Katajanokan Kaiku 2019 by Katajanokkaseura ry

Katajanokan Kaiku 2019

FLY/NG CINEMA tarjoaa: 6.12.2019

Suomen Itsenäisyyspäivänä veloituksetta Tour Of Finland klo.10.00-12.00 Joululahjaksi lippupaketit: Viiden lipun paketti -50% alennuksella Lahjakortit voimassa: 1.1. 31.5.2020

myyntiaika 24.12.2019

Lisätietoja:

www.flyingcinematour.com

Katajanokan/aituri 2 B, 00160 HELSINKI

Katajanokkaseuran julkaisu 59. vuosikerta 2019 ISSN 0787-7447 Julkaisija: Katajanokkaseura ry. Toimitus: Aurora Heickell, vastaava toimittaja Kati Laasonen, toimitussihteeri Erkki Leimu, ilmoitusmyynti Rea Anner Martin Bunders Tuula Palaste Tarja Djateu Eero Nurmikko Sirpa Pääsky Julia Vuori Kansi: Julia Vuori Taitto ja sivunvalmistus: M.E.N. Oy/Eero Nurmikko Painatus: Pekan Offset, Helsinki 2019 Ilmoitushinnat: Takakansi 1400 e Kokosivu 2- ja 3-kansi 900 e Kokosivu 500 e 1/2 sivu 250 e 1/4 sivu 150 e 1/8 sivu 100 e 1/16 sivu 60 e Palveluhakemisto 20 e www.facebook.com/skattaseura www.skatta.fi katajanokkaseura.blogspot.fi

Seuran pöllö-tunnuksen on piirtänyt taiteilija Pekka Vuori vuonna 1979. Aihe on peräisin Katajanokankatu 5:n ikkunaornamentista.

Kaiku Utgiven av Skatuddssällskapet

Katajanokan kärjen juhlavuosi Katajanokan Kärki 40 vuotta M/S Ehrensvärd ja kippari Rajavartiolaitoksen merivartioston vuosikymmenet Satakolkyt-kampanja Katajanokalla Takaisin Skattalle Mun Skatta KREAM Helsinki Taiteilija Anna Vesaluoma Mattsson & Mattsson Sanna Saastamoinen-Barrois My Bella kauneushoitola Ratikka 4:sen kauppakatu Katajanokan koulu Katajanokan kansainvälinen lentoasema Smugglad från Åland till Skatudden Ape-jäätelömopoauto Juuso Hemminki, Katajanokan laulava K-kauppias Katajanokan ympärijuoksu - Skatudden runt! Ehdotuksia Katajanokalle! Osallistuva budjetointi Trähus vid Skatudden Matruusinpuiston ulkoilutapahtuma Pormestarin asukasilta Wanhassa Satamassa Pellavan ystävät Ken & Syr Kirjavinkki Stadiluotsi Jarkko Laaksonen Sissi Katz: Coco Kafkan ihmeellinen elämä Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2019 Karhunkaatajien jäsenmäärä ylitti sadan rajan! Katajanokan Kunto–Skattan Kondis ry. Martat Ihana Avanto! Katajanokan lionsklubi joulumielellä Kinokka, laatuelokuvia ympäri maailman

5 7 12 15 18 20 22 24 24 25 26 28 29 32 34 35 35 37 39 43 44 45 47 48 50 50 51 52 52 53 54 54 55 55 62

Tämä Katajanokan Kaiun 59. vuosikertanumero on Katajanokkaseuran lahja jokaiseen katajanokkalaiseen kotiin ja yritykseen. Varmista, että saat Katajanokan Kaiun myös ensi vuonna, ja liity oman kaupunginosayhdistyksesi Katajanokkaseuran jäseneksi. Liittymisen voi tehdä joko seuran kotisivuilla skatta.fi tai ottamalla yhteyttä johtokuntaan. Jäsenmaksu 2019: Vuosijäsenet 20 e, yhteisöjäsenet 100 e.

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKKALAISIA

Kiitos kaikille asiakkaille ensimmäisistä kuukausista. On ollut ilo olla Katajanokalla ja kiitos kaikista niistä viesteistä, toiveista ja ehdotuksista joita olette meille antaneet. Toivottavasti hyvä dialogi säilyy jatkossakin kehittäessämme kauppaa juuri teidän Katajanokkalaisten tarpeisiin. Kauppias Juuso Hemminki henkilökuntineen toivottaa kaikki tervetulleiksi iloisille ostoksille arkeen ja juhlaan.

Katajanokan Kaiku 2019 4 KATAJANOKKA

Satamakatu 3, 00160 Helsinki juuso.hemminki@k-market.com MA-PE 7-22, LA 8-22, SU 9-22

KAUPPIAAN PERINTEINEN JOULULAULUHETKI KESKIVIIKKONA 18.12. KLO 12 JA 18.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Katajanokan kärjen juhlavuosi

atajanokan uusi alue eli kärki täyttää 40 vuotta. Kärjen suunnittelu käynnistyi, kun valtio ja kaupunki tekivät sopimuksen Valmet Oy:n telakan siirtämisestä Katajanokalta Vuosaareen. Vuonna 1971 järjestetyn ja vuonna 1972 ratkaistun asemakaavakilpailun voittivat nuoret arkkitehdit Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. Ensimmäinen asuintalo Asunto Oy Merikasarminkatu 6 valmistui vuonna 1979. Pyrkimyksenä oli monipuolinen väestörakenne. Omistus- ja vuokratalot vuorottelivat joka korttelissa kaupungin vuokratonteilla. Myös historia näkyy kärjen alueella niin vanhassa säilyneessä rakennuskannassa, paikannimistössä, alueella säilytetyissä toiminnoissa sekä viitteinä vanhaan ympäristöön. Lehtemme kansikuvassa on taiteilija Julia Vuoren maalaus Linnankatu 13 ja Katajanokanranta 1:n kulmatalosta. Katajanokkaseuran sitkeän työn tuloksena Laivastopuiston jalkapallokenttä peruskorjataan ja arvioitu käyttöönotto ajoittuu ensi vuoden alkuun. Kentälle löytyy varmasti innokkaita käyttäjiä Katajanokan jalkapalloilijoista. Toivottavasti myös seuran ponnistelut Merikasarminpuiston historiallisesti merkittävien tiilimuurien säilyttämiseksi onnistuvat. Helsinki palkkasi keväällä 2018 seitsemän stadiluotsia palvelemaan Helsingin suurpiirien asukkaita. Stadiluotsi Jarkko Laaksonen toimii Etelä-Helsingin asukkaiden ja kaupungin eri toimialojen välillä ohjaten oikeiden palvelujen ja asiantuntijoiden luokse.

Kuva Jukka Rissanen

Kesko-korttelin mittava peruskorjaus on valmis. Talolla on kolme omistajaa ja käyttäjää. A-siivessä on Asunto Oy Helsingin Satamakatu 3, joka käsittää 65 omistusasuntoa sekä yhden liiketilan, jossa toimii K-Market Katajanokka. Varma omistaa Bsiiven, Asunto Oy Kruunuvuorenkatu 2 kiinteistön, jossa on liiketiloja ja 120 vuokraasuntoa, joita isännöi ja vuokraa Realia Management vuoden loppuun ja ensi vuoden alusta Newsec. Kanavakadun C-siivessä on huoneistohotelli Noli Katajanokka ja lisäksi kuntosali, saunaosasto sekä ravintola Locanda Scappi. Muutaman vuoden tauon jälkeen olemme saaneet saarellemme kärjen Alepan lisäksi toisen ruokakaupan. Satamakadulla aukesi 8.8.2019 laulavan kauppiaan Juuso Hemmingin luotsaama K-Market. Avajaisissa kajahti upeasti Puccinin ooppera-aariat ja lisää musiikkia on tiedossa kaupan joulukonsertissa.

Iloksemme saimme kaksi uutta kolumnistia. Takaisin Katajanokalle muuttanut Roman Schatz kirjoittaa paikalliskokemuksistaan. Toisena toimittajana on Seppo Palminen, jonka skrivaama Mun Skatta tuo hymyn huulille. Katajanokkaseura on kaksikielinen, mutta tänä vuonna saamme nauttia myös stadin slangin saloista.

