpailun, joka täyttää kaupungin tavoitteet. Kilpailuohjelma laadittiin poikkeuksellisen karuin säännöin valintaperusteina vain asemakaavan mukaisuus siten, että halvin ehdotus valittaisiin voittajaksi ja toteutettaisiin. Urakkakilpailuun ilmoittautui jopa kahdeksan rakennusliikettä suunnittelijoineen, mikä osoitti aiheen kiistanalaisuuden ajan keskustelussa ja loi myös vahvan kiinnostuksen kohteeseen.

Kilpailuehdotuksen teko

Esko Kahrille tilaisuuden osallistua suunnittelukilpailuun tarjosi Lujatalo Oy. Kilpailusta oli tulossa haasteellinen yksipuolisten valintaperiaatteiden ja arkkitehtimaineen kannalta. Asemakaavan ja sen määräysten sekä kilpailuohjelman analysoinnin pohjalta Kahri löysi tavan, jolla kilpailu voitaisiin voittaa – luopumatta hyvistä asunnoista ja jopa parantaen kaupunkikuvaa edullisesta hinnasta huolimatta. Tämä edellytti rakennusliikkeen hyväksyn-

tää siten, että ”grynderiohjauksen” normaalikäytännöt sivuutettaisiin ja luotettaisiin poikkeaviin ratkaisuihin. Näillä ehdoilla tiukan aikataulun suunnittelu käynnistettiin. Lähtökohdaksi sovittiin elementtirakenne, julkisivupintana pääosin tiililaatta. Tiukkaa toistuvuutta ja rakentajan valmiita detaljikirjoja haluttiin välttää, mutta fasadiosien liitosdetaljit ja tarkat elementtikuvat piti esittää.

Kaavan tarjoamia mahdollisuuksia olivat asuntoneliöiden maksimointi kerrosalan puitteissa ja erkkerimahdollisuus. Jotain erityistä oli keksittävä, asuntoja huonontamatta. Pääideaksi tuli yläkertoihin kaksikerroksiset rivitalomaiset asunnot, jolloin porrashuoneen kohta 5. kerroksessa on osa asuntoa. Sen mitoitus vaati alakerrassa levymäisen erkkerin,

Katajanokan kärki 80 vuotta sitten. Sotalaiva Ilmarinen oli aivan talomme edessä. Se ajoi 1942 miinaan Utön lähellä. Laivassa oli yli 200 sotilasta, se upposi nopeasti ja vain runsas 70 pelastui. Kuva: lmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo / Puolustusvoimat.

Tarkkasilmäinen katsoja pystyy hahmottamaan minkä mittainen alus oli vuonna 1964 rakenteilla nykyisen korttelin paikalla. Kuvakoosteesta huomaa myös, että asemakaavaan on merkitty pieni, silloista rantaviivaa noudatteleva lahdenpoukama Laivastopuistoon. Kuva- ja karttalähde: Helsingin karttapalvelu.

kun pihan puolelle sijoitettiin yksiöt. Rakentajan kustannuslaskijat vieroksuivat ratkaisua, mutta totesivat sen tuomat asuntoneliöt ja ulkoseinäelementin rakenteellisesti helpoksi. Osa kellarivarastoista sijoitettiin myös pihalle kylmään varastorakennukseen. Tämän päätyyn tuli asukastapahtumiin ja lasten leikkitilaksi ”ylimääräinen” pihapaviljonki, mikä herätti aluksi vastustusta. Mutta säästö varastoratkaisussa sekä paviljongin alhainen hinta ja korkea huomioarvo kompensoivat tilalisän. Kustannuslaskennan perusteella tilaaja hyväksyi tarjottavaksi tyypillisistä grynderiratkaisuista selvästi poikkeavan suunnitelman.

Kilpailun ratkaisu ja vaikutukset

Näillä ratkaisuilla Kahrin suunnitelmassa asuntojen neliömäärä oli selvästi suurempi ja tehokkaampi myös suhteessa kerros- ja bruttoalaan kuin hylätyssä suunnitelmassa. Ehdotuksista tarkistettiin kerrosala, kerrosluku sekä kaavamääräysten mukaisuus. Kerrosala oli vakio tarkasti määritellyin kaavan sallimin lisin. Voittaja määräytyi koko rakennuksen asuntoneliömetrihinnan perusteella. Tässä Lujatalon tarjous oli halvin, mutta ei välttämättä kokonaishinnaltaan, koska hyötyala oli selvästi suurin. Erään hävinneen ehdotuksen urakoitsija vaati neuvottelua epäillen Lujatalon tarjouksen lukuja, mm. huoneistoalan määrää, kerrosalan ylitystä ja lisäkerrosalan tulkintaa leveissä ulokeosissa.

Kaavoittajat vaativat korttelin suunnittelijoilta koordinointia, johon osallistui myös Juha Leiviskä torikulman arkkitehtina. Esiin oli noussut alueen tiilipintaisten fasadien liiallisuus ja toive lisätä vaaleiden pintojen osuutta. Katajanokanranta 21:n opiskelijatalossa oli jo päädytty pihan tiilien korvaamiseen laastipinnalla. Vaaleita pintoja ei valmistuneissa taloissa esiintynyt merenpuolen fasadeilla. Kilpailuvoitossa tärkeä aihe olivat yläkerran kaksikerroksiset asunnot ja fasadin levymäiset ulokeosiot. Julkisivuelementeillä on luonteva mahdollisuus tehdä vaaleita osia jättäen vain tiililaattoja pois sommittelun vaatimilta kohdilta. Merifasadin luonnostelussa jäi skitseihin sattumalta myös vaaleita kohtia ”rivitaloasuntojen” alakerran kohdalle. Näin syntyi oivallus, että olisi luotava alueen itäisimpään osaan vaaleita osia sisältävä, muista alueen fasadeista selkeästi poikkeava Skattan kärki. Talon asunnot ja erityisesti kattokerroksen kulma-asunto ovat saaneet hyvää arviointia, korostaen talon merkitystä Katajanokan uuden alueen päättävänä kohokohtana.

Naapurissa HOAS:n opiskelija-asuintalo

Kärjen länsipuolen tontti oli varattu HOAS:n opiskelija-asuintaloksi liikuntaesteisille. Tämän suunnittelua tarjottiin Kahrillekin. Luonnostelun pohjalta vaatimukset näyttivät mahdottomilta. Pieni asuntojen keskikoko ja hintakatto edellyttivät itälänsisuuntaisen rungon halkaisun pituussuuntaan, mutta rakennusmääräykset eivät siihen aikaan sallineet pienasuntojen suuntausta vain pohjoispuolelle. Pelastavana oivalluksena oli kaavan sallimat läppämäiset erkkeriulokkeet. Näistä saadaan myös pohjoispuolen kaksioihin iltavaloa, minkä rakennusvalvonta katsoi täyttävän lain vaatimuksen ja pohjaratkaisut saivat hyvät arviot. Urakkatarjous-

ten tultua saatiin ARA-kelpoinen hinta mm. riisuen tiilet pihapuolelta. ”Muutosten suunnittelu viivästytti aloitusta ja vaikeutti elementtien toimituksia” muistelee Kahri. ”Urakoitsija syytti asiasta arkkitehtia ja haastoi HOAS:n välimiesoikeuteen. Vastapuolen juristi esittäytyi erään luentotilaisuuden yhteydessä ilmoittaen, että ’tulee korvauspäätös, jossa vain vaatteet jäävät päällesi’. Kova päätös tulikin, johon meni sopimuksen mukainen iso osa arkkitehtipalkkiosta.”

Skattan kärjestä esikuva

Uuden Katajanokan arkkitehtuuria ihailtiin ja siitä oli tulossa asemakaavoittajilla esikuva Ruoholahden tulevalle kaupunginosalle. Korkeaksi koettu hintataso huolestutti kuitenkin kaupungin johtoa, joka tilasi Kahrilta selvityksen aiempien kohteiden ja mallinnusten pohjalta. Selvityksessään Kahri laati kymmenittäin rakennusmassoitteluja 3D-aksonometriakuvina, joista sai suoraan pinta-alojen ja rakennusosien määrät. Kustannusten laskenta siirtyi tästä vaiheesta kustannuskonsultille. Kaavakuvien ja laskelmien pohjalta syntyi havainnollinen kuva eri massoittelujen vaikutuksesta, mutta mitään valintasuosituksia ei annettu.

”Mielipiteensä toiminnastani ilmaisi [Rakennushallituksen pääjohtaja] Matti K. Mäkinen: Sun pitäis tehdä jotain grynderi-maineelles. Tämä WC-pisuaarilla annettu lausahdus aiheutti ikävän lorahduksen kesäpuvun lahkeelle. Esittelyssä Balderin salissa sain kaavakollegojen massiiviset haukut... – – Kiitosta tuli, kun Helsingin vastuutaho ja HAKA:n johtoryhmä arvioi myöhemmin, että selvitys oli alentanut alueen asuntojen hintatasoa miljardin luokkaa. Mutta ylenkatsetta sain pitkään itseään hyvinä pitävissä arkkitehtipiireissä, mikä vaimentui Skattan kärjen valmistuttua ja SAFA-puheenjohtajuuteeni 1990–91.”

Vuosikymmen myöhemmässä uuden Katajanokan TV-esittelyssä Skattan kärjen talot mainittiin alueen parhaaksi ja ne muodostuivat Esko Kahrin koko arkkitehtiuran menestyksen perustaksi. Sieltä Skattan kärjestä hän nyt vaimonsa seurassa siirtyy nelosen ratikan toisen päähän, Professoritien senioritaloon Munkkiniemeen, 40-vuotisen hyvän asumisen jälkeen Katajanokalla.

Muuttunut ja muuttuva aika

Lopuksi: miten asuntosuunnittelun professori näkee ja kokee ajan muutokset?

”Omassa lähiympäristössä Laivastopuisto on kasvanut häijystä täyttömaasta upeaksi, monikäyt-

Vehreä korttelipiha on Katajanokan viihtyisimpiä – ulkorakennuksen päässä on maamerkkinä ”asukaspaviljonki”. Myrskyssä kaatuneen ison vaahteran tilalle on sittemmin istutettu kirsikkapuu. Taustalla oikealla HOAS:n opiskelija-asuintalo ja vasemmalla takana akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema torikulmatalo. Kuva Staffan Lodenius.

töiseksi rantapuistoksi ja korttelien sisäpihat vihreiksi, väljiksi keitaiksi. Torin puolella elämä on hiljentynyt, kun kauppojen ja pankkien tilalla on pääosin erikoispalvelujen ja järjestöjen tiloja. Yhteisöllisyyttä on kuitenkin tallella ja poistuvien eläkeläisten paikalle on seuraava lapsiperheiden sukupolvi tulossa.

Asuntosuunnittelun tila huolestuttaa. Ennen vanhaan Asuntohallituksen ohjeet säätelivät ratkaisuja ehkä turhankin yksityiskohtaisesti mutta var-

Esko Kahri

mistivat asumisen tietyt laatuominaisuudet. Viranomaissäätelyn alasajon jälkeenkin rakennettiin pitkään hyviä asuntoja, mutta nykyään niitä tuotetaan markkinoiden eli sijoittajien ehdoilla ja jälki on surkea. Porrashuonetta kohden on maksimaalinen määrä pienasuntoja, jotka ovat kapeita, pimeitä ja huonosti kalustettavia. Huolestumisen jakaa laaja, nuorempienkin kollegojen joukko.”

Staffan Lodenius

Syntynyt Hämeenlinnassa 1940, muuttanut Helsinkiin 1949, ylioppilaaksi Ressusta 1959. Arkkitehti 1968, tekniikan lisensiaatti 1972, vaihtoehtona pianistin ura (HS 9.8.2020). Oma arkkitehtitoimisto eri muodoissa vuodesta 1977 alkaen. Asuntosuunnittelun apulaisprofessori / professori 1972–86. Suomen arkkitehtiliiton SAFA puheenjohtaja 1990–91.

Tärkeimpiä kohteita: Skattan kärjen kilpailuvoitto 1982, Jyväskylän rinnetalot 1985, Hämeenlinnan Hotelli-Vaakuna-asuintalo 1989, Wetterhoff-opisto 1991 (nyk. kaupungintalo), Eteran pääkonttori 1982/-93, Brahen Palvelutalo 1987, Arabianrannan kilpailuvoitto 2008 (PlusKoti-konsepti), Kalasatamakortteli 2012 (yhteistyöhanke).

Suomen Rahapaja Katajanokalla

Senaatti anoi 1859 lupaa keisarilta omaan rahayksikköön, ja sai tehtäväkseen selvittää asiaa tarkemmin. Rahayksiköksi ehdotettiin markkaa, joka jakautuisi sataan penniin. Suomen kansallinen rahalaitos perustettiin Aleksanteri II:n antamalla manifestilla huhtikuussa 1860.

Rahauudistus vaati rahapajan perustamista ja senaatti lähetti August Fredrik Soldanin ulkomaille valmistamaan asiantuntijoiden avulla rahapajalle piirustukset ja kustannusarvion.

Rahapajan päätettiin sijoittaa Kanavakadulle Helsingin Katajanokalle. Katu oli silloin olemassa vasta paperilla, eikä rakentamista voitu aloittaa ennen kuin kadun paikalla oleva osa Narinkkamäen kalliota oli räjäytetty. Rahapajan takia Kanavakadun mäki pyrittiin tekemään loivaksi, jotta raskaiden lastien kuljettaminen hevosilla olisi helpompaa.

Ensimmäiset

kolikot lyötiin 160 vuotta sitten

Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1862 ja rakennus valmistui aikataulun mukaisesti vuoden kuluessa. Kun tuli koneiden asennuksen aika, alettiin epäillä, etteivät holvit ehkä sittenkään kestäisi niiden painoa ja rakenteita päädyttiin vahvistamaan. Lopulta rahapaja oli valmis aloittamaan toimintansa elokuussa vuonna 1864.

Kolikoiden valmistaminen

Kaikki työvaiheet metallinsulatuksesta valmiiden rahojen punnitsemiseen suoritettiin rakennuksen yläkerran kolmessatoista huoneessa. Metallivarasto sijaitsi talon keskellä siten, ettei yksikään sen sei-

Rahapaja Kanavakadulta. Rahapajan uusittu julkisivu Kanavakadun puolelta, piirustus vuodelta 1870, muutokset toteutettu 1872.

Rahapajanranta 1890 (Helsingin Kaupunginmuseo)

nistä ollut ulkoseinä. Rahanleimaus tapahtui valoisassa etelänpuoleisessa huoneessa. Voimanlähteenä oleva höyrykone oli sijoitettu alakertaan, missä olivat myös sepänpaja ja polttoainevarasto. Rakennuksen Katajanokan puoleisessa päässä kohosi korkea savupiippu, joka purettiin 1950-luvulla.

Lisärakennus 1958

1950-luvulla rahapajan tilat alkoivat käydä ahtaiksi ja vanhanaikaisiksi. Vuonna 1958 vanhan rahapajarakennuksen jatkeeksi valmistui moderni punatiilinen lisärakennus, joka toi toiminnalle lisää tilaa, mutta ei merkittävästi mahdollisuuksia tuotantoketjun nykyaikaistamiseen.

Muutto Vantaalle

1970-luvulle tultaessa Suomen Pankin rahatilaukset olivat viisinkertaistuneet ja Katajanokalla olevan rahapajan tilat alkoivat olla ahtaat, epäkäytännölliset ja lisäksi huonossa kunnossa. Lopulta vuosikausia puheena ollut muutto toteutui vuonna 1988, jolloin rahapaja siirtyi Suomen Pankilta vuokrattuihin tiloihin Vantaalle.

Virastosta osakeyhtiöksi

Suomen Rahapaja yhtiöitettiin Suomen valtion omistamaksi osakeyhtiöksi 1992. Samaan aikaan yhtiö aloitti viennin ulkomaille ja tähän päivään mennessä asiakkaita on ollut yli 40 maasta. Vuosien saatossa Suomen Rahapaja -konserniin on kuulunut eri alojen tytäryhtiöitä, ja tuotevalikoimassa on ollut käyttörahojen lisäksi niin raha-aihioita, juhlarahoja, mitalituotteita kuin korujakin.

Toiminta päättyy 2025

Suomen Rahapaja on toiminut nykyisissä, modernin kolikonvalmistuksen tarpeisiin rakennetuissa uusissa toimitiloissa vuodesta 2013 alkaen. Käyttörahojen valmistus on kuitenkin erittäin kilpailtu toimiala. Globaalit maksamisen muutokset ja heikentyneet liiketoimintaedellytykset ovat johtaneet päätökseen liiketoiminnan vapaaehtoisesta lakkauttamisesta. Suomen Rahapajan toiminta tulee päättymään vuoden 2025 aikana.

Teksti: Pia Ruhanen Kuvat kirjasta: Tuukka Talvio: Suomen Rahapaja –125 vuotta historiaa ja nykypäivää

Lähteet: Suomen Rahapaja – Lyhyt silmäys sen toimintaan vuosina 1864-1924, Valtioneuvoston kirjapaino 1926

Suomen Rahapaja 1864-1964, Valtioneuvoston kirjapaino 1964

Tuukka Talvio: Suomen Rahapaja – 125 vuotta historiaa ja nykypäivää, 1989, ISBN 951-47-2948-x

Suomen Rahapajan vuosikertomukset

Suomen Rahapaja 1980-luvulla. Oikealla vuonna 1958 valmistunut rakennus.

