Katajanokan Kaiku 2021 by Katajanokkaseura ry

2021

Katajanokan Kaiku

60v.

Katajanokan Kaiku 60 vuotta

Toukokuussa 1959 ilmestyi ensimmäisen kerran Katajanokkaseuran kaupunginosalehti, Katajanokkalehti.Tänä vuonna lehti juhlii 60. vuosikertaa.

ehti ilmestyy kerran vuodessa ja jaetaan ilmaiseksi kaikkiin katajanokkalaisiin koteihin ja toimistoihin. Kahtena vuonna 1960-luvulla lehti ei ilmestynyt. Katajanokan Kaiku -nimen lehti sai 1961. Ensimmäinen päätoimittaja oli vuosina 1959-1961 Å.J. Åström. Hänen kodissaan Laivastokatu 14 A:ssa luotiin alku lehdellemme. Åströmin jälkeen vastaavana toimittajana ovat olleet mm. K.E.E. Lindberg, Heikki Koskelainen, Runar Berttula, Anja Hämäläinen, Arja Pantke, Heikki Lahdenmäki, Heli Nyberg, Tuula Palaste, Erkki Leimu ja Martin Bunders. Minut valittiin lehden päätoimittajaksi keväällä 2011. Kansilehden suunnitteli vuosina 1959–1971 taiteilija Ola Forsell. Vuodesta 1972 lähtien lehden ulkoasusta ja taitosta vastasi pääsääntöisesti taiteilija Pekka Vuori, joka suunnitteli ja toteutti lehden kansikuvat vuosina 2000-2011. Vuodesta 2012 lähtien kansi on taiteilija Julia Vuoren toteuttama. Viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden ajan taitosta ja sivunvalmistuksesta on vastannut Eero Nurmikko. Seuraavassa ote ensimmäisestä Katajanokkalehden pääkirjoituksesta toukokuulta 1959.

Sama ajatus on toiveena tänäkin päivänä. Helsingissä 11.11.2021 Laivastokadun varrella. Aurora Heickell, Katajanokan Kaiun vastaava toimittaja

Katajanokan Kaiku 2021

Kaiun kansia kymmenen vuoden välein

60v Katajanokan Kaiku 2021

Liity

Katajanokkaseuraan

uonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Asukkaiden etujärjestönä seura vaikuttaa ehdotuksin ja kannanotoin Katajanokan alueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tervetuloa liittymään jäseneksi Skatta.fi-sivuilla: Katajanokkaseura->Liity seuran jäseneksi

Katajanokkalaisten

omat kortit

Katajanokkaseuran kortteja on myynnissä: Katajanokan Apteekki, Kruunuvuorenkatu 1 K-market, Satamakatu 3 Bicyclean Helsinki, Luotsikatu 14 Design Laakso & Sundman, Pieni Roobertinkatu 8 Signora Delizia, Satamakatu 5

SNɈԺɈ

Älä jänistä: loikkaa Katajanokka-Se

uraan!

Kaiun takakansi vuodelta 1974

Katajanokkaseuran julkaisu 2021 60. vuosikerta ISSN 0787-7447 Julkaisija: Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. Toimitus: Aurora Heickell, vastaava toimittaja Helena Alkula ja Tuula Palaste, toim.sihteerit Martin Bunders Eija Halla Erkki Leimu Eero Nurmikko Siru Saarelainen Kannen kuva: Julia Vuori Taitto ja sivunvalmistus: M.E.N. Oy/Eero Nurmikko Painatus: Pekan Offset, Helsinki 2021 Ilmoitushinnat: Takakansi 1300 e 2- ja 3-kansi 900 e 1/1 sivu 500 e 1/2 sivu 270 e 1/4 sivu 150 e 1/8 sivu 100 e 1/16 sivu 60 e

Katajanokkaseura skatta.fi

Seuran pöllö-tunnuksen on piirtänyt taiteilija Pekka Vuori vuonna 1979. Aihe on peräisin Katajanokankatu 5:n ikkunaornamentista.

Kaiku Utgiven av Skatuddssällskapet

Katajanokan Kaiku 60 vuotta Pitkään Kaiku kaikukoon Arkkitehti Lars Sonck ja Katajanokka Arkkitehti Gustaf Nyström Katajanokalla Katajanokan rakennusvalvoja Satamakatu kaikille – satamasta satamaan Huomaavaisen liikkumisen tiekartta Resumé - med miljöfrågor i fokus Kuntavaalit koronan varjossa OmaStadin toinen kierros Katajanokan pesänjakaja Isoisäni sauna – Katajanokan Kylpylä Kirjavinkki – Skloddi Kuulumisia koululta Kierrätystä ja uusiokäyttöä jo vuodesta 1992 Parturi-kampaamo Salon Light Vegaanisia leivonnaisia Paljasjalkakenkiä Luotsikadulta Raitiovaunuissa on tunnelmaa Muistelua merellisessä Matruusinpuistossa Elämää mattolaiturilla Tervehdys kasvimaalta Uusi apteekkari Torilla tavataan Katajanokan muusikot Kuntoilua koronan aikaan Talviuintia jo 20 vuotta Karhunkaatajien vuosi Katajanokan venekerho KNV LC Helsinki Katajanokka SAPA lisää junioritoimintaa Katajanokalla Martat - myyjäiset keskiviikkona 15.12. Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2021 Ajan kuva Kinokka - laatuelokuvia ympäri maailman

2 7 8 10 15 17 20 21 22 23 24 26 29 31 32 32 33 33 34 36 37 38 39 39 40 41 42 42 43 43 44 45 45 47 58

Tämä Katajanokan Kaiun 60. vuosikertanumero on Katajanokkaseuran lahja jokaiseen katajanokkalaiseen kotiin ja yritykseen. Varmista, että saat Katajanokan Kaiun myös ensi vuonna ja liity oman kaupunginosayhdistyksesi Katajanokkaseuran jäseneksi. Liittymisen voi tehdä seuran kotisivuilla skatta.fi. Jäsenmaksu 2021: Vuosijäsenet 20 e, yhteisöjäsenet 100 e.

Katajanokan Kaiku 2021

Kiitos kaikille asiakkaille kuluneesta vuodesta ja hymyistänne maskien takana. Ensimmäiset kaksi vuotta ovat olleet tapahtumarikkaita, mutta kotiutuminen Katajanokalle on onnistunut hyvin. On suuri ilo saada olla juuri teidän lähikauppanne. Teemme vielä muutamia muutoksia vuoden loppuun mennessä, että voimme palvella tarpeitanne yhä paremmin myös jatkossa. Kauppias Juuso Hemminki henkilökuntineen toivottaa kaikki tervetulleiksi iloisille ostoksille arkeen ja juhlaan.

KATAJANOKKA

Satamakatu 3, 00160 Helsinki juuso.hemminki@k-market.com MA-PE 7-22, LA 8-22, SU 9-22

PÄÄKIRJOITUS

Pitkään Kaiku kaikukoon Toukokuussa 1959 ilmestyi ensimmäinen Katajanokka-Seura r.y.:n julkaisema 12-sivuinen Katajanokkalehti Skatuddsbladet. Päätoimittaja Å. J. Åström kirjoitti: ”Pienuutemme tuntien emme voi luvata tyydyttävämme kaikkia makusuuntia, mutta voimme vakuuttaa, että meitä elähdyttää palava rakkaus Katajanokkaan, sen menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Haluamme vaalia ja edistää kaikkia niitä henkisiä ja sivistyksellisiä arvoja sekä toimintamuotoja, jotka liittyvät Katajanokkaan, yli puolue-, kieli- ja yhteiskuntarajojen.” ”Emedan redaktionen är medveten om sin ringhet kan vi icke utlova, men försäkra, att oss besjälaren en varm kärlek till Skatudden, dess forntid, nutid och framtid. Vi önskar omhulda och befrämja samtliga andliga och kulturella värden samt verksamhetsformer, hänförande sig till Skatudden, över parti-, språk- och samhällsgränser.” Emeritusprofessori Pekka Korvenmaan artikkeli arkkitehti Lars Sonckista ja taidehistorioitsija Teppo Jokisen Gustaf Nyströmistä, Matti Kainulaisen riemukas tarina 50-luvun Katajanokasta sekä Markku Talvion Katajanokan kylpylästä vievät meidän hienolle aikamatkalle menneisyyteen. Eteläsatama on ajankohtainen Helsingin kaupungin kehittämiskohde ja Katajanokan rantavyöhyke on tässä tärkeässä roolissa. Arkkitehti, professori ja Katajanokkaseuran ympäristötoimikunnan vetäjä Staffan Lodenius esittelee varteenotettavia kehittämisideoitaan artikkelissaan Satamasta satamaan ja Huomaavaisen liikkumisen kartta. Tämän päivän aktiviteetteja edustavat Katajanokan eri yhdistykset. Toivottavasti ensi vuonna voimme taas järjestää perinteisen Katajanokan ympärijuoksun koronaepidemiasta johtuneen kahden vuoden tauon jälkeen. Katajanokkaseuran valppaasta toiminnasta saa tietoa Ajan kuva pikkuartikkeleista. Sydämellinen kiitos ilmoittajille, joiden tuen turvin saatoimme julkaista tämän Katajanokan Kaiun 60. vuosikerran. Lämmin kiitos taiteilija Julia Vuorelle onnistuneesta kansikuvasta. Katajanokalla 11.11.2021 Aurora Heickell,

Katajanokan Kaiun vastaava toimittaja Tervetuloa Katajanokkaseuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen tiistaina 1.3.2022 kello 18:00 - 20:00, paikka Uspenskin katedraalin krypta. Tarkemmat tiedot ohjelmasta löydät Katajanokkaseuran verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa.

Katajanokan Kaiku 2021

RAKENNUSHISTORIAA

Arkkitehti Lars Sonck ja Katajanokka Arkkitehti Lars Sonck (1870–1956) oli 1890-luvulla esiin murtautuneen, suomalaista arkkitehtuuria uudistaneen sukupolven keskeisiä tekijöitä.

uon vuosikymmenen lopulta alkanut ja aina ensimmäisen maailmansodan lopulle jatkunut taloudellinen noususuhdanne kiihdytti rakentamista ylimalkaan, mutta erityisesti kaupunkien kasvua. Ja vaikka Turku, Tampere ja Viipuri kasvoivat kohisten, oli kuitenkin Helsinki, pääkaupunki, kaikkein keskeisin: valtakunnallisen päätöksenteon, finanssipääoman ja tärkeimpien toimijoiden pääkallonpaikka. Sinne nuori arkkitehti perusti toimistonsa 1897, osoitteeseen Unioninkatu 28 B, ns. Uschakoffin kiinteistön toiseen kerrokseen. Vaikka Sonckin elon ja ammatillisen toiminnan piiri sittemmin laajentui, pysyi toimisto aina samassa osoitteessa. Meille helsinkiläisille Sonckin kädenjälki on näkyvä ja tuttu muun muassa Helsingin Puhelinyhdis-

Katajanokan Kaiku 2021

tyksen toimitalon (1905, Korkeavuorenkatu 35), Eiran sairaalan (1904, Tehtaankatu 30), Kallion kirkon (1912); Pörssitalon (1911, Fabianinkatu 14) sekä Mikael Agricolan kirkon (1935) kautta. Mutta Sonck ja Katajanokka? – Ne kaksi rakennusta, jotka Sonck Katajanokalle suunnitteli ovat asuinkerrostalo Rahapajankatu 3 – Pormestarinrinne 4, ns. Bellevuen talo, joka valmistui 1913 sekä valtaisa satamavarasto, nykyinen Hotel Grand Marina, joka rakennettiin kaksivaiheisena 1913–28. Asuinkerrostalo Rahapajankatu 3 on sikäli poikkeuksellinen, että se kurottuu läpi korttelin, jolloin myös katujulkisivuja on kaksi. Sosiaalista statusta ajatellen puistoon avautuva Rahapajankadun puoli on ensisijainen. Valoa sisäpihoille tulee siten, että rakennusrunko kapenee keskikohdastaan, jolloin muodostuu kaksi valopihaa. Edellistä näkyvämpi ja koko kaupungin merellistä ilmettä määrittävämpi on nykyinen Hotel Grand Marina. Tästä satamavarastosta käytiin vuonna 1911 kak-

sivaiheinen arkkitehtuurikilpailu, jossa kisasivat muun muassa Lars Sonck ja Eliel Saarinen. Eli nähtiin selkeästi, että tuleva rakennus tulee olemaan näkyvä viesti kaupungin halusta muovata merellistä julkisivuaan parhaiden kykyjen panostuksella. Makasiiniin liittyy myös toinen, tässä yhteydessä harvemmin mainittu kyky: arkkitehti Selim A. Lindqvist (1867–1939). Hänet me tunnemme ehkä parhaiten rakennuksista Aleksanterinkatu 13 (1898–1900) tai Villa Johanna (1906, Laivurinkatu 23–25). Lindqvist oli äärimmäisen perehtynyt uusimpiin rakentamisen tekniikoihin. Sen vuoksi tämän aikanaan valtavan rakennuksen betonirakenteet ovat Lindqvistin, ulkoasu on Sonckin. Sisätiloissa oli olennaista tilankäyttö, muunneltavuus ja välipohjien kantavuus. Ulkoasun tuli olla edustava osa kaupunkimme merellistä julkisivua – seikka, joka edelleen ajankohtainen. Teksti: Pekka Korvenmaa, emeritusprofessori Kuvat: Tuula Palaste

Lisää aiheesta: Pekka Korvenmaa: Lars Sonck – Arkkitehti, AtlasArt, Helsinki 2020.

Katajanokan Kaiku 2021

RAKENNUSHISTORIAA

Arkkitehti Gustaf Nyström Katajanokalla asuinkerrostalo Enen ja Tulli- ja pakkahuone Vuonna 1856 syntynyt ja loppuvuodesta 1917 edesmennyt Gustaf Nyström oli aikansa merkittävimpiä ja myös näkyvimpiä arkkitehteja. Hänen monipuolinen tuotantonsa käsitti niin Säätytalon ja Valtionarkiston kaltaisia arvorakennuksia kuin liiketaloja ja pankkeja, yliopiston laitosrakennuksia, huviloita ja kaupungin asemakaavojakin.

man arkkitehdintoimensa ohella Nyström koulutti Polyteknillisen opiston (vuodesta 1908 Teknillinen korkeakoulu) arkkitehtuurin pääopettajana Suomen valtiollista itsenäisyyttä edeltäneen ajan arkkitehtien nuoren sukupolven. Nyström oli myös mukana vaikuttamassa Katajanokan rakennettuun miljööseen, joka muuttui nopeasti 1890-luvulla. Sitä ennen pääkaupungin ”laitapuolen kulkijan” asemassa olleella niemekkeellä asustivat ja työskentelivät lähinnä kalastajat ja käsityöläiset vaatimattomissa puurakennuksissaan. 1890-luvun alun

talouslaman jälkeen Katajanokka puhkesi kuitenkin kukoistukseen rahamarkkinoiden elvyttyä ja rakennustoiminnan vilkastuttua. Helsinki kasvoi, ja vapaata tonttimaata etsittiin nyt kaupungin keskustan välittömästä läheisyydestä. Alueen kiinnostavuutta sijoittajien ja rakentajien keskuudessa lisäsivät myös Eteläsataman tavaraliikenteen ja satamaradan uudelleenjärjestely ja radan ulottaminen Katajanokalle. Nyström oli jäsenenä kaupungin asettamassa toimikunnassa mukana kehittämässä alueen liikenneoloja ja vaikuttamassa paikan liiketaloudelliseen merkittävyyteen. Muutoksen myötä sanomalehdistö maalaili pian mielikuvia uudesta Katajanokasta Helsingin eloisimpana ja vilkkaimpana kaupunginosana. Näkyvimmin Nyströmin panos Katajanokalla käy ilmi hänen sinne suunnittelemistaan kahdesta rakennuksesta: Byggnads Ab Enenin rakennuttamassa ja 1897 valmistuneessa asuinkerrostalossa Satamakadulla ja sen läheisyyteen Satamakadun ja Kanavakadun kulmaukseen muutama vuosi myöhemmin pys-

Eric Sundström

Katajanokan Kaiku 2021

Nyström oli mukana vaikuttamassa myös Katajanokan rakennettuun miljööseen. tytetyssä Helsingin Tulli- ja pakkahuoneessa. Kun Enenin rakennuttajat kääntyivät Nyströmin puoleen piirustusten hankkimiseksi taloa varten, oli Katajanokka juuri saanut asemakaavan. Rakennuskanta oli tuolloin vielä vaatimatonta. Merikasarmin länsipuolisen alueen kivirakennukset olivat yhden käden sormin luettavissa: Rahapaja, ortodoksinen kirkko, kauppias Wavulinen rakennuttama, sittemmin Aurora Karamzinille kuulunut ja Diakonissalaitoksena toiminut talo, sekä Rahapajankadulla (silloisella Mynttikadulla) sijainneet kirurgi Florinen ja kauppias Dementjeffin talo. Enen-talohankkeen taustalla toimi kahdeksan suomenruotsalaista helsinkiläisvaikuttajaa. Heistä meille tunnetuimmiksi ovat jääneet kaupungin silloinen kunnallispormestari Elias Öhman ja Nya Pressen -lehden perustaja ja päätoimittaja Axel Lille. Itsekin suomenruotsalainen, aktiivisena kunnallispoliitikkona toiminut sekä ajan svekomanista liikehdintää lähellä ollut Nyström olikin rakennuttajille luonteva valinta suunnittelijaksi. Arkkitehdin painoarvoa lisäsivät tunnettuus ja arvovaltainen asema arkkitehtikunnassa ja arkkitehtuurin opettajana. Nyströmin aiempia asuin- ja liikehuoneistoja olivat Helsingin Aleksanterinkadulla sijainnut, vuonna 1885 rakennettu nelikerroksinen kerrostalo (purettu 1936) ja 1891 valmistunut Atlastalo. Ne, kuten myös Enen, edustavat tyyliltään yleisesti uusrenessanssiksi kutsuttua, jugend-tyyliä edeltänyttä arkkitehtuurivirtausta. On kuitenkin hyvä huomata, että kyse ei ollut minkään renessanssirakennuksen kopioimisesta, vaan Nyström hyödynsi tiettyjä historiallisia muotoja ja loi niiden avulla edustavan ja omaan aikaansa luontuvan, ajanmukaisen ja modernin asuinkerrostalon. Suunnittelun pääpaino Enen-talossa oli, kuten myös aikalaiskommenteissa huomautettiin, tilavien ja miellyttävien asuntojen sisustuksessa julkisivujen pysyessä yksinkertaisina. Edustavuus näkyi vierailijalle heti pääsisäänkäynnin takaisessa, näyttävin katto- ja seinämaalauksin koristellussa eteistilassa, josta johtivat portaat kunkin kerroksen parvekkein ja kylpyhuonein varustettuihin asuntoihin. Porraskäytävään kulkemista helpottamaan asennettiin 1912 henkilöhissi.

Arkkitehti Nyströmin Katajanokalle suunnittelemia rakennuksia esitellään myös Teppo Jokisen ja Anna Ripatin kirjoittamassa Gustaf Nyström -elämäkerrassa, josta on lainattu tämän artikkelin kuvamateriaali. Teppo Jokinen: Arvorakennusten arkkitehti. Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana. Helsinki: Parvs, 2020.