Aurora Heickell Katajanokalla 10.11.2019

Tervetuloa Katajanokkaseuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen maanantaina 24.2.2020 kello 18:00 - 20:00 paikka Allas Sea Pool. Kaikki katajanokkalaiset ovat tervetulleita!

Katajanokan Kaiku 2019

Naapurista suoraan Eurooppaan!

Kaiku 2019.indd 1

Varaa aikasi! netissä

www.skatankunto.ﬁ

tai soita! 09629284

Tunne vaivasi, voita kipusi! PALVELUMME:

Fysioterapia - Hieronta - Akupunktio Lymfaterapia - Suoravastaanotto Kuntosali Tukisukkien mittaus ja myynti

Tututustu meihin ja lue lisää www.skatankunto.fi skatankunto@skatankunto.fi

Hymyilevä henkillökunta palveluksessasi! Ammattitaidolla jo vuodesta 1984

Kruunuvuorenkatu 15 F 00160 Helsinki

30.10.2019 16:21:08

KAUPUNKIKULTTUURIA

Katajanokan Kärki 40 vuotta Suunnitellaan Katajanokka! Kärjen suunnittelu käynnistyi, kun valtio ja kaupunki tekivät 17.6.1970 sopimuksen Valmet Oy:n telakan siirtämisestä Katajanokalta Vuosaareen.

leinen kotimainen aatekilpailu Katajanokan suunnittelusta julistettiin 1.11.1971. Katajanokan telakka- ja satama-alueesta haluttiin tiivis asuntoja myös satama-alue. Katajanokan vanhojen jugendkortteleiden kehittämiselle ja silloinkin ongelmalliseksi koetulle liikenteelle haettiin ratkaisuja. Anja Hämäläinen valittiin seuran edustajaksi kilpailun juryyn, mutta ilman äänioikeutta, ”joten tulos ei varmasti ole paras mahdollinen katajanokkalaisten kannalta” (Kaiku 1972). Kilpailuun jätetyt 57 ehdotusta olivat näytteillä Rakennusvirastossa ja palkitut Katajanokalla seurakuntakodissa. Ehdotuksissa oli satatuhatta neliötä kerrosalaa ja noin 3000 uutta asukasta. Voittaneen ehdotuksen tekijät nuoret arkkitehdit Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman saivat Katajanokan asemakaavoituksen tehtäväkseen. Pekka Pakkalan mukaan suunnittelun painotuksia oli historiallisten näkökohtien painottaminen ja tietty helsinkiläisyys. Uuden asuinalueen suunnittelussa sovellettiin vanhan Katajanokan korttelimallia lisättynä viherpihoilla ja näkymäaukoilla eri suuntiin. Katujen päässä avautui merinäköala. Verrattain yksityiskohtaisessa asemakaavassa asetettiin rakentamiselle tavanomaista korkeammat ympäristölliset laatutavoitteet. Tavoitteena oli kokonaisuutena katsottuna yhtenäinen, mutta yksityiskohdissaan vaihteleva kaupunkikuva. Korttelit nostettiin pysäköintikenttää korkeammalle podiumille. Autopaikkojen rakentaminen korttelien alle hylättiin liian kalliina. Uuden alueen palvelut sijoitettiin ostoskeskuksen sijasta kivijalkati-

Katajanokan kärjen satama- ja kasarmialuetta vuonna 1973 Kari Haklin ottamassa valokuvassa ennen uuden asuinalueen rakentamista.

loihin. Vankilan alueesta muodostettava keskuspuisto oli voittaneen kilpailuehdotuksen keskeinen ajatus. Kaavoittajien suunnitelma vanhan ja uuden alueen välisestä keskuspuistosta tarkoitti vankilan selliosaston purkamista, vain kappeli säilyttäen. Suojelunäkökulman korostuessa Linnanpuisto toteutui nyt nähtävässä laajuudessa, samoin Laivastopuiston itäosa, joka jäi suunniteltua pienemmäksi. Täyttömaan huomattiin nostavan savea Korkeasaaren väylälle, kun laivurit valittivat, että köli raapii pohjaa.

Asemakaavasta rakentamiseen Kärjen alueen asemakaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 1976. Sitä vastaan ei esitetty yhtään valitusta. Asemakaava vahvistettiin 14.7.1977 – Bastiljin vankilan valtauksen vuosipäivänä. Katajanokalla pyrittiin monipuoliseen väestörakenteeseen. Omistus- ja vuokratalot vuorottelivat joka korttelissa kaupungin vuokratonteilla. Asuntojen tavoiteltua kohtuuhintatasoa ja rakentamisen laatua säänneltiin samaan aikaan Helsingissä käyttöön otetun Hitas-järjestelmän mukaisesti. Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKAN KÄRKI 40 VUOTTA Rakennuttajat valitsivat arkkitehdeiksi aluksi tunnettuja nimiä, Eric Adlercreutz, Eero Valjakka, Simo Järvinen. Myöhemmin uskallettiin palkata myös kokemattomampia nuoria lupauksia, Pentti Piha, Juha Leiviskä. Katajanokan kärki erottuukin selvästi aikansa rakentamisesta. Arkkitehtuurin laatutavoite oli poiketa ajan yksinkertaisimmista laatikoista monimuotoisempaan suuntaan. Rakentamisen hintakin onnistuttiin aluksi saamaan kohtuulliselle tasolle, vaikka tehtiin erkkereitäkin.

Ensimmäinen asuintalo valmistuu Kärjen uudet korttelit rakennettiin vuosina 1979-1986. Ensimmäisenä valmistui As. Oy Merikasarminkatu 6 vuonna 1979. Vapuksi taloon muuttanut Marja Karppasen perhe pääsi seuraamaan Kärjen rakentamista alusta alkaen. ”Melkein kaikkiin talomme 54 asuntoon muutettiin yhtaikaa. Olimme kaikki suunnilleen saman ikäisiä lapsiperheitä. Nopeasti asukkaiden kesken syntyi yhteisöllinen henki, joka vieläkin vallitsee varsinkin alkuperäisasukkaiden välillä.

Näkymä Merikasarminkadulta Amiraalinkadulle, taustalla Suomenlinna. (Marja Karppanen)

Ympäristö oli aivan keskeneräistä. Merikasarminkatu Vyökadun risteyksestä alkaen oli pelkkä sorapintainen mäki. Muita teitä ei ollut ollenkaan. Rantaan ei ollut pääsyä, telakan varastot ja pajat, sekä laivaromuttamo, oli vielä toiminnassa. Asumisen alkuvaiheessa totuttiin räjäytyksiin, purkutyömaihin ja raskaaseen työmaaliikenteeseen. Nyt liikuntahallina, päiväkoteina ja kouluna toimivat entiset konepajat olivat hylättyinä rähjäisessä kunnossa, mutta lapsille kiihottavan pelottavia leikkipaikkoja. Vanhalla puolella olivat kaupat, joita olikin talojen kivijaloissa vielä useita”, Marja Karppanen muistelee. 8

Katajanokan Kaiku 2019

Valintatilanteita ja merkittäviä ratkaisuja Keväällä 1977, Katajanokan rakentamisen kynnyksellä, arkkitehti Pekka Pakkala teki toteutusprojektin päällikön Harri Kauppisen kanssa opintomatkan Englantiin. ”Matka vahvisti lopullisesti käsityksiäni siitä, että laadun tavoittelu erityisesti sosiaalisessa asuntotuotannossa on perusteltua. Samoin usko punatiilen käyttökelpoisuuteen vahvistui monilla hienoilla GLC:n (Greater London Council) alueilla. Verestäessäni myöhemmin vanhoja muistoja saatoin todeta, että kauniisti vanhentunut, vehreyden valtaama Lillington Gardens on esikuvallinen asuinympäristö edelleenkin”, Pakkala kertoo. Merkittävää oli, että Merikasarmi säilytettiin. C.L.Engelin suunnitelman Matruusikasarmin (v.1820) ja upseerikasarmien (läntinen v.1836) symmetrisestä sommitelmasta itäinen upseerikasarmi oli jäänyt toteuttamatta. Sen rakentamista läntisen kopiona ei arkkitehtikunnassa 1980-luvulla pidetty ollenkaan hyväksyttävänä, vaan peräti rikoksena. Ja miten määritellä kaavassa 1800-luvun arkkitehtuurin haluttu kopio, riittävän tarkasti? Pakkala kertoo, kuinka ympäristöministeriön kaavoitustarkastaja Erkki Ruokonen muotoili kaavamääräyksen satunnaisessa kohtaamisessa Esplanadilla. Läntisen upseerikasarmin rakennusalalle merkittiin indeksi cl 1 ja tyhjälle, itäiselle rakennusalalle indeksi cl 2: ”Tälle alalle tulee rakentaa ulkoasultaan cl 1 -rakennusalan mukainen rakennus”. Merkittävää oli myös, että silta- ja tunnelivaihtoehdoista käydyn pitkän keskustelun jälkeen Katajanokan kanavaa ei täytettykään. Liikenteen isot kysymykset, kävelysillan suunnittelu ja Kanavakadun sillan leventäminen saivat nykyiset ratkaisunsa. Raitiolinja 5 linjattiin kulkemaan Merisotilaantorille.