Clarion Collection® Hotel Katajanokan joulun ajan tapahtumat

KAUNEIMMAT JOULULAULUT 19.12.

Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus hotellin vanhassa Kirkkosalissa klo 18–20. Paikalla Katajanokan ala-asteen kahvio sekä lahjapuoti.

JOULUILLALLINEN

Ravintola Linnankellariin katetaan jouluillallinen 24.–25.12. klo 14–19 hintaan 54 € / hlö. Noutopöydissä on tarjolla runsaasti perinteisiä jouluherkkuja.

JOULULAHJAKERÄYS HOPE RY:LLE

Keräämme joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Voit osallistua tuomalla vastaanottoomme uusia leluja paketoimattomina 8.12. mennessä.

RAVINTOLATARJOUKSET

Tervetuloa nauttimaan Linnankellarin herkullisista ravintolaeduista!

Hotelliaamiainen 17 € / hlö (katajanokkalaisten erikoishinta)

Buffet-lounas 13,50 € / hlö

Kotiruokatyylinen päivällinen 16 € / hlö

Varaa pöytä osoitteesta www.linnankellari.fi:

Semafor, elämää Katajanokalla 120 vuotta

Tove Janssonin puistosta suoraan itään lähtevän Luotsikadun korkeimmalla kohdalla kohoaa yksi Katajanokalle tunnusomaisista torneista. Byggnadsaktiebolaget (myöh. Bostads Ab) Semafor oli hankkinut kaksi tonttia Luotsikadun ja Katajanokankadun kulmasta. Vuonna 1902 valmistuneissa rakennuksissa oli yhteensä 31 suurta huoneistoa ja alun perin vain yksi liiketila.

Hankkeen alkuunpanijoina oli joukko Valtion rautateiden korkeimpia virkamiehiä, joten taloyhtiölle valittu nimi oli luonteva — semaforit eli siipiopasteet kehitettiin korvaamaan asemamiesten käyttämät, junien kulkua turvaavat käsiopasteet. Rakennukset suunnitteli rautatiehallituksen pääarkkitehtina toiminut Bruno F. Granholm, joka virkatöidensä ohessa suunnitteli yksityisesti useita asuinrakennuksia.

Keväällä 1903 alkoi pääkaupungin lehtiin ilmestyä vuokraus- ja myynti-ilmoituksia: tarjolla oli upouudesta kivitalosta Katajanokalla päivänpaisteisia ja uudenaikaisin mukavuuksin varustettuja huoneistoja — ja mikä parasta: ”vapaa suurenmoinen näköala merelle!” Vain vuotta aiemmin kallion räjäytystöillä käynnistynyt Byggnadsaktiebolaget Semaforin rakennusten rakennustyöt oli saatu päätökseen, ja talot täyttyivät asukkaista. Männyn korttelin ensimmäisinä valmistuneiden rakennusten yläkerroksista oli todella merinäkymä — ja Korkeasaaren puoleisilla parvekkeilla saattoi kuunnella leijonien karjuntaa.

Huoneistojen lämmitys hoitui kaakeliuuneilla, joista osa on säilynyt tähän päivään. Taloon vedetyt vesi- ja kaasujohdot helpottivat elämää. Kamiinat takasivat ammeisiin lämpimän kylpyveden. Todella edistyksellistä olivat huoneistojen vesiklosetit. Keittiöissä oli puuhellat, jotka toimivat paistamisen lisäksi myös lämmönlähteenä. Pienempään tarpeeseen, esim. kahvinkeittoon, lieden päälle nostettiin kaasukeitin. Taloon oli vedetty myös sähköjohdot, ja osa asukkaista oli hankkinut puhelimen.

Hyvin ja kestäväksi rakennettu asuintalo on säilyttänyt kuluneiden 120 vuoden aikana omaleimaisuutensa. Vuosien varrella toteutetut korjaus- ja entistämistyöt on tehty ajallaan, taidolla ja hienovaraisesti. Talo siirtyi keskuslämmitykseen 1934 ja kaukolämpöön 1970-luvulla. Ullakolle rakennettiin uusia asuntoja ja taloyhtiölle hieno saunaosasto.

Keskellä arkkitehti Bruno Ferdinand Granholmin suunnittelema, vuonna 1903 valmistunut asuinrakennus, Katajanokankatu 5 - Luotsikatu 7. Kuva: Museovirasto

Tässä yhteydessä porraskäytäviin saatiin hissit, joista viimeinen valmistui 2010. Ei ihme, että asukkaista monet ovat viihtyneet talossa pitkään.

Semaforista valmistunut historiikki tuo taloyhtiön vaiheiden lisäksi esille Katajanokalla tapahtuneita muutoksia. Vankila, puolustusvoimat ja teollisuusalueet ovat väistyneet, ja tilalle on noussut uusia asuinkortteleita. Pienet kivijalkakaupat ovat vähentyneet, hotelli- ja ravintolatarjonta on lisääntynyt. Vilkkaasta satamasta purkautuu päivittäin tuhansia matkailijoita, jotka täyttävät raitiovaunut ja kadut.

Oli ilo huomata, että oman talon ja kaupunginosan vaiheet kiinnostivat paitsi talossa asujia myös katajanokkalaisia. Arvokasta kuva-aineistoa ja muistitietoa löytyi perheiden kätköistä. Erityinen kiitos täytyy antaa myös Katajanokan Kaiku -lehdelle, joka on julkaissut 1950-luvun lopulta lähtien lukuisia Katajanokan rakentamiseen, kaavoittamiseen ja palveluihin liittyviä artikkeleita sekä asukkaiden muistoja elämästä tässä merellisessä kaupunginosassa. Teksti: Kati Heinämies

Pauligin kolme taloa Satamakadulla

Tämä artikkeli perustuu omaan kokemukseeni ja muistikuviini vuodesta 1968 eteenpäin muutaman vuoden ajalta.Työskentelin tuolloin Satamakatu 11 ensimmäisessä kerroksessa sijanneessa toimistotiloissa Pauligin markkinointiosastolla kahvin ja mausteitten tuotepäällikkönä.

Lyypekistä Helsinkiin muuttanut Gustav Paulig oli perustanut 1900 luvun alussa Katajanokalle varastotiloihin Pohjoismaiden ensimmäisen kaupallisen kahvipaahtimon. Tuotanto siirtyi Pauligin lesken Berthan rakennuttamaan vuonna 1910 valmistuneeseen taloon Satamakatu 11. Useat katajanokkalaiset henkilöt muistanevat Paulig-valomainokset talon katolla ja myös sen kookkaan kuparipannun kuvan paahtimorakennuksen seinässä. Kahvin kookkaat paahtolaitteet sijaitsivat talon neljännessä ja viidennessä kerroksessa aina 1960-luvun loppupuolelle saakka.

Paahtimo muutti Vuosaareen Leikosaarentielle valmistuneeseen uuteen tuotantolaitokseen, joka aloitti toimintansa 1968. Laajat maa-alueet Paulig oli hankkinut omistukseensa alueella aiemmin toimineelta betoniyritys Sasekalta (”santa/sementti/ kalkki”). Leikosaarentieltä Paulig siirtyi aikanaan satama-alueen läheisyyteen moderniin uuteen paahtimoonsa. Alue, missä 1960-luvulla toimintansa aloittanut paahtimo sijaitsi, on nyt rakennettu asuinkäyttöön. Columbus-ostoskeskus on oiva maamerkki siitä, missä paahtimo sijaitsi.

Vuosaareen muuton myötä Katajanokalta poistui niin tuttu ja hallitseva paahdetun kahvin tuoksu. Monelle katajanokkalaiselle lienee kiinnostavaa

tietää, että Luotsikatu 4 piharakennuksessa oli Kahvi Oy – Kaffe Ab:n OKA-paahtimo. Sen toiminta puolestaan lakkasi vuonna 1966.

Paulig oli aikanaan hyvin perhekeskeinen ruotsinkielinen yhtiö. Työskentelyilmapiiri oli loistava ja yhteishenki työntekijöiden kesken erinomainen. Yhtiön toimitusjohtajana oli perustajan pojanpoika Henrik Paulig, joka toimi työnsä ohessa samalla Etiopian kunniakonsulina. Etiopian konsulaatin embleemi oli kiinnitetty pääoven viereen talon seinämään.

Satamakatu 11

Pääsisäänkäynnin seinää hallitsivat venäläissyntyisen keramiikkataiteilija Mikael Schilkinin reliefit. Ne kuvasivat kahvin tietä alkuperäismaasta kuluttajalle. Schilkinin teoksia on mm. Vaaralassa Fazerin tehtaan tiloissa, sekä Runeberginkadulla entisen Kauppakorkeakoulun seinässä. Katajanokalta teokset siirrettiin Vuosaareen tuotantolaitoksen aulatiloihin.

Satamakatu 11 talon toista kerrosta hallitsi yhtiön johto. Toimitusjohtaja Henrik Paulig, varatoimitusjohtaja Börje Uunila, markkinointijohtaja Rafael Wolontis (hänen isoisänsä oli toiminut Kappelin ravintoloitsijana), ostojohtaja Bror-Eric Winter sekä myyntijohtaja Pentti Oksala isännöivät kerroksen huoneita. Tiloissa sijaitsi myös Pauligin säästökassa, johdon sihteeristö ja muutama neuvotteluhuone sekä kahvin koelaboratorio, joka oli päämaistaja Lassa Tackmanin työmaa.

Kahvin koelaboratoriossa paahdettiin koe-erät kaikista maahan tulleista kahveista. Arvovaltainen raati, Henrik Paulig, Bror-Eric Winter, Håkan Ervast (paahtimon johtaja) ja Lasse Tackman, maisteli päivittäin (ja saman tien sylkäisten kahvin pois suustaan) ryystäen pyöreän pöydän ääressä kahvia: olisiko tuotteista Sinetti, Huomio, Juhla-Mokka, ja Sheikin-Mokka (”Pauligin viitoset”) suomalaisten kuluttajien kahvinautinnon tyydyttäjiksi. Ihmettelin aina, kuinka Ervast ketjupolttajana pystyi maistamaan kahvin kelpoisuuden, mutta pystyihän sinnikäs tupakkamies siihen vuosikymmenten maistelukokemuksella!

Tuohon aikaan Pauligin kahveja sai vain yksityisen kaupan myymälöistä. Osuustoiminta oli tiukasti poissuljettu heidän omien kahvilaatujensa takia.

Håkan Ervastista vielä muutama sana. Hänen

työhuoneessaan Vuosaaressa oli kaappi, johon hän oli kerännyt vuosien saatossa raakakahvin mukana tulleita esineitä. Omaperäisin ihmettelyn kohde oli noin 10 cm korkea, halkaisijaltaan 5 cm valkoinen pyramidilieriö – se oli toden totta puhdasta kokaiinia! Ervast oli saanut sen joltakin alkuperäismaan kahviplantaasin omistajalta lahjaksi. Kukapa moista nykypäivänä tohtisi pitää näytillä, mutta muistoesine on muistoesine.

Satamakatu 11 kolmannessa kerroksessa oli Torsten Pauligin työhuone. Kuuleman mukaan hän humanistina ei olisi halunnut tulla yhtiöön töihin, mutta isänsä Eduardin ”kehotuksesta” oli silti suostunut. Torsten Paulig toimi sosiaalijohtajana. Hän oli myös kahvilayhtiö Nissen Ky:n äänetön yhtiömies. Paulig oli hankkinut omistukseensa Nissenin kahvilaketjun jo 1909 saadakseen paahdetun kahvinsa paremmin kuluttajien nautittavaksi. Nissenillä oli myös leipomo, joka sijaitsi Luotsikadun puolella olevassa talossa. Leipomo toimitti tuotteita Pauligin ruokalaan, joka puolestaan oli Satamakatu 11 sisäpihan puoleisen talon neljännessä kerroksessa: valoisa ruokalasali, jossa johtajilla oli oma tilansa. Kolmannessa kerroksessa toimi myös talon kirjanpito, laskutus, ATK-toiminnot ja muu tarvittava tuki.

Torsten Paulig oli henkilökunta- ja sidosryhmälehden Pannun Nokasta – Ur Pipen päätoimittaja Kerrottiin, että vuosien saatossa johonkin painokseen oli sujahtanut harmillinen virhe. Yhtiön johto oli ollut vierailulla sukuhaudalla Hietaniemen vanhalla hautausmaalla. Lehden kuvateksti kertoi ”Pauligin johto kunniakännillä”... Lehden painos uusittiin saman tien. Pauligilla oli myös oma orkesterinsa, jonka nimi taisi olla Pauhu.

Olin päättänyt hankkia itselleni oman asunnon. Laina-asiat mielessä kävelin Satamakatu 7 sijaitsevaan SYP:n konttoriin johtaja Lennart Jungin juttusille. Tylysti hän totesi, ettei minulla ole edes pankissa tiliä - olin näes vain Pauligin säästökassan asiakas, enkä SYP:n. Lainaa siis ei herunut. Kävelin Torsten Pauligin luo huolineni saamastani kohtelusta. Hän tarttui oitis puhelimeen ja soitti Lennart Jungille ”hör Du Lennart, när Jussi kommer till dig, var så snäll - ge honom så mycket pengar han behöver”.

Torsten Paulig kertoi, kuinka koko perhe kevään tullen matkasi hevoskyydillä Katajanokalta huvilalleen Humallahteen, Töölöön. Siellä asuttiin ”maaseudulla” aina syksyyn saakka. 1930-luvulla Humallahden huvila oli siirtynyt Pauligilta Helsingin kaupungin omistukseen. Kun rakennus tuli myyntiin 2022, Pauligin suku osti sen takaisin kunnostaak-

seen arvorakennuksen mm. yleiseen käyttöön. Toivon mukaan 30-luvulla huvilan purettu torni palautetaan uudelleen entiselle paikalleen. Huvilaan kuulunut punainen uimakoppi on yhä Merikannontien varressa ja toimii nykyisin kioskina.

Henrik Paulig oli hyvin isällinen henkilö, jolla oli aina aikaa eritoten kahviin liittyvissä asioissa ja muutoinkin. Matkoiltaan Yhdysvalloista hän oli tuonut 1950 idean ”elävästä Paula-tytöstä”. Aiempi Sääksmäen kansallispukuinen piirretty Paula-tyttö oli Eduard Pauligin luomus vuodelta 1926. Henrik siis ”puhalsi hengen” aitoon Paulaan.

Minun aikanani Anja Mustamäki, Mervi Salonen ja Hilkka Alatalo (kolmas/neljäs/viides) ehtivät olla kansan rakastamina Paula-tyttöinä kiertäessään maistattamassa kuparipannusta kahvia kautta Suomen. Paula-tyttö on yhä mukana Pauligin mainonnassa. Vuonna 1971 avattiin Henrik Pauligin ideoima Paula-palvelu. Se toimi markkinointiosaston yhteydessä opastaen kuluttajia yhtiön tuotteisiin liittyvässä neuvonnassa.

Henrik Pauligin poika Robert vieraili lähes päivittäin Katajanokalla tutustuen kahvin salaisuuksiin. Hän opiskeli Hankenilla. Isänsä pyynnöstä valmistelimme yhdessä hänen kanssaan kahviin liittyvää opinnäytetyötään. Robert loi myöhemmin Gustav Pauligilta erkaannuttuaan hyvin toimineen Robet´s Coffee ketjun.

Satamakatu 11 portista pihan läpi ajettaessa päästiin kellaritiloissa olevaan autohalliin, jossa talon autonkuljettajat Tommola ja Forssell pitivät majaansa. Kun Pauligilla oli mittava kuljetuskalusto tuotteitten jakelun myötä, yrityksellä oli myös oma autojen katsastusmies, herra Mandelin, joka hoiti

työnsä ohessa myös henkilökunnan autojen katsastukset.

Pauligin vakuutusasioista vastasi saksalaissyntyinen Willy Freund, omaperäinen ja peräänantamattoman tiukka henkilö.

Omien tuotteiden - kahvi, tee ja mausteet - lisäksi Pauligilla oli myös tukkukauppatoimintaa. Edustuksiin kuuluivat mm Melitta-kahvinsuodattimet ja Nestlén Maggi-elintarvikkeet.

Tukkukauppaa ja omien tuotteiden varastointia ja jakelua varten Pauligilla oli oma konttori- ja myyntimiesverkostonsa. Konttoreita oli jokaisessa varteenotettavassa kaupungissamme, pitkälti toistakymmentä. Olipa Pauligilla ollut 30-luvulla oma myyntikonttorinsa Tallinnassakin.

Satamakatu 7:n jugend-talo

Markkinointiosasto siirtyi ahtaaksi käyneestä Satamakatu 11:n tiloista Satamakatu 7:n jugend-taloon eli Tallbergin talon toiseen kerrokseen. Huoneisto,

asuinkäyttöön rakennettu, oli hulppea kaakeliuuneineen ja kasettikattoineen.

Eduard Paulig perheineen oli asunut siinä paahtimon tuntumassa. Syystä tai toisesta Satamakadun ja Luotsikadun kulmassa ollut kello on poistettu remonttien yhteydessä, eikä uutta näytä saadun tilalle todistamaan ajan kulkua.