Enen-talosta etelään, nykyisin Tove Janssonin puistoksi nimetyn aukion toisella puolella olevalla satamarannalla, kohoaa Helsingin Tulli- ja pakkahuoneen siluetti vaikuttavine pyöreine kulmatorneineen. Kaupunki rakennutti sen tyydyttämään vuosisadan vaihteessa nopeasti kasvaneen ulkomaankaupan tarpeita ja siten korvaamaan Mariankadulla sijainneen pienen tullirakennuksen. Joulukuussa 1896 asetettu toimikunta – jonka jäsen Nyström oli – ehdotti tullihuoneen rakentamista Katajanokalle ja siihen sijoitettavaksi myös rantaradan konttorin ja liikennekonttorin. Toimikunnan antaman lausunnon liitteenä olivat Nyströmin joulukuussa 1897 laatimat luonnokset. Luonnoksissa, kuten niiden pohjalta laadituissa lopullisissa piirustuksissa, tiilirakennuksen keskellä kohoaa sataman puolella lähes 30 metrin korkuinen tornimainen pääsisäänkäynti. Pitkällä julkisivulla ovat erillisten makasiinien sisäänkäynnit pienempien kattoikkunapäätyjen kohdalla. Rakennuksen kulmat on pyöristetty Katajanokan Kaiku 2021

RAKENNUSHISTORIAA ja varustettu tornimaisin rakennelmin. Liikenne kerrosten välillä suunniteltiin tapahtuvaksi uudenaikaisesti osin hissien avulla. Molemmissa kerroksissa sijaitsi alun perin pakkahuonemakasiineja ja alimmassa kerroksessa oli lisäksi toimitus- ja tullaushuoneita sekä tilat satamaradan asemakonttoria varten. Rakennuksen keskellä olevat pääportaat johtivat ylös tullikamarin ja liikennekonttorin tiloihin. Suurta konttorisalia kattoi silloin kuten yhä edelleen koristemaalausliike Salomo Wuorion valmistama värillinen lasikatto. Rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 1899. Töitä viivästyttivät seuraavana kesänä lakkoon menneet muurarit, ja rakennus valmistui lopullisesti 1901.

Katajanokan Kaiku 2021

Juho Nurmi

Tulli- ja pakkahuone on rakennettu puhtaaksi muuratusta tiilestä. Tyylillisesti siinä on viitteitä keskiaikaiseen linna- ja pohjoismaiseen renessanssiarkkitehtuuriin. Tulli- ja pakkahuone on yksi Nyströmin hienostuneimmista hyötyarkkitehtuurin toteutumista. Rakentaja-lehti arvio vastavalmistunutta rakennusta ja näki sen detaljikäsittelyn olleen kauttaaltaan tunnollisesti ja maulla tehtyä ja rakennuksen omaavan kauttaaltaan ”modernisen” luonteen. Tavaroiden tullaus ja varastointi loppui rakennuksessa 1974. Nykyisin se on eri liikkeiden ja tapahtumajärjestäjien käytössä. Patrik Rastenberger

Teksti: Teppo Jokinen

Alexander Eugen Maconi

Katajanokan Kaiku 2021

ALKUUN

39 € / hlö KUHA ON MAKKARA L G Linnan keittiössä käsityönä valmistettua kuhamakkaraa, höysteenä luumukompottia & sitrusmajoneesia

HÄRÄN SISÄFILEPIHVI L G kastanjaragua, mustajuuripyreetä & punaviinikastiketta TAI PAISTETTUA SIIKAA L G pikkelöityä keltajuurta, punajuurihummusta & hernekastiketta

7.–23.12.2021 MA–PE 11–15 LA 13–15 MAKEA LOPETUS

Lounas sisältää 3 ruokalajin menun. Erityisruokavaliot huomioitavissa.

PÄÄRUOAKSI

VANKILAN JOHTAJAN JOULULOUNAS

PIPARIKAKKUJUUSTOKAKKUA L G kirsikkakompottia

TAI NOKKOSPIHVI V G savumustajuuripyreetä & lehtikaalikastiketta

RAVINTOLA LINNANKELLARI Merikasarminkatu 1, 00160 Helsinki linnankellari.fi | +358 50 432 8320 | reservations@linnankellari.fi

ILAHDUTA ALTAAN LAHJAKORTILLA

Meiltä löydät jokaiselle sopivan elämyksen: Avoin lahjakortti haluamallasi summalla tai uintiliput yhdistettynä joko wellness-tuntiin tai aamiaiseen Lahjakortin voit ostaa verkkokaupastamme tai lipunmyynnistämme.

www.allasseapool.fi/liput

Katajanokan Kaiku 2021

Katajanokan rakennusvalvoja Rakennusvalvonta toimii hajautetusti ja etätöissä muiden virastojen tapaan. Niin myös Hannu Havas toimistossaan Helenankadulla.Työkenttä on laaja: Katajanokan, Kruununhaan ja Suomenlinnan rakennus- ja muutosluvat.Valvoja toimii alueellaan itsenäisesti.Valvontatiimissä puidaan esille tulleita kysymyksiä ja isot asiat viedään virastotasolle.

avas tuntee Katajanokan. Diplomityö oli Merenkulkumuseon suunnittelu Tulli- ja Pakkahuoneeseen. Rakennuksen kylmän tilan käyttö oli silloin ja on edelleen kehittämisen haaste. Koulupoikana kesäduuni sattui sekin lähistölle, Hylkysaaren merimuseon rakennustyömaalle. Työpöydällä on nyt Kanavarannan ravintolarivin terassien kattaminen, vierasvenesataman alue ja hotellihankkeita. Katajanokan hotellistuminen on jo pitkällä. Kehitys näyttää jatkuvan. Pitkäjänteisiä valvontaprojekteja uralla on ollut Viikin aluerakentaminen ja monet vaiheet läpikäynyt Torikortteleiden kehittämisprojekti. Silloisen virkaajan loppuessa lähin avoin ravintola sijaitsi Erottajalla, eikä iltakahviloita ollut. Havaksen arvomaailmassa kaupunkikeskusta ja kaupunkielämä on hyvin sisäistetty. Hän toteaa tyydytyksellä Allas Sea Poolin ja Kanavarannan ”uuden Nyhavnin” onnistuneesti laajentaneen kaupunkikeskustaa Aleksin hiljaiseen itäpäähän. Hannu Havas on tullut monelle tutuksi Katajanokan rakennushankkeista ja muutosluvista. Alueelle suunnittelemaan palkataan kokeneita arkkitehteja. Rakentamisessa virkamiehiä kuunnellaan, yhteistyö on sujuvaa. Hannu hoitaa neuvonta-asiat mieluiten pu-

helimella. Kysymykset selviävät kerralla, eikä tarvita pitkää meilienvaihtoa. Jatkuvasti muuttuvat rakentamismääräykset keskittyvät uudisrakentamiseen. Havas nostaa esille paloturvallisuuden, joka uudisrakentamisessa on jo hyvällä tolalla. Kannattaako raapia tikkuja kynnen alle, kun ongelmat ovat nykyisessä rakennuskannassa, Havas kysyy. Hannu Havas on jäämässä eläkkeelle. Hän toivoo ehtivänsä siirtää Katajanokan vaiheista kertynyttä tietoa seuraajalleen. Katajanokkaseura kiittää pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä! Teksti: Martin Bunders Kuva: Tuula Palaste

Katajanokan Kaiku 2021

”Nyt olisi korkea aika toteuttaa Sonckin haaveilut!”

Katajanokan Kaiku 2021

Kuva: Tuula Palaste

Satamakatu kaikille

– satamasta satamaan Eteläsatama on ajankohtainen Helsingin kaupungin kehittämiskohteena. Kuten viime vuoden Kaiussa kerrottiin, on Katajanokan rantavyöhyke tärkeässä roolissa.

äkyvänä ja näyttävänä esimerkkinä on äsken puretun makasiinin K6 paikalle nouseva Katajanokan Laituri, Varman ja Stora Enson puurakentamisen hanke, jonne on tulossa pääkonttorin ja hotellin ohella julkisia tiloja palvelemaan kaupunkilaisia ja matkailijoita. Tämä antaa mainion tilaisuuden kehittää kaupunkitiloja laajemmin ja avata Satamakatua pitkin ainutlaatuinen tilallinen yhteys satamasta satamaan.

Satamakadun vaiheet Hieman yllättäen Katajanokka kuuluu Helsingin eniten suunniteltuihin kaupunginosiin. 1700–1800-luvuilla laadittiin yli kaksikymmentä asemakaavasuunnitelmaa, joista vasta viimeinen, vuodelta 1895, johti kaavoitetun kaupunginosan rakentamiseen. Sattumoisin kaavan laatinut kaupungininsinööri Herman Norrmén oli allekirjoittaneen isoäidin isä. (Norrménin palatsin oli rakennuttanut Hermanin veli Alfred v. 1897.) Asemakaava on edelleen voimassa, yhtenä Helsingin vanhimmista, juuri täällä Katajanokanlaiturin alueella. Sitä edeltävä, kaupungininsinööri Th. Tallqvistin v. 1882 laatima kaavasuunnitelma loi perustan Suomen nykyaikaisimmalle, rautatiehen tukeutuvalle satamalle. Junarata valmistui v. 1895. Arkkitehti Lars Sonck kritisoi voimakkaasti artikkelissaan Modern vandalism (1898) insinöörihenkistä kaavasuunnittelua: ”Pienintäkään aluetta ei ole varattu sellaiseen, joka tarkoittaisi Helsingin asukkaiden viihtyisyyttä ja joka antaisi heille merenselkien ihanasti ympäröimällä niemellä virkistyspaikan: pieni paviljonki tai jokin muu sellainen, josta he voisivat nauttia näköalasta satamaan ja merenselille.” Nyt olisi korkea aika toteuttaa Sonckin haaveilut!

(Läntinen) Satamakatu löysi varhain nykyisen paikkansa Katajanokan korttelirakenteessa. 1800-luvun keskivaiheilla Pohjoissatama oli aktiivikäytössä, kun Eteläsataman ranta oli vielä luonnontilassa ennen vapaamuotoisen, vaatimattoman asutuksen rakentamista. Karta öfver Helsingfors 1866, C. Reuter. Doria.

siinä oli kanava, toisissa komea bulevardi tai esplanadi, Tallqvistin kaavassa rautatierata. Ja kulkihan kadun alapuolella Smith-Polvisen suuren liikenneselvityksen (1968) eteläinen moottoritielenkki noustakseen Eteläsataman alta Kasinon nurkalla maanpinnalle, kohti valtavaa moottoritieliittymää Tervasaaren kohdalla. Satamakatu on lyhyt, mutta sisältää tiivistetysti monenlaisia julkisen kaupunkitilan ympäristöjä ja kulttuurikerrostumia: on mannermaista bulevardin ja kauppakadun tunnelmaa, on muotopuisto katedraalin suojassa, on klassismia, jugendia ja funkista, on risteilijälaituri ja pienvenesatama, on vilinää ja ratikkaa – Skattan elämänlinjaa. Satamakadun elämää ja asujaimistoa Jyrki Koulumies esitteli kymmenen vuoden takaisessa Kaiussa, joten siitä ei nyt sen enempää (sähköiset Kaiut löytyvät osoitteesta skatta.fi).

Moni-ilmeinen kaupunkimiljöö

Satamakadun jaksot – keskeltä kohti Satamakadun paikka kahden kalliokukkulan ja kah- satamia den lahdenpoukaman välissä oli löytynyt jo varhaisissa suunnitelmissa. Jossakin suunnitelmassa

Oheisessa piirroksessa on ideoitu, miten Satamakadun ympäristöä voisi kehittää kaikille sopivaksi Katajanokan Kaiku 2021

ja kiinnostavaksi. Tekstit antavat viitteitä tärkeistä paikoista ja mahdollisista toiminnoista. Satamakadun keskeiseen jaksoon tiivistyy koko kaupunginosan ominaisluonne, paikan henki. Toisella puolella jugendkorttelit torneineen ja erkkereineen. Toisella puolella kohti Uspenskin katedraalia nouseva Tove Janssonin puisto. Uudempana kerrostumana entisen Keskon pääkonttorin ja Kanavakadun mäen laadukas toimitila-arkkitehtuuri – joskin Rahapajan naapuritaloista on kiistaa käyty. Ratikkapysäkin ohella uusittu päivittäistavarakauppa tuo vilinää ja asiakkaita myös kivijalkaliikkeisiin ja kioskeihin. Tuulahduksia mannermaisesta elämästä. Alun perin bulevardiksi tai esplanadiksi kaavailtu katu ei sellaisena toteutunut – eikä eheä katutila muu-

Avara mutta kaupunkimainen katutila satamasta satamaan on harvinaisuus kansainvälisestikin. Ei edes Tukholman tai Pietarin keskustoista löydy aivan vastaavaa. ’Bellevuen kulma’ katselutasanne ’Tove Janssonin puisto’ leikkipuisto ’Nuuskamuikkunen’ koirapuisto ’Ynk’ ’Lantinaukio’ katušakki /-koris hulevesiallas/ leikkivenelammikko liikunta-, kulttuuri- tms. julkinen rakennus ’Kaijan terde’

tenkaan – mutta urbaania vehreyttä on kyllä. Sitä voisi lisätäkin, mutta ennen kaikkea kaivataan puiston jatkeeksi tilaa tapahtumia, tapaamisia ja vaikkapa taiteita varten. ’Skattantori ’, lähentäisi ”vanhan Katajanokan” asuinkorttelit puistoon. Pohjoissataman suunnassa kadun toiminnallisuus vähenee. Katu on äskettäin kunnostettu, mutta väljempää tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille on osoitettavissa pysäköintiä vähentämättä. Maanalaisen autohallin takia bulevardikujanne ei ole mahdollinen, joten on tyytyminen istutusaltaisiin, kunnes ’Bertha Pauligin aukion’ puut kasvavat korkeutta. ’Kipparinaukioksi’ merkitty kohta oli alkujaan satama-altaaksi kunnostettavaksi aiottu lahdenpoukama, joka kuitenkin täytettiin jokseenkin nykyiseen laajuu-

näkymä kohti Kalasataman torneja maa- ja merimerkki ’Pooki--Båk’ ’Kipparinaukio’

’Bertha Pauligin aukio’ ’Jugend-nokka’

’Skattantori’ urbaania taidetta ’Skattansolmu’ fillarireitti juhlailtojen lasersäde monitoimihuone ’Tulli ja Pakka’ kuntoilupiste ’Satamatori’ pääkonttori ja hotelli ’Katajanokan Laituri’ maa- ja merimerkki ’Kraana’ näköalapaikka ’Komentosilta’ näkymä Makasiinilaiturile ja Tähtitorninmäelle

Katajanokan Kaiku 2021

teen 1900-luvun alussa. Sen laituri pienine varastorakennuksineen toimi keskeisimpänä Pohjoissataman rantautumispaikkana, kuten oheinen kuva kertoo. Nykyisen ulkoasunsa aukio sai vuosituhannen vaihteessa ja se kaipaa lähinnä harkittua toiminnallista ja ympäristöllistä ylläpitoa. Viereinen Kasino toimii arvokkaana vetovoimatekijänä.

Katajanokan laiturista on kehitettävä Eteläsataman helmi! Myös Eteläsataman puolella Satamakatu päättyi vielä 1800-luvun lopulla lahdenpoukamaan, jonka ranta sivusi Kanavakatua. Ennen vuosisadan vaihdetta alue täytettiin kuitenkin nykyaikaiseksi laivalaituriksi rau-

kinomaisesti siihen sopivat toiminnot ja rakenteet/ kalusteet/istutukset. Satamakadun päätteenä ’Laiturin’ parina voisi olla nostureiden ja valonheittimien perinteitä jatkava näköalarakennelma (’Kraana’) meren ylle kurkottavine ’Komentosiltoineen’.

Vaihtuvat tunnelmat Satamakatu on nimeltään ja näkymiltään merellinen. Näin myös pienilmastoltaan. Tunnelma vaihtuu säätilan ja vuodenajan mukaan. Satamakatua aina 16-vuotiaaksi tallanneen Tove Janssonin teksteistä nousee usein kausi syksystä kevääseen: ”…om dagarna kommer dimman in från havet, vi har haft snödimma en mycket lång tid nu och gått omkring i halvdager.”… ”Jag gick ut på gatan. Där var ljudet av framstörtande vatten nästan våldsamt, det rasslade och flödade över gata och trottoar och hela tiden de tunga dunsarna av fallande snö.” Mutta urbaani kesä meren – elävän sataman – äärellä on lyömätön, kuten Allas Sea Poolista tiedämme! Teksti ja piirros: Staffan Lodenius

Satamakadun historiaa koskevat lähteet Källor angående Hamngatans historia: Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri, Katajanokan kaupunginosan inventointi. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/1998. Katajanokan Kanavaterminaalin alue – asemakaavahistoria, rakennushistoria ja kaupunkikuvan kehitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto / Tmi Lauri Putkonen 1.3.2010.

Sikari osoittaa sopivaa maa- ja merimerkin paikkaa. Kuva elokuvasta Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962). Kuvalähde: ALA & al. 2008. Kirjava satama - Helsingin Eteläsataman ranta-alueiden ideasuunnitelma ja käytön konsepti. Helsingin kaupunki.

tatieratoineen, merkittävimpänä rakennuksena Tullija pakkahuone (Gustaf Nyström 1901). Alue on enemmän tai vähemmän ollut kaupunkilaisilta suljettuna – 1930–60-luvuilla satamavarastot katkaisivat näköyhteydenkin – meidän päiviimme asti, joten sen avaaminen ’Katajanokan Laituri’ -hankkeen yhteydessä on todella merkittävä mahdollisuus. Mikäli mahdollisuus laivojen kiinnittämiseen entisen Kanavaterminaalin kohdalle säilyy, tulee varmistaa jalankulku laiturilla. Luotsikadun kulma, ”Jugend-nokka”. Piirroksessa on esitetty leveä julkinen tila Kanavakadulta meren äärelle (’Satamatori’) sekä esimerKatajanokan Kaiku 2021

Huomaavaisen liikkumisen tiekartta Helsingin koko kantakaupungin liikennejärjestelyt ovat muutoksen edessä, kun tiivistettävässä kaupungissa suositaan kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Samanaikaisesti käy väittely kuumana, kun pyöräilijät ja sähköisillä vempaimilla liikkujat valtaavat jalka- ja puistokäytäviä. Viihtyvyys ja turvallisuus ovat koetuksella.

atajanokka ei-läpiajettavana saarena voisi toimia ”harmonisen yhteiselon pilottihankkeen” kohdealueena, kun kehitetään pelisääntöjä, missä ja miten eri liikkumismuodot voivat kulkea toisiaan liikaa häiritsemättä. Ympäristöä muotoiltaisiin niin, että siitä voidaan lukea säännöt ilman liikennemerkkejäkin. Karttapiirrokseen on merkitty liikkumisen reitit ja alueet eri väreillä, jotka kertovat kenen ehdoilla on tarkoitus liikkua ja muotoilla ympäristöä. Sen mukaan esimerkiksi nopeuksia säädetään. Rakennetussa ympäristössä reittejä ja niiden liittymiskohtia voidaan merkitä mm. pinnoitteiden materiaalilla ja väreillä, kavennuksilla ja kynnyksillä, kadun kalusteilla ja istutuksilla tai reittien mitoituksella ja geometrialla. Tärkeintä on havainnollisuus ja johdonmukaisuus. Katajanokalle tultaessa eri liikkumismuodoin voidaan selkeillä opasteilla kertoa alueella vallitsevat säännöt ja suositukset.