Esikuvia Katajanokan kärjen suunnittelua on pidetty käännekohtana Suomen kaupunkisuunnittelussa ja asuntoarkkitehtuurissa. Esikaupunkirakentamisesta siirryttiin rakentamaan lisää kantakaupunkia väistyvälle teollisuusalueelle. Arkkitehti Pakkalan mukaan työryhmällä ei ollut yksiselitteistä alue-esikuvaa. Suhde Merikasarmin rakennusryhmään ja asema Helsingin merellisessä silhuetissa perustelivat verraten matalaa, kenttämäisenä kokonaisuutena hahmottuvaa rakennetta. Asuinmiljöön tilaihanteina kangastelivat takatöölöläiset piirteet, esimerkiksi Topeliuksenkadun ja Linnankoskenkadun risteyksen alue, jossa vanha umpikorttelirakenne oli osittain avautumassa, mutta julkinen ja yksityinen tila erottuvat selvästi toisistaan.

Katajanokan kärjessä voidaan erottaa samankaltaisuuksia myös varhaisempien eurooppalaisten kohteiden kanssa Rotterdamissa ja Amsterdamissa sekä Berliinissä ja Hampurissa, ja rinnakkaisilmiöinä Lontoon 1960- ja 1970-luvulla rakennetut kohteet. Katajanokkaseura seurasi aktiivisesti suunnittelua ja rakentamista ja tuki kaavoittajien pyrkimyksiä. Telakka-alueen muutos asuntoalueeksi lupasi koulun ja muita palveluja Katajanokalle. Puheenjohtaja Oso Heickell puolusti voimakkaasti Ruotsin varusteluajan aikaisen tykkipihan pääportin säilyttämistä osana UM:n uudisrakennusta.

Jälkiarvioita Odotukset palveluista eivät olleet perusteettomia. Koulu rakennettiin. Liiketiloja ja kauppoja tuli, mutta moni katosi katukuvasta 90-luvun laman ja palvelujen rakennemuutosten myötä. Huippuvuosina Merisotilaantorin ympäristössä oli kaksi pankin sivukonttoria, lasten vaatekauppa, kolme ruokakauppaa, pieniä ravintolatiloja ja R-kioski. Liikennekysymykset ja puistojen vähäisyys (toiseksi pienin ala asukasta kohden kaupungissa, silloinkin) jäivät huolenaiheiksi. Rakentamistapaa arvosteltiin. Purjehtivien arkkitehtien aikalaistuomio oli tyly: liian matalaa! Pekka Pakkala toteaa, että rakennusten korkeutta määräsi Merikasarmin siluetin erottuminen Suomenlinnasta

ja mereltä nähtynä, eikä sen eteen kaavoitettu korkeampaa. ”Ja miltä olisivat kaupungistakaan katsoen Merikasarmin monumentaalisen julkisivun yli kurkkivat talot näyttäneet?” Sitä voi itse kukin arvioida tänään. Katajanokan kärkeä on ammattipiireissä myös kiitelty. Arkkitehtikollegat ulkomailta pistäytyvät vieläkin katsomassa kaupunkisuunnittelun taitekohdan merkkiteosta Helsingissä. Miltä toteutunut suunnitelma kaavoittajasta näyttää nyt? Katu- ja puistoympäristön yksityiskohdat, jotka näyttelevät oleellista osaa tiiviin kaupunkiympäristön tunnelmassa, ovat ongelmallisia, Pakkala toteaa. Linnanpuisto ei toteutunut Katajanokan keskuspuistona suunnitellulla tavalla ja rantapuistokin supistui oleellisesti suunnitelmaa pienemmäksi. Jotkut paikat retkottavat hoitamattomina edelleen, kuten louhos Kukkaskartanon palvelutalon vieressä rakentamatta jäänyttä porrasta varten. Teksti: Martin Bunders

Arkkitehti Pakkalan haastattelun lisäksi lähteinä on käytetty hänen kirjoitustaan arkkitehtuurin historian professori emeritus Vilhelm Helanderin 60-vuotissyntymäpäivän kunniaksi v. 2001 julkaistussa Antipasto misto -kirjassa, Katajanokan Kaiku- ja Arkkitehtuurikilpailuja-lehtiä ja Marja Karppasen muistitietoa.

Kuva: Tuula Palaste Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKAN KÄRKI 40 VUOTTA

Purkuraja

Pekka Pakkala

ekka Pakkala kertoi, että Merikasarminpuiston tiilimuuriin liittyy hauska tarina. Muurien säilyttäminen oli ollut arkkitehtikolmikon idea, ei siis kaupungin puisto-osaston. Arkkitehdit ottivat yhteyttä valittuun purku-urakoitsijaan, koska he olivat saaneet esikuvan eräästä P.E. Blomstedtin kirjassa esitellystä, rajan taakse jääneestä kartanon ruusutarhasta, joka oli rauniopuutarha. Näin he yhtenä iltana omin käsin maalasivat valkoisella maalilla purkurajan urakoitsijaa varten. ”Kaavoittajan työ ei ollut pelkkää pistekatkoviivojen piirtelemistä”, Pekka pakkala naurahti. Kuva: Ingemar Forsberg

Katajanokan Kaiku 2019

Iso tiilirakennus on rakennettu 1800-1900 lukujen vaihteessa ja se on toiminut mm. sähköasemana, laivaston ja Kaartin pataljoonan ruokalana. Rakennuksessa lienee ollut myös laivaston työsuhdeasuntoja. Kuva Pekka Pakkala. Toteutumattomaksi ideaksi jäi myös pienen uusklassistisen lämpökeskuksen säilyminen Katajanokan ”Akropolis-temppelinä”, koska se purettiin tämän kuvan ottamisen jälkeen. Kuva Pekka Pakkala. Lämpokeskuksen sijainti ”Akropoliskukkulalla” on vuoden 1943 maanmittauslaitoksen ilmakuvassa osoitettu punaisena täplänä entisen telakka-alueen tuntumassa. Merisotilaan tori ja ympärillä olevat rakennukset on rakennettu vanhalle telakka-alueelle.

p Ale

13.10.1925

k sen

i tor an a l i sot eri

ot isk

1943

Tiilimuuria on vuosien saatossa korjattu ja myös madallettu. Googlen Earth-sovelluksen katutaso-kuvassa pohjoinen oviaukko oli kokonaisena vielä vuonna 2015. Katkoviiva kuvaa muurin nykyistä korkeutta.

13.10.1925 puiston remontti.indd 2

26.10.2017 13.33

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKAN KÄRKI 40 VUOTTA

M/S Ehrensvärd ja kippari M/S Ehrensvärd on ollut tuttu näky Katajanokan edustan merimaisemassa yli 40 vuoden ajan. Huoltolautta valmistui raumalaisen Holmingin telakalta v. 1978 ja alkoi liikennöidä samana vuonna. Lautan päätarkoitus oli liikennöinnin alkaessa autojen kuljettaminen Katajanokan terminaalin ja Suomenlinnan tavaralaiturin välillä. Suomenlinnassa tehtiin tuolloin kaukolämpötöitä, joten Ehrensvärdillä kulki päivittäin kymmeniä työmiehiä ja useita rekka-autoja.