Satamakatu 9

Vuonna 1869 rakennettu, mm. Diakonissalaitoksen käytössä ollut Satamakatu 9, on korttelin vanhin talo. Minun aikanani talossa toimi Pauligin somistamo. Henkilökuntaan kuului Rapp-taiteilijasukuun kuulunut herra Rapp. Suuri legenda henkilönä oli myös hyväkäytöksinen somistaja ja aatelismies Henrik Spåre, jolla oli omat pontikan keittovälineensä somistamon tiloissa. Kiellettyä toimintaahan se oli, mutta katsottiin silti läpi sormien. Eräs mielenkiintoinen emigranttihenkilö Katajanokalla oli tsaarin armeijan eversti. Hän toimi Pauligilla puuseppänä. Hieno ja sivistynyt henkilö, joka kulki madamensa kanssa käsikynkkää. Hän toimi myös Uspenskin Katedraalin isännistössä. He asuivat Katajanokalla, ehkäpä Pauligin omistamassa huoneistossa. Valitettavasti olen unohtanut hänen nimensä, mutta ehkäpä joku vanhempi Katajanokan Kaiku -lehden lukijoista muistaa sen.

Vuosaareen rakennetun uuden paahtimon myötä Pauligin hallinto, markkinointi ja koelaboratorio toimivat vielä vuoteen 1980 saakka Katajanokalla. Vuosaareen muuton myötä kiinteistöt kävivät tarpeettomiksi ja saivat uudet omistajat. Nykyisin ne on saneerattu hienosti asuinkäyttöön. Vanhasta, kiinteistöissä olleesta Pauligin teollisesta toiminnasta on vain mukavat muistot jäljellä.

Teksti: Jussi Kämäräinen Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo

Merivartijasta galleristiksi

Minttu Johanssonilla on vauhdikas tie galleristiksi. Lukion jälkeen hän opiskeli maskeeraajaksi ja vakaamman työn varmentamiseksi hän haki merivoimien rannikkolaivastoon Upinniemeen 1998 ja on edennyt reservissä ylikersantiksi. Johansson jatkoi uraansa Rajavartiolaitoksen merivartiostossa, jonne vuodesta 1998 lähtien naiset ovat päässet. Alkuunsa hän harjoitteli merivartioasemilla ja mm. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Merikarhulla. Vanhempana merivartijana työtehtävät veivät Länsisatamaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Vuorotteluvapaalla merivartiostosta Johansson muutti neljän lapsensa kanssa Hollantiin. Hollannin vuosina hän opiskeli Belgian taideakatemiassa klassista öljyvärimaalausta. Suomeen palattuaan hän jatkoi taideopintoja ja opiskeli sosionomiksi sekä kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Johansson oli töissä lastensuojelussa ennen kuin vuonna 2023 perusti yhdessä kahden poikansa Maxin ja Petruksen kanssa taidegallerian.

Gallerian Dromigin galleristit Petrus (vas) ja Minttu Johansson sekä Max Johansson. Taustalla Minttu Johansson maalauksia. Kuva: Signe Johansson

Galleria Dromig nimi tulee hollannin sanasta unenomainen. Johanssonin unelmana on mahdollistaa myös itseoppineiden näyttelyt. Satamakatu 7:ssä Luotsinlinnassa sijaitseva Galleria Dromigin näyttelyt vaihtuvat kuukauden välein. Tulevia näyttelyitä ovat itseoppineen näyttely joulukuussa, tammikuussa 2025 Minttu Johanssonin omia maaluksia kolmen muun taiteilijan kanssa ja helmikuussa 2025 kuuden eri taiteilijan yhteisnäyttely.

Teksti: Aurora Heickell

Flera Skatuddsvyer på HAM:s stora utställning

I HAM, Tennispalatset, pågår en storutställning av Tove Jansson konst ända fram till den 6 april 2025.

Bland de över 180 verken kan man se flera från Skatudden, t.ex. denna utblick från Uspenskijkatedralens terass över Södra hamnen. Till vänster Nyländska jaktklubbens segelpaviljong, till höger Brunnsparken och Myntverkets gavel. Myntverkets skorsten kastar sin skugga mot Uspenskij.

Foto: Staffan Lodenius

Eteläsataman laitureilla tapahtuu – kierros terminaalista torin poikki museoon

Kun Helsinkiä alettiin rakentamalla kohentaa suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi Ehrenströmin asemakaavan mukaan, avainpaikkoja oli uusi satama ja kauppatori Esplanadien jatkeena. Eteläsatama sai näin 200 vuotta sitten perushahmonsa yhtenäisine laitureineen Ullanlinnasta Katajanokalle. Torilta avautui näköyhteys avomerelle ja kulkuyhteys maailmaan, Katajanokan muodostaessa vasemman laidan, ja Kaartinkaupunki–Kaivopuisto oikean. Merenkulun ja satamatoimintojen muuttuessa näkymät ja toiminnot ovat käyneet läpi monta vaihetta ja nytkin tapahtuu paljon kummallakin laidalla.

Vasen laita:

Katajanokan terminaali uudistuu

Helsingin satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama. Se yhdistää toisiinsa Suomen, Ruotsin ja Viron pääkaupungit. Katajanokan kärjen kautta alettiin matkustaa Tallinnaan ja Tukholmaan lentoteitse 100 vuotta sitten ja merellinen valtatie on vienyt niihin kumipyöräliikennettä jo 50 vuotta. Näitä tasavuosia Katajanokkaseura haluaakin kunnioittaa julkisen taideteoksen muodossa – mielellään Matruusinpuistossa, lähellä lentosatamalaituria, joka kulki vinosti nykyisen autokaista-alueen poikki. Mitä muutoksia Katajanokan terminaalialueelle on odotettavissa? Itse rakennus on suojeltu (kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher 1937), vaikka onkin sisältä rankasti muuteltu. Laajennettuna siitä on tarkoitus kehittää monipuolinen tapahtumakeskus, joka palvelee kahta varustamoa aamupäivän saapumisen ja iltapäivän lähtemisen aikoina mutta muutoin laajaa yleisöä. Niinpä Helsingin Satama yhteistyössä innovaatio- ja muotoilutoimisto Hellonin kanssa järjesti juhannusviikolla kunnianhimoisen työpajan, johon kutsuttiin edustajat Katajanokkaseurastakin. Ideoinnin pohjalta laaditaan Helsingin satama 2050 -visio. Tallinnan liikenteen siirtyminen muualle vähentää rekka- ja muun autoliikenteen määrää terminaalissa ja katuverkossa. Myös laitureihin on tulossa muutoksia. Tulevana vuotena on tarkoitus laatia viitesuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi; Tukholman liikenteen käynnistämisen tavoitevuosi on 2033.

Katajanokan Laituri

Eteläsatama on tärkeä osa Katajanokkaa – tai pikemmin toisinpäin: Katajanokka on keskeinen osa Eteläsataman kansallismaisemaa. Skattalaisille satama on nimittäin ollut piilossa ja vain talojen, alusten ja rakenteiden välistä vesipinta ja vastaranta ovat pilkahdelleet. Nyt kun Katajanokan Laituri hotelleineen, pääkonttoreineen ja yleisölle avoimine kattoterasseineen on avattu, Eteläsatama on tullut kadunkulkijoille lähemmäksi. Konkurssin takia viivästynyt laiturialueiden kunnostustyö saataneen toukokuussa 2025 valmiiksi – väliaikaiseen asuun. Pidemmällä tähtäimellä voidaan Satamakadun eteläpäähänkin kunnostaa aukio, jossa asukkaat ja kävijät todella pääsevät sataman äärelle (vrt. KAIKU 2021). Tosin, kun satamassa ymmärrettävästi halutaan säilyttää laivaliikennettä, se tarkoittaa, että laiturit pysyvät aidattuina, mutta, suljettu satama-alue voidaan avata kaupunkilaisille ja vierailijoille silloin, kun satamatoiminnoilla ei ole tarvetta alueen käytölle esim. risteilykauden ulkopuolella. Tämä koskee pääosaa kummankin laidan laitureista.

Tänä syksynä Puupalkinnon saaneen Katajanokan Laiturin mittakaavasta on kuultu kielteistäkin palautetta, mutta rakennus on samanmittainen kuin Tulli- ja pakkahuone tai Keskon entinen pääkonttori ja selvästi lyhyempi kuin Grand Marina, Jungmann tai Vanha satama. Eteläsatamalle tietty mannermainen monumentaalisuus on ominaista.

Altaan tulevaisuus

Altaan merikylpylä kytkeytyy jo Kauppatorin kaupunkimaisemaan. Tilapäisten rakennelmien korvaamiseksi pysyvillä on tarkoitus järjestää arkkitehtuurikilpailu vuonna 2025. Maailmanpyörän tontinvaraus taas umpeutuu viimeistään elokuussa 2030, joten tämä kaupunkikuvaltaan hyvin herkkä paikka tulee muuttumaan.

Keskiössä Kauppatori:

kulkijoiden kuhinaa vai liikenteen pyörremyrskyä?

Kauppatori–Eteläsatama on historiallisen Helsingin ikonisimpia paikkoja – Suomen kansallismaisemien luettelon kärjessä. Sataman ja torin kehittämisestä on laadittu monenlaisia selvityksiä ja suunni-

telmia ja järjestetty suunnittelukilpailuja. Parastaikaa korjataan Helsinki Biennaali -paviljongin viereistä pistolaituria – ja paviljonki mahdollisesti puretaan myytäväksi – mutta muutoin näyttää juuri nyt ajankohtaiselta vain tulvasuojaussuunnittelu.

Elinvoimaa ydinkeskustaan -projektin työpajasarja on toiminut syyskuusta marraskuuhun. Siihen Helsingin kaupunki on kutsunut mukaan kaupunginosayhdistyksiä, järjestöjä ja muita asukkaita edustavia tahoja, tarkoituksena tunnistaa Helsingin ydinkeskustan ongelmakohtia ja kehitysmahdollisuuksia. Työpajaa edelsi toukokuussa Allas Sea Poolissa järjestetty Open House Helsinki keskustelutilaisuus. Katajanokan läntisin osa Satamakadulle asti rajattaneen osaksi ydinkeskustaa, mikä tukisi kanavan ympäristön kohentamista.

Ydinkeskustan painopisteisiin eittämättä kuuluu patinansa menettäneenä palannut Havis Amanda. Suihkulähde näyttää joutuvan liikennemyrskyn silmään. Jos Kaivokatu suljetaan autoliikenteeltä ja viherasunsa menettäneet Esplanadit jäävät ainoaksi itä–länsisuuntaisen liikenteen reitiksi, ohjataan Pitkän sillan liikenne Unioninkatua pitkin – yliopiston päärakennuksen ja Senaatintorin välistä(!) – kohti Etelärantaa. Patsas uhkaa tulla kiertoliittymän koristeeksi.

Oikea laita: uusi Arkkitehtuuri- ja design-museo sekä ja uusien korttelien rivi

Satamatoiminta vetäytyy vaiheittain Eteläsataman länsilaidalta. Sen jälkeen, kun Tukholmaan suun-

AD-museon paikka löytyy sataman oikean laidan keskeltä, pienen laivan takaa. Kilpailun 1. vaiheen ehdotus no 541 ”Holmen” on valittu tähän kuvakulmansa takia. Kilpailun 2. vaiheeseen valittavat 3–5 finalistia on tarkoitus julkaista joulukuussa 2024 ja kilpailun lopputulos syyskuussa 2025.

Makasiinirannan–Olympiarannan asemakaavan havainnepiirros 5.11.2024. Rakennukset ovat enintään nelikerroksiset, jotta eivät peittäisi Tähtitorninmäeltä avautuvia ”postikorttinäkymiä”.

tautuvat autolautat ovat siirtyneet Olympiarannalta Katajanokan puolelle, voidaan rantavyöhyke avata rajoitetusti yleisölle, vaikka sinne yhä jäisikin kansainvälistä risteily- ja pika-alusliikennettä. Vanhan kauppahallin tuntumaan on nousemassa uusi Arkkitehtuuri- ja design-museo (AD).

Designmuseo sai alkunsa jo 1873 taideteollisuuden mallikokoelmana; lukuisten vaiheiden jälkeen se asettui entiseen Brobergska samskolanin (”Broban”) koulurakennukseen. Rakennustaiteen museo taas perustettiin 1956 – yhtenä maailman ensimmäisistä – ja siirtyi 1981 Kasarminkadulle, samaan kortteliin. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo kokoelmineen yhdistettiin kuluvan vuoden alusta.

Uutta museorakennusta varten käynnistyi huhtikuussa 2024 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, joka keräsi 1. vaiheessa peräti 623 ehdotusta. Tarkoituksena on, että museo avataan 2030-luvun alussa.

AD-museon mahdollistava Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaavaehdotus on päivätty 5.11.2024, ja sen käsittely luottamuselimissä on käynnistynyt.

Arkkitehtuurimuseon amanuenssin vuosia ylläpitänyt kartta kertoo kantakaupungin rakennusten suunnittelijoiden nimet. Karttajuliste on myytävänä museokaupassa.

FIX-näyttely: kierrätystä ja hoivaa

Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo järjestävät yhdessä tavanomaisesta poikkeavan näyttelyn, joka leviää kumpaankin museorakennukseen. Näyttely on vielä katsottavissa loppiaiseen saakka. Aihepiiri – kunnostaminen, huoltaminen ja siivoaminen, nimellä FIX – huolla ja korjaa, on tutustumisen arvoinen.

Aihe on mitä tärkein ja ajanhenkisin. Kierrätystä, ylläpitoa, uusiokäyttöä, säästämistä ja yleistä vastuullisuutta peräänkuulutetaan niin ilmastopolitiikan kuin julkisen talouden pelastamiskeinona. Tämä koskee arkkitehtuuria ja muotoilua aivan kouriintuntuvasti: uutta ei tulisi rakentaa tai tuottaa turhaan. ”Purkamatta paras” -kampanja (purkamattaparas.fi) puolustaa vanhan – ja uudemmankin – rakennuskannan ylläpitoa ja hoivaa (vrt. byggnadsvård). Hoivakriisi koskee niin hyvinvointialueiden asukkaita ja asiakkaita kuin rakennettua ympäristöä ja kulttuuriperintöä.

Esineet ja talot ikääntyvät, likaantuvat ja rikkoutuvat – miten niitä ylläpidetään ja fiksataan? Näyttelyarkkitehtuuri viittaa kesken olevaan remonttiin ja nostaa muutenkin arkiset askareet näkyville. Korjaaminen voi olla vaatteiden parsimista tai rakennusten restaurointia. Monialainen kuraattoritiimi lähestyy aihetta myös taiteen keinoin. Yleisen haun pohjalta FIX-näyttelyyn kutsuttiin viisi taiteilijaa tai taiteilijaparia. Arkkitehtuurimuseossa soi Siivousmusiikkia Helmi Kajasteen ja Petri Vallilan ääni-installaationa ja Designmuseon puolella esitellään yleisteeman ohella neljä tilattua taideteosta: Jessica Andrey Bogushin installaatio Spekulatiivinen poissaolo tutkiskelee ja tulkitsee museoiden kokoelmia ja niiden aukkoja, Sini Hentun Fantasman sylissä antaa kävijöiden tunnustella tuoleja, pyytää meitä istuutumaan, koskettamaan ja kuuntelemaan siitä syntyviä ääniä, Liisa Ryynänen on kerännyt Inventaarioon huonekaluja ja rakennusosia Helsingin purkutyömaista ja valokuvataiteilija Kimmo Metsärannan Muistiinpanoja paikasta pyrkii poistamaan paikasta ajan jäljet, inhimillisen läsnäolon ja kohteen ympäristön, abstrahoimaan rakennetun ympäristön lavastemaiseksi.

Allekirjoittanutta herkisti Minou Norouzin audiovisuaalinen teos Miesten herkkyydestä. Mitä kaikkea rakennus – tässä tapauksessa Temppeliaukion kirkko – voikaan kertoa ja mihin kaikkiin tarinoihin rakennus voidaan liittää (”fyysisenä ja emotionaalisena väestönsuojana ja turvapaikkana nykyisten kriisien keskellä”): kirkon suunnitelleiden arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen henkilöhistoria, Biafra, Gazan – ja talvisodan – kauheudet, Suursaaren satama ja graniitti, runous ja valokuvataide.

Vielä ehtii!

Näyttelyjen rento ulkoasu poikkeaa tavanomaisesti.

Staffan Lodenius Jäljet johtavat AD-näyttelyyn aina loppiaiseen 2025 saakka.

Valkoinen puurakentamisen lippulaiva aloittaa suljettuna olleen ranta-alueen avautumisen

Helsingin kaupunki, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Stora Enso Oyj järjestivät vuonna 2020 kaksivaiheisen kansainvälisen arkkitehtuurikutsukilpailun tavoitteena rakentaa puurakentamisen lippulaivaksi uusi toimistoja hotellirakennus vanhan satamarakennuksen paikalle. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit.

Tänä kesänä valmistunut, Varman rakennuttama rakennus on nimetty Katajanokan Laituriksi. Sen tilat jakavat pääosin Stora Enson pääkonttori ja Solo Sokos Hotel Pier 4.

Katajanokan Laituri avautuu kävijälle veistoksellisessa keskusaulassa, josta on pääsy hotelliin, toimistoihin ja terassille. Kaikille avoin kattoterassi on vihreä saaristopuutarha, joka myös osaltaan viivyttää hulevesiä.