Tiekartan on tarkoitus toimia kokonaisvisiona, johon voidaan suhteuttaa yksittäisiä ratkaisuja. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat Katajanokanrannan suojateiden lisääminen tai Merikasarminkadun yksisuuntaistaminen itään päin (mikä poistaisi yhden Helsingin pahimmista liikennerikkomuspaikoista). 20

Katajanokan Kaiku 2021

Kaupunkikeskustaan liittyvällä pihakatutyyppisellä vyöhykkeellä liikkuminen eri välineillä sekä oleskelu ja ravintolatoiminta erilaisine kalusteineen ja rakenteineen on sallittu – jalankulkijoiden ehdoilla (n. 5-8 km/h). Puistokäytävillä ja muilla jalankulkureiteillä pyöräily on mahdollista vain jalankulkijoiden ehdoilla (n. 5-8 km/h), ei sähköisillä laitteilla. Pyöräilylle selkeästi merkityillä reitillä sallitaan myös sähköllä kulkevat välineet (n. 15–20 km(h). Jos samalla reitillä on myös jalankulkua, osoitetaan selkeät ”suositusreviirit” kummallekin ryhmälle. Tavallisten katujen ajoväylillä (kapea viiva) liikutaan kaikin liikennevälinein, asutusta huomioon ottaen. Jalkakäytävillä saa pyörällä vain alle 12-vuotiaat lapset. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla katuosuuksilla liikkumisympäristössä ja kadun kalusteissa otetaan historialliset ja arkkitehtoniset arvot erityisesti huomioon. (30 km/h) Raskaiden ajoneuvojen väylillä (leveä viiva) sekä raitiotiekaduilla liikenneturvallisuus ja ympäristövaikutusten hallinta on etusijalla. (40 km/h) Katajanokan identiteettiakseli kokoaa jalankulun ja pyöräilyn keskeiset liikkumisvirrat yhteen ja toimii Skattan tunnisteraittina Päävartiontorilta reittiä Kanavakatu –Tove Janssonin puisto – Kruunuvuorenkatu – Linnanpuisto – Merikasarminkatu pitkin Laivastopuistoon laitureineen, näkymän päätteenä Hylkysaari ja sen taakse kohoava Kruunuvuorensillan pyloni

Resumé - med miljöfrågor i fokus Som vi alla märker när vi rör oss på våra gator och i våra parker, är byggnadsverksamheten på Skatudden fortsättningsvis livlig. Miljöutskottet i Skatuddsföreningen följer med situationen och försöker också verka för att förändringarna ska vara till det bättre, inte till förfång. I översikten på sidorna 52–57 presenteras kort de viktigaste projekten som är på gång eller på kommande.

är kan man lyfta fram läget på kajerna och stränderna längs Södra hamnen och dess inlopp. Frågan är dagsaktuell i och med att lagerbyggnaden K6 nu rivits och ska ersättas med en nybyggnad som ska inhysa Stora Ensos huvudkontor och ett hotell men också utrymmen öppna för allmänheten. Projektet öppnar tillgängligheten till och kontakten med Södra hamnen – även om öppnandet sker gradvis, eftersom man vill ge möjlighet för kryssningsfartyg att lägga an också i fortsättningen. Den förbättrade kontakten till Södra hamnen har gett inspiration till en studie över Hamngatan och dess utvecklingsmöjligheter som ett särpräglat stadsrum. Det är nämligen unikt med en tätbyggd centrumgata som sträcker sig från hamn till hamn. I Stockholms absoluta centrum kommer man att tänka på Stallgatan mellan Strömmen (med Kungliga slottet) och Nybroviken (med Dramaten) och i St Petersburg på ståtliga gator som mynnar ut mot Neva, men inte har de samma distinkta och mångfunktionella karaktär som Hamngatan! Hamngatan hittade tidigt sin plats i de många stadsplaner som skissades under 1800-talet, eftersom en dalgång mellan två bergskullar förenade två små vikar i vardera Norra och Södra hamnen. Gatans karaktär varierade dock, den kunde vara en esplanad eller bulevard, en kanal eller en järnvägsbana. Den slutliga, stadfästa planen gjordes av stadsingenjör Herman Norrmén år 1894, och faktiskt är den fortfarande gällande på delar av Skatuddskajen. Arkitekt Lars Sonck var ändå inte nöjd med den ingenjörsritade stadsplanen för bostadskvarteren och skrev år 1898 i artikeln Modern vandalism bl.a. följande: ”Icke det minsta område är reserveradt för syften som avsåge Helsingforsbornas trefnad och på den härligt belägna fjärdomslutna udden gåfve dem en

rekreationsplats, en liten paviljong eller dylikt, där de kunna njuta af utsikten öfver hamnar och fjärdar.” Nu skulle det vara hög tid att förverkliga Soncks drömmar! Från hamn till hamn! Kartskissen med dess beteckningar och namnförslag vill ge en antydan om vad man med små ombyggnadsåtgärder och upprustning av den offentliga miljön kunde åstadkomma. Hamngatan utgör samtidigt övergångszon från stadens kärncentrum till Skatuddens bostadsdominerade områden, ett område där olika trafikformer och -strömmar möts. Hur detta kunde ordnas inom hela stadsdelen tas upp i idévisionen ’Vägkarta över ansvarsfull rörlighet’ (ursäkta den styva formuleringen på svenska). Tanken är att Skatudden kunde fungera som ett pilotområde, där man medvetet går in för att utforma den byggda miljön så att alla som rör sig där – barn, vuxna, seniorer, rörelsehämmade, joggare, cyklister, elsparkbrädsåkare, bilister, servicefordon, långtradare, spårvagnar osv. – kan uppfatta de gemensamma spelreglerna som gäller på vart område och som utgår från den svagaste partens villkor. I schemat visas t.ex. med rött de rutter som utmärks enligt cyklisternas behov – när de rör sig på andra områden sker det på de andra trafikanternas villkor. Som en detalj har visats Skatuddens ”identitetsaxel” från Högvaktstorget fram till stranden mot Vrakholmen. Staffan Lodenius (barnbarnsbarn till Herrman Norrmén)

Katajanokan Kaiku 2021

Kuntavaalit koronan varjossa Koronan kurjistamissa olosuhteissa keväiset kuntavaalit jouduttiin siirtämään alkukesään. Paikallisvaalien siirtoon suhtauduttiin ilman suuria intohimoja. Kun vaaleissa puhuttiin etupäässä valtakunnan asioista, koska kunnan poliittisia asioita ei juuri ollut, kiinnostusta vaaleja kohtaan osoittava mittari eli äänestysprosentti jäi alhaiseksi, koko maassa vain 55 %, Helsingissä 62 %, mutta Katajanokalla jopa 74 %.

äyttää siltä, että kunta ei ole enää ihmisille yhtä tärkeä kuin ennen, siitä on tulemassa vain tekninen hallintorakenne. Suhteellinen vaalijärjestelmä takasi sen, että poliittinen vakaus ja puolueiden keskinäiset valtasuhteet säilyivät jotakuinkin ennallaan. Alkukesän kuntavaaleissa Helsingissä annetuista noin 350 000 äänestä noin 1 % tuli Katajanokalta. Sellaisella osuudella ei valtasuhteita keikauteta kaupungissa. Skattan poliittinen painoarvo säilyy kevyenä. Helsinkiä pitkään hallinneet poliittiset puolueet Kokoomus ja Vihreät säilyttivät suosikkiasemansa edelleen Katajanokalla. Nämä puolueet keräsivät valtaosan (58%) Katajanokalla annetuista äänistä. Äänet keskittyivät suurten puolueiden kärkiehdokkaille kuten Kokoomuksen Elina Valtoselle ja Juhana Vartiaiselle. Heidän yhteinen ääniosuutensa puolueen saamista äänistä oli noin 50 %. Perussuomalaisten äänistä valtaosa (70 %) meni Jussi Halla-aholle. Vaalien tuloksena Katajanokka säilyi vahvana sinivihreän blokin linnakKatajanokkalaisten äänten jakautuminen

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki ja tietokirjailija Anton Monti

Katajanokan Kaiku 2021

keena. Vasemmistoliitto sai noin 11 %, SDP 9 %. Rkp säilytti myös perinteisen suhteellisen vahvan asemansa yli 8 %:n ääniosuudella. Katajanokalta kaupunginvaltuustoon valittiin: Seija Muurinen, Jenni Pajunen, Marcus Rantala ja Anni Sinnemäki, joka sai vihreiden äänistä Katajanokalla 22 %. Lukuisilla sirpalepuolueilla oli kulmakunnallamme olematon kannatus. Teksti: Erkki Leimu Kuva: Aurora Heickell

OMASTADI

OmaStadin toinen kierros OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia ja yksi väylä kaupunkilaisille vaikuttaa kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön.

yksyllä 2020 kaupunkilaiset jättivät lähes 1 500 ideaa kaupungin kehittämiseksi. Ideoissa korostuivat lähiympäristön viihtyisyys ja toimintamahdollisuudet. Ideoiden arvioinnin jälkeen käynnistyi verkkotyöpajoissa yhteiskehittäminen, jonka aikana ideoista tehtiin OmaStadin kriteerit täyttäviä ehdotuksia yhdessä kaupungin eri toimialojen asiantuntijoiden ja asukkaiden välillä. Nyt lokakuun äänestyksessä jokainen tänä vuonna 12 vuotta täyttävä ja sitä vanhempi helsinkiläinen sai äänestää. Eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan jokaiselta seitsemältä suurpiiriltä ja lisäksi Helsingin yhteisistä ehdotuksista.

Eteläisen suurpiirin alueella aktiivista ideointia Eteläisen suurpiirin alueella, johon Katajanokka kuuluu, jätettiin yli 200 ideaa, joista 150 täytti OmaStadi-kriteerit ja eteni yhteiskehittämisvaiheeseen. Yhteiskehittämisvaiheessa ideoista työstettiin ehdotuksia, joista äänestyksessä oli mukana 52 eteläisen Helsingin kehittämiseen liittyvää ehdotusta. Eteläisen suurpiirin määräraha ehdotusten toteutukseen on yli 1,3 miljoonaa euroa. ”Ehdotusten joukosta nousi selkeästi esiin ehdotukset, joissa korostuu tämän suurpiirin merellinen sijainti. Katajanokan ehdotukset sijoittuivat pääosin kauniille rantareitille, johon toivottiin ulkoliikuntapaikkojen ja kävelyreittien parannusta sekä Matruusinpuiston kunnostamista piknikpaikaksi. Yhteiskehittämisvaiheessa oli hienoa nähdä, kuinka Katajanokan ideoijat löysivät lähikaupunginosien ideoiden jättäjät ja yhdistelivät ideoita heidän kanssaan. Syntyi loistavia ehdotuksia kuten Katajanokan ja Kruununhaan liikuntapaikat kuntoon, Suomenlinnan, Kruununhaan, Tervasaareen ja Katajanokan leikkipuistojen uudistaminen ja Uimapaikkoja Etelä-Helsinkiin. Yhteistyössä on aina omat etunsa ja se ilahduttaa varmasti kaikkien mieltä”, eteläisen suurpiirin stadiluotsi Jarkko Laaksonen arvelee.

OmaStadin toisella kierroksella Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ehdotusten toteuttamiseen. Äänestystuloksesta Toteutuslistoille nousivat ne ehdotukset, joilla eniten ääniä, ja jotka mahtuvat alueen budjettiin. Eteläisellä suurpiirillä toteutukseen pääsi 15 ehdotusta, joista Katajanokkaa koskevia: Roskan poistaminen merestä ja riskien minimointi (35 000 €), Uimapaikkoja Etelä-Helsinkiin (100 000 €), Maatrampoliineja Suomenlinnaan, Johariin, Katajanokalle, Koffin puistoon ja Kaivopuistoon – hauska liikuntamuoto kaiken ikäisille (50 000 €) ja Katajanokan ja Kruununhaan ulkoliikuntapaikat (90 000 €). Kaikki OmaStadin vaiheet ideoista aina äänestyksessä menestyneisiin on nähtävillä omastadi.hel.fisivustolla. Katajanokalla äänestysprosentti oli muihin alueisiin verrattuna hyvä: 13,71 % (611 äänestäjää, äänioikeutettuja, eli yli 12-vuotiaita asukkaita 4 457). Koko Helsingin äänestysprosentti oli 8,1 % ja koko eteläisen suurpiirin 8,0 %. Olisikohan toteutuslistalla useampi Katajanokkaa koskeva ehdotus, jos äänestysprosenttimme olisi ollut vielä korkeampi? Vai pitäisiköhän OmaStadi-konseptia vielä kehittää? Seuraava OmaStadi-kierros alkaa joko loppuvuodesta 2022 tai keväällä 2023. Helsingin kaupungin eteläisen suurpiirin stadiluotsi Jarkko Laaksonen

Katajanokan Kaiku 2021

AARNO LAITINEN (1943-2021) IN MEMORIAM

Artikkeli on julkaistu aiemmin Katajanokan Kaiussa 2006.

Katajanokan pesänjakaja Kuka suomalainen kirjailija/toimittaja on päässyt Väinö Linnan jälkeen toiseksi korkeimpaan painokseen (170 000) tai jonka käsikirjoittama Hyvät Herrat tvsarjan kauppaneuvos Paukku keräsi 1,3-1,5 miljoonaa katsojaa? Tv:n Itsevaltiaat pääsee tänään 600 000:n paikkeille ja Hyvät Herrat vielä uusintoinakin 400 000:n rajalle. Vastaus on Katajanolla asuva Aarno Laitinen!

uonna 1981 ilmestynyt Tamminiemen Pesänjakajat oli rohkea kirja ja sen vaikutus poliittisen ilmapiirimme tervehdyttämiseksi oli mitä ilmeisin. Aarno Laitisen kolumnit Iltalehdessä ovat lähes aina yllätyksellisiä. Pääsääntöisesti aiheet käsittelevät tai sivuavat epäkohtia yhteiskunnassamme. Avaan aina tietyllä jännityksellä Iltalehden lauantaisin Aarno Laitisen ollessa kolumnivuorossa. Lauantaina 11. marraskuuta 2006 kolumni käsitteli optioita, ahneutta ja eriarvoistumista. Se oli rohkea kolumni. Aarno Laitinen (s. 1943) aloitti toimittajana Helsingin Sanomissa 40 vuotta sitten. Työmarkkina- ja ammattiyhdistysliike taustanani tiedän, että Aarno Laitinen oli ensimmäisiä työmarkkinatoimittajia suurissa päivälehdissä. Lehtimaailmasta löytyi puoliso Seija Sartti, joka on myös merkittävä toimittaja ja katajanokkalainen.

Nykyisyys kasvaa historiasta Aarno Laitisen kirjoituksista huokuu hyvä ja monipuolinen historian tuntemus. Valitettavan usein kuulee ja näkee historiattomien ihmisten mielipiteitä. Niistä puuttuu ajan kolmiulotteisuus: mennyt, nykyisyys sekä näistä kasvanut ja kasvava tulevaisuus. Aarno Laitinen lukee nykyisin erityisesti yrityshistorioita ja Helsingin historiaa. Aikaisempi läheinen suhde uuteen kaunokirjallisuuteen on muuttunut ja lukeminen keskittyy uudelleen klassikoihin kuten Dostojevskiin, Gogoliin ja Linnaan. Aarno Laitinen opasti haastattelutilanteessa mm. tiedolla, että tango tuli Suomeen Katajanokan kautta v. 1912. Tangokoulu oli tuolloin Luotsikatu 14:ssä, talossa, jota Suomen maailmankartalle juossut Hannes Kolehmainen muurasi. 24

Katajanokan Kaiku 2021

Aarno Laitinen (Pekka Vuori 2021)

Aarno Laitinen on kirjoittanut useita kirjoja. Niissä on käsitelty mm. talousrikollisuutta Suomessa, aihetta, josta ei juuri kukaan ollut aikaisemmin kirjoittanut. Kremlin kellokkaat (1983) käsitteli ulkopolitiikkaa ja sen käyttämistä sisäpolitiikan välineenä. Aarno Laitinen opiskeli venäjää viitenä kesänä Moskovassa. Tänään venäjän kieleen tulisi Suomessa panostaa. Venäjää luetaan vapaavalintaisena enemmän Ruotsissa ja Norjassakin kuin Suomessa. Koulun antamat eväät elämää varten olivat aikanaan varsin puutteellisia tai jopa vääriä. Opettaja pelotteli koululaisia sillä, että he joutuvat Wärtsilän telakalle töihin, elleivät opi kunnolla saksaa. Ruumiillisella työllä pelottelu oli yleisesti koulun arkea tämänkin kirjoittajalle. Aarno Laitinen on avustanut Katajanokan Kaiku -lehteä useina vuosina. Tätä artikkelia varten esittämiini kysymyksiini sain vastaukset, joissa on Aarno Laitisen tavaramerkki, persoona ja laaja tietotaso sekä ennakkoluulottomuus. Vastaukset ovat realistisia, mielenkiintoisia, yllättäviä ja pirullisiakin. Katajanokan hyvät ja huonot puolet? Miten päädyit puolisosi kanssa katajanokkalaiseksi? - Katajanokka on kuin kirkonkylä kaupungin kyljessä, on merta ja kauniita jugend-taloja, tori ja halli lähellä. Olin matkoilla, kun kiinteistövälittäjä houkutteli vaimon katsomaan asuntoa, johon hän mieltyi. Miehellähän on perheessä oikeus esittää vain lyhyitä

kannatuspuheenvuoroja ja maksaa vaimon oikut. Näin jälkeenpäin en kuitenkaan valita. Jos Katajanokalta täytyy jotain ikävää keksiä, niin röyhkeät ja piittaamattomat koiranomistajat, jotka kusettavat koiransa meidän ulko-oven pieleen eivätkä korjaa paskoja.