Kuva: E.N

ykyään M/S Ehrensvärd toimii pääasiallisesti huoltolauttana ja kuljettaa Suomenlinnaan postia ja kauppatarvikkeita. Lautta voi ottaa 188 matkustajaa ja lastia kaikkiaan 85 tonnia. Moni katajanokkalainen hyödyntää mahdollisuutta matkustaa huoltolautalla, jolla on rauhallisempi matkustaa kuin Kauppatorilta lähtevällä M/S Suomenlinna II:lla. Matka Katajanokalta taittuu 15 minuutissa. Reitti ja aikataulu eivät ole juuri muuttuneet, vaan Ehrensvärd kulkee edelleen Katajanokan kärjen ja Suomenlinnan huoltolaiturin väliä arkisin puoli kahdeksasta puoli neljään tunnin välein. Päivällä on kahden tunnin mittainen tauko ja viimeinen vuoro lähtee Suomenlinnasta 15.30. Lautalla on kolmen hengen miehistö kippari mukaan lukien. Kipparina toimi merikapteeni Jörgen Holmström yksitoista vuotta aina viime vuoteen saakka. Reitti on siis tullut hyvin tutuksi, tai ehkä liiankin tutuksi. Mitä mieltä kippari itse on? Holmström myöntää, että reittiä enemmän jäi mieleen monet vakituiset lautan käyttäjät, jotkut heistä tulivat läheisiksi ystäviksikin. Hän on myös kiitollinen siitä, että oppi tuntemaan paremmin Suomenlinnan saaret. Toisinaan päivän

ajovuorot saattoivat olla hiljaisia, mikä siivitti hänen ajatuksiaan laajemmasta reitistä, jolloin pysähdyksiä olisi Suomenlinnan lisäksi Lonnan saaressa ja Vallisaaressa, jotka kaupunki on avannut yleisölle virkistyspaikoiksi. Aikatauluja voisi silloin pidentää ja ajaa myös viikonloppuisin. Jörgen Holmström on kotoisin Bengtskärin majakkaa lähellä olevasta Rosalasta, josta hän muutti 5½-vuotiaana perheensä kanssa Näkymä Merisotilaankadun ja Katajanokanrannan kulmasta vuonna 1983.

Katajanokan Kaiku 2019

mantereelle. Vartuttuaan työikäiseksi Jörgen seurasi isäänsä kalastajan ammatissa, mutta jätti kalastuksen isän kuoltua. Työ oli raskasta, saaliit olivat pienentyneet ja yksipuolistuneet. Uuden tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus on suurin syy Saaristomeren happivajeeseen, joka on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomalaisten ja saksalaisten merentutkijoiden tutkimus osoittaa, että Saaristomeren nykyinen happivaje on suurempaa kuin kertaakaan aiemmin viimeisten 1 500 vuoden aikana. Hangon tulliasemalla sattui olemaan vapaana tullimiehen virka, johon hän siirtyi kalastajan ammatista. Virkamiehen uraa kesti kahdeksan vuotta. Meri veti puoleensa. Oy Finnlines Ltd haki uusia työntekijöitä, ja Holmström pääsi perämieheksi välille Naantali-Kapellskär. Finnlinesin vähentäessä työväkeään oli levottoman miehen mielessä haaveena oma polkupyörähuolto. Ensin piti opetella korjaamaan pyöriä. Holmström kierteli turkulaisia polkupyöräkorjaamoita ja kyseli harjoittelijan paikkaa. Turkulaiset liikkeet eivät olleet innostuneita ottamaan harjoittelijaa, vaikka Holmström lupautui harjoittelemaan palkatta. Sopiva harjoittelupaikka löytyi salolaisesta Tapsan pyöräliikkeestä ja -huollosta, jossa vierähti neljä vuotta. Vielä ollessaan M/S Ehrensvärdin kipparina ajoi Holmström työvuoron päätyttyä Kaivopuistoon, jossa hänellä on polkupyörähuolto kahvila Carusellin vieressä. Tänä vuonna hän siirtyi kokopäiväisesti huoltamaan helsinkiläisten ja kauempaakin tulevien ihmisten pyöriä. Myös kiinalaiset ryhmät ja seurueet ovat löytäneet tiensä Holmströmin pakeille. Holmströmin työtä seurataan uteliaina, ja valokuvia otetaan ahkerasti. Holmström oli hämmästynyt tästä ja kysyi eräältä seurueelta, mistä tämä johtuu, jolloin yksi rouvista, joka oli ollut hetki aikaisemmin Holmströmin kainalossa kuvattavana, vastasi hymyillen, että hänen miehensä omistaa useita polkupyöräliikkeitä ympäri Kiinaa. Käyntikortteja vaihdettiin. Kukapa tietää, vaikka Rosalan miehen työura jatkuisi tulevaisuudessa Kiinassa. Suunnitelmia hidastaa kolme ihanaa, Hangossa asuvaa lastenlasta, joiden kanssa Morfar haluaisi viettää enemmän aikaansa. Holmströmin toinen haave - matkustaa Kielin kanavalle ja katsella laivoja – toteutuu todennäköisemmin. Teksti ja kuvat: Sirpa Pääsky

24 h

TYS PÄIVYS yöt st korjau työt to ja huol

Höyryäviä herkkuja Poseidonista

Taltuta Pakkasherra kupillisella kuumaa. Poseidon tarjoaa tammikuun loppuun asti glögiä, joka saa hyytävän viiman muuttumaan pasaatituuleksi.

Lämpimästi tervetuloa! POŠEIDON - KRUUNUVUORENKATU 1, HELSINKI - OLUTHUONE.FI

Katajanokan Kaiku 2019

Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartioston vuosikymmenet Katajanokalla

Taka-alalla Laivastokatu 20 ja edessä Laivastokatu 3.

Rajavartiolaitoksen alainen Suomenlahden merivartiosto toimi Katajanokalla 34 vuotta vuosien 1984–2018 välisenä aikana.

erivartiostolla on ollut toimintaa Katajanokan pohjoispuolella Laivastokatu 20:ssa, Laivastokatu 3:ssa ja Laivastokatu 5:ssa, sekä Katajanokan eteläpuolella Katajanokanlaituri 4B:ssa ja Viking Linen terminaalissa. Lisäksi merivartiostolla oli käytössään Laivastokatu 3:n edustalla oleva Merivartiolaituri ja Ulkoministeriön edustalla oleva helikopterikenttä.

Laivastokatu 20 Ensimmäisenä saatiin Merivoimilta Suomenlahden merivartioston käyttöön Laivastokatu 20, jonne Suomenlahden merivartioston esikunta muutti vuonna 1984 Korkeavuorenkatu 21:sta. Rakennuksessa tehtiin täydellinen remontti ennen kuin se otettiin käyttöön. Talossa sijaitsivat henkilöstötoimisto, meritoimisto, meritoimiston alainen johtokeskus ja teknillinen toimisto. Kellaritilassa olivat arkisto, kuntotestaushuone ja sauna. Henkilöstötoimiston tehtävänä olivat henkilöstöasiat, uusien työntekijöiden rekrytointi, vierailut ja sisäinen tiedottaminen. Apulaiskomentaja vastasi ulkoisesta tiedottamisesta.

Teknisen toimiston tehtävänä oli asemien ja alusten kunnon ylläpito, sekä kaiken teknisen materiaalin ylläpito ja kehittäminen. Meritoimiston tehtävänä oli vartioston operatiivisten tehtävien järjestely ja suunnittelu sekä valmiusjärjestelyt. Meritoimiston alaisuuteen kuului johtokeskus, joka vastasi merialueen tilannekuvan ylläpidosta, viestityksestä telexillä ja vhf -radioilla sekä esikunnan puhelinvaihteen hoidosta. Johtokeskuksen radioasema sijaitsi vuoteen 1988 asti Jollaksessa, Villinginsalmentie 1:ssa. Radioasema hoiti yhteyksiä merivartioasemille ja merivartioaluksille puhelimitse ja sähkötyksellä. Vuonna 1988 radioasema siirrettiin johtokeskuksen yhteyteen Laivastokatu 20:n toiseen kerrokseen.

Laivastokatu 3 Rakennus sijaitsee merenpuolella vastapäätä Laivastokatu 20:tä. Rakennuksen yläkerrassa, katutasossa, oli perinnetilaksi kutsuttu koulutus- / juhlatila, autotalli ja venepoliisin tilat. Katutasossa, rakennuksen keskellä olevassa perinnetilassa, pidettiin esikunnan ulkoisia ja sisäisiä koulutuksia, kahvitilaisuuksia, Rajavartiolaitoksen vuosipäivän 21.3. tilaisuuksia. Tila oli remontoitu laiva-aiKatajanokan Kaiku 2019

RAJA 100V.