Kaupunginvaltuuston 3.2.2021 tekemä periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa mahdollisti Katajanokanlaituri 4 edustan risteilyaluspaikan siirtämisen toisaalle.

Rekkaliikenteen reitti satamasta kaupunkiin Ankkurikadun kautta vapauttaa rannan jalankulku- ja terassialueeksi. Se rakennetaan tulvasuojaus lähtökohtana kahteen tasoon

Teksti: Martin Bunders.

Kuva: Martin Bunders

Kuva: Tuula Palaste

Tukholman liikenne keskittyy Katajanokalle aikaisintaan 2033

Helsingin Sataman teknisten palveluiden johtaja Pekka Hellström ja suunnittelupäällikkö Kristina Salomaa kertoivat Katajanokan Huollon syyspäivillä 23.10.2024 sataman ajankohtaisia kuulumisia. Pekka Hellström muistutti, että Helsingin Satama on koko Suomen kannalta kriittistä infraa, joka turvaa suomalaisten arkea. Helsingin satama on myös ympäristövastuullinen. Se saavuttaa hiilineutraalisuuden omassa toiminnassaan vuoden 2025 alusta ja tukee satama-alueella toimivia kumppaneitaan vähähiilisyyteen.

Eteläsatama luovutetaan uudisrakentamiselle vaiheittain

Helsingin kaupunki laatii Makasiinirannan asemakaavaa, jolla mahdollistetaan Eteläsataman uudistaminen kulttuuri- ja museotoiminnalle sekä liike- ja toimistorakennuksille. Eteläsataman alue palvelee tulevaisuudessa kansainvälisiä risteilyaluksia ja siellä varaudutaan pika-alusliikenteeseen.

Satamatoiminta vetäytyy kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa satamatoiminnot järjestellään uudelleen nykyistä pienemmälle alueelle. Vapautuva tila otetaan uuden asemakaavan mukaiseen käyttöön; vaihe kestää siihen asti, kunnes Tukholman autolauttaliikenne on siirtynyt Katajanokalle.

Katajanokan satamatoimintojen alue tiivistyy ja kehittyy vastaamaan liiketoiminnan muutoksiin Kehittämisohjelman tavoitteet Katajanokalle edellyttävät muutoksia niin satama-alueeseen kuin terminaaliin.

Tallinnan liikenteen siirtyminen vähentää raskaan liikenteen määrää katuverkossa. Kahden varustamon liikennöinti Tukholmaan tuo muutoksia kenttäalueen järjestelyihin ja terminaaliin kohdistuviin tarpeisiin. Terminaalitoimintojen tarpeet keskittyvät vahvemmin aamupäivän saapumiseen ja iltapäivän lähtöön –tämä luo myös mahdollisuuksia kehittää terminaalia toiminnoille, jotka palvelevat matkailijoiden lisäksi katajanokkalaisia. Tukholman liikenteen keskittäminen edellyttää myös muutoksia laitureihin.

Satamatoiminnoille varattujen alueiden tiivistäminen idässä perustuu vuoden 2016 yleiskaavaan, satama-alueen itärajausta tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa.

Katajanokan satama-alueen uudistaminen vaatii asemakaavan päivittämistä

Helsingin Sataman tavoitteena on peruskorjata ja laajentaa nykyistä terminaalia. Terminaali on suojeltu sr-1-merkinnällä, jonka puitteissa katujulkisivun tyyliä tai vesikaton perusmuotoa ei saa tärvellä.

Kuluneena vuonna on tutkittu ratkaisuja liikennealueiden järjestämiseksi. Vuonna 2025 laaditaan terminaalille viitesuunnittelua asemakaavan lähtökohdiksi.

Kehittämisohjelman puitteissa tavoitellaan Tukholman liikenteen siirtoa Katajanokalle 2033.

Kuva Helsingin Satama Oy

Katoaako käteisraha maksamisen välineenä?

Raha toimii yhteiskunnassa vaihdon välineenä, arvon mittarina sekä arvon säilyttäjänä.Yhteisenä nimittäjänä näiden rahan funktioiden taustalla on informaation välittyminen luotettavasti kaupankäynnin eri osapuolten kesken. Rahan käyttöön perustuvassa taloudessa maksaminen on yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittinen toiminto. Ei ole yhdentekevää, millä tavalla maksujärjestelmät ja -palvelut tuotetaan ja kuka niitä tarjoaa. Digitalisaatio on muuttanut vähittäismaksamisen maksutapoja. Käteisrahan –setelien ja kolikoiden osuus maksamisessa on alentunut. Aika ajoin esitetyt ennusteet käteisrahan katoamisesta kokonaan voi kuitenkin jättää huomiotta.

Digitalisaatio muuttanut myös vähittäismaksamista, käteisen käyttö pienentynyt Teknologinen kehitys tehostaa ja helpottaa maksamista perinteisen käteismaksamisen kustannuksella. Aiemmin raha oli monen mielessä käteisen synonyymi. Vielä parikymmentä vuotta sitten suomalaisten maksaminen kaupoissa tapahtui pääasiassa käteisellä eli keskuspankin liikkeeseen laskemilla seteleillä ja kolikoilla, ns. laillisilla maksuvälineillä. (Laillisen maksuvälineen käypäisyyden velanmaksutilanteissa on vahvistettu sekä Suomen että EU:n lainsäädännössä.)

Kun aiemmin talletuspankkien tilisiirtoja tai pankki- ja luottokortteja käytettiin vain isoimmissa maksuissa, viimeisen runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana maksukortti on noussut hallitsevaksi maksutavaksi käteisen käytön tasaisesti vähennyttyä. Pankkien rinnalle on tullut uusia maksuvälineitä tarjoavia toimijoita. Olemme tottuneet käyttämään digitaalisia rahan muotoja varsin sujuvasti.

Vallitseviksi maksuvälineiksi ovat nousseet sirukortit (PIN-koodilla tai lähimaksuna) ja älylaitteiden kuten kännykoiden applikaatiot (Apple tai Google Pay). Viimemainituissakin on edelleen kyse maksukorteista, vaikka tiedot niissä onkin tallennettu kännykän sirulle.

Suomalaisten pankkien luovuttua kotimaisesta maksukorttijärjestelmästä runsas kymmenen vuotta sitten, suomalaisten pankki- ja luottokorttimaksaminen (debet ja credit) tapahtuu nykyään käytännössä kahden ei-eurooppalaisen toimijan (Visa ja Mastercard) järjestelmissä. Joissakin suuremmissa euromaissa pankeilla on edelleen käytössä myös kotimainen maksujärjestelmä, mikä pienentää jäämistä yhden maksukortin varaan, mutta eieurooppalaisten maksukorttiyhtiöiden markkinaosuus on niissäkin kasvussa.

Tähän epätoivottuun riippuvuuteen on havahduttu. Suomen Pankki, koko Eurojärjestelmä ja Euroopan komissio tukevat vahvasti ns. pikamaksamisen edistämistä. Pikamaksamisella tarkoitetaan reaaliaikaista tilisiirtopohjaista maksua, jossa raha siirtyy välittömästi pois maksajan tililtä ja on muutamassa sekunnissa maksunsaajan pankkitilillä. Tuomalla varmuuden maksun toteutumisesta reaaliaikaisesti pikamaksaminen on tältä osin verrattavissa käteisellä maksamiseen. Euroopan komissio edistää pikamaksamisen käyttöönottoa sääntelyn kautta. Maaliskuussa 2024 annettiin asetus, jonka mukaan kaikkien tilisiirtoja tarjoavien toimijoiden tulee tarjota myös pikasiirtoja. Suomessa ei ole vielä laajasti tunnettua, kaikkien pankkien asiakkaille yhtäläisesti ja samoin ehdoin toimivaa tilipohjaista pikamaksamisen ratkaisua. Suomen Pankki on ilmoittanut tukevansa määrätietoisesti pikamaksamisen edistämistä.

Kaiken kaikkiaan digitaalisella maksamisella on kieltämättä monia hyviä puolia: Sen lisäksi, että se tehostaa maksujärjestelmää, se jättäessään maksujärjestelmien rekistereihin tietoja maksuliikenteen osapuolien henkilöllisyydestä, on omiaan estämään harmaata taloutta ja rikollisia rahasiirtoja.

Suomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan setelien ja kolikoiden käyttö Suomessa on alentunut selvästi alle 10 prosentiksi kaikista päivittäiskaupan maksuista. Suomi onkin muiden Pohjoismaiden ja Alankomaiden kanssa edelläkävijä sähköisten maksuvälineiden käytössä euroalueella, joissa setelien ja kolikoiden käyttö vähittäismaksamisessa on niin

ikään vähentynyt, mutta on edelleen yleisempää, keskimäärin runsas kolmannes vähittäismaksuista. Globaalissa tarkastelussa käteinen on edelleen eniten käytetty vähittäismaksamisen väline.

Keskuspankkirahalle tarve edelleen: käteisen ohelle suunnitteilla digieuro

Käteisen tärkeä asema liittyy siihen, että se on tällä hetkellä ainoa keskuspankin suuren yleisön käyttöön tarjoama reaaliaikainen maksutapa ja vaihtoehto yksityisten toimijoiden tarjoamille maksuvälineille. Käteisen olemassaolo on omiaan rajoittamaan yksityisten maksuvälineiden tarjoajien mahdollisuuksia kasvattaa maksamiseen liittyviä kustannuksia.

Käteistä myös halutaan käyttää. Se on esimerkiksi edelleen sadoille tuhansille suomalaisille yleisimmin käytetty maksuväline, joka takaa maksamisen yksityisyyden eikä ole altis esim. kyberhyökkäyksille.

Keskuspankkirahan riittävän vahvalle asemalle on tarve myös digitalisoituvassa maailmassa, jossa keskuspankin tehtävänä on edelleen huolehtia maksujärjestelmien luotettavuudesta ja tehokkuudesta

Suomen ensimmäinen hopeamarkka lyötiin Katajanokalle vastaperustetussa rahapajassa vuonna 1864. Näitä hopeamarkkoja valmistettiin aina vuoteen 1915 asti.

myös häiriötilanteissa. Maksutottumusten muutosta ja käteisen käytön kehitystä seurataan siten tarkkaan sekä Suomen Pankissa että koko Eurojärjestelmässä ja EU:ssa.

Suunnitteilla on seteleiden ja kolikoiden maksuvälineaseman vahvistaminen. EU:n komissio valmistelee parhaillaan käteisasetusta, joka entisestään vahvistaisi eurosetelien ja -kolikoiden hyväksymistä maksuvälineenä aina ja kaikkialla euroalueella. Uuden asetuksen tavoitteena on varmistaa eurojen laaja hyväksyttävyys ja riittävä saatavuus kaikissa

Suomen Pankin rahamuseo sijaitsee Snellmaninkadulla Kruununhaassa.

oloissa ja näin vahvistaa entisestään eurokäteisen asemaa laillisena maksuvälineenä. (Asetuksen hyväksyminen tiukentanee suomalaista sopimusvapautta, jossa yrittäjä tällä hetkellä voi valita, mitkä maksutavat hyväksyvät, kunhan ilmoittaa siitä asiakkaalle hyvissä ajoin ennen ostopäätöstä. Tämän turvin Suomessa esim. jotkut kahvilat ovat kieltäytyneet hyväksymästä käteistä).

Lisäksi keskuspankkirahan asemaa suunnitellaan vahvennettavan pidemmällä aikavälillä tuomalla seteleiden ja kolikoiden ohelle keskuspankkirahaksi digieuro. Eurojärjestelmä tutkii ja valmistautuu mahdollisuuteen laskea liikkeeseen digitaalisessa muodossa olevaa keskuspankkirahaa, digitaalisia euroja. Euroalueen kansalaisille tarjolla oleva digieuro ei korvaisi seteleitä ja kolikoita, vaan toimisi niitä digitaalisessa muodossa täydentävinä, keskuspankin liikkeeseen laskemina maksuvälineinä. Sillä olisi laillisen maksuvälineen asema samaan tapaan kuin käteiseuroilla. Digieuron tavoitteena on vahvistaa keskuspankkirahan asemaa rahajärjestelmän ankkurina ja maksamisen kilpailua euroalueella sekä lisätä Euroopan strategista autonomiaa. Digieurojärjestelmä on vasta valmisteluvaiheessa eikä digieuron liikkeeseen laskusta ole vielä päätetty. Suomen Pankki osallistuu osana eurojärjestelmää aktiivisesti tähän valmisteluun.

Käteistä halutaan pitää myös varalla

Samanaikaisesti käteisen maksuvälinekäytön vähentymisen kanssa on setelien ja kolikoiden liikkeellä oleva määrä niin Suomessa kuin koko euroalueella ja maailmanlaajuisestikin lisääntynyt. Setelistöt ovat yleisesti kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana. Niiden valuuttojen osuus, joiden setelistö olisi pienentynyt, on vähäinen. Tämä viestinee käteisen aseman vahvistumisesta rahan arvon säilyttäjänä. Tätä lienee tukenut pitkään al-

haisena pysytellyt inflaatio ja korot, nyttemmin varautuminen häiriötilanteisiin lisääntyneen globaalin epävakauden ja sotien seurauksena. Kaiken kaikkiaan rahan varautumiskysyntä on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Geopoliittisen tilanteen kärjistyminen on entistä selvemmin tuonut esille tarpeen vahvistaa suomalaisten turvallisen vähittäismaksamisen monipuolista palvelutarjontaa. Maksaminen on yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittinen toiminto.

Summa summarum

Digitaalinen maksaminen tehostuu ja monipuolistuu. Saattaapa meille kansalaisille tulla käyttöön digitaalista keskuspankkirahaakin, digieuroja. Eurosetelit ja -kolikot eivät silti katoa. Aika ajoin esitetyt ennusteet käteisrahan katoamisesta kokonaan voi jättää huomiotta. Nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa on yhä tärkeämpää varmistaa päivittäisen vähittäismaksamisen turvallisuus ja sujuvuus myös kaikissa häiriötilanteissa. Käteisen toimittaminen kuluttajille (käteisnostot) on rahahuollon keinoin varmistettava mahdollisimman pitkälle myös häiriötilanteissa. Lisäksi on toivottavaa, että kotitaloudet varautuvat häiriöihin pitämällä käteiskassoja.

Sinikka Salo Kirjoittaja on VTT ja ekonomisti, eläkkeellä Suomen Pankin johtokunnasta, katajanokkalainen vuodesta 1972.

Lähteenä käytetty Suomen Pankin ja EKP:n verkkosivuilta löytyvää aineistoa: suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/ ecb.europa.eu/euro/html/index.en.htmll

Käy tutustumassa Suomen Pankin rahamuseoon

Suomessa on aikojen kuluessa ollut liikkeessä monenlaista rahaa. Informatiivisen katsauksen rahan ja rahajärjestelmien kehityksestä aina nykyiseen toimintaan euroaikana saa Suomen Pankin Rahamuseossa, Kruunuhaassa.

Siellä selviää mm., mikä on Suomen Pankin rooli Eurojärjestelmässä, ja museon ”setelikäytävällä” on nähtävillä merkittävien taiteilijoittemme suunnittelemat markka-ajan setelit sekä esitelty nykyiset eurosetelimme turvaominaisuuksineen.

https://www.rahamuseo.fi/

Osteopatia klinikka Handson-Skatta

Pehmeää tuki- ja liikuntaelimistön hoitoa

Osteopatia auttaa monissa ongelmissa mm: päänsärky, hengitys, stressi, kehon jännitystilat, vatsa ja suolisto, iskias ja välilevy, hermosto, urheiluvammat ja ryhtihäiriöt.

handson-skatta.com

Tervetuloa pehmeään hoitoon!

TERTUN TAIMI JA KUKKA OY

Myynti Kauppatorilla pääsiäisestä jouluun

Tarjolla havuja, kransseja, ruukku- ja leikkokukkia, taimia ja satokausituotteita sesonkien mukaan

Terttu Vahtera 050 341 1687 tertuntaimi@gmail.com, facebook, tertuntaimijakukka.tk gh

Täydellinen juhlatila kaikkiin tilaisuuksiin!

Etsitkö paikkaa unohtumattomin juhliin? Meillä on tarjota viihtyisä ja muuntautumiskykyinen juhlatila, joka sopii niin syntymäpäiviin, häihin, yritystilaisuuksiin kuin muihinkin erityis hetkiin!

Luotsaamme taloyhtiötä menestymään

Kymmenien vuosien kokemus ja asiakastarpeiden ymmärtäminen ovat hioneet Luotsista isännöintialan helmen, jota kiittävät niin asiakkaat kuin työntekijätkin.

Meistä saat kumppanin, joka johtaa, ohjaa ja opastaa taloyhtiötäsi menestymään ja saavuttamaan asetetut tavoitteet. Sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstömme puolestaan takaa, että saat parasta mahdollista palvelua juuri silloin, kun sitä tarvitset.

Valitse kumppaniksi alan suunnannäyttäjä – valitse Luotsi!

iso kiitos katajanokan oman kylän väki!

Ensimmäinen yhteinen

vuosi tuli täyteen 25.10. on ollut ilo tutustua, palvella ja kehittää kauppaa kanssanne.

nähdään kaupalla jatkossakin!

ark klo 6.30-22, la 7-22, su 8-22 satamakatu 3

minna ja harri henkilökuntineen

Kauneushoitolani on erikoistunut vaativiin ja monipuolisiin kasvo- ja vartalohoitoihin. Osaaminen perustuu yli 35 vuoden työkokemukseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen.