Mitä Katajanokan liikenteelle tulisi tehdä? - Rakentaa autoluola, että autot saisi maan alle. Oli typerää vastustaa autoluolia. Katajanokalla pärjää hyvin ilman autoakin. Nelosen ratikka on mainio. Polkupyörällä pääsee Katajanokalta taksiakin nopeammin kantakaupunkiin. Eikä täältä ole pitkä matka kävelläkään keskustaan. Olet tehnyt median palveluksessa pitkän päivätyön ja se toivottavasti jatkuu vielä pitkään. Lisäksi olet julkaissut huomattavan määrän kirjoja. Kaikille niille on yhteistä rohkea ja kriittinen poliittisen ja muun ympäristöämme ja siihen vaikuttavien ihmisten ja yhteisöjen tarkastelu. Mitkä seikat vaikuttivat nuoruudessasi työuran valintaan? Toimitusmaailman hyvät puolet ja arviosi median roolista pitemmällä aikavälillä? - Tulin ammattiin pelkän sattuman vuoksi ja jäin sille tielle. Vaikea keksiä toimitusmaailmasta enää kovin paljon hyvää. Toimittajat ovat raitistuneet niin, ettei löydä juuri ryyppykavereita. Uusi polvi on melko tietämätöntä ja sivistymätöntä. Suurista toimituksista on tullut eräänlaisia luostareita, joihin mediamunkit ja -nunnat eristäytyvät oikeasta elämästä ja tiedosta. Siellä keksitään omia uskonkappaleita kuten luostareissakin. Toimittajat hurahtavat aina joukolla humpuukiaatteisiin kuten taistolaisuuteen, vihreyteen tai feminismiin. Sinä olet oman tien kulkija. Vain harva toimittaja on pystynyt tähän. Mitenkä arvomaailmasi on kehittynyt lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen? - Tuskin olisin itsekään keksinyt näin mielistelevää kysymystä. Kun on viettänyt leluttoman lapsuuden, leikkikenttinä Rööperin pommitusrauniot, ilman sosiaalidemokraattisia hoivatätejä ja ulkoleikkitoimen tarkastajia, kuunnellut kaikki sota- ja punavankitarinat lauantain yleisessä saunassa, tutustunut oikeaan työhön satamissa, rakennuksilla ja tehtaissa, oppinut tuntemaan työn kautta lähes kaikki poliitikot ja ammattiyhdistysjohtajat, niin kai siitä väkisinkin tarttuu jo-

Aarno Laitinen Risto Laakkosen haastateltavana ravintola Poseidonissa

tain tietoa ja kokemusta. Eikä kirjojakaan pidä väheksyä. Kansalaisjärjestöjen merkitys? Mihin suuntaan Katajanokka -seuran toimintaa voitaisiin kehittää? - Kun kommunistinen puolue romahti Suomessa ja sen peitejärjestöksi perustettiin Vasemmistoliitto, stalinistit valtasivat nopeasti asukasyhdistykset. Yhdessä vihreiden kanssa asukasyhdistyksistä on tullut urbaaneja kiusantekijöitä. Toivottavasti Katajanokkaseurasta ei tule Kruununhaan tai Kampin seurojen tapaista rettelöitsijää, jonka päätehtävä on estää kaikki muutokset, joita elävä elämä kaipaa. Kaupunkiin kuuluvat pulut ja puliukot, autot ja ratikat, tuoksut ja äänet. Kun en ole eläissäni asunut Liisankatua pohjoisempana, olen haikeana katsonut kaupunginosien kuihtumista. Ensin lähtevät puliukot ja huorat, sitten tehtaat, työläiset, kaupat ja palvelut. Kun vuorineuvokset ja optiomiljonäärit valtaavat asunnot ja arkkitehtitoimistot katutason myymälät, alkaa kaupunginosan kuihtuminen. Asunto kannattaa valita sieltä missä spurgut viihtyvät. Eivät he viihdy Eirassa, Kaivopuistossa, Kauniaisissa tai Westendissä. Spurguilla pitää olla ympärillään meri, laivoja, puistoja. Onneksi Katajanokka tuottaa omia spurguja, kun vanhat ovat jo muuttaneet pois tai menneet hautaan. Risto Laakkonen, Katajanokkaseuran jäsen, Emeritus neuvotteleva virkamies ja kansainvälinen toimija Risto Laakkonen 1939-2020

Katajanokan Kaiku 2021

Isoisäni sauna – Katajanokan Kylpylä Asuin lapsena Katajanokalla 1940–50-luvuilla. Silloin saunoimme Vyökatu 8:ssa, Koiton talon saunassa, jonka yrittäjänä toimi isoisäni August Talvio, apunaan puolisonsa Anni.Tutkiessani sukuni vaiheita vastaan tuli isoisän saunan virallinen nimi: Katajanokan Kylpylä.

sänpuoleisen sukuni tarina on vahvasti Katajanokka-keskeinen. Isoisäni toimi kirvesmiehenä, siirtomaatavarakauppiaana ja Kylpylän omistajana.

Nuoret kohtasivat Luotsikadulla – haave omasta kylpylästä 1900-luvun alkupuolella Annin ja Augustin tarinan yhdistivät osoitteet Luotsikadulla. Anni asui Luotsikadun alkupäässä, August Luotsikatu 18:ssa eli Koiton talossa. Mahdollisesti Anni työskenteli ompelijattarena jossain Luotsikadun pienistä yrityksistä. Anni ja August tapasivat kesällä 1908. Ensimmäisen tapaamisen syytä voi vain arvailla. Osoitteisiin ja ammatteihin liittyvät faktatiedot tukevat ajatusta Luotsikatukeskeisistä romanttisista tapaamisista. Kaupungin kartta ja kirjallisuudesta löytyvät kuvaukset kertovat Kaivopuiston Kylpylän kukoistusajan muistoksi jääneen upean puiston siirtymisestä Helsingin kaupungin hallintaan. Kylpylärakennus oli edelleen rannassa, tosin muussa käytössä, mutta kuitenkin muistuttamassa Pietarin ylimystön suosikkipaikasta, Ullanlinnan Kylpylästä. Faktoihin perustuvan kertomuksen rakentajalle sallittakoon pieni romanttinen ajatusleikki isoisän ja isoäidin tarinaa selvitellessä ja muistellessa. Romanssin syntyminen ja kukoistus 1908 - 1910 Luotsikadulla. Romanttiset kävelyretket Katajanokalta sopivan kävelymatkan päässä sijaitsevassa Kaivopuistossa. Haaveilu ja tulevaisuuden suunnittelu. Kun isoisän saunayritykselle valittiin nimeä ja päädyt26

Katajanokan Kaiku 2021

tiin toiminimeen Katajanokan Kylpylä, idea saattoi olla hienostelutaipumuksistaan tunnetun isoäiti Annin seurusteluaikana syntyneen unelman toteutus. Katajanokan kylpylä oli toiminnassa August Talvion omistuksessa ainakin vuodesta 1922 alkaen Augustin kuolemaan 1955 asti. Anni eli unelmaansa kunnes nukkui pois 1949. Katajanokan Kaiku -lehden v. 2018 numeron mukaan Vyökatu 8 saunatiloihin ei 1983 enää löydetty yrittäjää. Tilat remontoitiin toimistokäyttöön.

Muistoja käynneistä Katajanokan Kylpylässä Aika hieno juttu, kun vuosikymmenet isoisän saunana tuntemani ja muistamani paikka olikin viralliselta nimeltään komeasti Katajanokan Kylpylä. Lapsuudesta muistan, että meillä lähdettiin aina Isoisän Saunaan. Asuimme Kauppiaankatu 8-10:ssa, D-por-

Anni ja August Talvion pojan pojan poika Mikko ja hänen setänsä Markku. Etualalla Espanjasta kotoisin oleva Pipa. Kuva on entisen Katajanokan Kylpylän privaattipuolen ovella Vyökatu 8 syyskuussa 2021.

taassa. Meillä oli uunilämmitys ja asuntoon tuli ainoastaan kylmä vesi. Poleteilla ostetulla kaasulla pystyi lämmittämään pieniä vesimääriä seinälle sijoitetulla boilerilla. Kylpyammeen täytteeksi ei lämmintä vettä kuitenkaan saatu. Useimmiten kävimme äidin kanssa naisten puolella yleisessä saunassa, joskus koko perhe yhdessä ns. privaattipuolella, jolloin saunan kolmas löylyhuone oli sovitun ajan pelkästään perheemme käytössä. Pukuhuone oli lautaväliseinin isommasta tilasta erotettu pukeutumis- ja rentoutumistila. Kalustuksena oli puinen penkki ja pyyhkeellä peitetty puinen lavitsa. Vaatteita varten oli seinällä ripustuskoukut. Muistan, miten kerran saunaan mennessämme ihmettelimme Aake-isän arpia. Isä esitteli sotamuistoksi selkäänsä saamaansa arpea. Vatsan puolella oli toinen arpi. Naapurimaan sotilaan luoti oli mennyt toisesta sisään, toisesta ulos. Saimme sormin kosketella niitä. Jouko-veljeni kanssa keskustelimme joskus aiheesta ja lähinnä siitä, miten kamalaa olisi saada omaan vatsaansa vastaavanlainen, läpi kehon menevä vaurio. Saunassa tai kylvyssä käytiin kerran viikossa, jolloin myös alusvaatteet vaihdettiin. Katajanokan Kylpylässä olimme maksavia asiakkaita, mikä kismitti äitiäni. August ja Anni olivat yrittäjiä ja ymmärsivät kannattavan liiketoiminnan perusteet. Kylpylän kassalta sai ostaa saunavihtoja, vuokrata pyyhkeitä ja ostaa pilsneriä ja virvoitusjuomia. Muistaakseni kupparin palvelut tilattiin ja maksettiin kassan kautta. Äidin ollessa Joukoa hakemassa Eiran sairaalassa minä olin Annin ja Augustin hoidossa. Silloin kävin heidän kanssaan heidän oman yrityksensä palveluja käyttämässä. Mieleenpainuva kokemus 2,5-vuotiaalle oli nähdä kuppaamistapahtuma. Pesun jälkeen isoäiti jäi pesuhuoneen laverille vatsalleen makaamaan. Saunottaja löi pienellä ja terävällä vasaranmallisella välineellä haavoja hänen selkäänsä ja kiinnitti imukupein varustetut lasiset sarvet haavojen päälle. Alipaine imi verta haavoista. Sarvia oli useampia samanaikaisesti, muistikuvani mukaan ainakin kuusi kappaletta. Tapahtumalla uskottiin olevan terveydellisiä vaikutuksia, kun ”paha veri” otettiin kehosta pois. Toimenpiteen jälkeen veri huuhdeltiin selästä heittämällä ämpäristä lämmintä vettä. En innostunut näkemästäni, eikä mieleeni ole tullut aikuisiälläkään lähteä terveyttäni noin hoitamaan.

Kruunuvuorenkatu 11, 00160 Helsinki

Jalkahoitojen lisäksi tarjoamme nyt entistä monipuolisemmin hyvinvointipalveluja kasvoille ja keholle

Tervetuloa tutustumaan!

Varaa nyt: medistep.fi Tai soita: 040 540 3563

info@medistep.fi

Teksti: Markku Talvio

Katajanokan Kaiku 2021

Kirjavinkki

Skloddi

Riemukas aikamatka 50-luvun Katajanokalle Skloddi-kirja kertoo elämästä Katajanokalla pikkupojan silmin nähtynä ja koettuna.

Skattan kundeja. Vasemmalla skloddi-Matti, keskellä naapurin iso-Masa ja oikealla Markku Kainulainen. Kuva: Paavo Kainulainen

apahtumat sijoittuvat 50-luvulle, ja siinä kerrotaan tarinoita tapahtumista ja sattumuksista, joita minulle, vilkkaalle skloddille, kertyi seikkaillessani Skattan rannoilla, satamassa, telakka-alueella, laivahajottamossa, vankilan kulmilla ja milloin missäkin. Kirjan tapahtumat perustuvat lapsuusaikani muistikuviin sekä edesmenneitten vanhempieni kertomiin ta- Kaverukset lautahökkelissä. Vasemmalta lukien: skloddi-Matti, naapurin Birgitta sekä Tuula rinoihin. Kainulainen. Kuva: Paavo Kainulainen.

Stadin slangia Autenttisuuden varmistamiseksi tarinat on kerrottu puhekielellä ja Stadin slangilla. Mutta kuitenkin niin, että teksti on sujuvaa ja helppolukuista myös slangia taitamattomalle. Kirja on kuvitettu ja nelivärinen. Matti Kainulainen 67-vuotias helsinkiläinen copywriter, ja tätä nykyä jo eläkeläinen. Skloddi on esikoisteokseni, ja se on julkaistu vuonna 2017. Kustantaja: Kustantaja Laaksonen (kustantajalaaksonen.fi)

Pihakavereilla on hauskaa. Vasemmalta lukien skloddi-Matti, naapurin Birgitta, Tuula Kainulainen, Piksa Kainulainen, naapurin Anneli ja hänen pikkuveljensä. Kuva: Paavo Kainulainen.

Skloddit brennaa filkkaa, trokari brenkkuu dilkkaa. Friiduill kesämekot, jannuill mieles jekut. Hei, se on kevät!

Katajanokan Kaiku 2021

DESIGNKLASSIKOT − VINTAGEKALUSTEET − SUUNNITTELUPALVELU − VALAISINKUNNOSTUS MITTATILAUSKALUSTEET − VERHOILUTYÖT

PALVELEVA DESIGNKAUPPA LÄHELLÄSI Valmistamme suomalaista käsityötä olevat, ylelliset Ornäs designklassikot. Kymmenittäin eri verhoiluvaihtoehtoja valittavana. Fasetista saat myös vanhojen huonekalujen ja valaisimien kunnostustyöt, sovittaessa nouto kunnostukseen ja palautus kotiin. Mittatilauskalusteiden suunnittelu ja valmistus. Tervetuloa palvelevaan myymäläämme!

KATAJANOKAN KOULU

Lukutaito on laskenut

Lukutaito on viime aikoina laskenut Suomessa. Ihmisiä kehotetaan lukemaan enemmän. Älypuhelimet vievät ihmisten huomion kirjoista. Kirjoja voitaisiin lukea enemmän päiväkodeissa, eskareissa ja kouluissa. Kouluissa voitaisiin järjestää lukukerhoja. Puhelimet pitäisi olla pois päältä, kun kävelet liikenteessä. Toivottavasti ymmärsitte. Alma ja Pihla 3. lk

Katajanokan uusi talo

Katajanokan ala-asteen viereen rakennetaan uusi talo. Katajanokan ala-asteen uutta taloa ruvetaan rakentamaan syyskuussa. Rakennusmiehet löysivät vanhan talon alta myrkkyä! Edith 3. lk

Koulun pihassa on remontti

Koulun pihalle tuli remontti. Siinä rakennetaan portaita. Siellä työskentelee työmiehiä. Se alkoi keväällä. Nyt on syyskuun toka päivä ja se remppa on vielä! Sinne on laitettu kasveja. Ne kasvit ovat kauniita. Tänään on 6.9.2021. Vihdoinkin remontti on valmis! Helmi ja Elsa 3. lk

Koulussamme tuli tulva

Tavallisena koulupäivänä yksi kakkosluokkalainen pesi tavallisesti käsiään mutta unohti hanan auki! Se oli kuitenkin pieni tulva. Se tapahtui vuonna 2020. Koululle tuli putkimiehiä joita oli kaksi. Heillä kesti korjata se suunnilleen kaksi päivää. Se oli ensimmäinen tulva koulussamme. Hedda ja Iina 3. lk

Kuva Tuula Palaste

Kuulumisia koululta Harrastukset

Harrastuksia on monenlaisia. Kivoja harrastuksia ovat urheiluharrastukset, ratsastus, kaikenlaiset kerhoharrastukset ja kaikki muut harrastukset. Harrastukset kehittävät aivoja. Ratsastuksessa opit kommunikoimaan hevosesi kanssa. Pallopeleissä opit toimimaan joukkueena. Opit olemaan reilu häviäjä ja reilu voittaja. Alma ja Romy 3. lk

EasySport

EasySport on kaupungin tarjoama liikuntakerho, pääosin palloilua Katajanokan liikuntahallilla. Kolmosille maanantaina klo 14.4515.30, nelosille ma klo 15.4516.30 ja vitosille keskiviikkona 15.15-16.00, kutosille ke 16.1517.00. EasySport on hyvää liikuntaa nuorille. Frans, Rufus, Aarni 3. lk

Terveellinen ruokavalio

Syö terveellisesti ja hyvin niin pysyt kunnossa ja terveenä. Älä syö liikaa karkkia. Esimerkiksi hedelmät ja marjat ovat terveellisiä. Ruuan kanssa on hyvä juoda maitoa tai vettä. Mutta kyllä voi joskus herkutella. Minea, Peppi, Olivia 3. lk

Telinevoimistelu

Telinevoimistelussa tehdään yleensä temppuja ja voimaa. Kisaryhmä on sellainen, jossa kisataan ja kisatelineet ovat puomi, permanto, nojapuut ja hyppy. Treenit ovat noin 1-3 kertaa viikossa. Voimistelu tekee hyvää keholle. Iina ja Hedda 3. lk

Katajanokan Kaiku 2021

YRITYKSIÄ

Kierrätystä ja uusiokäyttöä jo vuodesta 1992 Cimos Oy on suomalainen perheyritys, joka on erikoistunut yrityksiltä poistuvien IT-laitteiden kierrätykseen ja uusiokäyttöön.

arina sai alkunsa vuonna 1992, kun edellinen omistaja Erkki, Eki Nissinen perusti Cimoksen Katajanokalle Kauppiaankadulle. Sieltä muutettiin pian nykyiseen Kruunuvuorenkatu 3:n osoitteeseen. Ekin siirryttyä eläkkeelle vuonna 2016, yrittäjäksi tuli Jocke Åkerblom tavoitteenaan jatkaa ainakin toiset 25 vuotta Cimoksen tarinaa. Cimos kierrättää yrityksiltä poistuvaa tietotekniikkaa. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon siitä uusiokäyttöön lähialueella sekä kivijalka- että verkkokaupan kautta minimoiden ympäristökuormitusta. Kaikki tietokoneet ovat peräisin Suomessa toimivista yrityksistä. Kolmasosa laitteista palautuu kotikäyttöön, kolmasosa kouluihin ja opiskelijoille sekä kolmasosa yrityskäyttöön. Monessa katajanokkalaisessa kodissa löytyy jo useampi Cimos-tietokone. Skattalaiset ovat sekä ympäristö- että laatutietoista väkeä. Teksti: Eija Halla Kuva: Tuula Palaste

Parturi-kampaamo Salon Light Merikasarminkadun ja Merisotilaankadun kulmassa on valoisa ja hauskasti sisustettu parturi-kampaamo Salon Light, jonka omistaja on Ha Cammie Le.

ammie Le kertoo, että taiteellisuus on aina ollut hänellä sydämessä. ”Pienenä tyttönä harrastin piirtämistä ja kuorossa laulamista. Peruskoulun kahdeksannella luokalla ihastelin Itäkeskuksessa olevia kampaamoja ja niiden tapaa työskennellä. Silloin heräsi ajatus, että tuota työtä haluan tehdä.” Ha Cammie Le on ollut alalla jo kymmenen vuotta. Hän valmistui Stadin ammattiopistosta 2010. Katajanokalle hän tuli kesällä 2017. Uusien asiakkaiden lisäksi mukana seurasi myös osa vanhoista asiakkaista. Hän käy myös kampaamassa Kukkaskartanon palvelutalon asukkaita. Korona-ajan alkaessa hiukan jännitti, miten asiat sujuvat. Kaikki meni lopulta kuitenkin hyvin. Sellainen muutos oli havaittavissa, että oli vain hiusten leikkauksia eikä paljoa enää värjäyksiä. Nyt näyttää kuitenkin jo lupaavalta. Teksti ja kuva: Siru Saarelainen

Katajanokan Kaiku 2021

Vegaanisia leivonnaisia Leipuri-kondiittorit Annoona Puumala ja Sofia Lindholm perustivat Kakkupalvelu Palan Ruskeasuolla vuoden 2019 alussa.