Tavi kiinnittyneenä merivartiolaituriin.

heiseksi, ikkunoissa oli punaiset samettiverhot ja tilassa oli entisiltä vartiolaivoilta tuotuja muistoesineitä. Rakennuksen itäpäässä olevassa autotallissa säilytettiin esikunnan virka-autoja. Niiden pesua varten oli tallissa pesupaikka. Perinnetilaan kuljettiin autotallin kautta, tai kadun puolelta venepoliisin tuulikaapin kautta, tai merenpuolelta alakerran kautta. Laivastokatu 3:n alakertaan siirrettiin varastotoiminnot Santahaminan huoltotukikohdan lakkautuksen jälkeen. Varastolla säilytettiin mm. voimankäyttövälineitä, sekä asemilla ja esikunnassa tarvittavia tarvikkeita. Esikuntaan ja asemille tilatut tavarat toimitettiin varastolle, josta tilaajat kävivät noutamassa ne. Katutasossa rakennuksen länsipäässä toimi venepoliisi.

Laivastokatu 5

Laivastokatu 5, nk. bunkkeri.

Merivartiolaituri.

Katajanokanlaituri 4B, rakennus K6.

Katajanokan Kaiku 2019

Merivartioston johtokeskus / Meripelastuslohkokeskus Helsinki Rakennus sijaitsee merenpuolella Laivastokatu 3:n itäpuolella. Se on ikkunaton betoninen rakennus, jonka seinässä on ristejä. Bunkkeriksi kutsumamme rakennus oli ollut pitkään tyhjänä, ennen kuin se saatiin remontoitua johtokeskuksen käyttöön. Merivartioston johtokeskus, eli Meripelastuslohkokeskus Helsinki (MRSC Helsinki) muutti rakennukseen toukokuussa 1991. Meripelastusvastuualueena oli Suomenlahden merialue Hangon länsipuolelta Venäjän rajalle asti. Etelässä rajana oli kansainvälisen merialueen keskiviiva. Meripelastustehtävät johdettiin merivartioalueilta vuoden 1995 loppuun asti. 1.1.1996 meripelastustehtävien johtovastuut siirrettiin merivartiostojen johtokeskuksille ja johtokeskusten tehtäväkenttä laajeni. Meripelastus Helsinki vastasi Suomenlahden meripelastuslohkon alueella tapahtuneiden merellisten etsintä- ja pelastustöiden johtamisesta. Erilaisia tehtäviä oli noin 800 vuosittain, suurin osa niistä kesäaikaan. Johtokeskus toimi bunkkerissa vuosina 1991-2004. Vuoden 2004 jälkeen bunkkeri remontoitiin uudelleen ja siihen tehtiin ikkunat merinäköalalla. Rakennuksen yläosaan tehtiin saunatila, keittiö ja kokoushuone. Tila toimi edustustilana aina vuoden 2018 loppuun asti.

Merivartiolaituri Laivastokatu 3:n edessä sijaitsee merivartiolaituri, joka oli vartiolaivojen kotisatama. Laituriin mahtui kerrallaan kaksi vartiolaivaa ja rannan suuntaiseen laiturinosaan useita veneitä. Laivoja valvottiin johtokeskuksesta (bunkkerista) teknisesti, kameralla ja tekemällä vartiointikierroksia aluk-

silla. Talviaikaan, silloin kun laivat olivat miehittämättä, piti olla erityisen tarkkana, ettei lämmitys katkeaisi aluksilta, sillä muuten putket olisivat jäätyneet. Merivartiolaituria käyttivät myös merivartioasemien veneet. Venepoliisin veneillä oli myös laiturissa laituripaikat.

Helikopterikenttä Merivartiolaiturin itäpuolella sijaitsi helikopterikenttä, joka toimi myös henkilöstön ajoneuvojen pysäköintipaikkana. Helikopterikenttää käytettiin vielä aktiivisesti 1990-luvun alkuun asti, jonka jälkeen sen käyttö helikopterikenttänä harveni. Ennen laskeutumistaan helikopterin miehistö varmisti ensin johtokeskukselta radiolla, että kenttä on varmasti vapaa. Laivastokatu 20:n toisesta kerroksesta johtokeskuksesta oli nimittäin suora näköyhteys kentälle.

Katajanokanlaituri 4B, rakennus K6 Merivartioston johtokeskus, eli Meripelastuslohkokeskus Helsinki (MRSC Helsinki) muutti rakennukseen tammikuussa 2004 entisten tilojen käytyä ahtaiksi.

Kolmannessa kerroksessa oli nyt huomattavasti enemmän tilaa bunkkeriin verrattuna ja ennen kaikkea upea merinäköala. Johtokeskus toimi tässä rakennuksessa vuosina 2004-2017.

Viking Linen terminaali, rakennus K8 Terminaalirakennus K8:ssa toimi Etelä-sataman rajatarkastusyksikkö. Rakennuksen länsipäässä oli yksikön toimisto. Ennen Viron liittymistä Euroopan Unioniin yksikkö suoritti rajatarkastuksia Katajanokan-, Makasiini- ja Olympiaterminaaleissa. Toiminta käsitti rajatarkastuksia, ulkomaalaisvalvontaa, sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoa. Etelä-sataman rajatarkastusyksikkö toimi tässä rakennuksessa vuodesta 2004 alkaen. Rajatarkastukset poistuivat, kun Viro liittyi Schengen-sopimukseen vuonna 2007. Viimeinen matkustaja tarkastettiin 20.12.2007 klo 21.00 M/S Rosellan lähtötarkastuksessa. Teksti: Leena Kuukkanen johtokeskusoperaattori Suomenlahden merivartioston johtokeskus Meripelastuslohkokeskus Helsinki Kuvat: Rajavartiolaitos

Katajanokan Kaiku 2019

130 KM

Satakolkyt-kampanja Katajanokalla

elsingissä on 130 km upeaa Itämeren rantaviivaa ja monta saarta vielä siihen päälle. Suurin osa rannoista on luonnontilaista tai puistomaista ulkoilualuetta. Helsinkiläisten nuorten keskuudessa on kuitenkin noussut huoli ympäristön roskaantumisesta. Nuoret vaativat, että asialle on tehtävä jotain. Niinpä Helsingin kaupungin nuorisopalvelut polkaisivat käyntiin SATAKOLKYT-kampanjan, jonka tavoitteena on innostaa ihmiset liikkumaan rannoille ja samalla saada koko rantaviiva siivottua roskista talkoovoimin. Mukaan saatiin neljä nuorisojärjestöä: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset, Helsingin 4H, Helsingin Vihreät Nuoret sekä Helsingin NNKY. SATAKOLKYT-kampanja pyörähti käyntiin viime keväänä koululaisten rantaretkillä. Katajanokalla Matruusinpuiston ja Laivastonpuiston saapuivat siivoamaan Kaisaniemen ala-asteen neloset. Vuoden mittaan Katajanokan rantoja ovat siivonneet myös Katajanokan ala-asteen oppilaat, partiolippukunta Helsingin Hakatytöt sekä Luonto-Liiton vapaaehtoiset. Rantoja voi kuitenkin siivota kuka vaan iästä ja asuinpaikasta riippumatta! Sivulta www.satakolkyt.fi löytyy interaktiivinen kartta, josta näkee mitkä rannat on jo siivottu ja mitkä vielä siivoamatta. Kartalle kuva tahansa voi ilmoittaa siivoamansa rannan ja sen väri kartalla muuttuu punaisesta vihreäksi. Siivoamisesta on tehty todella helppoa, sillä siivousvälineet voi lainata kirjastosta. Lisäksi kartalta näkee rannan roskisten sijainnin, mihin roskat voi jättää. SATAKOLKYT-rannansiivouskampanja jatkuu vuoteen 2021 asti. Lähde siis sinäkin nauttimaan ulkoilusta merenrannalla ja pelastamaan samalla Itämerta askel askeleelta! Teksti ja kuvat: Eeva Puustjärvi

Kartta www.satakolkyt.fi sivulla näyttää, mitkä Helsingin rannat on siivottu hiljattain ja mitkä vielä siivoamatta. Helsingin Hakatyttöjen seikkailijaryhmä Yksisarviset siivosivat rantaa Laivastopuistossa syyskuussa.