-ihonpuhdistukset -kasvohoidot -vartalohoidot -meikkauspalvelu -kestovärjäykset -ripsien pidennykset -ihokarvojenpoistot -jalkahoidot

-miehille: ihonpuhdistukset ja kasvohoidot Suo itsellesi hetki rentoutumiseen, hyvään oloon ja nautintoon!

Hyvää joulun aikaa

Seija Muurinen

kaupunginvaltuutettu Katajanokalta kuntavaaliehdokas 2025

seijamuurinen.net

Apollonkatu 2, 00100 Helsinki

Ajanvaraukset puh. 040 523 9360 www.kauneushoitola.eu info@kauneushoitola.eu

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!

UUSI NAUTINNON PAIKKA

UUSI NAUTINNON PAIKKA

MEREN

MEREN ÄÄRELLÄ

ÄÄRELLÄ

Terveisiä naapurista! Poikkea meille kahville, aamiaiselle, illalliselle tai nauttimaan kattoterassin maisemista – ja miksei hotelliyöstäkin.

Terveisiä naapurista! Poikkea meille kahville, aamiaiselle,

illalliselle tai nauttimaan kattoterassin maisemista – ja miksei hotelliyöstäkin.

Katajanokan ympärijuoksu

Skatudden runt!

Kiitos katajanokkalaiset ja 74. kerran järjestettyyn Katajanokan ympärijuoksuun osallistuneet! Jälleen kerran aivan upea ympärijuoksu! Sää suosi, lapset ja aikuiset olivat innoissaan ja osallistumisen ilo yhdisti meitä kaikkia!

Lähtöihin osallistui yhteensä 130 juoksijaa, lämpötila oli yli +20°C, kansa viihtyi ja makkara maistui!

Pienimmät lapset kiersivät hiekkakentää.Vanhempien lasten lenkki oli koulun ja Ulkoministeriön edessä olevan puistikon ympäri. Aikuiset juoksivat 3 km. Juoksijat saivat perinteiset todistukset osallistumisestaan.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä Katajanokan apteekille, Katajanokan huollolle, koululle, partiolaisille sekä martoille tapahtuman tukemisesta.

Erityiskiitos kaikille osallistujille ja tukijoukoille, teidän ansiostanne katajanokkalainen juoksuperinne elää!

Tulokset

3–4-vuotiaat

Tytöt

1. Iris Kannaste 21.56

2. Ingrid Maksimainen 32.10

3. Iris Laitasalo Kekkonen 33.03

1. Hugo Qaraman 21.82

2. Matias Wuoristo 23.00

3. Aarni Haaksiluoto 24.05

5–6-vuotiaat

1. Hertta Saunamäki 18.66

2. Paloma Bosco 18.87

3. Ella Huttunen 19.10

1. Sebastian Blomster 16.13

2. Kaius Dolk 16.28

3. Elmer Ranta 16.37

7–8-vuotiaat

1. Julia Sippola 1.01.09

2. Siiri Vehmas 1.01.37

3. Sienna Strand 1.01.94

1. Otava Selenius-Bosco 52.44

2. Eeli Oikarinen 54.36

3. Joel Aspinen ja Kustaa Karlsson 55.72

9–10-vuotiaat

Tytöt

1. Sahara Selenius-Bosco 47.82

2. Olga Vainikka 47.97

3. Alma Virkkunen 51.60

Pojat

1. Oliver Salomaa 50.28

2. Alvar Kannaste 51.38

3. Kaarlo Saunamäki 52.32

11–12-vuotiaat

Tytöt

1. Taika Mallat 1.44.56

2. Peppi Vepsä 1.44.56

3. Hedda Gramer 1.45.94

Pojat

1. Matias Ollila 1.41.46

2. Elias Ruskeepää 1.50.62

3. Magnus Dolk 1.55.81

Naisten sarja

1. Anne Jokisalo 13.10.00

2. Kirsi Lehtosaari 14.34.00

3. Anna-Kaisa Ervasti 14.46.00

Miesten sarja

1. Otto Könkkölä 11.02.90

2. Mikko Vainikka 11.15.00

3. Heikki Ranta 12.14.00

KATAJANOKAN

HUOLTO OY

KATAJANOKAN ISÄNNÖINTI

Kiinteistönhoitoa ja isännöintiä

Katajanokan - Kruununhaan alueella.

MERIKASARMINKATU 4 00160 HELSINKI p.6962 480

e-mail kh@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi

Katajanokkalaisten väestönsuoja

Kanavapuiston väestönsuoja, Katajanokanlaituri 3a

Sisäänkäynti: Kanavaranta 1 Toiminnasta vastaa Pelastuslaitos

FYSIOTERAPIA

Puh. 09 629 284 skatankunto@skatankunto.fi Kruunuvuorenkatu 15 F, 00160 Helsinki

Suomalainen luonto lautasella ja lasissa

Vanhan teollisen rakennuksen tunnelma modernin skandinaavisen muotoilun kanssa luo miellyttävän ympäristön ruokailulle. Ravintola Nokka on toiminut Katajanokalla jo 20 vuotta. Tervetuloa Kanavaranta 7:ään toivottavat ravintolapäällikkö Terhi Vitikka, pääkokki Ari Ruoho ja sommelier Jerry Toivonen.

Nokka on saanut tunnustusta suomalaisen gastronomian edistämisestä ja jopa Michelin Green Star -tunnustuksen kestävästä gastronomiastaan keväällä 2024. Pääkokki Ari Ruoho on toiminut ravintolassa yli kymmenen vuotta. Hän on saanut Gastronomien ansiohaarukan vuonna 2022.

Ravintola painottaa vastuullisesti pieniltä tuottajilta hankittuja raaka-aineita. Esimerkiksi villiporoa saadaan Sallasta ja karitsaa Bovikin luomutilalta Raaseporista. Ruokien makua tukevat korkealuokkaiset viinit. Myös suomalaisia marjaviinejä on tarjolla. Cold brew -mestari Iina Peltosen kehittämät juomat tarjoavat annosten kaveriksi alkoholittomia vaihtoehtoja.

Erikoismenuissa korostuvat kauden antimet. Ravintolalla on myös Chef’s Table -konsepti, jossa asiakkaalle varataan oma kokki ja sommelier. Ravintola Nokka järjestää myös kokkauskursseja 2-8 hengelle!

Voit ottaa lemmikkisi kesällä ulkoterassille ja huonolla säällä myös sisätiloihin.

Teksti ja kuvat: Tuula Teikari-Saebo

Jerry Toivonen,Terhi Vitikka ja Ari Ruoho

Ruoan valmistusta voi tarkkailla lasiseinän takaa.

Katajanokan porttikonkeja - tunnistatko paikat?

Oli mukava kuulla että haluatte meidän työt Katajanokan Kaiku-lehteen! Katajanokan ala-asteen koulun 4A luokka teki nämä kuvataiteen työt. Oppilaat ottivat porttikongeista kuvia ja tekivät niistä kuvistyön, jossa he piirsivät portit. Tykkäsimme tästä työstä todella paljon, kun sai päättää minkä portin täältä Katajanokalta tekisi. Pitäkää mukava päivä ja nauttikaa elämästänne.

Ystävällisin terveisin 4A luokka.

Katajanokan venetsialaiset

Katajanokkaseura kutsui kaikkia skattalaisia osallistumaan ja nauttimaan omista herkuistaan hyvässä seurassa Matruusin puistoon elokuun viimeisenä lauantai-iltana.

Matruusin puiston illallisemme liittyi ”Venetsialaiset stadissa” -tapahtumakokonaisuuteen. Katajanokan lisäksi tapahtuma järjestettiin monessa kaupunginosassa samana iltana.

Seura hankki kahdeksan pöytää, jotka katettiin valkoisin liinoin; kuhunkin pöytään mahtui n. kahdeksan ensiksi tullutta. Muut levittäytyivät kauniina iltana puiston nurmikolle. Illallinen auringon laskun ja kynttilälyhtyjen valossa oli tunnelmallinen ja onnistunut.

Tervetuloa mukaan taas ensi kesänä!

Kuvat: Aurora Heickell

Keväisiä ja kesäisiä ulkojuhlia suunnitteilla?

Katajanokkaseura on hankkinut ulkokäyttöön sopivia pöytäpenkkiryhmiä, joita katajanokkalaiset asukkaat ja taloyhtiöt voivat vuokrata.

10 € / setti / vuorokausi Katajanokkaseuran jäsenille ja muille 20 €.

Nouto ja palautus täytyy tehdä itse, osoite Vyökatu 4.

Tiedustelut ja varaukset sähköpostilla katajanokkaseurary@gmail.com tai soittamalla 050 5028 9911

Perhetalo Kuutti

Perhetalo Kuutin avajaiset olivat valtakunnallisena vauvapäivänä 27.9.2024 Merikasarminkatu 8:ssa. Perhetalo sijaitsi 20 vuotta Punavuoressa Betania-talossa, mutta kiinteistön peruskorjauksen vuoksi se muutti Katajanokalle. Nykyisellä paikalla toimi aiemmin yksityinen päiväkoti Ankkalampi ja tätä ennen Helsingin kaupungin avoin päiväkoti Ulappa.

Perhetalo Kuutin sosiaaliohjaaja Annukka odottaa maanantaiaamuna lapsia leikkimään.

Perhetalo on turvallinen ajanviettopaikka, jossa Helsingin kaupunki järjestää monipuolista toimintaa vauva- ja lapsiperheille. Sen toiminta-ajatuksena on tarjota toimintaa alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Perhetalossa järjestetään avoimen varhaiskasvatuksen ohjattuja tuokioita vauva-, taapero- ja leikki-ikäisille. Perhetalossa on mahdollisuus tutustua muihin lapsiperheisiin ja lapset saavat leikkiseuraa. Aikuiset ja lapset voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä ohjaajien kanssa. Toiminta on maksutonta ja perustuu Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Perhetalossa on mahdollisuus omien ruokien lämmittämiseen ja kahvin/teen keittoon. Varustukseen kuuluvat mikroaaltouuni ja jääkaappi.

Maanantaina aamupäivisin ja torstaina iltapäivisin toiminta on kaksikielistä (suomi/ruotsi).

Paikalliset toimijat ovat tervetulleita Kuutin kumppaneiksi.

Teksti ja kuva: Aura Rissanen

NAUTI ALTAAN JÄSENYYDESTÄ!

•Rajaton pääsy altaisiin ja saunoihin

•Viikkotunnit, jäsenaktiviteetit ja etupäivät

•Muita rahanarvoisia etuja vain jäsenille

Alkaen vain 49 € /kk

Uutismiehenä ja diplomaattina

Petri Tuomi-Nikula: Erilaista diplomatiaa. Teos 2024.

Pitkän työuran diplomaattina ja toimittajana tehnyt Petri Tuomi-Nikula muistelee elämäänsä ja uraansa kirjassaan Erilaista diplomatiaa. En tiedä, mitä diplomatia samanlaisimmillaan on, joten en ehkä osaa suhteuttaa Tuomi-Nikulan diplomatian erilaisuutta. Kirjan esitystavasta sen sijaan osaan sanoa jotakin: se on erilaista muistelmatyyliä.

Kirja etenee niin kuin uramiesten muistelmat tapaavat edetä: vuosi vuodelta, vuosikymmen vuosikymmeneltä, uraporras uraportaalta. Yksityiselämä pilkahtaa muutaman kerran, mutta muuten huomio on mediataloissa, suurlähetystöissä, valtiovierailuissa ja kansainvälisessä politiikassa. Lapsuus ja nuoruus muistelmille tyypillisine enoineen ja isotäteineen ohitetaan nopeasti, mitä nyt Kälviän suuruuden (mm. Lars Sonck ja Lucina Hagman) ja fellinimäisen koohotuksen kuvailussa viivähdetään hetki.

Kirja etenee episodimaisesti: ensimmäiseen työpaikkaan STT:n uutistoimitukseen, sieltä Bonniin suurlähetystöön Ahti Karjalaisen kaudella taistelemaan suomettumiskäsityksiä vastaan, vuosikymmen myöhemmin käynnistämään MTV:n uutta uutistoimitusta, pian Itävaltaan, sitten Helsinkiin ulkoministeriössä ulkoasianneuvoksena kehittämään Suomen maakuvaa, kohta taas ulkomaille suurlähetystöön, välillä vierailevaksi tukijaksi Columbian yliopistoon New Yorkiin, pienenä välisoittona piipahdus bisnekseen, loppupuolen huipentumina Rooman ja Budapestin suurlähetystöt.

Suomen ja paikoin koko maailman poliittiset käännekohdat tulevat kuvatuiksi toimittajan tai lähetystövirkamiehen näkökulmasta. Tuomi-Nikula on ollut avainpaikalla raportoimassa tai todistamassa, kun Suomi isännöi Etykiä, kun Janajev yritti kaapata Neuvostoliiton vallan, kun Bush ja Gorbatshov pitivät huippukokousta Helsingissä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Kerronta on kepeää ja anekdoottimaista eikä kerrontaa ole vahvistettu lähdeviittein. Saamme tietää, että Neuvostoliiton valtiovierailulla mukana ollut Viron ulkoministeri Lennart Meri haahuili Finlandiatalossa ilman kulkukorttia laastarilla paikatut silmälasit päässään ja oli tulla ulosheitetyksi Finlandia-talosta. Tuomi-Nikula todistaa myös sivusta, miten jäätäviin suhteisiin päätyneet ulkoministeri Väyrynen ja presidentti Koivisto pääsevät lopulta puheväleihin Väyrysen kerrottua puutarhahuoliaan. Myyrät olivat tuhonneet omenapuut, ja tuhoaisivat varmaan vielä-

kin, ellei presidentti olisi neuvonut laittamaan sipulia, valkosipulia ja samettikukkaa puiden juurelle. Tarja Halosen epävarmuutta piti hoitaa hurmaantumalla hänen seurastaan. Kömpelöt vakoojat paljastavat itsensä ajaessaan repsottavin rekisterikilvin, vieläpä kahdet kilvet päällekkäin. Jne.

Petri Tuomi-Nikula, 32 vuotta katajanokkalaisena

Kepeän kerronnan, jopa juoruilun, ei pidä antaa hämätä lukijaa. Lähetystöissä elettiin kylmän sodan aikaa, seurattiin ydinaseriisuntaa, suurvaltajännitteitä, rotumellakoita, valtasuhteiden keikahduksia, ääriliikkeiden nousua ja monta muuta epävarmuutta ja vaarallista kuohuntaa. Kaikki ei varmaankaan vyörynyt julkisuuteen, mutta on taatusti aiheuttanut kiirettä ja painetta alan sisäpiiriläisille.

Tällaisen kirjan kirjoittaminen ei olisi mahdollista ilman elämänmittaista päiväkirjan pitoa. Tästä esimerkin antaa mm. kuvaus Jörn Donnerin hautajaisista. Tekstissä näkyy lukuisia viittauksia musiikkiin ja kirjallisuuteen, mikä kielii kirjoittajan lukeneisuudesta ja musiikkiharrastuksesta. Kirjoittaja on onnistunut kirjoittamaan itsensä sankariksi ja vaikuttajaksi riittävän itseironisella tai muuten vaivihkaisella tavalla niin, ettei lukija joudu törmäämään ”olin jo silloin oikeassa” -asenteeseen. Näkyy olevan mahdollista hoitaa elämäntyö siten, ettei muistelmissa tarvitse selvitellä hampaankoloon jääneitä kaiherruksia. En ole politiikan tutkija, joten en ole lukenut Tuomi-Nikulan teosta politiikan historiana vaan nimenomaan henkilökohtaisina muistelmina siitä, miten Suomi avautui ja suoristi selkänsä kylmän sodan jälkeen ja miten maailma on kuohunut aina ja kuohuu edelleen, vaikka kuohujen aiheet vaihtuvat. Jos vuosituhannen molemminpuolisista vuosikymmenistä haluaa objektiivista tietoa, on luettava poliittisen historian tutkimuksia. Muistelmia on luettava henkilökohtaisen elämän ja kokemuksen kautta suodatettuina tapahtumakuvauksina, joita kirjoittaja omilla aihe- ja tyylivalinnoillaan tarjoilee.