eipomo ehti myös toimia hetken Hietalahden hallissa ennen muuttoa Katajanokalle joulukuussa 2020 osoitteeseen Kruunuvuorenkatu 9. Konditorian yhteydessä on myös pieni kahvila. On vaatinut rohkeutta perustaa yritys korona-ajan juuri alkaessa. Hallitus tiedotti koronasta maaliskuussa 2020, juuri Hietalahden myymälän avajaisia seuraavana päivänä. Kaikki tilaukset loppuivat joksikin aikaa kuin seinään. Kakkupalvelu Palan tuotteet ovat täysin vegaanisia. Tarjolla on myös gluteenittomia leivonnaisia. Tulevaisuuden suunnitelmissa on järjestää pienimuotoisia leivonta- ja kakunkoristelukursseja. Kondiittorit ovat myös aloittaneet brunssitarjoilun lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10.00-14.00. Brunssi-

tarjoilu jatkuu taas loppiaisen jälkeen. Koska kahvila on pieni, pöytien etukäteisvaraaminen on suositeltavaa. Teksti: Siru Saarelainen Kuva: Tuula Palaste

Paljasjalkakenkiä Luotsikadulta Ihminen on kulkenut jo miljoonien vuosien ajan paljain jaloin, ja jalka on kehittynyt sen mukana. Paljasjalkakengät mahdollistavat luonnonmukaisen askelluksen, joka vähentää erilaisia kipuja ja rasitusvammoja.

eelmax Oy on avannut Luotsikatu 5:een tehdasmyymälän, jossa myydään Suomessa valmistettuja paljasjalkakenkiä. Liikkeen myymäläpäällikkönä toimii Susanne Cronstedt, joka hoitaa

myös yrityksen tilauksia ja muita hallinnollisia asioita. Tuotteita myydään verkkokaupan ja laajan jälleenmyyjäverkoston kautta. Feelmaxin ja Suomi Kengän tehdas sijaitsee Lieksassa. Feelmaxin toimitusjohtaja Kare Tikka osti Reino ja Aino -tuotannon koneet. Tehdas on muuttanut uusiin tiloihin Lieksassa, ja osa vanhasta Reino ja Aino -tehtaan henkilökunnasta on siirtynyt Suomi Kengälle. Feelmax on tunnettu erityisesti paljasjalkakengistään, joiden pohjamateriaalina käytetään 2,5 mm paksuista autonrenkaista saatavaa kierrätysmateriaalia. Mallistosta löytyy esimerkiksi kenkämalli, johon on käytetty 250 g kierrätettyä kahvinporoa ja viisi kierrätettyä muovipulloa. Suomi Kengän päälliset on tehty villaseoksesta, jossa on 50 % kierrätysvillaa. Teksti: Eija Halla Kuva: Tuula Palaste Katajanokan Kaiku 2021

SNADINA STADISSA

Raitiovaunuissa on tunnelmaa Vitosen raitsikka kulki kätevästi Töölöstä Katajanokalle. Siinä kelpasi 7-vuotiaan körötellä kodin ja koulun väliä. Rahastajat ja kuskit tulivat tutuiksi.Talvella kuskilla on paksu takki päällä ja joskus karvalakkikin. 50-luvulla ei juuri ollut kunnon lämmityksiä. Jos oli, lämpö haihtui ovia avattaessa. Suosikkipaikkani oli seistä kuljettajan vieressä olevassa kolossa, koska siinä oli pyöreä jarru, joka muistutti rattia. Se tuntui siltä kuin laulussa ”melkein kuin lentäjä itsekin”.

tukaton rajassa luki: Puhelu kuljettajan kanssa kielletty ja Spotta ej på golvet. Jotkut kuljettajat kuitenkin puhuivat minulle, jos raitiovaunussa oli vähän väkeä, mutta yleensä vain suomea. Herrasmiehet eivät sylkeneet lattialle, mutta heillä oli keltaiseksi räästä värjäytynyt nenäliina. Niistäessä kuului kimeä röyhtäisyäkin kovempi ääni, ja tuntui kuin nenä olisi irronnut, mutta se muuttuikin vain punaiseksi.

Katajanokan Kaiku 2021

Kerran yksi kuljettaja kysyi, miksen mene istumaan kun raitiovaunu on tyhjä. Olin joskus sen tehnytkin, kunnes eräs mamma hääti minut pois ja lehahti niskoja nakelle istumaan paikalleni, niin että nahkaisesta penkistä tuli ilmat pihalle ja äänikin oli sen mukainen, muistuttaen läheisesti herrasmiehen nenän niistämistä. Usein meillä oli tapana sen jälkeen itsekin ponnahtaa sellaiseen hauskaan äänikonserttiin. Rahastajat vuorostaan saivat puhua, kun oli lipusta kyse. He osasivat myös ruotsia: Hej killen, du måste visa din biljett. Koululaiset nimittäin yrittivät täysissä vaunuissa piiloutua isojen ihmisten taakse, ettei olisi tarvinnut leimata lippua, mutta se ei onnistunut juuri koskaan, paitsi jos livahti seuraavalla pysäkillä takaovesta ulos. Kun uudet isommat raitiovaunut tulivat 60-luvulla käyttöön, kulkivat ne paljon kovemmin ja narisivat kurveissa eri tavalla kuin vanhat. Narina kuului usein korttelien päähän, ja silloin tiesi juosta pysäkille, ettei jäisi

kyydistä. Siihen aikaan kuskit kyllä odottelivat, jos näkivät jonkun juoksevan kohti. Kerran kuskilla oli niin kiire, että raitsikan ovi aukesi puoliksi Satamakadun ja Kruunuvuorenkadun kulmassa, jossa raide teki pienen mutkan. Istuin keskellä kuljettajan puoleisella ikkunapaikalla. Ihmiset huusivat kuskille, että ovi on auki, jolloin hän avasi sen vauhdissa ja sulki saman tien. Kova vauhti jatkui edelleen kohti Kauppiaankatua ja Katajanokankadun päätepysäkkiä. Katujen risteyskulmassa vaunu alkoi yhtäkkiä kallistua ja kuului pamausta muistuttava rytinä. Saman tien raitiovaunu rysähti kyljelleen, ensin peräpään osuessa talon seinään, josta vaunu kellahti kyljelleen. Kuljettajan puolella istuvat putosivat vastakkaisella puolella istuvien tai käytävällä seisseiden päälle. Alkoi kuulu kirkunaa ja huutoa. Minä jäin roikkumaan ikkunakaiteesta jalat alaspäin kunnes joku auttoi alas. Eräs nainen kiljui vimmatusti samalla kun yritti hakata ikkunaa rikki jalastaan ottamalla korkokengällä. No sillä kertaa ikkunasta olikin tullut kattoikkuna, joten jouduttaisiin ensin kiipeämään katolle. Joku viisas älysi kuitenkin avata peräikkunan, josta pikku hiljaa ihmiset kömpivät ulos. Heti kaatumisen jälkeen kaikki haistoivat palaneen käryä ja pelkäsivät sähköiskua tai sitä, että raitsikka syttyy palamaan. Tuli ensimmäistä kertaa tunne siitä, miltä sähkö haisee. Jotenkin se muistutti sitä hajua, mikä syntyy, kun salama iskee lähelle. En pitkään aikaan enää uskaltanut mennä sen jälkeen raitsikkaan, ja sitten kun uskalsin, pelkäsin aina kurveissa. Aloinkin käymään koulussa fillarilla. Se oli hieno pitkäsatulainen Monark, jolla pikkupojan oli hyvä ajaa kouluun ja kotiin. Kaverikin mahtui satulalle, eikä pakkaria ollut. Kerran tulin koulusta fillarilla Aleksanterinkatua pitkin raitsikka takanani. Luulin sen pysähtyvän Mariankadun kulmassa olevalle seisakkeelle, mutta ketään ei jäänytkään pois. Se jatkoi matkaansa vauhdilla yrittäessään ohittaa minut siinä risteyksessä. Siihen aikaan kulmiin oli rakennettu rautakaide, jotta ihmiset eivät kulkisi poikittain risteyksien yli. Raide kulki lähellä kaidetta. En ehtinyt alta pois ja jähmetyin kaiteen ja liikkuvan raitiovaunun väliin. Samalla kuului hätäjarrun ääni, ja raitsikka pysähtyi kohdalleni. Siihen paikkaan olisin puristunut, ellei näin olisi tapahtunut. Sen jälkeen vaihdoin reitin Espaa pitkin. Teksti: Heikki Lähteenkorva

TUOMAAN KALA palvelee Kauppatorilla ja myyntiautossa Hakaniemessä. Tervetuloa ostoksille! Tuomaan Torikala Oy www.kalaa.fi 050 500 4520

TERVETULOA NISKA HELSINKIIN Tarjoamme peltileipää, eli ”ahvenanmaalaista pizzaa”, joka tehdään korkealaatuisista raakaaineista. Toivon että viihdytte ja että tekin tulette pitämään peltileivistä yhtä paljon kuin minä. MICHAEL BJÖRKLUND KANAVARANTA 3-7 D 19, 00160 HELSINKI PUH 041 319 8337 INFO@NISKAHELSINKI.COM WWW.NISKAHELSINKI.COM

Katajanokan Kaiku 2021

MEREN ÄÄRELLÄ

Muistelua merellisessä Matruusinpuistossa

Jos leikitään, että Tove Janssonin puisto olisi runsaine kukkineen muumimamman ja Niiskuneidin lempipuisto, Matruusinpuisto varmasti olisi se paikka, mihin muumipappa istahtaisi haaveilemaan meriseikkailuista ja vaarallisista tuulista ja tyrskyistä.

atruusinpuiston kohdalla sijaitsi aiemmin puinen laituri, johon aikoinaan oli kiinnitetty valtion viljavaraston hinattavia viljaproomuja. Kun kärkeen 1980-luvulla rakennettiin ”uutta Katajanokkaa”, laituria ympäröivä nykyisen puiston alue oli joutomaata. Tuolloin laituriin kiinnittyi harrastajasukeltajien omistama sukellusseura Sub Aqua Club Marinuksen tukialus Vinha. Laituri sai sen mukaan paikallisilta asukkailta nimekseen Vinha-laituri. Vinha oli vuonna 1912 rakennettu metallinen hiekkajaala, jonka syväys oli 2,7 metriä, pituus 36 metriä ja leveys 7 metriä. Vinhan moottori oli kooltaan massiivinen ja sen käynnistämisessä oli 14 eri 36

Katajanokan Kaiku 2021

vaihetta. Vinha oli aiemmin kantanut muitakin nimiä, mm. Shorsch Borman (1921–1928) ja Syskyjärvi (1929–1934). Vinhaksi alus muuttui vuonna 1935 ja kantoi tätä nimeä aina Haminan laivaromuttamolla vuonna 1990 tapahtuneeseen romuttamiseensa asti. Laituri oli tietysti katajanokkalaisista lapsista ja monista aikuisistakin valtavan kiinnostava, oli jännittävää seurata sivusta, kun sukeltajat järjestelivät varusteitaan. Moni kiipesi myös aluksen kannelle kalastamaan, kun sukeltajat eivät olleet paikalla. Näin teki 80-luvun alussa myös katajanokkalainen poikajoukko. Joukossa mukana olleet Arthur Heickell ja Antti Kainulainen kertovat, kuinka he säikähtivät, kun yhtäkkiä yksi joukosta huomasi laituria lähestyvän auton ja huusi: Äkkiä pois kannelta! Omistaja tulee! Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen. Paikalle tullut Vinhan päällikkö Kari Kolari huusi pakoon pinkoville pojille, että tulisivat takaisin. ”Eihän laiva siitä kulu, että kalastatte sen päältä.” Seuralla oli periaatteenaan, että sukeltajien deitit, puolisot ja lapset

olivat tervetulleita toimintaan mukaan. Sopiihan siihen hyvin sitten muutama ”sivullinenkin”. -Tämä myönteinen asenne ja lähestymistapa tuli sitten vaikuttaneeksi molempien poikien koko loppuelämään. Arthur Heickell sukeltaa työkseen sukellusupseerina Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja Antti Kainulaisen elämässä sukeltaminen on edelleen vahvana harrastuksena. Molemmat myös muistelevat ilolla niitä lukuisia retkiä, joille pääsivät mukaan, kun olivat saaneet vanhemmiltaan retkiin vaaditun kirjallisen luvan. Sukellusseura Marinus teki usein keskiviikkoisin iltasukellusreissuja ja viikonloppuisin sukellusretkiä Helsingin edustalle. Ammattikasvatusneuvos Timo Karkola, yksi Vinhan monivuotisista kippareista, suosittelee sukellusharrastusta lämpimästi jo sen monimuotoisuuden vuoksi. Sen kautta oppii paljon merihistoriasta, merilinnuista ja koko siitä laajasta ja rikkaasta vedenalaisesta maailmasta, kaloista, kasveista, merenpohjan muodoista sekä pinnan alla lepäävistä hylyistä esineistöineen.

Eräs kiinnostava hylky, jonka luokse Vinhakin usein miehistöineen Katajanokan laiturista suuntasi kulkunsa on Gråskärsbodanin edustalla lepäävä M/S Coolaroo. Rahtialus ajoi täyttä vauhtia karille ja upposi vähitellen Helsingin eteläpuolelle väylän viereiselle karikolle lokakuussa1961. Väylien sivussa olevat karikot ovat vaarallisia, koska pienikin navigointivirhe saattaa olla fataali. Coolaroota yritettiin pelastaa monin tavoin, mutta siinä ei onnistuttu, ja nyt hylky on kolmena kappaleena kirkasvetisessä sorapohjassa. Coolaroo on edelleenkin erinomainen sukelluskohde, koska se tarjoaa haasteita monentasoisille sukeltajille. Sen keula on yli kahdenkymmenen metrin syvyydessä, keskiosa kuudessa metrissä, ja peräosa näistä kauempana, noin viidessätoista metrissä. Moni Katajanokalla asunut muistaa varmaan Vinhan ja sen laiturin, joku kenties myös vanhat viljaproomut. Timo Karkola tuumiikin, että Matruusinpuistoa kehitettäessä kannattaisi ottaa koppi sen omasta lähihistoriasta ja suunnitella sen kunnostusta meriteemaiseksi puistoksi... Tuulinen Suomenlinnaan ja Santahaminaan päin avautuvan selän ranta opastetauluineen olisi otollinen historiapuisto Helsingin merihistoriasta. Kasvustoa voisi muuttaa alkuperäisen meriluonnon suuntaan, jolloin se voisi toimia myös opetustilana kouluille. Aiheesta on tekeillä podcast, josta ensi vuoden puolella lisää tietoa Katajanokkaseuran sivuilla. Teksti: Tiina Harpf, kulttuuritoimittaja Kuva: Björn Ahlgren

Elämää mattolaiturilla

Mattolaiturilla on vilkasta vuorokauden ympäri.Talvellakaan ei ole hiljaista, vaan uimassa käydään niin kauan kuin jäätä voi vielä särkeä päästäkseen veteen. Osa kävijöistä siirtyy tosin minun laillani talviuimareiksi Jäänsärkijöihin.

esällä ensimmäiset uimarit käyvät aamuvarhaisella pulahtamassa raikkaaseen veteen kaupungin vielä nukkuessa. Joskus maisema on peittynyt sumuun, joka haihtuu auringon noustessa korkeammalle. Eräät tarmokkaat siistivät laituria yön jäljiltä. hmisiä saapuu tasaiseen tahtiin, lähellä asuvat tulevat aamutakeissa ja kauempaa saapuvat vaihtavat mutkattomasti uimapukuun laiturilla. Toivotetaan hyvät huomenet, kysellään veden lämpötilaa ja tarkkaillaan säätä. Auringossa on mukavaa kuivatella uinnin jälkeen, seurailla lokkien lentoa ja silkkiuikkujen sukeltelua sekä lukea vaikka päivän lehteä. Mattojen pesu kuuluu kesään. Mäntysuovan tuoksu leijuu silloin pesupaikalla ja kotona vielä pitkään. Matonpesun jälkeen on ihanaa pulahtaa uimaan ja juoda kahvit mattojen kuivumista odotellessa. Usein sattuu niin, että tutut ihmiset tapaavat olla samaan ai-

kaan uimassa. Uinnin jälkeen vaihdetaan kuulumisia, keskustellaan päivän uutisista ja ihmetellään maiseman muuttumista rakentamisen myötä. Näkymä Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan herättää keskustelua, Kruunusilloista puhumattakaan. Laituri on myös oiva jumppapaikka, jossa voi venytellä tai vaikka joogata. Puolen päivän jälkeen laiturilla alkaa olla vilkasta, kun lomalla olevat koululaiset ja lapsiperheet tulevat uimaan. Hypitään kaiteen päältä veteen ja odotetaan aaltoja, jotka syntyvät kauempana kulkevista veneistä. Joillain on eväät mukana, jotta jaksaa uida ja hyppiä. Illemmalla laiturilla näkee nuorisoa juomassa pussikaljaa ja nauttimassa kesäillasta. Mattolaituri on ylellinen keidas Katajanokalla kaikkien asukkaiden käytössä. Eläköön Mattolaituri! Teksti ja kuva: Päivi Seiskari

Katajanokan Kaiku 2021

KATAJANOKKALAISIA

Tervehdys kasvimaalta Moi

–Me ollaan Hanna ja Pasi, ensimmäisen kauden kaupunkiviljelijät Katajanokalta. Meillä kummallakaan ei ollut kasvimaan hoitoon minkään maailman kokemusta Pasin lapsuuden heinätöitä ja Hannan niityn yli kävelyä lukuun ottamatta. Heti kun kuulimme, että vapaita laatikoita olisi, tartuimme tilaisuuteen. Saimme onneksemme vielä laatikon, joka näkyy kotimme ikkunasta, Fiskarsin lahjoittamat kuokat heilumaan! Ensi töiksemme poistimme laatikosta edellisen viljelijän jättämän raparperin, valtavat juuret olivat vallanneet varmaankin parikymmentä prosenttia laatikon tilavuudesta. Kasvatimme kaikki kasvit ennakkoluulottomasti siemenistä, jotka valitsimme täysin fiilispohjalta. Porkkanaa oli pakko saada, pinaatti oli alkukesän menestys. Teimme ensi kertaa pinaattilettuja oman maan antimista, nam! Ainoan kasvamaan lähteneen kurkun söi meriharakka, retiisit jäivät kitukasvuisiksi. Takavasemmalta

kesän parhaaksi sadoksi nousi kesäkurpitsa, useita käsivarren paksuisia jötkäleitä, todella maukkaita. Kesän 2021 säät todellakin hellivät myös laatikkoviljelijöitä. Tulemme ehdottomasti jatkamaan tätä harrastusta, kaupunkiviljely on myös mainio tapa tutustua naapuruston ihmisiin. Kuva ja teksti: Hanna Niinistö ja Pasi Hytti

Kauneushoitolani on erikoistunut vaativiin ja monipuolisiin kasvoja vartalohoitoihin. Osaaminen perustuu yli 35 vuoden työkokemukseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen. - ihonpuhdistukset - kasvohoidot - vartalohoidot - meikkauspalvelu - kestovärjäykset - ripsien pidennykset - ihokarvojenpoistot - jalkahoidot - miehille: ihonpuhdistukset ja kasvohoidot

Suo itsellesi hetki rentoutumiseen, hyvään oloon ja nautintoon! Apollonkatu 2, 00100 Helsinki Ajanvaraukset puh. 040 523 9360 www.kauneushoitola.eu info@kauneushoitola.eu 38

Katajanokan Kaiku 2021

Uusi apteekkari Apteekkari Marianne Torkko on siirtynyt Katajanokalta Auran apteekkiin. Tapasimme uuden apteekkarin Susanna Remeksen hänen käydessään tervehtimässä työtovereitaan Katajanokan apteekissa. ”Olen kotoisin Perhosta, Keski-Pohjanmaalta. Asun nyt perheeni kanssa Keravalla. Olen hyvin innoissani päästessäni aloittamaan apteekkariurani Katajanokalla. Aloitan työt Katajanokan apteekissa 16.12.2021. Päätökseeni hakea apteekkia vaikutti se, että ihastuin kovasti Katajanokan alueeseen. Usein ensimmäinen apteekki on varsin kaukana kotoa, mutta minulla työmatka on lyhyt, eikä tarvitse muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä. Voin edelleen vaikka pyöräillä töihin! Katajanokan kaupunginosassa minua viehättää alueen historia sekä yhtenäisyys. Olen aina ollut kiinnostunut historiasta, eritoten tarinoista, joita vanhat rakennukset sisäänsä kätkevät.” Susanna Remes on työskennellyt erikokoisissa apteekeissa. Katajanokalle hän siirtyi Pasilan apteekista. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Tikkurilassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Hollolassa. Apteekkiura alkoi TET-harjoittelussa sekä kesätöissä Perhossa.