Katajanokan Kaiku 2019

Jouluherkkuja KATAJANOKALLA

J O UL UP Ö YT Ä

JO U LU LO U NAS M E NU

62€

59€

3.-23.12.2019

25.11.-20.12.2019

MA-PE KLO 11.30-15.00 & 17.00-22.30

MA-PE KLO 11.30-15

LA KLO 12.00-16.00 & 18.00-22.30 SU KLO 13.00-16.00

62€

26.11.-21.12.2019

MA-TO 11.30-14.30 & 17.00-22.00

PE 11.30-14.30 & 17.00-19.00 & 20.00-22.30

LA 12.00-14.30 & 16.30-19.00 & 20.00-22.30

(MA 23.12. KLO 11.30-15.00)

(EI TO 6.12.)

Kanavaranta 7, (09) 6128 5500, ravintolasipuli.fi

Kanavaranta 7 F, (09) 6128 5600, ravintolanokka.fi

HAUSKIN LAHJA, JOKA EI VIE KAAPPITILAA! Escape room -lahjakortit nyt jouluhintaan:

110 € ( 4-5 hlö 125 € ( 2-3 hlö

JOUL UPÖYT Ä

) arvo 160€ )

arvo 130€

AIKKIIN ! KÄY K ME ELEIHIM P O K A P ää Lue lis .fi

xite www.e

Korttien voimassaoloaika: 1.1.2020-31.7.2020

Olemme paikalla vain varattujen pelien aikana. Soita meille 044 974 9969 ja sovi sopiva noutoaika ja -paikka asiakaspalvelijamme kanssa. Kiitos! Luotsikatu 13 | Katajanokankatu 4 A 17 | Kauppiaankatu 8-10

Laivastonkatu 1, (09) 6128 6300, katajanokankasino.fi

KATAJANOKKALAISIA

Takaisin Skattalle

odella monta vuotta sitten, tarkasti ottaen ensimmäisen avioeroni jälkeen, asuin jo kerran täällä Katajanokalla, osoitteessa Satamakatu 4, aivan Itämeren tuntumassa. Tosin merinäköalasta en silloinkaan päässyt nauttimaan, koska kaikki ikkunani antoivat takapihalle. Mutta muuten oli eri hienoa asua Skattalla ja elinkin täällä toistakymmentä kohtalaisen onnellista vuotta. Pitkän tauon ja toisen avioeroni jälkeen muutin tämän kesän alussa vanhoja perinteitä kunnioittaen takaisin Skattalle, vieläpä koko mestan suurimpaan ja prameimpaan rakennukseen, Keskon vanhaan pääkonttoriin. Ah, Katajanokka! Laivojen siluetit taivasta vastaan, ohuen ohut merisuolan tuoksu ilmassa… Vain kävelymatkan päässä ydinkeskustasta, mutta silti täysin muusta maailmasta irrallaan. Hitto, kun tuntuu hyvältä asua taas täällä! Ja minä jo melkein aloin viihtyä Töölössä, siellä kaupungin toisella laidalla. Luonnollisesti kävin heti tarkistamassa, miltä vanhat kulmat nykyään näyttävät. Paitsi etten päässyt edes perille asti, sillä entisen kotitaloni edessä ammottaa ainakin kymmenen metriä syvä kraatteri. Luulin ensin, että on tapahtunut kaasuräjähdys tai muu vastaava onnettomuus, kunnes luin monttua ympäröivään aitaukseen kiinnitetyltä lapulta, mistä on kysymys: joku rakentaa graniittiin maan alle parkkipaikkoja noin neljällekymmenelle autolle. Vaikea uskoa, että joku vielä 2000-luvun tässä vaiheessa antaa luvan sellaiseen. Mutta toisaalta - huomasin heti ensimmäisellä kävelyllä, kuinka autokanta Katajanokalla on muuttunut: Jaguareja, Porscheja ja Tesloja riittää, ja noin joka kolmas ajoneuvo täällä on Range Rover, Jeep tai joku muu nelivedolla varustettu suuri maasturi. Skattan teiden päällysteessä ei ole suurempaa vikaa, joten selitys lienee, että katajanokkalaiset pelaavat golfia paikoissa, joihin on vaikea päästä tavallisella henkilöautolla.

Katajanokan Kaiku 2019

Eikä sellaisia teknologian huippusaavutuksia voi jättää kadun varrelle - ja kuka sanoo, että parkkipaikan pitäisi olla itse autoa halvempi? Sitä paitsi, modernissa suunnittelussa on varmaankin huomioitu hankkeen ympäristövaikutukset ja vielä istutetaan pari lehmusta valmiin parkkiluolan kannen päälle, kompensoivaksi hiilinieluksi. Paljon on ehtinyt tapahtua Skattalla. Aikanaan meille oltiin kateellisia puiston vanhasta lippakiskasta, sillä se oli koko Stadin ainoa kioski, jolla oli A-oikeudet. Nykyään se on enimmäkseen suljettuna, koska alue on pölyn peitossa tai tärisee raskaiden rakennuskoneiden alla. Kun kävelee Kauppatorin kautta kotiin, tien varrella komeilevat nykyään kelluva design-uima-allas baareineen ja ravintoloineen, virtuaalielokuvateatteri ja maailmanpyörä, joka varastaa Uspenskin katedraalilta shown. Kun kulkee toista kautta, pieni kävelysilta notkuu romanttisesti tuhansien rakkauslukkojen painon alla. Sen jälkeen saa ihailla Skattan ikiomaa ravintolarantaa, jonka terasseilla tyylikkäät ihmiset siemailevat ilta-auringossa artesaaniIPAa ja Aperol Spritziä. Kun edellisen kerran asuin täällä, kukaan koko Helsingissä ei vielä tiennyt, mikä on barista, enologi tai SUV. Nyt meillä katajanokkalaisilla on oma joogastudio, kuntosali ynnä karaokebaari. Vankila, jossa aikoinaan haastattelin nuorisorikollisia, on muuttunut hienoksi hotelliksi. On vain ajan kysymys milloin ensimmäisestä jäänmurtajasta tehdään yökerho, escape room tai lasten hoploppi. Tuntuu siltä, että olen muuttanut keskelle elämyspuistoa, jossa Nokian jälkeisen aikakauden nuoret suomalaiset aikuiset kiiruhtavat sähköskoottereilla smoothielle, hymyssä suin ja tietoisina omasta viileydestään ja kestävästä kehityksestään. Skatta oli jo parikymmentä vuotta sitten hienos-

toalue, mutta sen gentrifikaatio on ehtinyt tehdä harppauksen eteenpäin. Vanha, vakaa Wikipedia tietää, että gentrifikaation eli keskiluokkaistumisen vaikutuksiin kuuluu paitsi alueen asuntojen ja vuokrien hintatason nousu ja kotitalouksien pieneneminen myös se, että alueen rikollisuus yleensä vähenee. Ja viikonloppuaamuisin Skattan rannat ovat hyvä apaja tölkkien kerääjille, ainakin kesäisin. Olen pannut merkille, miten minua katsotaan, kun kerron asuvani taas Katajanokalla. En pyydä sitä anteeksi, vaan kiiruhdan mainitsemaan, että asun kaikkien näiden vuosien jälkeen edelleen vuokralla. Se on Suomessa viisainta, koska sitten ihmiset eivät ole kateellisia, vaan salaa säälivät. Katajanokka ei ole entisellään. Onneksi vanha kunnon nelosen ratikka pelastaa koko homman. Siihen voi aina luottaa. Se menee edestakaisin Munkasta Skattalle eikä vaihda numeroa kesken matkan. Siitä puheen ollen: viime viikolla tapasin raitiovaunupysäkillä mummon, joka kertoi syntyneensä Katajanokalla ja asuneensa täällä koko elämänsä. Ajattelin, että heitäkin siis vielä on, muttei enää kauan. Rouva muisteli edesmennyttä koiraansa. Hän ei ole ikänsä vuoksi uskaltanut hankkia enää uutta lemmikkiä. Jos vaikka sattuisi kuolemaan ennen koiraa… Surullista. Eikä siinä oikein auta sekään, että Tove Jansson sai vihdoin ansaitsemansa ja Katajanokan koirat tarvitsemansa puiston. Roman Schatz

Kuva: Pekka Vuori

Katajanokkalaisten

omat joulukortit

Katajanokkaseuran joulukortteja on myynnissä: Katajanokan Apteekki, Kruunuvuorenkatu 1 K-kauppa, Satamakatu 3 Bicyclean Helsinki, Luotsikatu 14 Design Laakso & Sundman, Pieni Roobertinkatu 8

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKKALAISIA Todellinen stadin kielen tehokurssi on Seppo Palmisen kirjoittama kirja Snygii slangii. Sitä saa hyvin varustetuista kirjakaupoista ja tietenkin täältä: www.palminen.com. Tuosta osoitteesta löytyy maailman ehkä dorkin kirjapuoti, jossa myydään ainoastaan Seppo Palmisen kirjoittamia kirjoja.

