Huomaavaisen liikkumisen tiekartta

Helsingin koko kantakaupungin liikennejärjestelyt ovat muutoksen edessä, kun tiivistettävässä kaupungissa suositaan kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Samanaikaisesti käy väittely kuumana, kun pyöräilijät ja sähköisillä vempaimilla liikkujat valtaavat jalka- ja puistokäytäviä. Viihtyvyys ja turvallisuus ovat koetuksella.

Katajanokka ei-läpiajettavana saarena voisi toimia ”harmonisen yhteiselon pilottihankkeen” kohdealueena, kun kehitetään pelisääntöjä, missä ja miten eri liikkumismuodot voivat kulkea toisiaan liikaa häiritsemättä. Ympäristöä muotoiltaisiin niin, että siitä voidaan lukea säännöt ilman liikennemerkkejäkin.

Karttapiirrokseen on merkitty liikkumisen reitit ja alueet eri väreillä, jotka kertovat kenen ehdoilla on tarkoitus liikkua ja muotoilla ympäristöä. Sen mukaan esimerkiksi nopeuksia säädetään. Rakennetussa ympäristössä reittejä ja niiden liittymiskohtia voidaan merkitä mm. pinnoitteiden materiaalilla ja väreillä, kavennuksilla ja kynnyksillä, kadun kalusteilla ja istutuksilla tai reittien mitoituksella ja geometrialla. Tärkeintä on havainnollisuus ja johdonmukaisuus. Katajanokalle tultaessa eri liikkumismuodoin voidaan selkeillä opasteilla kertoa alueella vallitsevat säännöt ja suositukset.

Tiekartan on tarkoitus toimia kokonaisvisiona, johon voidaan suhteuttaa yksittäisiä ratkaisuja. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat Katajanokanrannan suojateiden lisääminen tai Merikasarminkadun yksisuuntaistaminen itään päin (mikä poistaisi yhden Helsingin pahimmista liikennerikkomuspaikoista).

Kaupunkikeskustaan liittyvällä pihakatutyyppisellä vyöhykkeellä liikkuminen eri välineillä sekä oleskelu ja ravintolatoiminta erilaisine kalusteineen ja rakenteineen on sallittu – jalankulkijoiden ehdoilla (n. 5-8 km/h). Puistokäytävillä ja muilla jalankulkureiteillä pyöräily on mahdollista vain jalankulkijoiden ehdoilla (n. 5-8 km/h), ei sähköisillä laitteilla. Pyöräilylle selkeästi merkityillä reitillä sallitaan myös sähköllä kulkevat välineet (n. 15–20 km(h). Jos samalla reitillä on myös jalankulkua, osoitetaan selkeät ”suositusreviirit” kummallekin ryhmälle. Tavallisten katujen ajoväylillä (kapea viiva) liikutaan kaikin liikennevälinein, asutusta huomioon ottaen. Jalkakäytävillä saa pyörällä vain alle 12-vuotiaat lapset. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla katuosuuksilla liikkumisympäristössä ja kadun kalusteissa otetaan historialliset ja arkkitehtoniset arvot erityisesti huomioon. (30 km/h) Raskaiden ajoneuvojen väylillä (leveä viiva) sekä raitiotiekaduilla liikenneturvallisuus ja ympäristövaikutusten hallinta on etusijalla. (40 km/h) Katajanokan identiteettiakseli kokoaa jalankulun ja pyöräilyn keskeiset liikkumisvirrat yhteen ja toimii Skattan tunnisteraittina Päävartiontorilta reittiä Kanavakatu –Tove Janssonin puisto – Kruunuvuorenkatu – Linnanpuisto – Merikasarminkatu pitkin Laivastopuistoon laitureineen, näkymän päätteenä Hylkysaari ja sen taakse kohoava Kruunuvuorensillan pyloni