Torilla tavataan

Katajanokkaseuran sihteeri Eija Halla tutustui kesällä torilla kukka- ja taimikauppias Terttu Vahteraan ja tarjoutui kausiapulaiseksi. Katajanokan kaupunkiviljelijät tilaavat yrttinsä, taimensa ja kukkansa Tertun Taimi ja Kukka Oy:stä Kauppatorilta. Hyvät katajanokkalaiset, muistakaa lähikauppiaamme Kauppatorilla!

Kuva Tuula Palaste

Apteekkari Susanna Remes (toinen vasemmalta), tekninen apulainen Aada Palvanen, proviisori Johanna Hyrsylä ja farmaseutti Helena Kontio. Kuvasta puuttuu tekninen apulainen Jenni Vuola.

”Apteekkarin työssä minulle on tärkeintä huolehtia ja turvata paikallinen lääkehuolto. Pidän tärkeänä, että Katajanokan asukkaat sekä täällä työssä käyvät saavat apteekkipalvelut omasta lähiapteekistaan. Apteekkityössä ensiarvoista on sujuva, laadukas ja ammattitaitoinen asiakaspalvelu. Asiakkaan auttaminen on kaiken työn perusta. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa monipuolisesti, pyöräily sekä luonnossa liikkuminen tärkeimpinä. Rentoudun käsitöiden parissa.”

52. kerta Lämminhenk inen pe ri nt ei ne n Le ijo ni en

Jouluvesper Tuomiokirkon kryptassa perjantaina 3.12.2021 klo 18.00

Adventti- ja joulumusiikkia Ensemble Matthaeus Pastori Yrjö Ikonen Kanttori Inka Kinnunen

Tertun Taimi ja Kukka Oy:n Terttu Vahtera ja Katajanokkaseuran sihteeri Eija Halla

Kuva: Aurora Heickell

Ohjelma ovelta 10 €, kahvitarjoilu. Tuotto käytetään nuorten terveiden elämäntapojen edistämiseen ja ikääntyneiden tukemiseen. Vesperin järjestää Katajanokan Lionsklubi yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa Katajanokan Kaiku 2021

KATAJANOKAN YHDISTYKSIÄ

Katajanokan muusikot Reilusti yli vuodeksi venähtäneet tiukat pandemiarajoitukset peruuttivat pitkäksi aikaa Katajanokan muusikoiden kaikki konserttihankkeet, mutta onneksi ne eivät estäneet kesäsuunnitelmaa ilahduttaa paikallisia musiikinystäviä Tove Janssonin puistossa.

esäkuun 9. päivänä yhdistys järjesti asiallisin turvavälein puistokonsertin suomalaisen musiikin teemalla. Paikalla oli reilusti toistasataa kuulijaa. ”Odotamme innolla, että pääsemme järjestämään konsertteja myös sisätiloissa. Tarkat suunnitelmat tulevalle ovat jo olemassa. Etsimme edullisia tai ilmaisia esiintymispaikkoja Katajanokalta. Mielellämme aloitamme koronarajoitusten jälkeiset esiintymiset, vaikka kotikonsertteina, jos kiinnostuneita emäntiä ja isäntiä ilmoittautuu”, yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Paavola kertoo. Hän korostaa, että korona-aikana ”olemme yrittäneet olla nopealiikkeisiä”. Yhdistys esimerkiksi reagoi kannattajajäsenensä Jan Widomskin yllättävään kuolemaan ja oli mukana elokuussa hänen muistokseen Signora Delizian lippakioskilla järjestetyssä tilaisuudessa. “Joulukuun alussa järjestämme joulukonsertin, jossa on soolonumeroiden lisäksi yhteislaulua. Tilaisuus järjestetään ekologisia kalusteita valmistavan Havuu-myymälän isossa toimitilassa Kruunuvuorenkatu 2:ssä. Tervetuloa samalla tutustumaan suomalaisiin designtuotteisiin ja maistamaan italialaista joulukakkua!” Paavola houkuttelee.

Koko perheen joulukonsertti

Katajanokan muusikot ry järjestää yhtei styössä Havuu-myymälän kanssa koko perheen joulukonsertin sunnuntaina 12.12. klo 15.00 (Kruunuvuorenk atu 2, sisäänkäynti kadulta). Yksinlauluesityksiä ja yhteislaulua. Italialaista joulukakkua. Terve tuloa!

”Kannattaa pysyä myös kuulolla helmikuun konsertistamme, josta tiedotamme ainakin Facebookin Katajanokka-ryhmässä sekä suoraan kannattajajäsenillemme lähetettävässä sähköpostikirjeessä. Toivomme saavamme entistä enemmän kannattajajäseniä. Pyöritämme toimintaamme osin jäsenmaksuilla. Koska kaupunginosatoimintaan ei ole helppo saada apurahoja, jokainen kannatusjäsen on tärkeä.” Joillekin muusikoille ja laulajille kesä oli ammatillisesti jo elpymisen aikaa, ja itse kunkin konserttiprojektit ovat hiljalleen käynnistyneet. Mezzosopraano Tuula Paavola on jo tiukasti kiinni Kansallisoopperan tuotannoissa, mutta ehtii siinä sivussa laulaa konsertteja ja keikkoja. Sopraano Miina-Liisa Värelä debytoi elokuussa Isossa-Britanniassa Glyndebournen oopperajuhlilla pääroolissa Wagnerin Tristanissa ja Isoldessa ja heti sen perään Barcelonassa Gran Teatre del Liceussa Richard Straussin oopperan Ariadne auf Naxos nimiosassa. Ensi kesänä häntä voi kuulla Savonlinnan oopperajuhlilla Toscana. Kansainvälistä solistiuraa tekevä huilutaiteilija Sami Junnonen työskentelee tällä hetkellä kotonaan Luotsikadulla ja ammentaa sanojensa mukaan ”inspiraatiota Katajanokan merellisyydestä ja jugendarkkitehtuurista”. Kannattajajäsenyydestä kiinnostuneet voivat ottaa sähköpostitse yhteyttä: katajanokanmuusikot@gmail. com. Vuosijäsenmaksu on 25 euroa. Jäsenille lähetetään tietoa tulevista tapahtumista. Teksti: Pekka Hako Kuva: Aurora Heickell

Katajanokan muusikoiden puistokonsertissa kesäkuussa esiintyivät laulajat Miina-Liisa Värelä, Tuula Paavola ja Julia Jaakkola, huilisti Sami Junnonen, viulistit Linda Suolahti ja Erkki Lasonpalo sekä pianisti Tuomas Turriago. Tilaisuuden juonsi Pekka Hako. Äänentoistosta huolehti säveltäjä Lauri Supponen.

Katajanokan Kaiku 2021

KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Kuntoilua koronan aikaan Viime vuoden Kaiussa kerroimme, miten Korona oli siihen mennessä vaikuttanut seuran toimintaan. Vähänpä silloin tiesimme, että syyskausi 2020 jouduttaisiin keskeyttämään ennen aikojaan, ja keväälle emme saisi normaaleja jumppia lainkaan käyntiin. Tässä siis seuraava osa saagaan ’Katajanokan kunnossa ja koronan varjossa’.

Uusi hallitus tarttuu toimeen Katajanokan kunnon hallituskokoonpano uusiutui syksyllä 2020, ja poikkeusajan kuntoilutoiminnasta vastuun otti uusi tiimi – tosin onneksi saimme pitää monta hallituskonkaria vielä tukena hallituksen lähipiirissä ja varajäseninä. Myös seuran puheenjohtajuus vaihtui – seuran pitkäaikainen puheenjohtaja, ja perustaja (ja sittemmin seuran kunniapuheenjohtajaksi valittu) Anu Pylkkänen siirsi kapulan eteenpäin. Uuden puheenjohtajan ja hallituksen oli kuitenkin helppo tarttua toimeen, sillä Anun luotsaamana yhdistys oli viritetty huippuunsa!

Olohuoneet etäjumppasaleiksi Syyskausi 2020 lähti käyntiin jo lähes normaaleiksi muuttuneilla erityiskäytänteillä – pienet ryhmät ja jatkuva desinfiointi – ja näin luulimme jatkavamme myös kevätkaudelle. Marraskuussa kokoontumisrajoitukset kuitenkin pysäyttivät toiminnan ja estivät kevätkauden avaamisen, ja hallituksella oli edessään timanttinen paikka miettiä, miten katajanokkalaisia nyt liikutetaan! Upeat vetäjämme olivat välittömästi

Etäjumppaa keväällä 2021 ja puistojumppaa kesällä 2021

mukana miettimässä uutta, ja saimmekin lähes kaikista tunneista tarjolle etäversiot. Etätunneille ilmoittautui – ehkäpä odotuksemmekin ylittäen – suuri joukko vakijumppareitamme, mutta myös aivan uusia kasvoja! Vaikka mikään ei korvaa hien ja hymyjen jakamista tavallisilla jumppatunneilla, saatiin yhteisöllisyyttä ja kuntoa pidettyä yllä tänäkin keväänä.

Hallille paluun riemu Nyt syyskausi 2021 on saatu avattua lähes normaalisti, hallin ovet käyvät tiuhaan iloisista jumppareista. Korvaamattoman arvokas hallin henkilökunta on ottanut meidät jälleen lämpimästi vastaan, ja tunnelma tunneilla on ollut kauniin liikuntahallimme katossa! Teksti: Sanna-Maria Lanki ja Nea Kanto Kuvat: Kati Rosendahl ja Janne Lanki

Katajanokan Kaiku 2021

KATAJANOKAN YHDISTYKSIÄ

Talviuintia jo 20 vuotta Kesän lämmittämät vedet olivat jäähtyneet uintikelpoisiksi, kun Katajanokan Jäänsärkijöiden 21. talviuintikausi avattiin perinteisesti marraskuun ensimmäisenä päivänä lipun nostolla ja symbolisella jääpalojen heitolla mereen talven siemeniksi. Katajanokan Jäänsärkijät ry perustettiin vuonna 2001 kohottamaan jäsentensä terveyttä, elämänlaatua ja sosiaalisia suhteita. Tänä päivänä yhdistyksellä on noin 500 jäsentä. Jonotuslistalla on satoja nimiä, kuten monessa muussakin talviuintiseurassa. Talviuintiboomi on meneillään.

Karhunkaatajien vuosi

Onko tänä vuonna tapahtunut yhtään mitään? No tottakai on! Vuosi alkoi kylmissä tunnelmissa, kun kaikki kokoukset pidettiin ulkona mutta pieni pakkanenhan ei meitä partiolaisia haittaa. Kelien lämmetessä aloimme sulaa talvihorroksestamme ja alkoi kesän alueleiri Ketun kiivas suunnittelu. Kevään lopussa samoajavartiomme Puput aloittivat ryhmänohjaajakoulutuksen. Nyt meillä onkin monta uutta johtajaa lisää ja sehän tarkoittaa sitä, että meillä on entistä paremmat resurssit järjestää toimintaa. Kesäkuussa järjestettiin Etelä-Helsingin alueleiri Kettu, jonne osallistui yli 200 partiolaista, joista hieman yli 40 oli Karhunkaatajia! Leirille osallistui partiolaisia seitsemästä lippukunnasta. Leirin aikana myönnettiin myös kahdelle johtajallemme toisen luokan Mannerheimsoljet. Nyt syksy on jälleen pyörähtänyt mukavasti käyntiin ja olemme saaneet rakkaan kolomme eli karhunpesän takaisin käyttöön rajoitusten lievennyttyä. Syksyn alussa aloitti uusi sudenpentulauma Ketut, joka on suunnattu 2014 syntyneille lapsille. Aloitimme lokakuussa adventtikalentereiden myynnin. Pitäkäähän silmät auki kalenterimyyjien varalta. Teksti: Elli Raitanen

Katajanokan Kaiku 2021

Katajanokan venekerho KNV Katajanokan venekerho KNV ry on perustettu 1982 ja jäsenmäärä oli 77. Tällä hetkellä kerhoon kuuluu noin 180 jäsentä ja venepaikkoja on 87. Venepaikkoja vapautuu vuosittain 5–10, ja niitä voi kysellä venekerhon satamakapteenilta. Kesäisin vaalimme yhteisöllisyyttä laituritapaamisten merkeissä, jolloin tapaamme uusia ja vanhoja kerholaisia. Jo toisena veneilykautena peräkkäin olemme pidättäytyneet miltei täysin tilaisuuksista koronapandemian vallitessa, elokuun laituritapaamista lukuun ottamatta. Laituritapaamiseen osallistui noin 50 venekerholaista. Sää oli aurinkoinen ja tuulikin tyyntyi alkuillasta. Hallitus päätti, että vuoden 2021 veneilykauden päättäjäisiä ei pidetä, koska pandemiatilanne on vielä niin epävakaa. Vuonna 2022 venekerho on toiminut 40 vuotta ja sitä on syytä juhlia. Toivottavasti tulevaisuus näyttää hyvältä ja pääsemme juhlistamaan synttäreitä sankoin joukoin.

Katajanokan venekerhon venekatsastukset on suoritettu mallikkaasti. Vuosittainen katsastus on turvallisuusasia ja se on myös edellytys laituripaikkaan. KNVseuralla on yhteiskäytössä Vesivaaka ry:n kanssa saaritukikohta Högholmenissa. Paikka sijaitsee noin 18 merimailia Katajanokalta länteen. Saaritukikohdan käyttöoikeus on venepaikan haltijalla. Kesäisin Katajanokalla ovat veneilijöiden käytössä autoparkkipaikat ja talvisin osa kerhon veneistä telakoidaan parkkipaikalle. KNVkerholla on kivijalkatoimisto, joka sijaitsee osoitteessa Luotsikatu 2. Normaalisti toimisto palvelee jäsenistöä maanantaisin klo 18–19, toukokuun alusta kesäkuun puoleenväliin. Tällöin voi hoidella jäsenasioita ja ostaa tarvikkeita toimistolta. Hyvää tulevaa veneilykautta niin uusille kuin vanhoille jäsenille. Jäsenien kannattaa käydä KNV:n kotisivuilla, (knvry.fi) johon päivitetään venekerhon tapahtumia. Raine Löv Kommodori Katajanokan venekerho KNV ry.

LC Helsinki Katajanokka

- pitkäikäinen klubi uudessa roolissa Koronakaudella olemme toimineet ajankohtaisten rajoitusten antamissa puitteissa. Tapaamiset ovat jääneet vähemmälle, mutta taloudellisesti olemme pystyneet tukemaan menneitä vuosia enemmän nuorison terveitä elämäntapaa edistäviä paikallisia toimijoita ja ikääntyneiden avustamista. Jaetun tuen kasvusta kiitämme katajanokkalaisia, jotka ovat lahjoittaneet palautuskuitteja keräykseemme K-Marketissa. Perinteisistä toiminnoistamme tuttu, yli 50 kertaa järjestetty Jouluvesper tarjoaa tänäkin vuonna tilaisuuden hiljentyä joulun odotukseen ja viettää hetki hyvän musiikin parissa Tuomiokirkon kryptassa perjantaina 3.12.2021 klo 18. Jouluvesper järjestetään yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Osallistumalla vesperiin voi myös osaltaan tukea avustustoimintaamme. Uutena palvelumuotona panostamme lähiympäristön suojeluun, johon vuosittain 26.

elokuuta toistuva Itämeripäivä antaa hyvät puitteet. Olimme viime vuonna mukana Itämeripäivän tapahtumissa ja tämän vuoden elokuussa järjesKatajanokkalainen Ohto Manninen jutteletimme Katajanokalla massa Lions- klubin talkoisiin osallistuneen rannan puhdistustal- Teresa Hongiston kanssa Itämeripäivänä koot. Ensi kesänä kut- 26.8.2021. summe mukaan toimijoita Katajanokalta ja pyrimme innostamaan muita rannikolla toimivia Lions-klubeja palvelemaan lähialuettaan samalla yksinkertaisella tavalla luonnon suojelemiseksi. Pieni aktiivien joukkomme on pitänyt ”me palvelemme”toiminnan voimissaan viimeksi kuluneiden vuosien ajan. Muuttuvassa roolissakin pystymme 59-vuotiaassa klubissamme tarjoamaan toiminta-alueellamme järjestelykokemusta ja omaa aikaamme. Yhteistyössä muiden kanssa löytyy varmasti resursseja yhteisten hyvien asioitten toteuttamisessa. Tavataan Vesperissä 3.12.2021 ja viimeistään Itämeripäivänä 26.8.2022. Aarne Pulliainen

Katajanokan Kaiku 2021

KATAJANOKAN YHDISTYKSIÄ

SAPA lisää junioritoimintaa Katajanokalla

Jalkapalloseura SAPA jatkaa suosittua junioritoimintaansa Katajanokan kentällä. ”Skattan kentällä järjestettyjen treenien suosio on yllättänyt meidät iloisesti”, kertoo seuratoiminnan päällikkö Tuomo Känsäkoski. ”Suuren kysynnän johdosta olemmekin aloittaneet Skattalla treenejä vieläkin nuoremmille lapsille, mukaan pääsevät jo 5- ja 6-vuotiaat. Harjoituksiin voivat tulla niin pojat kuin tytötkin”. Keväällä 2021 perustettiin myös SAPA:n ensimmäinen tyttöjoukkue. ”Meillä saa treenata yk-

silöllisesti pienessä ryhmässä, konseptilla laadukasta valmennusta ja hauskaa futista”, sanoo valmentaja Sampsa Luomaniemi. Joukkueen vuosina 2012 ja 2013 syntyneet tytöt harjoittelevat Haapaniemen kentällä tiistaisin klo 18.45 ja sunnuntaisin klo 17. Joukkueeseen mahtuu vielä muutama pelaaja. Kaikkein nuorimmat voivat aloittaa SAPA:n liikuntakerhon Perheliikkarista. SAPA:n liikuntakerhotoimintaa on Katajanokan liikuntahallin lisäksi Kaisaniemen ala-asteella ja Kruununhaan yläasteella.