Seppo Palminen slangidiggari

Mun Skatta Mä oon avoklabbinen stadilainen. Hima on ollu Bärtsissä, Sörkässä ja Rööperissä. Kurvin gartsojen ja kujien dallaajilt mä opin mun slangin, tsoukit ja stailin.

Bonjaaks sä slangii? Snadii jeesii niille, ku on födannu landella ja niille ku ei oo ennen digannu gartsojen esperantoo. avoklabbinen Bärtsi Högis flöittaa fiude tsufebagu tsubu tsennata ruodis lyysis Skönekassu slobosolttu fantsu mäsis snygi döfis plugata luudata flygari entrata skoiji rafla jiftiksessä huudeilla

Katajanokan Kaiku 2019

paljasjalkainen Kallion kaupunginosa Korkeasaari valehdella auto kahvipaketti pipo, hattu tuntea, tietää armeija valaistus, loiste Merikasarmi venäläinen sotilas erinomainen, mukava tuuri, onni hieno, tyylikäs tuoksu, haju lukea, opiskella juosta lentokone kunnostaa, korjata hauska, outo ravintola naimisissa maisemissa, kulmilla

kattan mä hittasin 1950-luvulla. Högiksen kippo lähti Aleksanteringartsan alkupääst. Faija klaaras, et tos on Skatta. Siel on toi buli slobojen tsyrkka, fengis, Paulig, Valmetin telakka, kaijaa, kraanoi ja bulei botskei. Faija flöittas aina, et se tsennaa kaikki Stadin mestat. Me skloddit samlattiin sellasii pahvilappui. Niis oli fiuden kuvii ja niit sai tsufebaguist. No, ny ku mä tsennasin, et Pauligin byroo ja fabriikki on Skattalla, ni mä fillaroin sinne. Mä otin tsubun veks ja pokkasin hövelisti sille vaksille: päivää setä, saisiks mä sellasii uusii fiuden kuvii, ku ne vanhat mul jo on. Mä sain, bulii arkkei. Frendei jurppi. Skidinä mä en tsennannu Skattalt ketään. Vast opparissa mun luokkakamu Lasse budjas Skattalla. No, mä en hengaillu Lassen jengissä, nii ettei Skatta siit sen tutummaks tullu. Mut yhtäkkii mä flyttasin Skattalle – yheks kesäks. Stuiduskotsan jälkeen tartti mennä ruodikseen – Mikkeliin. Kliffoi kundei, kaikki samas liris, mut stadilainen hinku neonvalojen lyysikseen. Mä kuulin, et meiän komppaniast yks tyyppi saa loppuajaks siirron Kaartin pataljoonaan. Ihan snadeil veivauksil mä järkkäsin, et se yks tyyppi olin mä. Stadiin! Skattalle! Me bunkattiin siel Skönekassus. Engelin piirtämä, slobosoltuille bygattu karu tönö. Siis siihen aikaan. Mut siel oli fantsuu jengii. Maistereit ja tohtoreit joka toinen. Ja sit oltiin me muut. Melkeen joka ilta pääs Stadille, jos halus. Mä dallailin koko Skattan. Funtsin et munhan tarttee tsennaa tää mesta.

Sattu mulle intin aikaan toinenki mäsis. Iltalomalla mä tsittasin tsufella Marskin Valios, ku sinne eksy yks staili friidu. Mentiin Raijan kans kimpassa Meranoon tsiigaan James Bondii ja Goldfingerii. Illalla ku mä leijuin takas Skattalle, mä hogasin, et niihin mun intin kledjuihin oli tarttunu snygi döfis: Chanel 5. Intin jälkeen mun kans Stadin pajalla pluggas Jaska. Se budjas Skattalla. Niil oli buli kulttuurihima, flyygelikoroke olkkarissa. Jaska delas nuorena. Sil oli synnynnäist feeluu pumpussa. Seuraava, jol oli kans komee himppe Skattalla, oli mun lankomies. Niilläki oli flyygeli ja sellanen ihme systeemi, mil pysty äkseeraa piialle, mihin huoneeseen sen tartti luudaa. Ei niil kyl mitään piikaa ollu, jos ei tarkotettu sen Jorpun mutsii. Duunitouhuis mä sauhusin Skattalla paljon. Mä oli Stadin rantsubyrokratian eka tiedottaja. Skattan satama klaaras Hampurin trafiikkii: snadei bagui sakujen idiksii. Vuonna 1977 tuli Finnjet, nopee ku flygari. Terminaaliks entrattiin vanha käyrä K8, Taucherin bumerangi. Skoijii, siit melkeen samast mestast Aero oli startannu flygaukset vuonna 1924. Sit ku must tuli Stadin lehdistösihteeri, mä opin tsennaa Skattan raflat. Ja vielä, ku mä tein duunii av-

tuottajana, Skattal oli yks firman buleimmist asiakkaist, ulkoministeriö. Vois olla taas päheet käydä Raijan kans koklaamas joku Skattan rafloist. Vuonna 2020 me on oltu 50 vuotta kihloissa ja 2021 viiskyt vuotta jiftiksessä. Se Chanel femma on mun mielest edelleen friidun ykkösdöfis. Skattalaiset, vieläks teiän huudeilla on snygei rafloi? Kuva: Matti Snellman

Kirjavinkki Kirjoittaja, Seppo Palminen, dorka slangidiggari ja snygin slangin taitaja paljastaa salaisuutensa: hänen taituruuteensa tarvitaan noin 300 sanan slangiosaaminen. Ei sen kummempaa. Tässä kirjassa ne ovat, melkein kaikki.

Toivotamme kaikille asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme tunnelmallista joulua & loistavaa uutta vuotta 2020!

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKKALAISIA

KREAM Helsinki

let ehkä huomannut pienen ja kompaktin kivijalan monitoimitilan Luotsikatu 2:ssa, ja miettinyt mitä siellä on. Ikkunassa on erilaisia asioita, ovatko ne myynnissä ja voiko sinne mennä sisään. Oven takaa löytyy KREAM Helsinki, osuuskuntamuodossa toimiva eri alojen ja pitkän kokemuksen moniosaajajoukko, jonka tavoitteena on saada yrityksen aineeton omaisuus ja brändi tuottamaan. Toimeksiannot liittyvät pääsääntöisesti kaupallistamiseen ja laajempiin kokonaisprojekteihin, mutta apua löytyy myös rajatummissa kysymyksissä aineettoman omaisuuden ja brändin hyödyntämiseen. Toimiston yhteydessä on kauppa, josta voi ostaa muun muassa Onnipoika –kirjoja ja –pehmoja, virolaisen Lucky Laikan persoonallisia lahja- ja kodintuotteita, sekä Valtteri Mertalon uniikkeja Lennart-patsaita. Tilassa on myös mahdollisuus järjestää näyttelyitä. Astua saa sisään aina kun ovi on auki tai kyltti ulkona. Teksti ja kuva: Aurora Heickell

Taiteilija Anna Vesaluoma

apasin taiteilija Anna Vesaluoman muutama tunti ennen hänen lähtöään Amsterdamiin, RCE- tutkimuslaitokseen. Siellä hän tutkii synteettisiä ja orgaanisia pigmenttejä 1900-luvun alun maalauksissa. Anna opiskelee taidemaalausten konservointia The Courtauld Institute of Artissa Lontoossa. Kesällä 2018 hän oli entisöimässä Kansallisgallerian kokoelman töitä Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Anna on myös taidemaalari. Hän maalaa öljyväreillä kankaalle ja maalausaiheet kumpuavat luonnosta. Annan perhe muutti Lontooseen, kun hän oli 10-vuotias. Siellä hän kävi Lontoon kansainvälisen koulun. Maalaustaideopinnot Anna suoritti Edinburgh College of Artsissa. Anna Vesaluoma Katajanokan kodissaan.