Teksti: Pirjo Hiidenmaa Kuva: Aurora Heickell

Katajanokan muusikot esittävät naisten sävellyksiä

Katajanokan muusikot ry:n vuoden 2024 teemaksi muodostui naispuolisten säveltäjien kamarimusiikki. Zonta-kerhon kanssa yhteistyössä tuotetussa konsertissa juhlittiin Balderin salissa maaliskuussa 110-vuotista suomalaista naistenpäivää, ja Villa Gyllenbergin museossa toteutettiin syyskuussa Kirkastuksia-konsertti. Toimme esiin kamarimusiikkiteoksia, joilla on musiikillista, historiallista, kulttuurillista ja esteettistä arvoa. Huilisti Sami Junnonen luonnehtii: ”Naissäveltäjien tuotannon esittäminen on ollut hyvin avartava kokemus oman muusikkouteni kannalta. Olen oppinut sitä kautta tunnistamaan ja ilmaisemaan uusia soinnillisia kvaliteetteja ja sävyjä.” Yhdysvaltalainen The Flute View Magazine arvosteli Sami Junnosen uuden ranskalaisia ja espanjalaisia huilukonserttoja sisältävän levyn ”kolossaaliseksi albumiksi, joka tulee inspiroimaan tuleviakin sukupolvia”. Pianisti-säveltäjä Tuomas Turriagon upea trumpettikonsertto valittiin Suomessa yhdeksi vuoden viidestä tärkeimmästä orkesterisävellyksestä. Sopraano Miina-Liisa Värelä on saanut loistavia arvosteluja oopperarooleistaan Torontossa, Glyndebournessa ja Dresdenin Semperoperassa. Ydinjoukkomme on kiireistä, mutta rakkaus kamarimusiikkiin tuo muusikkomme yhteen niin usein kuin mahdollista. Jos haluat olla mukana mahdollistamassa konserttejamme, liity kannattajajäseneksi! Yksityishenkilön pienin jäsenmaksu on 30 € vuodessa. Ota yhteyttä katajanokanmuusikot@gmail.com. Tuula Paavola puheenjohtaja Katajanokan muusikot ry

Katajanokan muusikot ry:n konsertti Kirkastuksia – teoksia naissäveltäjiltä Kuusisaaressa, Villa Gyllenbergissä 8.9.2024. Kuvassa oikealta vasemmalle: yhdistyksen puheenjohtaja

Tuula Paavola (mezzosopraano) sekä jäsenet

Tuomas Turriago (piano) ja Sami Junnonen (huilu). Kuva: Pekka Hako.

Tervetuloa Katajanokan muusikot ry:n joulukonserttiin Studium Catholicumin Angelicum-saliin Ritarikatu 3 tiistaina 17.12.2024 klo 18!

Esiintyjinä Miina-Liisa Värelä, sopraano, Tuula Paavola, mezzosopraano, Sami Junnonen, huilu, Erik T. Tawaststjerna, piano ja Tuomas Turriago, piano. Liput 25 € ja 15 € (työttömät ja opiskelijat).

Luvassa kohottavaa laulu- ja instrumentaalimusiikkia ja joululauluja.

Väliajalla teetä, kahvia, pipareita ja Mintun taatelikakkua.

Liput tuntia ennen ovelta; etukäteismaksu ja lippuvaraukset katajanokanmuusikot@gmail.com.

Katajanokalla marttaillaan

Katajanokalla on marttailtu jo 40 vuotta! Martat on yhteisö, jossa tehdään ja opitaan yhdessä. Marttojen monipuoliseen toimintaan voit tutustua www.martat.fi sivuilla.

Jatkamme vuonna 2025 uusien asioiden oppimista, teemme museo- ja näyttelyvierailuja ja käymme yhdessä teatterissa. Katajanokan Martat saavat jäsenpostia tulevista tapahtumista.

Kysy Katajanokan Marttojen ohjelmasta marttakatajanokka@gmail.com tai soittamalla Eeva-Liisa Tuomi-Kyrölle, puh. 050 3501865.

Iloista marttailua -terveisin Katajanokan Martat

Lions Club Helsinki/Katajanokka –Yhteisön tukena ja palveluksessa

Lions Club Helsinki/Katajanokka on osa kansainvälistä Lions-organisaatiota, jonka keskeinen tehtävä on auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Paikallistasolla tuemme lasten ja nuorison terveitä elämäntapoja edistävää toimintaa kouluissa ja harrastusryhmissä sekä avustamme apua tarvitsevia vanhuksia ja lapsiperheitä. Yhteistyössä muiden Lions-klubien ja -järjestön kanssa olemme osallistuneet myös valtakunnallisiin ja kansainvälisiin avustusohjelmiin.

Tuki ukrainalaisten selviytymiseen

Klubimme on jälleen osoittanut vahvaa sitoutumista kansainväliseen hyväntekeväisyyteen toimintakauden aikana. Klubimme osallistui aktiivisesti tukemaan Ukrainan kriisin keskellä olevia perheitä lahjoittamalla 40 suomalaista kamiinaa Ukrainaan, jotka ovat elintärkeitä paikallisten asukkaiden selviytymiselle erityisesti kylmien talvikuukausien aikana.

Yhteistyötä ja verkostoitumista

Lions Club Helsinki/Katajanokan toiminta perustuu yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön. Teemme yhteistyötä muiden paikallisten järjestöjen, yritysten, seurakunnan ja Helsingin kaupungin kanssa, jotta voimme parantaa Katajanokan asukkaiden elämänlaatua. Meille on tärkeää, että jokainen asukas voi tuntea olevansa osa elinvoimaista ja huolehtivaa yhteisöä.

Kutsumme mukaan toimintaan

Klubimme toivottaa tervetulleeksi uusia jäseniä ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Toiminnassamme pääsee mukaan konkreettiseen hyvän tekemiseen, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja itsensä kehittämiseen. Lions-toiminta on avain yhteisöllisyyteen ja vaikuttamiseen – tule mukaan ja tee maailmasta parempi paikka, yksi askel kerrallaan. Jos haluat tietää lisää toiminnastamme tai olet kiinnostunut liittymään mukaan, löydät meidät osoitteesta www.verkkoviestin.fi/lionshkikatajanokka tai ota yhteyttä sähköpostitse: helsinki.katajanokka@lions.fi .

Teksti ja kuva: Vesa Halinen

Talviuinnin suosio kasvaa Katajanokallakin

23-vuotias Katajanokan Jäänsärkijät ry tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden avantouinnin ja saunomisen avulla edistää terveyttään, elämänlaatuaan ja sosiaalisia suhteitaan. Seura toimii Kanavarannassa. (www.katajanokanjaansarkijat.fi)

Seurassa on 600 jäsentä, joista osa on jopa perustajajäseniä. Suurin osa jäsenistä on liittynyt seuraan ennen kuin kylmäuinnista tuli trendikästä. Naisia on hieman enemmän kuin miehiä. Jonossa on lähes 300 halukasta. Jono purkautuu hitaasti.

Onneksi Katajanokalla voi harrastaa kylmäuintia myös muualla. Meillä on Allas Sea Pool, mutta valitettavasti kärjen mattolaituri viety talveksi pois.

Hallitus pitää yllä seuran toimintaa. Puuhaa riittääkin paikan virityksestä ja purkamisesta pumpun sulattamiseen ja grilli-iltojen järjestämiseen.

Uimaveden puhtaus testautetaan säännöllisesti.

Ikävä kyllä mitä enemmän Katajanokalla on erilaista toimintaa, sitä enemmän irtoroskaa vaikuttaa kulkeutuvan avantoommekin asti. Niiden seassa ei ole kiva polskia.

Teksti: Marita Hyttinen, Katajanokan Jäänsärkijät ry:n varapuheenjohtaja

Katajanokan Kunto

Oma liikuntaseuramme Katajanokan Kunto on toiminut Helsingin Katajanokalla jo yli kahden vuosikymmenen ajan, tarjoten monipuolista liikuntaa kaikenikäisille ja -tasoisille liikkujille. Seuramme perustettiin rakkaudesta liikuntaan ja yhteisöllisyyteen, ja nämä arvot ovat edelleen toimintamme ytimessä. Meille on tärkeää, että jokainen jäsen tuntee olonsa tervetulleeksi ja arvostetuksi.

Tuntivalikoimamme kattaa laajan kirjon erilaisia tunteja, joista jokainen löytää varmasti itselleen sopivan vaihtoehdon. Meillä on tarjolla rauhallisempia tunteja, kuten Jooga, Yinjooga ja Taiji, sekä kovempia treenejä, kuten HIIT, Coretreeni ja Kunnon treeni. Lisäksi valikoimassamme on muun muassa Tanssillinen tunti, Voima ja tasapaino, Pilates, Lattarijumppa ja Circuit (kiertoharjoittelu).

Seuramme tunnit sopivat monen ikäisille, lukioikäisistä eläkeläisiin, ja monen kuntoisille, aloittelijoista teräskuntoisiin. Katajanokan Kunto on enemmän kuin pelkkä liikuntaseura – olemme tiivis ja lämminhenkinen yhteisö, jossa jokainen jäsen on tärkeä. Meillä liikutaan yhdessä, kannustetaan toisiamme ja luodaan uusia ystävyyssuhteita. Tule mukaan nauttimaan liikunnan ilosta ja yhteisöllisyydestä!

Sanna-Maria Lanki

Kylmään veteen laskeutuminen on aina yhtä huikea kokemus. Tuliaisena saa hyvän olon. Kuva: Katja Pantzar

Skattalta skutsiin ja takaisin Karhunkaatajien kanssa

5 500 ihmisen leiri keskellä Evoa, upeat luontomaisemat sekä viikoittaiset iloa ja oppimista täynnä olevat kokoukset; mikä ihme näitä kaikkia yhdistääkään? Partio tietenkin.

Viimeisen vuoden aikana alueemme oman lippukunnan Katajanokan Karhunkaatajien mukana on päässyt kokemaan partiotoimintaa sen monissa muodoissa. Olemme olleet esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Partiolaisten suurleiri Kimaralla, retkeilleet

Nuuksiossa niin syksyllä kuin talvellakin sekä osallistuneet partiotaitokisoihin. Samalla reippaisiin karhunkaatajiin on voinut törmätä vaikkapa Katajanokan ympärijuoksun makkaranpaistopisteeltä!

Kaikkea partiotoimintaa kuitenkin yhdistää yksi tärkeä komponentti: yhdessä tekeminen. Partiossa parasta onkin ihmiset ja tässä harrastuksessa pääse tutustumaan ja toimimaan niin uusien kuin vanhojen tuttavuuksien kanssa tavattoman paljon.

Heräsikö sinussa tai läheisessäsi kiinnostus Karhunkaatajia kohtaan? Lippukuntaan voi liittyä kuka vain ensimmäisestä koululuokasta alkaen ja tarjoamme toimintaa kaikenikäisille! Tule siis rohkeasti mukaan: karhunkaatajat.fi/tule-mukaan/liittyminen/

Teksti: Anton Riihelä

Kuva: Aurora Heickell

Katajanokan venekerho KNV

Katajanokan venekerho KNV ry perustettiin vuonna 1982. Jäseniä meillä on tällä hetkellä noin 150. Nykyiset laiturit Katajanokan satamassa valmistuivat 25 vuotta sitten. Venekerhon hallinnassa on 87 venepaikkaa. Tänä vuonna olemme järjestäneet kerholaisille jo perinteeksi muodostuneita laituritapaamisia. Vaalimme niissä yhteisöllisyyttä, tapaamme uusia ja vanhoja kerholaisia sekä vaihdamme veneilykesän kokemuksia ja kuulumisia. Teimme myös syyskuussa iltapurjehduksen s/y Helenalla.

Panostamme vesillä liikkumisen turvallisuuteen mm. seuran katsastustoiminnalla. Veneen vuosittainen katsastus on seurassamme välttämätön ja myös edellytys laituripaikkaan satamassamme. Katsastustoiminta onkin toteutunut aina mallikkaasti kerhomme omien katsastajien toimesta. Turvallisuusteemalla olemme myös järjestäneet jäsenillemme ensiapu- ja veneilijän radiotutkintokoulutusta.

Venekerholla on yhteiskäytössä Vesivaaka Ry:n kanssa saaritukikohta keittokatoksineen ja saunoineen Högholmenissa. Högholmen sijaitsee Porkkalan niemen eteläkärjen tuntumassa noin 18 merimailia Katajanokalta länteen. Saaritukikohdan käyttöoikeus on laiturissamme olevan venepaikan haltijalla.

Kesäisin veneilijöiden käytössä on Katajanokalla seuran hallinnassa oleva alue autojen pysäköintiin, joten parkkipaikan etsimiseen ei tarvitse tuhlata aikaa. Talvisin alueelle telakoidaan osa kerholaisten veneistä. Laituripaikkoja on muutamia vapaana ja niitä myös vapautuu vuosittain. Niitä voi tiedustella venekerhon kommodorilta ja varakommodorilta. Tietoa venekerhosta, sen toiminnasta, tapahtumista, jäseneksi hakemisesta ja kaikki yhteystiedot löytyvät kerhon kotisivuilta: www.knvry.fi.

Venekerhon kivijalkatoimisto sijaitsee osoitteessa Luotsikatu 2. Toimisto palvelee jäsenistöä veneilykauden alkaessa, normaalisti maanantaisin klo 18–19 toukokuun alusta kesäkuun puoleenväliin. Kerromme toimistoaikoina mielellämme venekerhon toiminnasta kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa käymään!

Teksti: Juha Kari, kommodori Katajanokan venekerho KNV ry.

SAPA tarjoaa liikunnan iloa yhä uusille ikäluokille

Jalkapallojoukkue SAPA on liikuttanut lapsia ja nuoria Katajanokalla jo vuosien ajan.

Kuluneena kesänä koululaiset kokoontuivat Laivastokadun kentälle kesäleirille. Kentälle saatiin kesällä myös hienot uudet maalit. Koottavat maalit hankittiin yhteistyössä OP Uusimaan kanssa. Pidetään yhdessä huolta, että maalit pysyvät hyvässä kunnossa!

Syksyn tullen kenttä täyttyy pienemmistä ja vähän isommista treenaajista. Syksyllä perustettiin uudet joukkueet 2018 syntyneille pojille sekä 2017, 2018 ja 2019 syntyneille tytöille.

Motivoi liikkumaan yhdessä

”SAPA:n joukkueissa on hyvä meno ja hieno yhteishenki, ja uudet pelaajat ovat aina tervetulleita mukaan. Lähiseuran valtti on se, että tuttujen kavereiden kanssa pelaaminen on kivaa ja motivoi liikkumaan yhdessä myös varsinaisten treenien ulkopuolella”, SAPA:n hallituksen puheenjohtaja Hannele Huimala sanoo.

Pienimmät voivat aloittaa perheliikkarista

Kaikkein pienimmät voivat aloittaa SAPA:n liikuntakerhon Perheliikkarista. SAPA:n liikuntakerhotoimintaa on päiväkoti-ikäisille Katajanokan liikuntahallin lisäksi Katajanokan, Kaisaniemen ja Kalasataman alaasteilla.

Talven tullen myös isompien treenit siirtyvät sisälle Katajanokan liikuntahalliin, jossa pelataan futsalia. Teksti: Martina Ahola Ubis Kuvat: Virve Luomaniemi

Kentälle keräännytään myös varsinaisten treenien ulkopuolella. / Kesällä päästiin kokeilemaan uusia maaleja. / SAPA:n leireillä oli hyvä meno. / Kenttä täytyy pienemmistä ja isommista treenaajista.

Stadiluotsi Lotta Jäättelän tehtäväalueena on Helsingin eteläinen suurpiiri. Kuvaaja: Stadiluotsi Gritten Naams

Stadiluotsi esittäytyy

Olen eteläisen suurpiirin stadiluotsi Lotta Jäättelä. Stadiluotsina tehtäväni on auttaa kaupunkilaisia osallistumaan oman alueensa kehittämiseen ja löytämään oikeat vaikuttamiskanavat. Työssäni edistän myös eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kaupunkilaisten osallistumisen yhdenvertaisuutta. Me stadiluotsit osallistumme lisäksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin eli OmaStadin toteuttamiseen. OmaStadi on yksi väylä, jonka kautta helsinkiläiset voivat suoraan vaikuttaa kaupungin kehittymiseen. Katajanokkalaisten aktiivisuuden ansiosta on esimerkiksi Laivastopuistoon saatu OmaStadirahalla ulkokuntoiluvälineitä. Tällä hetkellä käynnissä on OmaStadin kolmannen kierroksen toteutusvaihe, jota voi seurata omastadi.hel.fi -sivustolla.

Ota yhteyttä, kun kaipaat tietoa millaisin keinoin kaupungissa on mahdollista osallistua ja vaikuttaa: lotta.jaattela@hel.fi.

Terkuin, Lotta

OmaStadi ja Katajanokka

OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia eli kaupunkilaiset saavat ehdottaa asioita, joita omalle asuinalueelle toivotaan. Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ehdotusten toteuttamiseen.

Katajanokkaseura sekä katajanokkalaiset ovat aktiivisesti osallistuneet Katajanokan viihtyisyyden ja yhteistoiminnan lisäämiseen Suosittuja ehdotuksia kolmen kauden aikana ovat olleet mm. lasten leikkipaikkojen välineiden uudistaminen, ulkoliikuntavälineiden saaminen Laivastopuistoon, Matruusinpuiston viihtyisyyden lisääminen piknik-kalusteilla sekä istutuksilla.

Kaupunki toteuttaa 44 äänestyksessä eniten ääniä saanutta ehdotusta. Asukaslukumäärältään pienenä kaupunginosana Katajanokalla on ollut vaikeuksia saada ehdotuksiaan läpi. Äänestysmäärä 20232024 kaudella oli n. 500 ääntä, mikä ei riittänyt ulkovessa-ehdotuksen läpimenemiseen.

Lyöttäytymällä yhteen muiden lähikaupunginosien kanssa Katajanokka on saanut toteutukseen kaksi ehdotustaan. Maatrampoliini Laivastopuiston leikkipaikalla on asennettu tänä keväänä. Ulkokuntosalivälineet Laivastopuiston kärkeen asennettiin vuodenvaihteessa. Niin liikuntavälineet kuin maatrampoliinikin ovat olleet ahkerassa käytössä.