Joukkueharjoitukset Katajanokan jalkapallokentällä: SAPA-15/16: ti klo 17.30 ja su klo 15.00 SAPA-14: ti ja to klo 16.30 SAPA-13: ti klo 18.30 ja to klo 17.30 SAPA-12 ti klo 19 ja su klo 17.00 Haapaniemen kentällä Lisää joukkueita eri-ikäisille lapsille ja nuorille: sapa.fi/joukkueet/ Yhteydenotot: tuomo.kansakoski@sapa.fi, puh. 041 749 2088. SAPA:n liikuntakerhot: Perheliikkari 3–4-vuotiaille Liikkari 5-6-vuotiaille Minifutis 5-6-vuotiaille Futiskerho 7-9-vuotiaille sapa.fi/liikuntakerhot/ facebook.com/SAPA1970 sapa.fi 44

Katajanokan Kaiku 2021

Myyjäiset keskiviikkona

15.12. klo 17–19

Katajanokan seurakuntakodilla, Kauppiaankatu 8–10 riisipuuroa, myös mukaan ostettavaksi kahvia, teetä, glögiä, joulutorttuja ja pipareita käsitöitä. Katajanokan Martat tapaavat keväällä 2022 Katajanokan seurakuntakodilla joka toinen torstai klo 18. Kevään marttaillat alkavat 20.1. Muut marttaillat ovat 3.2., 17.2., 3.3., 17.3., 28.4. ja 12.5. Meillä marttaillaan myös teatterin ja taiteen parissa. Tervetuloa tutustumaan meihin! Katajanokan Martoista luet martat.fi sivuilta ja olemme myös facebookissa. Martta-terveisin Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö 050 3501865

Katajanokkaseuran 76. vuosikokous pidettiin 1.3.2021 klo 18–19.30 Helsingin Työkanava HeTyn ryn tiloissa, Katajanokanlaituri 4 sekä etäkokouksena tiukkojen kokoontumisrajoitusten takia. Kokoukseen osallistui 35 etäosallistujaa paikalla olleiden johtokunnan jäsenten lisäksi. Sääntömääräisten asioiden jälkeen Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki vastasi hänelle etukäteen lähetettyihin ja muutamiin kokouksessa esitettyihin kysymyksiin etäyhteyden välityksellä.

Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2021 Kati Laasonen, puheenjohtaja, p. 050 50528 9911 Tuula Palaste, varapuheenjohtaja, p. 050 585 1332 Helena Alkula, rahastonhoitaja, p. 040 591 7789 Martin Bunders Minna Dufton Eija Halla, sihteeri Sinikka Harpf, kokousemäntä, p. 040 500 3843 Aurora Heickell, Katajanokan Kaiku, vastaava toimittaja Marja Karppanen, kulttuuritoimikunta, p. 040 527 2068 Erkki Leimu Staffan Lodenius, ympäristöasiat Sisko Lounatvuori Siru Saarelainen Marke Suontakanen-Kamaja Aarno Teittinen Kirsti Tolvanen

Katajanokkaseuran sähköpostiosoite:

katajanokkaseurary@gmail.com

Katajanokan Kaiku 2021

TOTEUTAN ASUNTOUNELMASI asiantuntevasti ja luotettavasti Kun kaipaat asuntokauppaasi vankkaa osaamista, soita minulle. Tarjoan asuntosi myyntiin vahvan aluetuntemukseni ja asiakasverkostoni sekä Bo:n raikkaan palvelukonseptin, jossa jokainen yksityiskohta tuntuu oikealta. KRISTA MALMIVAARA ylempi kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, KIAT, FM, partner 040 521 9263 | krista@bo.fi

THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

Naapurissa satama, lähellä koko maailma. Hyvää joulua!

Kaiku 2021.indd 1

15.10.2021 15:15:18

AJAN KUVA

Merikasarminpuiston kunnostussuunnitelma Matruusinpuiston pallokentän ja Kanavapuiston portaiden kunnostus sekä hankkeet Tove Janssonin puiston ja Merikasarminpuiston kunnostamiseksi kaupungin toimesta ovat myönteisiä tapahtumia katajanokkalaisten kannalta. Kiitos näistä!

eneillä on samalla runsaasti hankkeita eri kiinteistönomistajien toimesta – ja niistä voimme seurassa olla monta mieltä – mutta niihin ei tässä yhteydessä puututa eikä niistä puhuta. Puhutaan Merikasarminpuiston suunnitelmista, ei niinkään tähänastisesta prosessista, vaan suunnitelman konkreettisesta sisällöstä. Lähtökohtaisesti kaupungilla ja asukkailla on kaiken järjen mukaan yhteneväinen käsitys hankkeen tavoitteista ja keskeisistä periaatteista.

Kaksi pääpointtia:

Kenelle (erityisesti) puisto kunnostetaan, mille käyttäjäryhmille? Lapsiperheille ja varhaisnuorille, varttuneille ja senioreille, rauhanhetkiä tai yhteisötoimintaa kaipaaville. Monitoiminnallisuutta parkourista ruusutarhaan! Ei korostetusti leikkiympäristöä eikä kukkaistutuksia, vaan kestäviä ja käytöltään joustavia pintoja, rakenteita ja kalusteita. Turvallisia toki, mutta mielikuvitusta ruokkivia! Kulttuuriympäristön kunnioittaminen ja hyödyntäminen. Puhe raunioromantiikasta saattaa kuulosta pinnalliselta tai pejoratiiviselta, mutta sehän tarkoittaa tärkeiden aikakerrostumien tekemistä näkyviksi. Alle metrin korkuisiksi typistetty muuri muodostaisi lähinnä istutusreunuksen. Muurien tilallinen ja arkkitehtoninen luonne ja kertovuus häviää totaalisesti ja peruuttamattomasti. Pikemmin tulisi kunnostuksessa vaikkapa palauttaa se joitakin vuosia sitten purettu oviaukko. Muurijaksot edustavat siis kummastakin näkökulmasta vetovoimaa, identiteettiä ja ympäristöarvoja - eli puiston pihviä! Sen takia seura, asukkaiden puolesta ja heidän tukemana, on käynyt

tätä kamppailua - joka voi näyttää yliampuvalta, mutta on tuntunut välttämättömältä. (Kultt.hist. arvo - vrt. Tommi Lindh: Katajanokan kaupunginosan inventointi, Kaupunginmuseo 1998, s. 23) Lisäksi detalji, joka on toissijainen, mutta puiston saavutettavuuden ja käytön kannalta kovin tärkeä, on kulkuyhteydet Merikasarminkadulta ja toisaalta Laivastonpuistosta. Ne olivat ratkaisematta asemakaavassa ja ovat edelleen tässä puistosuunnitelmassa. Tammikujanteen karsiminen huolestuttaa myös. Puut on istutettu n. 7 m välein asemakaavamääräysten mukaisesti. Tyypillisesti puukujanteessa väli on 7-10 m. Jos joka toinen puu kaadetaan, väli nousee 14 metriin; suljettu tila katoaa ainakin pariksi kymmeneksi vuodeksi. Tammilehvästö toki kasvaa leveyttä - mutta tätä tuskin voi sallia sen enempää talon puolelle kuin ratikan liikennöimän kadun ylle. Maallikon silmissä ratkaisu olisi pitää puiden oksisto kurissa harkituin leikkauksin. Olin, hiljattain Skattalle muuttaneena, paikalla suunnitelman asukastilaisuudessa toukokuussa 2018 eikä tilaisuutta ole syytä moittia. Vuorovaikuttaja pyrki asiallisesti ja vilpittömästi rakentamaan dialogia, mutta, kuten varmaan kaikki täällä monissa tilaisuudessa osallisena tai esittelijänä käyneenä, suunnittelukysymyksiä ei näissä ratkota. Eikä tänäänkään, mutta uusia suuntaviivoja suunnitelmien tarkistamiseksi toivotaan, etten sanoisi vaaditaan! Tarkoituksen mukaisemmaksi ja samalla halvemmaksi. Katajanokkaseuran ympäristötoimikunnan vetäjän Staffan Lodeniuksen valmistelema puhe 16.9.2021 keskustelutilaisuuteen, jossa oli mukana Katajanokkaseuran edustajien lisäksi Anni Sinnemäki, Jussi Luomanen, Petra Rantalainen ja Katriina Arrakoski Helsingin kaupungilta sekäTiina Perälä Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymästä. Kuvasarja: skatta.kuvat.fi/kuvat/Merikasarminpuisto+ja+rauniomuurit/

Katajanokan Kaiku 2021

Uutta!

Kulttuuritila Albatross

Galleria enajaseura.fi/ iv m o u s Kulttuuritapahtumia albatross Luentoja, kielikursseja Kirjamyymälä: Rosebud & Ruslania

KANAVARANTA 7 F Ti-pe 10-17, la 12-17 ja tapahtumien aikana

AJAN KUVA

Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmaluonnos Katajanokkaseura antoi 30.3.2021 lausunnon, jossa kaupunginosamme arvokkaimman julkisen tilan puistosuunnitelmaluonnosta pidettiin pääpiirteissään hyvänä. Svante Olssonin historiallisen puistosuunnitelman kunnioittaminen on perusteltua ja kohentaa puiston asemaa kantakaupungin historiallisten puistojen sarjassa. Katajanokkaseura piti tärkeänä, että puiston kunnostamisessa otetaan eri käyttäjäryhmät ja eri vuodenaikojen toiminnot monipuolisesti huomioon ja että puistosta muodostuu todellinen, ei vain nimellinen Tove Janssonin nimikkopuisto. Seura on mielellään aktiivisesti mukana hankkeen viimeistely- ja toteutusvaiheessa. Lue koko mielenkiintoinen lausunto osoitteessa: skatta.fi/1-2/

Puisto oleskeluympäristönä penkkeineen ja väljine nurmikkoineen. Victor Malmbergin veistos Vedenkantaja sijoitettiin Katajanokanpuistoon vuonna 1924. Puiston keskiosan soikean nurmialueen molempiin päihin tehtiin pyöreä istutus, joista toinen ympäröi veistosta. Taustalla Rahapajankadun muurin edessä on 1940-50-luvun vaihteessa perustettu perennapenkki. Valokuva Roos, 1950-luku. HKMKA (Näkymä: Puistohistoriallinen selvitys.)

Tove Janssonin piirros vuodelta 1934 kertoo osaltaan silloin 20-vuotiaan taitelijan ympäristökäsityksistä, johon usein sisältyvät epäsovinnaisuus, rosoisuus ja salaperäisyys. (Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia.)

Katajanokkaseura (2013): ”Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumiperheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille. Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”. Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta. ” Aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013. Tove Jansson (1994): Skatudden. Teoksessa Adress Helsingfors, toim. Helen Svensson, Schildts. ”Däruppe, högt över spårvagnen, finns en mycket smal passage av buskskog tätt intill fundamentet. Där hade jag styrelsemöte för min hemliga förening.” (s. 65); ”Visst kan våren vara nog så trevlig, folk som kommer ut ur sina hål och drar med sig sina barnvagnar för att vädra småbarn i parken, förresten en mycket tråkig liten park.” (s. 67).

Katajanokan Kaiku 2021

Asianajotoimisto Lexcape Oy

Laadukasta ja luotettavaa lakiasiain palvelua kokemuksella ja vahvalla osaamisella, kohtuuhinnoin. Ota yhteyttä ja tule tutustumaan. Asianajaja Juha Unkuri sähköposti juha.unkuri@lexcape.fi puh. 0400 826 232 Eteläesplanadi 2, 00130 Helsinki www.lexcape.fi

A RK KITEHTITOIMISTO IIRO TOIVONEN OY ATL Merisotilaankatu 3 HELSINKI 00160 0400 717919 iiro.toivonen@it-ark.fi

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander

Tunne kehosi FYSIKAALINEN

HOITOLAITOS

ja voita kipusi!

Varaa aikasi netissä!

Linnakatu

ak at

www.skatankunto.fi

Wanha Satama

m ak

Masto

koukku

Raikukuja

itu

Martin

laakso

ntie

ja tule Kuntoon! Puh. 09 629 284 skatankunto@skatankunto.fi Kruunuvuorenkatu 15 F, 00160 Helsinki

AJANKUVA

Historiallinen päätös: rekkaliikenne alas Katajanokalla Helsinki teki keväällä 2021 historiallisen periaatepäätöksen satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä: Eteläsatama vapautetaan kaupunkilaisille,Tukholman laivaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Jätkäsaareen.

on kärkitavoitteita Helsingin uudessa Kasvun paikka -kaupunkistrategiassa 2021-25. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousee yhä suuremmaksi kysymykseksi myös Katajanokalla, esimerkiksi merenpinnan nousuun pitää varautua hyvissä ajoin. Olen sitä mieltä, että kantakaupunginkin viheralueita on suojeltava, myös keskustassa asuvilla pitää olla pääsy luontoon. Sataman päätöksien myötä viheralueita voidaan kasvattaa ja puistoja kohentaa Katajanokalla. Suunnitelmissa on myös Helsingin rantoja aiempaa paremmin yhdistävä kävelyreitti. Satama on yksi Helsingin ja koko Suomen talouden vetureista. Sataman tilan vapautuminen ja liikenteen vähentyminen avaavat uusia mahdollisuuksia Katajanokalle kehittyä entistäkin viihtyisämmäksi merelliseksi asuinalueeksi. Teksti: Jenni Pajunen Kuva: Markku Lempinen

Jenni Pajunen on katajanokkalainen toisen kauden kaupunginvaltuutettu (kok.) sekä Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ja konsernijaoston jäsen.

äätös on mielestäni Katajanokalle erinomainen: tämän myötä satamaliikenne Skattalla puolittuu 2030 mennessä, rekkaliikenne vähenee tätäkin enemmän. Koko keskustan alueella satamaliikenne putoaa neljännekseen. Satamalta vapautuu Katajanokalla tilaa muuhun käyttöön, esimerkiksi uusille asunnoille. Uutta kaupunkielämää on syntymässä myös Stora Enson uuden pääkonttorin ympärille, johon nousee hotelli, ravintoloita, baareja, konferenssitiloja sekä avointa oleskelutilaa kaupunkilaisille. Eteläsataman vapauttaminen muuhun käyttöön synnyttää uuden merellisen ajanviettopaikan Etelärantaan, joka on kävelymatkan etäisyydellä Skattalta. Mallia suunnitteluun kannattaa katsoa esimerkiksi Pariisin Paris Plagelta, josta on tullut koko Pariisin virkistäytymispaikka. Siellä entisellä moottoritiellä voi piipahtaa kävelemässä, pyöräilemässä, kahvilla, lasillisella tai ulkoilmataidenäyttelyssä. Tavoitteena on, että Etelärantaan sijoittuvasta Arkkitehtuuri ja design -museosta tulee kansainvälisen tason lippulaiva Suomen pitkälle arkkitehtuuri- ja designperinteelle. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonsuojelu Katajanokan Kaiku 2021

AJAN KUVA Kaavakävely

KATAJANOKAN KATAJANOKAN HUOLTO OY HUOLTO OY KATAJANOKAN Merikasarminkatu 4 ISÄNNÖINTI

Katajanokkaseuran ympäristötoimikunta teki 3.6.2021 illalla kaavakävelyn muistilistanaan muun muassa oheiset kohteet ja asiat:

- Matruusinpuisto-lauttalaiturin alue: yleinen wc?... - Laivastopuisto: jk-/pp-yhteydet Laivastonkadulle ja UM:n tontin poikki, Meritaidon suhde puistoon (syreeniaita, pysäköinti...), UM:n ulkoalueet... - Kanavarannan ympäristö: pihakadun toimivuus, kulkuyhteydet vierasvenesatama-alueen läpi... - Päävartiontorin/Kauppatorin ympäristö: jk- ja pp-yhteydet... 00160 Helsinki - Kanavapuisto: portaiden korjaus, pussikaljapaikka, ja isännöintiä TOIMITUSJOHTAJA Puh. Kiinteistönhoitoa (09) 6962 480 Uspenskin muurit... Katajanokan Kruununhaan alueella. Tove Janssonin puisto: kunnostuksen toteuttaminen, mahdolliMatkapuh. 050 5777 020 nen patsaan paikka, lippakioskin ympäristö, roskikset... E-mail: MERIKASARMINKATU jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi - Satamakatu: kadun kokonaisilme (yhteys uusiutuvan Eteläsata4 man ja Pohjoissataman välillä), kierrätyslaatikoiden sijainti, lii00160 HELSINKI kenteen ohjaus... Katajanokanlaituri: Rahapajan porrasyhteys, sataman liikennep. 6962 480 järjestelyt... e-mail kh@katajanokanhuolto.fi - Kanavakatu: hotelli- ja P-luola-hankkeiden nykytila... www.katajanokanhuolto.fi - Linnanpuisto: meneillä oleva puistotyö, asuinrakennuksen suhde puistoon...

JAAKKO ESKELINEN

Kiitämme kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta! Katajanokan apteekin henkilökunta ja apteekkarit Marianne ja Susanna toivottavat

Rauhallista joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2022

Ympäristötoimikunta kaavakävelyllä: Eija Halla, Kimmo Hyvärinen, Staffan Lodenius, Siru Saarelainen ja Tuula Palaste. Kuvasta puuttuvat Helena Alkula, Martin Bunders, Sampo Honkala, Sisko Lounatvuori ja Aarno Teittinen.

Merikasarmin puistosuunnitelma ja rauniomuurit

Apteekkimme hiljentyy joulunviettoon 24.-26.12.

Katajanokan lähiapteekki Kruunuvuorenkatu 1 00160 Helsinki

Katajanokan Kaiku 2019

Avoinna: ma-pe klo 10-18 la klo 10-15

Rauniomuurien kohtalo ei ole vielä ratkennut. Ympäristöministeriö hylkäsi Katajanokkaseuran tekemän valituksen ELY-keskuksen päätöksestä hylätä seuran tekemä valitus muurien suojelemisesta. Seura pitää YM:n päätöstä virheellisesti perusteltuna ja teki siitä valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle 10.9.2021. Seuran edustajat keskustelivat puistosuunnitelmasta apulaispormestari Anni Sinnemäen ja puiston suunnittelusta vastaavien virkamiehien kanssa 16.9.2021. Seuran toiveita puistosuunnitelmaan liittyen on luettavissa tässä lehdessä sivulla 48.

Merikasarmin perusparannus on valmistunut Ulkoministeriö on palannut Merikasarmille. Työtä tehdään huonejaon korvanneessa monitoimiympäristössä, mikä tekee mahdolliseksi lähes koko henkilöstön sijoittumisen Merikasarmille ja ministeriön muista tiloista luopumisen. Uutta on myös nykytekniikalla toteutettu Matruusirakennuksen julkisivuvalaistus, jolla voidaan juhlistaa itsenäisyyspäivän lisäksi myös valtiovierailuja kunkin maan lipun väreillä. Parhaiten valaistut yksityiskohdat erottuvat Pohjoisrannasta katsottuna, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Markku Inkeroinen kertoo. Merikasarmin korttelin itäkulma on rakennettu pysäköintialueeksi; asemakaavan mahdollistamaa lisärakennusta ei olla suunnittelemassa. Korttelin vapaaseen läpikulkuun ei valitettavasti ole paluuta.

Kanavakatu 3:n rakennuksilla uusi omistaja Senaatti-kiinteistöt myi 24.9.2021 Kanavakatu 3:ssa sijaitsevat kaksi toimistorakennusta. Toimistorakennusten kokonaisuudesta vastaa jatkossa pohjoismainen kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö NREP. Rakennuksissa toimi aikaisemmin ulkoministeriö, joka muutti uusiin Merikasarmin tiloihin vuoden 2021 alussa. Voimassa olevan asemakaavan merkintä KTYV (liike-, toimistoja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) mahdollistaa erilaisia käyttötarkoituksia. NREP tutkii erilaisia käyttömahdollisuuksia Kanavakatu 3 AB:n osalta, punatiilinen makasiinirakennus säilyy toimistokäytössä. NREP kertoo suunnitelmistaan tarkemmin joulukuussa 2021.

AUTOCOMPANY Vuokra-autot, pakettiautot, moottoripyörät, veneet

Hlö-autot per vrk Pieni Keskikokoinen Iso Minibussi Avoauto Pakettiautot Pieni Keskikokoinen Mopot Moottoripyörät Pieni Keskikokoinen Iso Veneet Pieni Keskikokoinen

50 € 60 € 70 € 90 € 100 € 40 € 50 € 50 € 75 € 90 € 120 € 100 € 120 €

Myytävänä autoja SKODASTA CADILLACIIN! Autojen, mp:ien, veneiden ja peräkärryjen maahantuontia Euroopasta ja USA:sta vuodesta 1989! Kauppiaankatu 6, SKATTA, P. 040 545 7000

Kanavakatu 14 YIT Suomi Oy rakentaa tontille Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n piirtämän, 262 huoneen hotellin. Rakennukseen tulee tiilijulkisivut ja viherkatto. Ajoluiska Kanavakadulta maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja saapumisaukio Kanavakadulta toteutetaan tontilla. Katajanokan laiturin puolelle rakennetaan istutettu kaupunkiaukio.

Kruunuvuorenkatu 4 Vuonna 1907 valmistunut, sekä kaupunkikuvallisesti että kulttuurihistoriallisesti arvokas arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema jugendhenkinen makasiinirakennus on ollut viimeksi toimistokäytössä. Mrec Investment Management Oy:n hallinnoima yhtiö osti sen kesällä 2019. Arkkitehdit Soini & Horto suunnitteli rakennukseen käyttötarkoituksen muutoksen. Noin puolet 11 000 kerrosneliön laajuisesta rakennuksesta, noin 60 huonetta, tulee majoituskäyttöön. Taloon tulee myös ravintola ja Alkon myymälä. Kohteen on määrä valmistua vuoden 2022 aikana.

AVOINNA Ti - Pe klo 9.45 -16.00 La klo 11.00 - 14.00 Puh. 044 27 64 064 Luotsikatu 14, Katajanokka

VAATTEIDEN KORJAUKSET nopeasti ja ammattitaidolla - vetoketjujen vaihdot - lyhennykset/pidennykset - kavennukset/levennykset - vaatteet omien mittojen ja kaavojen mukaan, myös iltapuvut - nahkavaatteiden korjaukset

Katajanokan Kaiku 2019

AJAN KUVA Katajanokan vierasvenesatama Katajanokan vierasvenesataman kesäkauden palveluja tuottaa kaupungin keväällä 2020 tekemän käyttöoikeussopimuksen mukaan Oy Xmare Ab syksyyn 2029 asti. Viime kesänä ranta-alueen lisääntynyt pysäköinti ja sinne ilmestyneet ParkkiPaten kyltit ovat herättäneet ihmetystä. Kaupungin rakennusvalvonnassa tutkitaan pysäköinnin laillisuutta

Katajanokanlaituri 4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hanke käynnistyi varastomakasiini K6 purkutöillä. Rakennuslupahakemus liike-, toimistoja hotellirakennukselle myönnettiin lokakuun lopussa; rakentaminen voi alkaa. Katajanokan Laituriksi nimettyyn rakennukseen tulee Stora Enson pääkonttori, hotelli sekä kaupunkilaisille avointa tilaa kuten kahvila- ja ravintolatiloja sekä konferenssitiloja. Hankkeen on määrä olla valmis 2023. Katajanokan satamasta ulosajavan rekkaliikenteen reitti muutetaan kulkevaksi Ankkurikadun kautta Kanavakadulle.

Valokuvaajasi Katajanokalla! EDULLINEN VALOKUVAUS. VIDEOKUVAUS. ASUNTOJEN KUVAUKSET. MAINOSVIDEOT. ILMAKUVAUKSET DROONILLA. EDITOINTI. ESITTELYVIDEOT, DOKUMENTIT, YM.

helsingin kuva Panu Turunen: 040 5255 229 myynti@helsinginkuva.fi

Katajanokan Kaiku 2019

Ratikkalinjat uusiksi? HSL keräsi alkusyksystä ratikan käyttäjiltä palautetta suunnittelemastaan kahdesta linjastoluonnoksesta. Katajanokkaseura kannatti linjastoluonnosta B, missä Katajanokalta kaksi koko päivän kulkevaa raitiolinjaa peittäisi hyvin koko kantakaupungin, sen pohjoisia osia myöten, ja tarjoaisi suoran yhteyden esimerkiksi rautatieasemalle. HSL:n mukaan linjastoa vielä jatkosuunnitellaan. Samalla tarkentuu Katajanokan joukkoliikenneratkaisu. Päätös raitiolinjastosta tehdään HSL:n hallituksessa joulukuussa 2021.

Yhdessä jo yli 20vuotta!

Since 1997

Luotsikatu 12, Katajanokka, Puh. 050 471 7003 Katso listamme netistä www.everestnokka.fi Aukioloajat: ma–pe 10.30–22, la–su 12–22 Lounas arkisin 10.30–15

Tällä kupongilla tarjoamme -25% alennusta kun ruokailijoita on vähintään 4 henkilöä

-25%

Since 1997

Tarjous voimassa vuoden 2022 helmikuun loppuun

Linnanpuiston huoltorakennus As Oy Helsingin Linnanpuisto ja Helsingin kaupunki tekivät yhteistyössä maaurakan kesällä. Seuraavaksi ryhdytään rakennuksen korjaamiseen. Arkkitehti Eveliina Saranpään mukaan rakennukseen tulee viisi kaksikerroksista asuntoa. Markkinointi aloitetaan tämän vuoden puolella.

Puh. 09 342 11 43 Avoinna ma-pe 10.30 - 18.00 la varausten mukaan Muina aikona sopimuksen mukaan Myös kotikäyntejä

Katajanokan Kaiku 2019

AJAN KUVA

Testamentit Perunkirjoitukset Avioehdot ym. Oikeudellisia palveluja 20 vuoden kokemuksella ja kohtuullisin hinnoin.

ASIANAJOTOIMISTO STRENG KY Linnankatu 2 • 00160 Helsinki 040 565 8146 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

KATAJANOKAN POLKUPYÖRÄKAUPPA HUOLTO - KORJAUKSET MYYMÄLÄ - VUOKRAUS

Haluamme sydämellisesti kiitttää kaikkia Katajanokan naapureitamme mahtavasta tuesta, jonka olemme saaneet tänä vuonna liikkeellemme. LUOTSIKATU 14 - 0442915331 WWW.BICYCLEANHELSINKI.COM

Kotipalvelua - siivoukset - ikkunanpesut - muut kotipalvelut 050-3229388 unelmaworks.com Luotsikatu 16 00160 Helsinki

Katajanokan Kaiku 2019

Katajanokkaseuran mielipide pyörätelineistä Seura lähetti ao mielipiteen 4.11.2021 liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkoselle. Katajanokkalaisia on ihmetyttänyt polkupyörätelineiden asentamista varsin tiheästi eri puolille ns. vanhaa Katajanokkaa. Pyöräpaikkojen järjestäminen on toki nykyisten liikennevisioiden mukaista, mutta niiden määrä ja sijainti ei tunnu vastaavan tarvetta. Asukkaat säilyttävät pyöriään pihoissaan tai kellareissa ja paikat palvelevat satunnaisia vierailijoita. Kaduilla tai katuosuuksilla, joille niitä on nyt pystytetty, ei ole juuri kivijalkapalveluja. Pyöräparkkien sijainti suhteessa esim. porttikäytäviin ja suojateiden suhteen tuntuu monessa paikassa vievän turhan monta asukaspysäköintipaikkaa, joista on muutenkin kova pula. Pyöräparkeissa näyttää olevan merkittävä määrä sähköpotkulautoja säilytettyinä - se voi olla osaratkaisu asukkaita vaivaavaan ongelmaan, mutta on tuskin alkuperäisen tarkoituksen mukaista. Katajanokkaseura on pahoillaan siitä, että pyörätelineiden määrästä, sijoittelusta ja estetiikasta ei keskusteltu tai edes tiedotettu etukäteen. Asukkailla ja kiinteistönhaltijoilla on kuitenkin kattavin paikallistieto alueen olosuhteista ja tarpeista. Liikennesuunnittelupäällikön vastine 9.11.2021, lyhennetty. Pahoittelemme, ettei pyöräpysäköinnin toteutuksesta ole käyty riittävää vuoropuhelua asukkaiden kanssa ennen niiden rakentamista. Tulemme kehittämään pyöräpysäköinnin suunnitteluvaiheen aikaista vuorovaikutusta sekä parantamaan tiedotusta pyöräpysäköinnin toteutuksesta. Saamiemme palautteiden johdosta olemme arvioineet uudelleen pyörätelineiden sijainteja Pormestarinrinne 2 ja Satamakatu 5 edustalla. Pormestarinrinne 2 edustalla pyörätelineitä ei tulla poistamaan tai siirtämään, koska rakennettu vaihtoehto on todettu saavutettavuuden vuoksi parhaimmaksi ratkaisuksi tällä alueella. Kesän 2022 aikana Tove Janssonin puiston viereen toteutetaan pyöräpysäköintipaikkoja, jotka täyttävät alueen pyöräpysäköintitarpeen. Tämän vuoksi Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan poistaa. Lyhentämätön vastine on luettavissa skatta.fi-sivuilla.

Kiitämme asiakkaitamme kiittämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta! kuluneesta vuodesta

Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta Helsingin kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin kuuluu keskustan merellisyyden vahvistaminen sekä Katajanokan ranta-alueiden ja matkustajasataman liittäminen tiiviimmin osaksi kävelypainotteista keskustaa. Osana kokonaisuutta kaupunkisuunnittelussa tutkitaan uudisrakentamisen paikkoja. Alueen suunnitteluperiaatteet on tarkoitus viedä kaupunkiympäristölautakunnan (kylk) käsittelyyn syksyllä 2022. Katajanokkaseuran mielipide 27.2.2019 Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on luettavissa Skatta.fi -> Katajanokkaseura-> Kannanotot.

Tove Janssonin puisto ja Kanavapuisto Kaupunki on teettänyt suunnitelmia Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston kohentamiseksi. Katajanokkaseuran keväällä 2021 antama lausunto on luettavissa skatta.fi-sivuilla ja lyhennettynä tämän lehden sivulla 49. Puiston toteuttaminen käynnistynee leikkipaikan kunnostuksella 2025, muu puiston osuus toteutetaan myöhemmin.

Handmade Italian Chocolate Handmade Italian Sweet Artesan Food. Extra Virgin Olive Oil Coffees - Artesan Pasta

SIGNORA DELIZIA

S I Gherkkupuoti N O R -Akahvila D -Eimporter LIZIA always open, free delivery in Katajanokka, HERKKUPUOTI - KAHVILA - IMPORTER open at evening, for hire for private party tel. 045 8615959, www.signoradeli.com

NYT MYÖS VERKKOKAUPPA! MYYNNISSÄ MM. PELLAVAISIA KODINTEKSTIILEJÄ! "Meillä saat teetettyä vaatteiden ja tekstiilien korjaus- ja mittatilaustyöt. Muodistamme myös miellämme vanhoja, hyvälaatuisia vaatteita. "

Uspenskin portaat peruskorjattu Kanavakadulta Uspenskin katedraalin etupihalle nousevat portaat on korjattu talvikäyttöön sopivaksi, lämmitetyksi kulkutieksi. Käsijohteet ja niihin upotettu led-valaistus puuttuvat vielä. Katajanokkaseura oli tehnyt jo vuonna 2011 aloitteen Uspenskin katedraalille johtavien portaiden talvikunnossapidosta.

• Kemiallinen pikapesula • Valkopesu • Matto/verhopesu • Ompelu- ja korjauspalvelu • Noudamme ja tuomme • Nopea ja ammattitaitoinen palvelu

Katajanokkalaisille 15% alennus! Luotsikatu 16 • puh./fax 270 91432 • Arkisin 9.00 - 18.00

TERTUN TAIMI JA KUKKA OY

Kiitoksia kaupungille Kiitos Uspenskin porraskorjauksesta ja Katajanokan puistojen hoidosta!

Myynti Kauppatorilla pääsiäisestä jouluun Tarjolla havuja, kransseja, ruukku- ja leikkokukkia, taimia ja satokausituotteita sesonkien mukaan Terttu Vahtera 050 341 1687 tertuntaimi@gmail.com, facebook, tertuntaimijakukka.tk

gh Katajanokan Kaiku 2019

K NOKKA K atajanokkaseuran

Laatuelokuvia ympäri maailman

inokalla on komea esityshistoria ja pyrimme pitämään laatua yllä valikoimalla kerhoelokuvien listalta aina hieman harvinaisempia ja erikoisempia elokuvia. Kinokan keskuskomitea painottaa esityksissä erityisesti muihin kuin Hollywood tuotantoihin ja haluaa tuoda esille eksoottisempiakin elokuvamaita. Ohjelmistossa on aina myös suomalaisia elokuvia. Viime vuonna pystyimme koronarajoituksista huolimatta esittämään 5 elokuvaa, mutta tämän vuoden keväällä jouduimme ikäväksemme peruuttamaan kaikki esitykset. Nyt olemme syksyllä saaneet esittää Minna Duftonin huikean Big vs Small surffausdokumentin ja syksyn ohjelmistossa oli myös Saudi-Arabian ensimmäisen naisohjaajan Haifaa al-Mansourin Maryam.

Kinokan sadas näytös ja yli 70 ”Kinokkalaista” 14.11.2021

Kevään 2022 elokuvat Muutokset ovat mahdollisia

23.1 Ensilumi (Suomi) 20.2 Näkemiin Neuvostoliitto (Suomi / Viro) 20.3 Kohti ääretöntä (Ruotsi) 24.4 Yhdet vielä (Tanska)

Kauan odotettu Kinokan sadas elokuva la Belle èpoque - elämämme kaunein aika - esitettiin 14.11.2021. Kevään ohjelmistosta on toistaiseksi vahvistuneet 20.3. Ensi lumi, ja 24.4 Yhdet vielä. Maailma on muuttunut valtavasti erityisesti kulttuuritapahtumien osalta. Kinokkakin tulee varmasti muuttumaan, mutta pyrimme aina panostamaan Kinokan henkeen ja pitämään yllä elokuvakerhomme perinteitä.

Osta lahjaksi lahjakortti

Kati Laasonen

HHHH

2. Joulunäytös 12.1 58

Katajanokan Kaiku 2021

” Tove

Zaida Bergrothin viehättävä elämäkertaelokuva kertoo Tove Janssonin itsenäistymisestä omaehtoiseksi taiteilijaksi ja rakastavaksi naiseksi. Tove-elokuvan herkullisimmassa jaksossa ei seurata illanviettoa pariisilaisessa yökerhossa tai viskinhuuruisia rymyjuhlia helsinkiläisessä ateljeeasunnossa. Näihinkin tilanteisiin Zaida Bergrothin ohjaama elokuva kyllä vie, mutta hienovarainen bisnestapaamisen kuvaus paljastaa sittenkin enemmän Tove Janssonin (Alma Pöysti) arvoista, unelmista ja epävarmuuksista. EPISODI

”

ISTUIMEN PITÄÄ OLLA MODERNI JA EKOLOGINEN.

Jos sillä on vielä sielu sen parempi!

Kuva Marco Melander

Kyllä Asta tietää. DINO on Nokalla suunniteltu ja Hollolassa suomalaisesta puusta valmistettu istuin. Sen saat Green Interior Hubista Kruunuvuorenkatu 2. Tule! Tarjolla on myös paljon muuta mielenkiintoista. Tuotteet ovat ekologisia ja kotimaisia suunnittelua myöten.

Myynti ja showroom Kruunuvuorenkatu 2 gihhelsinki.fi

Tartu tarjoukseen Kaikki HAVUU-tuotteet -21 %, tarjous voimassa 31.12. asti koodilla KAIKU21 havuuliving.fi -verkkokaupassa ja GIH-myymälässä Kruunuvuorenkatu 2

Green Interior Hub on ekologisia, innovatiivisia ja laadukkaita rakentamisen ja sisustamisen tuotteita esittelevä showroom, kohtaamispaikka ja myymälä. Katajanokan Kaiku 2021

Merellinen joulutervehdys Punaisilta laivoilta! Alla etukorttimme katajanokkalaisille. Astu laivaan kotikulmilla ja vietä päivä tai ilta Suomenlahdella.

su–pe

2 €/ hlö

Päiväristeily Tallinnaan, Viking XPRS Voimassa 10.4.2022 asti. Tuotetunnus FGKAIKU Varausnumero:

(la 8 €/hlö, hytti lisämaksusta) Kortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Hytti lisämaksusta. Maks. 8 henkilöä. Ikäraja 18 v.

Paikkoja rajoitetusti. Oikeus muutoksiin pidätetään.

Hintansa arvoisin Itämerellä

Perjantaipiknik, Viking XPRS

Aamu- ja iltapäivälähtö. Voimassa 10.4.2022 asti. Tuotetunnus FGKAIKU

2 €/ hlö

Varausnumero:

(hytti lisämaksusta) Kortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Hytti lisämaksusta. Maks. 8 henkilöä. Ikäraja 18 v.

Paikkoja rajoitetusti. Oikeus muutoksiin pidätetään.

Hintoihin voidaan lisätä reittikohtainen polttoainelisä.

Miniristeily, Viking XPRS

Voimassa 10.4.2022 asti. Tuotetunnus FGKAIKU

2 €/ hlö

Varausnumero:

Kortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Miniristeilyyn sisältyy yksi B2P, B2R tai B2S-hytti su–to lähdöillä, muut hyttiluokat lisämaksusta. Maks. 1 hytti. Ikäraja 18 v. Hintoihin voidaan lisätä reittikohtainen polttoainelisä.

Paikkoja rajoitetusti. Oikeus muutoksiin pidätetään.

Hintoihin voidaan lisätä reittikohtainen polttoainelisä.

Katajanokan Kaiku 2021

Articles inside

Ajan kuva

Kuntoilua koronan aikaan

SAPA lisää junioritoimintaa Katajanokalla

Katajanokan muusikot

Tervehdys kasvimaalta

Raitiovaunuissa on tunnelmaa

Elämää mattolaiturilla

Kuulumisia koululta

Muistelua merellisessä Matruusinpuistossa

Kirjavinkki – Skloddi

Isoisäni sauna – Katajanokan Kylpylä

Katajanokan pesänjakaja

OmaStadin toinen kierros

Kuntavaalit koronan varjossa

Arkkitehti Gustaf Nyström Katajanokalla

Huomaavaisen liikkumisen tiekartta

Satamakatu kaikille – satamasta satamaan

Arkkitehti Lars Sonck ja Katajanokka

Resumé - med miljöfrågor i fokus

Katajanokan rakennusvalvoja

Katajanokan Kaiku 60 vuotta

Pitkään Kaiku kaikukoon