Teksti: Sirpa Pääsky

Kuvat: Sirpa Pääsky ja Aurora Heickell

Tall Ships Races oli kiinnostava perhetapahtuma

Tall Ships Races järjestetään Itämerellä joka neljäs vuosi. Tapahtuman tarkoitus on edistää yhteisen purjehdustapahtuman kautta nuorten koulutusta ja yhteistyötä kansallisuuteen, kulttuuritaustaan, uskontoon ja sosiaaliseen taustaan katsomatta ja se tuo kaupunkiin useita kymmeniä suuria ja näyttäviä purjealuksia miehistöineen. Helsinki toimi yhtenä kilpailun isäntäsatamana 4.–7.7.2024 ja tapahtuma keräsi kaupunkiin noin 500 000 kävijää. Tapahtuma-alueena toimii kaupungin keskustassa Eteläsataman, Kauppatorin, Katajanokan, Kanavarannan ja Pohjoisrannan alue. Tove Janssonin puistossa oli Lasten uutisten puisto.

Tall Ships Races on Euroopan suurin maksuton perhetapahtuma, joka tarjoaa runsaasti ohjelmaa sekä yleisölle että laivojen miehistöille. Vuoden 2024 Tall Ships Races -tapahtumassa oli mukana kuusi isäntäsatamaa. Mukana olivat Helsingin lisäksi Liettuan Klaipeda, Viron Tallinna, Suomen Turku, Ahvenanmaan Maarianhamina ja Puolan Szczecin.

Helsinki on ollut isäntäkaupunkina myös vuosina 1972, 1988, 2000 ja 2013. Tapahtuma tunnettiin 1973–2003 sponsorin mukaan nimellä ”The Cutty Sark Tall Ships’ Races”.

Heinäkuussa 2000 Tall Ships’ Races oli iso ja näyttävä tapahtuma Katajanokan ja Kruununhaan rannoilla, mistä voi lukea lisää vuoden 2000 Katajanokan Kaiusta.

Kuvat: Tuula Palaste

Skatta liikkuu yhdessä -tapahtuma Matruusinpuistossa

Järjestimme tapahtuman 29.5 yhdessä muiden katajanokkalaisten seurojen kanssa jo toisen kerran. Yhdessä toimijoita olivat Katajanokan Karhunkaatajat, jotka huolehtivat makkaroiden paistosta. Partiolaiset olivat tuoneet puistoon myös puolijoukkueteltan, joka kiinnosti erityisesti pienempiä osallistujia. Katajanokan Martat huolehtivat kahviteltasta, tarjolla oli kahvia ja mehua ja maittavia pullia ja kahvilassa oli oikein pöydät ja penkit. Katajanokkaseuran hankkimia pöytiä ja penkkejä päästiin ensimmäistä kertaa hyödyntämään yhteisessä tapahtumassa. Katajanokan Kunto piti taas yhteisen jumppatuokion ja osallistujille oli tarjolla myös ulkopelejä. Pro Matruusinpuisto ryhmä kertoi syksyllä toteutettavasta kukkasipuleiden istutustalkoista ja loppukesästä järjestettävästä valokuvakilpailusta. Tapahtumassa oli myös lasten vaatteiden ja lelujen kirpputori. Sovittiin, että ensi keväänä kirpputoria voisi vielä laajentaa.

Paikalla oli mukavasti katajanokkalaisia, ihan uusimpina tulijoina lapsiperhe, joka oli muuttanut samana päivänä Saksasta Katajanokalle. He saivat heti tuntuman saaremme mukavaan tunnelmaan. Erityisesti voi mainita, että paikalla oli paljon lapsia. Pieniä juoksentelijoita oli runsaasti ja tuntuu hyvältä, että saaremme kiinnostaa myös lapsiperheitä ja saaren palveluille riittää käyttäjiä myös jatkossa.

Teksti ja kuvat: Sisko Lounatvuori

Pro Matruusinpuiston kukkasipulien istutustalkoot

Pro Matruusinpuisto -facebookryhmä toimii monin tavoin aktiivisesti Matruusinpuiston säilyttämisen puolesta. Ryhmän sivulle postataan kuvia puistosta sekä jaetaan tietoja alueen historiasta ja laajemminkin Helsingin kaupungin suunnitelmista kaupunkiluonnon suhteen. Suunnitelmat ovat viime aikoina valitettavan usein olleet puistojen, kallioiden ja viheralueiden kannalta vahingollisia ja asukkaat ovat

Terveyttä Mattolaiturilta

monissa kaupunginosissa joutuneet puolustamaan lähiympäristöään kaupungin toimia vastaan.

Ryhmä järjesti lokakuussa kukkasipulien istutustalkoot toiveikkaasti puiston kaunistamisen ja säilyttämisen puolesta. Kaikkiaan istutettiin 1300 keväällä kukkivien kukkien sipulia, jotka saatiin Stara:lta. Kuvassa talkooporukkaa työssä.

Teksti ja kuva: Tiina Harpf

Anja Jalosen päivä alkaa kuntosalilla ja jatkuu pulahduksella meressä. Hänen ei tarvitse olla yksin laiturilla, sillä siellä tapaa tuttuja ja helposti puheisiin ryhtyviä satunnaiskävijöitä.Täällä vieraatkin tervehtivät toisiaan. Mattis on Katajanokan Kärjen aurinkolaituri, jota kaikenikäiset pitävät omana paikkanaan. Tori voisi olla Mattiksen toinen nimi!

Anja Jalonen on asunut 94 ikävuodestaan peräti 44 vuotta Katajanokanrannalla puolisonsa Leon kanssa. Heille syntyi kaksi lasta. Matka Ala-Torniolta on ollut vaiheikas, eikä aina helppo. Kun isä kaatui Talvisodassa, Anja oli kaksi vuotta Sotaorpojen lastenkodissa. 14-vuotiaana Anja oli Haaparannalla kotiapulaisena perheessä, jonka vanhemmat olivat arkipäivät muualla töissä. Yksin oli hoidettava kolme alaikäistä lasta ja aamuviideltä navettatyöt ja lypsyt. Helsinkiin Anjan toi vuonna 1950 lastenhoito Eija Rahikaisen perheessä. Omien lasten kasvaessa Anja kävi Mannerheimin lastensuojeluliiton sairaan lapsen päivähoitajana. Monipuolinen työura jatkui Silkkikutomossa ja yhdeksän vuotta leikkaajana POLA-yhtiössä. Vikingin ja Siljan matkustajalaivojen työtehtävät veivät vielä merelle ja Barcelonan Olympialaisiinkin.

Katajanokan Kärki on Anjan mielestä paras paikka asua, sillä hän arvostaa rauhallisuutta, rantapuistoja ja merta joka puolella. Häntä viehättävät pitkät näkymät saarille ja jyhkeät jäänmurtajat.

Teksti ja kuva: Martin Bunders

”Kunhan vain Mattolaituri säilyisi!

Liity

VKatajanokkaseuraan

uonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Asukkaiden etujärjestönä seura vaikuttaa ehdotuksin ja kannanotoin Katajanokan alueen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Tervetuloa liittymään jäseneksi Skatta.fi-sivuilla: Katajanokkaseura->Liity seuran jäseneksi Jäsenmaksu 2024: vuosijäsenet 20 e, yhteisöjäsenet 100 e.

Katajanokkaseuran vuosikokous Finca Las Ventanas kahvilassa 20.03.2024

Paikalla oli kuutisenkymmentä osallistujaa. Puheenjohtajana toimi Petri Tuomi-Nikula. Vuosikokouksen asiakirjat ja pöytäkirja on luettavissa: skatta.fi->Katajanokkaseura

Ennen kokousta Finca Las Ventanas Oy;n Mikko Kauppinen kertoi kahvilan ja paahtimon toiminnasta.

Kokouksen jälkeen Suomen Ilmailumuseon intendentti Matias Laitinen kertoi Aero Oy:n lentoliikennöinnin aloittamisesta Katajanokalta 100 vuotta sitten 20.3.1924.

Katajanokkaseura suunnittelee yhteistoiminnassa Ilmailumuseon, Helsingin kaupungin, Pro Matruusinpuisto -liikkeen ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa julkista muistomerkkiä Aeron toiminnan kunniaksi.

Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2024

Kati Laasonen, puheenjohtaja, p. 050 528 9911

Tuula Palaste, varapuheenjohtaja, p. 050 585 1332

Helena Alkula, rahastonhoitaja, p. 040 591 7789

Martin Bunders

Eija Halla, sihteeri

Sinikka Harpf, kokousemäntä, p. 040 500 3843

Aurora Heickell, Katajanokan Kaiku, vastaava toimittaja

Marja Karppanen, kulttuuritoimikunta, p. 040 527 2068

Erkki Leimu

Staffan Lodenius, ympäristöasiat

Sisko Lounatvuori

Lari Nylund

Sirpa Pääsky

Tuula Teikari-Saebo

Aarno Teittinen

Kirsti Tolvanen

Katajanokkaseuran sähköpostiosoite: katajanokkaseurary@gmail.com

Yhteistyötä yli sillan

Vuosina 1981 - 1983 toimin Katajanokka-Seuran sihteerinä ja sen jälkeen 1984 - 1986 puheenjohtajana.

Noina vuosina ”puuhastelin” mm. Kaiku -lehden kimpussa. Pekka Vuoren työhuoneella ja välillä meidän perheen keittiössä työstimme lehteä aina saksitaittoa myöten. Meistä tuli ystäviä, ystävystyin myös Pekan vaimon Sirkan kanssa.

Ystävyys on kestänyt ja yhteistyökin jatkunut, vaikka olen muuttanut pois Katajanokalta. Olen kirjoittanut kaksi keittokirjaa (ilm. 2023 ja 2024). Molempien kirjojen kansiin sain todella täydellisesti teemaan osuvat Pekka Vuoren kansikuvat, joista vielä kerran sydämelliset KIITOKSET Pekalle.

PS. Kiitos jokavuotisesta Katajanokan Kaiku -lehdestä!

Arja Paasio

Arja Paasion kirje Kaiulle:

Digipulmiin ei tarvita tuuria, vaan luuria.

Kaipaatko apua tietokoneen, älypuhelimen

tai asiointipalveluiden käyttöön? Autamme maksutta!

Soita Digitukeen: 09 310 10011

Tai chattaa:

digituki.hel.fi

Ma–pe klo 9–12

Lämmintä Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

Varma Julhälsningar och Gott Nytt År

Happy Holidays and Warm Wishes for 2025

Jokaisen matkan varrella | Längs med varje resa | Along every voyage

AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 2025

Helsingin Lyceumklubilla

5.2.–30.9.2025

Ratkaisuja Jalkojen & Kehon Haasteisiin

www.acktefestival.fi

Helsingin Lyceumklubi, Rauhankatu 7 E, 5 krs. Helsinki

AVOINNA

Ti - Pe  klo 9.45 -16.00

La klo 11.00 - 14.00

Puh. 044 27 64 064

Luotsikatu 14, Katajanokka

VAATTEIDEN KORJAUKSET nopeasti ja ammattitaidolla

- vetoketjujen vaihdot - lyhennykset/pidennykset - kavennukset/levennykset

- vaatteet omien mittojen ja kaavojen mukaan, myös iltapuvut

- nahkavaatteiden korjaukset

info@medistep fi medistep fi metodestetika fi -15% alennus uusille asiakkaille

+358 40 540 3563

Medistep on erikoistunut jalkaterveyden hoitojen tarjoamiseen yli 16 vuoden kokemuksella. Olemme asiantuntijoita diabeteksen jalkaongelmissa, haavanhoidossa ja kynsien sekä ihon hoidossa. Palveluihimme kuuluu myös tulokselliset kasvojen ja vartalon esteettiset hoidot sekä kehon hyvinvointiin keskittyvät laitehoidot.

Kruunuvuorenkatu 11 00160 Helsinki KATAJANOKAN POLKUPYÖRÄKAUPPA HUOLTO - KORJAUKSET MYYMÄLÄ - VUOKRAUS

Haluamme sydämellisesti kiitttää kaikkia Katajanokan naapureitamme mahtavasta tuesta, jonka olemme saaneet tänä vuonna liikkeellemme.

LUOTSIKATU 14 - 0442915331

WWW.BICYCLEANHELSINKI.COM

- siivoukset - ikkunanpesut - muut kotipalvelut

050-3229388 unelmaworks.com

Luotsikatu 16 00160 Helsinki

ANGELIKA KLAS

JORMA UOTINEN

MARI PALO

MARKO YLÖNEN

Perusteellista korjausta eli feikki mikä feikki

Katajanokkaseura on puolustanut Merikasarminpuiston rauniomuureja jo syksystä 2017, jolloin Helsingin kaupunki ilmoitti aloittavansa puiston peruskorjauksen suunnittelun. Seura esitti kaupungille 30.10.2017 lähettämässään kirjeessä toiveensa osallistua: ”Merikasarminpuisto on keskeinen alue Katajanokalla. Siksi on tärkeää, että asukkaat voisivat ennen luonnosvaihetta vaikuttaa sen kehittämiseen, mutta myös integroida sen historiaan, josta esimerkkinä on maisemataidetta edustava punainen tiilimuuri, jonka alueen suunnittelija on harkitusti jättänyt jäljelle puretusta rakennuksesta.”

Muurit aiottiin madaltaa

Ensimmäisessä puiston suunnitelmaluonnoksessa keväällä 2018 rauniot oli esitetty madallettavaksi turvallisuussyihin vedoten. Katajanokkaseuran kanta oli, että muurit tulee säilyttää entisellään perusteluina mm., että niiden madaltaminen sotii Katajanokan kärjen asemakaavasuunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien tavoitteita vastaan ja että historialliset kerrostumat ja monikerroksiset ympäristöt ovat tärkeitä: ”Muurien madaltaminen on perusteetonta vandalismia”.

Katajanokkaseura esitti suojelua

Katajanokkaseura teki muureista myös rakennussuojeluesityksen. Prosessi kesti vuosia, mutta sen ajan muurit oli kuitenkin ”turvattu” Ely-keskuksen asettamalla vaarantamiskiellolla.

Vaikka Museovirasto oli todennut, että tiilimuurilla on rakennusperintölain tarkoittamaa paikallista merkitystä, muureja ei ennalta arvattavasti suojeltu rakennusperinnön suojelemista annetulla lailla, koska suojelu asemakaava-alueilla tehdään pääsääntöisesti kaavoituksen keinoin.

Helsingin kaupunki ei pitänyt asemakaavan muuttamista tarpeellisena: ”…muureihin kajoaminen rajoitetaan Museoviraston lausunnon mukaisesti vain turvallisuuden kannalta välttämättömiin kohtiin. Raunion säilyminen on riittävällä tavalla turvattu osana puistosuunnitelmaa.”

Muureja ei madalleta

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 7.5.2024 puistosuunnitelman, mitä päätöstä - etenkin kun siihen sisältyi muurien kunnostaminen ilman madaltamista - seura piti varsin hyvänä.

Toteutustavan muutos

Kesällä työmaalla kuitenkin yllättäen poikettiin em. päätöksestä toteutustavan osalta – mikä ei ole vähäinen teknisluonteinen vaan keskeinen rakennussuojelullinen ja kulttuurihistoriallinen kysymys. Alkuperäiset tiilimuurit purettiin kokonaan, ja niiden tilalle valettiin betonirungot, jotka päällystettiin osin vanhoilla, osin uusilla tiilillä. Autenttisten rakenteiden korvaaminen näköisraunioilla oli ilmeisesti päätetty kuulematta museoalan asiantuntijoita, suunnitelman valmistelijoita tai osallisia.

Muutoksesta ei tiedotettu, vaan hanketta kuvattiin edelleen: ”Merikasarminpuiston tiilimuurien korjaus. Korjaamme Merikasarminpuiston tiilimuurien vaurioituneet saumaukset ja tiilet, lisäksi uusimme muurien yläpintojen betonirakenteet.”

Apulaispormestari Anni Sinnemäen ehdotuksesta kutsuimme syyskuussa eri osapuolet palaveriin, johon laatimamme kannanotto on luettavissa: skatta.fi/merikasarminpuiston-tiilimuurien-kunnostaminen/

Raunioasiantuntija Tuija Lindin mielestä oli harmillista, että työselitykseen kuului rauniota suojaavan ja sen “arkkitehtuuria” muotoilevan betonisuojan poistaminen timanttisahaamalla, lue lisää: skatta.fi/ajatuksia-merikasarminpuiston-puretun-teollisuusrakennuksen-puretuista-raunioista-seka-niiden-tilalle-rakennettavasta-uudesta-rakennelmasta/

Projektinjohtaja Lasse Toivanen Helsingin kaupungilta pahoitteli, että tiedottaminen asukkaille oli kesäloma-aikaan puutteellista: ”Suunnitteluryhmällä on koko ajan ollut tieto siitä, että muurit ovat paikallisesti ja asukkaille tärkeitä. Siksi myös korjaustavaksi valittiin tapa, jolla alueen nykyinen tunnelma pyritään säilyttämään kohteen tuleva käyttötarkoitus huomioiden. Lisäksi se vastaa kaupunkiympäristölautakunnan keväällä hyväksymää suunnitelmaa.”

Arkkitehti Micke Sundman, joka oli ollut piirtämässä purkurajaa, muisteli Katajanokkaseuralle, miten rauniot alun perin syntyivät: ”Puolen metrin kokoinen PURKURAJA-teksti ja sen alapuolelle maalattu viiva ilmoitti miten raunioksi muuttuva verstasrakennus tulisi muodostaa. Olimme tietenkin keskustelleet asiasta rakennusviraston Reijo Korhosen kanssa. Hän ei ollut innostunut, mutta antoi myötä nuorten innokkaiden rakennussuojelijoiden argumenteille. Kaupunki sitten suojasi keinotekoisesti rakennetun raunion yläpinnan.”

Keinotekoisesti rakennettu raunio muuttuu nyt entistäkin keinotekoisemmaksi!

Kesäkuun viimeisenä päivänä, päivää ennenkuin muurien ”peruskorjaus” alkoi, puistossa oli vielä vilskettä: Parkourharrastajia ympäri maailmaa oli kokoontunut HelJamtapahtumaan (parkour street jam in Helsinki).

Neljä kuukautta myöhemmin oli purettujen tiilimuurien paikalle valettu viimeinenkin osuus betonirungoista.

Olisikohan osa pitänyt jättää ilman feikki-tiiliverhousta - muistoksi tästä erikoisesta rauniomuurien korjauksesta?

”Alkuperäinen” raunio on saanut suojaavan betonikannen. Kuva: Aino Grunström 1986. Museovirasto.

Muurarien kova urakka on valmis. Uudelleen rakennettu keinoraunio vielä vailla betonikantta 16.11.2024. Kuvat: Tuula Palaste.

Kuva: Pekka Pakkala

Yhdessä jo lähes 30 vuotta!

Since 1997

Luotsikatu 12, Katajanokka, Puh. 050 471 7003

Katso listamme netistä www.everestnokka.fi

Aukioloajat: ma–pe 10.30–22, la–su 12–22

Lounas arkisin 10.30–15

Tällä kupongilla tarjoamme -15% alennusta à la carte annoksista

Since 1997

Puh. 09 342 11 43

Avoinna

ma-pe 10.30 - 18.00 la varausten mukaan

Muina aikona sopimuksen mukaan Myös kotikäyntejä

Tarjous voimassa vuoden 2025 tammikuun loppuun

Käsityöläisoptikkona

• korjaamme ja entisöimme silmä-ja aurinkolasit

• hiomme linssit itse

• hiomme asiakkaan omiin kehyksiin jopa odottaessa

• Suomen vanhin Lindbergtitaniumkehysten myyjä

• Lindberg-kehysten huolto ja korjaus, hiomme myös linssit niihin itse

• näöntarkastus

• etsimme vanhoja Laponie- ja muita

Vesa Pallasvesan suunnittelemia kehyksiä kokoelmiimme

• tule vaikka vaan moikkaamaan

Avoinna: Ti-Pe 11-17, La 11-14, Ma suljettu Palvelemme myös muina aikoina sopimuksen mukaan

Optishop /Boomer Oy

Fredrikinkatu 26, 00120 Hki

Puh.+358 50 5480 220 Mail: boomer@boomer.fi

OIKEA OPTIKKO

Joulupukin hovihankkija.

VESA PALLASVESA

Mattolaiturimme talvehtii toistamiseen Tervasaaressa, toivottavasti ensi vuonna taas Katajanokalla

Mattolaiturimme hinattiin tänä vuonna Tervasaareen jo 17.10. eli runsas kuukausi aiemmin kuin viime vuonna – vielä kohtuullisen lämpimien vesien aikaan. Katajanokkalaisten pettymys ja hämmennys oli suuri, sillä vuosi sitten olimme jo ehtineet iloita saavamme pitää tänä talvena mattiksemme paikallaan. Katajanokkaseura oli nimittäin 23.11.2023 lähettämällään kirjeellään vedonnut kaupungin päättäjiin, että ”pidetään hyvin toimiva, asukkaita palveleva Mattolaituri paikallaan”, minkä vetoomuksen ansiota kaupunkiympäristölautakunta oli 19.12.2023 päättänyt hyväksyä Anni Sinnemäen lisäysehdotuksen vuoden 2024 budjettiin: ”Lisäksi lautakunta päätti, että palautetaan Katajanokan mattolaituri takaisin paikalleen ja etsitään ratkaisut, joiden myötä laituri voi olla perin-

teisessä käytössään talviuinnin mahdollistajana tai ratkaistaan tämä talviuintipaikka Katajanokalla jollakin toimivalla tavalla.”

Toivoa kuitenkin herättää 19.11.2024 Anni Sinnemäeltä saamamme vastaus kysymykseemme, miksi mikään ei ole muuttunut: ”On todella harmillista, että esittämäni linjaus mattolaiturin käytöstä ei tuottanut sitä tulosta, että mattolaituri olisi jäänyt paikalleen talveksi. Tähän liittyy virkamiesten vahvoja huolia turvallisuusvastuusta. Emme päätöksenteossa ole kuitenkaan luovuttaneet, ja ensi vuoden talousarviossa linjasimme selkeän tavoitteen siitä, että mattolaiturit pidetään kaupunkilaisten käytössä. Toivottavasti tämän kanssa onnistutaan paremmin.”

Katajanokkaseura vaikuttaa ja ottaa kantaa alueen kehitykseen tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille.

Seura ottaa huomioon Katajanokan omaleimaisuuden toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Katajanokkaseuran antamat kannanotot löydät skatta.fi-> Katajanokkaseura->Kannanotot

Rohkeimmat uimarit uskatautuvat rantakiviltä veteen. Kuva: Tuula Palaste

Elokuvakerhopalvelu

Elokuvakerhomme mahdollistaja

”Varsinais-Suomen Elokuvakeskuksen (VSEK) alaisena toimiva Elokuvakerhopalvelu välittää koko Suomen elokuvakerhoille elokuvia levittäjien kanssa sovittuun huomattavasti markkinahintoja alhaisempaan standardihintaan, kouluttaa elokuvakerhoja, informoi kerhoja kotimaisilta levittäjiltä saatavilla olevista elokuvista sekä konsultoi, auttaa kerhoja ongelmatilanteissa ja neuvoo elokuvakerhon perustamiseen liittyvissä asioissa. Palvelun koordinaattorina toimii Jyrki Pakarinen, pakarinen@vselokuvakeskus.net

Edellä oleva lainaus on VSEKin elokuvakerho-oppaasta vuodelta 2023. Jyrki Pakarinen on koordinoidut koko Kinokan - ensi vuonna jo 20-vuotisen - olemassaolon ajan elokuvatarjontaamme, luotettavasti ja asiantuntevasti.

Haastattelimme Jyrkiä ikioman Kinokkamme ystävien iloksi.

Kerrotko taustoja, miten tähän on tultu. Miksi toiminta keskittyy Turkuun eikä esim. pääkaupunkiseudulle?

1990-luvun alussa elokuvakerhoille välitti elokuvia Suomen elokuvakerhojen liitto. Sen toiminta oli paisunut hyvin laajaksi ja se sai merkittävää valtion avustusta. Sitten vuonna1993 opetusministeriö laittoi toiminnan avoimeen hakuun pienentäen samalla rajusti avustuksen määrää. Hakijoita oli useita, ihan Oulua myöten, mutta jo 1980-luvulla Turussa perustetun Suomen elokuvakeskuksen silloinen koordinaattori, Hanna Kangasniemi, teki niin ylivoimaisen hakemuksen, että avustus, kokonaiset 100 000 markkaa, myönnettiin Turkuun.

Miten sinusta tuli Elokuvakerhopalvelun koordinaattori?

Tavallaan sattumalta. Rakastan elokuvia, voisin käyttää kaiken aikani katsomalla elokuvia. Olin lukioikäisestä asti käynyt elokuvakerhojen näytöksissä ja gradua tehdessäni kävin todella usein lainaamassa elokuva-aiheista kirjallisuutta elokuvakeskuksesta. Olin tuttu kasvo siinä vaiheessa, kun edeltäjäni

Hanna pestautui Helsinkiin elokuva-arkistoon (nykyinen KAVI), niinpä paikkaa tarjottiin minullealuksi määräaikaisena ja sitten, kun vuotta myöhemmin Hanna ilmoitti jäävänsä Helsinkiin, vakituisena. Siitä avautui minulle ura kuin itsestään.

Miten palvelun toiminta on muuttunut alkuajoista?

Hanna oli pistänyt elokuvakerhopalvelun alulle ja jatkoin siitä, mentiin sillä vanhalla konseptilla. Vuosien varrella moni asia on tietysti muuttunut. Silloin kun aloitin, oli tietysti jo tietokoneet ja printterit, mutta elokuvatilaukset tehtiin faksaamalla ja varmistettiin puhelimella. Levittäjiä oli paljon mikä tarkoitti, että fakseja piti lähettää melkoinen määrä. Oli se työlästä… siihen asti, kunnes Internet ja sähköposti tulivat työvälineiksi. Oli huomattavasti kätevämpää hoitaa koordinointia sähköpostitse. Toinen suuri muutos tapahtui digiaikaan siirryttäessä. Kerhot ovat siitä pitäen saaneet haluamansa elokuvat tilaustensa mukaisesti. Helsinki tosin on poikkeus, koska siellä elokuvateattereiden näytösajat ovat pidempiä kuin muualla, mikä jossain määrin rajoittaa valintoja. Filmit ovat vuokrattavissa vasta sen jälkeen, kun ne ovat poistuneet levityksestä.

Mihin voit koordinaattorina vaikuttaa?

Ehkä tärkein asia on elokuvien vuokrat. Levitystoimistojen hinnat vaihtelevat jonkin verran, mutta eivät merkittävästi ja tarvittaessa voin neuvotella. Mielestäni hintojen vaihteluväli on ihan terveellä pohjalla, se ei missään nimessä ole monopolihinnoittelua.

VSEK on julkaissut kiinnostavan elokuvakerho-oppaan, jossa kerrotaan esimerkiksi, miten perustaa elokuvakerho. Jos asiasta haluaa kuulla lisää, keneen kannattaa olla yhteydessä?

Toivottavasti minuun, pystyn varmasti auttamaan eteenpäin. Se opas on tosiaan mainio juttu. Levitystoimistothan eivät vuokraa elokuvakerhoille suoraan, siksi me toimimme välikätenä.

Miksi vuosittaiset kokoontumiset pidetään Tampereella? Kaupungin sijainti on kieltämättä maantieteellisesti keskeinen, mutta onhan muitakin houkuttelevia kaupunkeja.

Tampere on osoittautunut toimivimmaksi. Tämän vuoden kokousmenestys tosin oli varsin heikko, jonka johdosta tulimme pohtineeksi, kannattaisiko kokoontua jatkossa enää joka toinen vuosi.

Itse asiassa vuodesta 1995, kun kerhotapaamiset alkoivat, kokoonnuimme viitisen vuotta Espoossa, Espoo Ciné -elokuvafestivaalin aikoihin. Sen jälkeen lähdimme kiertämään maata. Kokoonnuimme Kokkolassa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa… Tampere on sittemmin vakiintunut kokouspaikaksi, koska se on vetänyt parhaiten väkeä. Enimmillään jopa viisitoista elokuvakerhoa on ollut edustettuina. Alun perin kokoonnuimme Tampereella Pirkanmaan elokuvakeskuksen tiloissa elokuvateatteri Niagarassa, mutta kun emme enää mahtuneet sinne, siirryimme O’Connells Irish Bar’in kokoustilaan Rautatienkadulle.

Jyrki Pakarinen, elokuvakeskuken palvelukoordinaattori

Olette muuttamassa uusiin tiloihin Turussa. Vaikuttaako muutto toimintaanne?

VSEK siirtyy entisen Rettigin tupakkatehtaan tiloihin, Taiteen taloon, tämän vuoden kuluessa, kunhan remontti valmistuu. Hallitus on päättänyt järjestää ensi vuoden kerhotapaamisen siellä.

Tällä hetkellä ainoa muutos tai uutuus on oma 70-paikkainen elokuvateatteri, jonka toiminnasta vastaa teatteripäällikkö Emma Rantala. Kaikki muu on vielä auki. Tuore toiminnanjohtajamme Mimosa Ahderinne on varsin innovatiivinen ja energinen, joten uskon että uusia avauksia on tulossa.

Olen miettinyt että, kun ensi vuonna kokoonnumme kerhojen kesken Turussa, voisimme yhdessä päättää seuraavan vuoden kokoontumispaikasta. Miten olisi kerhotapaaminen Katajanokalla? Uskon, että tulijoita riittäisi.

Tosiaan, olisi mahtavaa isännöidä kerhotapaamista Helsingissä.

Elokuvakerho Kinokan puolesta suurkiitos Jyrki Pakariselle, joka Kinokan syntyajoista lähtien on tukenut ja raamittanut toimintaamme. Uskomme ja toivomme hedelmällisen yhteistyömme jatkuvan. Teksti ja kuva: Tarja Djateu

• Kemiallinen pikapesula

• Valkopesu

• Matto/verhopesu

• Ompelu- ja korjauspalvelu

• Noudamme ja tuomme

• Nopea ja ammattitaitoinen palvelu

Luotsikatu 16 • puh./fax 09-2709 1432 • ma-la 10.00 - 14.00 Katajanokkalaisille 15% alennus!

Laatuelokuvia ympäri maailman

K a tajanokkaseuran Joulunäytös 15.12.

K NOKKA

Elokuvakerho

Kinokka – erilainen

brändi

Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Kinokka tuo omanlaistaan ilmettä Katajanokan kotiseutukulttuuriin. Kanavakadulla, Suomen Elokuvasäätiön Kino K13 elokuvateatterissa, Kinokka on esittänyt jäsenilleen jo 122 laatuelokuvaa.

Kerho on avoin kaikille!

Osta lahjaksi lahjakortti

ENSILUMI

Tervetuloa nauttimaan joulunäytöksestä Su 15.12 klo 16!

– Mehdipourin perhe on asunut jo muutaman vuoden vastaanottokeskuksessa suomalaisessa pikkukaupungissa. He uskovat tulevaisuuteen Suomessa ja elävät elämäänsä, kuten mikä tahansa perhe nauttien Suomen kesästä, yöttömistä öistä ja lettukesteistä paikallisten ystävien kanssa.

Perhe saa tiedon, että .......

Nautitaan yhdessäolosta, hyvästä seurasta, virvokkeista ja huippuelokuvasta rakkaassa Kino K13:ssa

Kevään 2025 elokuvat

Muutokset ovat mahdollisia

19.1. Viimeinen vuoro

16.2. 400 kepposta

16.3. Metsurin tarina

13.4. Kesyttämätön

Kaupunkiviljelyä Linnanpuistossa

Katajanokkaseuralla on ollut viljelylaatikot vuodesta 2015. Alkuun niitä oli 33, mutta kysyntä oli niin kovaa, että vuonna 2018 haettiin kaupungilta lupaa laajennukseen ja nykyisin laatikoita on 55. Laatikkoviljelijäksi pääsee katajanokkaseuralainen, jos ilmoittautuu jonoon osoitteessa skatankaupunkiviljelijat@gmail.com. Laatikoita vapautuu vuosittain, mutta vanhoilla viljelijöillä on

oikeus viljellä omaa laatikkoaan seuraavanakin vuonna. Vuosimaksu on 21 €. Viljelijät saavat käyttää Hotel Katajanokan vesipistettä ja vuosittain on mahdollisuus vaihtaa laatikon pintamullat. Mullan tonkiminen on virkistävää ja välillä satokin on ilahduttavan runsasta. Varsinaista lähiruokaa!

Teksti ja kuva: Kati Laasonen

Nauti joulun loistosta, talven tunnelmasta, ikimuistoisesta risteilystä ja laivan laajasta tarjonnasta!

Katajanokkalaisten omilla eduilla varaat matkasi etuhintaan vikingline.fi

Hintansa arvoisin Itämerellä

Varaa matkasi tunnuksella: FRKAIKU, vikingline.fi tai soita myyntipalveluumme puh. 0600 41577 (2 €/vastattu puhelu + pvm./mpm).

Paikkoja rajoitetusti. Oikeus muutoksiin pidätetään.

Päiväristeily Tallinnaan

Viking XPRS

Voimassa 1.12.2024-16.4.2025 (ei 24.-25.12.2024)

Tunnus: FRKAIKU

su–pe

6 €/ hlö

(la 12 €/hlö*, hytti lisämaksusta alk. 15 €)

Maks. 8 henkilöä. Ikäraja 18 v. Hintoihin lisätään reittikohtainen polttoaine- ja EU ilmastomaksu. * la-hinta voimassa 6.12.2024, 26.12.2024-6.1.2025

Gabriella Helsinki-Tallinna-reitillä 18.1.-6.2.2025

Perjantaipiknik

Viking XPRS

Voimassa 1.12.2024-16.4.2025 (ei 24.-25.12.2024)

Tunnus: FRKAIKU

perjantai

6 €/ hlö (hytti lisämaksusta alk. 15 €)

Maks. 8 henkilöä. Ikäraja 18 v. Hintoihin lisätään reittikohtainen polttoaine- ja EU ilmastomaksu. Gabriella Helsinki-Tallinna-reitillä 18.1.-6.2.2025

Päivä Tukholmassa

risteily

Gabriella / Cinderella

Voimassa 11.11.2024-12.2.2025 (ei 5.12., 21.12.2024-5.1.2025)

Tunnus: FRKAIKU

5 €/ hlö (hytti alk. 5 € / B4)

Maks. 1 hytti. Ikäraja 18 v. Hintoihin lisätään reittikohtainen polttoaine- ja EU ilmastomaksu.