Katajanokan Kaiku 2019

Anna kertoo, että taide on ollut hänen juttunsa pienestä pitäen ja vanhemmat ovat kannustaneet hänen uravalintaansa. Käsillä tekeminen on tuntunut tärkeältä. Kysyessäni hänen lempiväriään Anna vastaa, että jännempää on nähdä miten kaksi väriä kohtaa toisensa, miten värit tulevat yhteen. Anna saapui Suomeen viimeisimmän tilaustyönsä julkistamistilaisuuteen. Professori Pauli Puolakkaisesta tehty maalaus siirtyy Helsingin Yliopiston kokoelmiin. Anna on tehnyt parikymmentä tilaustyötä, lähinnä öljyvärimuotokuvia sekä muita taidemaalauksia. Annalla on ateljee Lontoossa, ja Suomessa ollessaan hän maalaa Katajanokan kodissaan. Teksti ja kuva: Aurora Heickell

KATAJANOKKALAISIA

Mattsson & Mattsson

- Rauhaa, rakkautta ja graafista suunnittelua

attsson & Mattsson on Anna ja Kaisa Mattssonin kulttuurialaan erikoistunut graafisen suunnittelun toimisto, joka muutti Pietarinkadulta Katajanokalle Luotsikatu 8:aan vuonna 2016. Anna ja Kaisa Mattsson olivat silloin asuneet Katajanokalla jo useita vuosia. Työpaikan tuominen lähelle kotia helpotti arkea. Tilan kautta myös useat Katajanokan asukkaat ovat tulleet tutuiksi. Suunnittelutoimiston lisäksi Mattssoneilla on ollut tilassa popup-kauppa ja galleriatoimintaa. Yritys perustettiin vuonna 2005. Anna työskenteli yksin graafisena suunnittelijana vuoteen 2015 asti, kunnes Kaisa tuli mukaan tuottajaksi. Mattsson & Mattsson suunnittelee visuaalisia identiteettejä, verkkosivuja ja lehtiuudistuksia. Katajanokkalaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Suomen Elokuvasäätiö, asustebrändi Boskil, tapa-

muotoilutoimisto Weekday Gardener, toimittaja-kirjailija Katja Pantzar, valokuva- ja videotuotantotoimisto Saaroilab ja kuvittaja Camille Romano. Gallerian seuraavassa näyttelyssä, 14.11.-14.12.2019, on esillä Marika Maijalan ja Maria Herrerosin kuvitustaidetta. Kuva: Anna ja Kaisa Mattsson Teksti: Aurora Heickell

Kokonaisvaltaiset jalkojen ja kehon terveydenhoitopalvelut! KAUNISTA JOULUN AIKAA KATAJANOKALLE! Tervetuloa tutustumaan Joogaholiaa – Katajanokkaan, intiimiin ja lämminhenkiseen joogakeitaaseen keskellä Katajanokkaa.

www.joogaholiaa.fi Katajanokankatu 3, sisäpiha

oita 040 40

6 tai

varaa aika netissä .me istep. i

lemme erikoistuneet mm. seuraavien alkasairauksien oitoon a ennaltae käis Kovettumien, känsien a s

lien oito

aksuuntunei en a sisäänkasvanei en k nsien oito ia eetikko en alka oi ot erenkiertoa elv ttävät oi ot

MEILTÄ SAAT MYÖS HIERONTAA- JA ELIMISTÖN KUNTOARVION - SEKÄ LYMFAATTISTA HOITOA MM. TURVOTUKSEEN, SYÖPÄHOITOJEN JÄLKIHOITOON JA ERIL. KUNTOUTUKSIIN

ikaisu a tuki oi ot sekä oito o eet ioittunei en k nsien oi ot a kor aukset Haavo en oi ot alko en alueilla alko en erikois oi ot alko en oi ot m

s kotikä ntinä

Kruunuvuorenkatu 11. 00160 Helsinki, /Torpanmäki 29, 02740 Espoo

KATAJANOKKALAISIA

Sanna Saastamoinen-Barrois

Iisalmi - Pariisi - Katajanokka Katajanokkaseuralla oli ilo tutustua ihastuttavaan Sanna Saastamoinen-Barrois’n, kun hän tarjoutui auttamaan meitä katajanokkalaisten videoviestin tekemisessä pormestarille. Video ”Luonnon nään” ylitti kaikki odotuksemme. Pyysimme Sannaa kertomaan, miksi hän asettui juuri Katajanokalle perheineen.

-K

atajanokka, en tiennyt siitä paljoakaan, kun ensimmäisen kerran tänne 2012 saavuin perheeni kanssa. Katajanokka kuulosti kuitenkin tutulta lapsuuden ja nuoruuteni kirjoista, se kantoi satumaisuuden hehkua mukanaan. Yritin sitä perheelleni kuvailla, kun menimme vuokra-asuntoa katsomaan kärjestä. Ja siltä se tuntuikin, muuttolaatikoiden keskellä pysähdyimme katsomaan parvekkeelta elokuista auringonlaskua, meri kimalteli, taivaan poikki kulki sateenkaari, lintuparvia lensi parvekettamme hipoen, - pystyimme näkemään lintujen vatsojen kauniiden sulkapeitteiden yksityiskohdatkin, ja leijonat mylvivät Korkeasaaressa. Voiko tämä olla totta, kuiskasin miehelleni. Olin aiemmin asunut 17 vuotta Pariisissa. Lapsuudenkotini Iisalmessa jätin ensimmäisen kerran 16-vuotiaana mennessäni vaihto-oppilaaksi Vancouveriin ja sitten 19-vuotiaana muuttaessani Pariisiin. Nyt saavuin pariisilaisen mieheni ja kahden tyttäreni kanssa asumaan Helsinkiin, katsomaan ja kokemaan vuoden ajan millaista on urbaani elämä kotimaani pääkaupungissa.

Punainen ja valkoinen kirkko. Ensimmäisellä viikolla raitiovaunuumme nousi Presidentti Mauno Koivisto, niin kohteliaana ja hymyilevänä, koko vaunu vaipui kunnioittavaan hiljaisuuteen, liikutuin ja niiasin välittömästi ”Päivää Herra Presidentti ”. Vanhempi tyttäreni kysyi myöhemmin, että miksi liikutuin ja mistä se niiaus tuli, sanoin etten itsekään tiedä, varmaan Iisalmesta. Samoin valkoisen ja punaisen kirkon (kuten pieni tyttäreni silloin sanoi) ohittaminen tuntui liikuttavalta. Kuin myös Kauppatori ja meren kaikkeus. Oli vaikea uskoa, että tämä kaikki oli nyt jokapäiväistä arkeamme. Paluumuuttajien identiteettikriisistä puhutaan paljon, minulla se oli myös toisenlaiseen Suomeen tutustumista, tunsinhan Suomesta vain Iisalmen. 26

Katajanokan Kaiku 2019

Kävelin, katselin, kuvasin ja kirjoitin paljon ensimmäisenä vuonna. Inspiraatio vei mukanaan, tein Kotatakki-installaation Design Museoon, loin Metsä neulemallistoni, ohjasin ensimmäisen musiikkivideoni (Anna Puu, kolme pientä sanaa), johon loin koreografian upeille Zodiakin tanssijoille, sain kuvata Imagen juhlanumeron kannen Tahdon-kampanjaa tukien ja miettiä kohtauksia legendaarisille ihailemilleni ajattelijoille ja tekijöille. Maalasin ja katselin merta, leikimme paljon, siihen jäi jotenkin niin paljon enemmän aikaa kuin Pariisissa. Ihmettelimme jäänmurtajia ja laskimme alas lumisia Tuomiokirkon portaita tyttäriemme kanssa. Elo tuntui niin satumaiselta, että halusimme kokeilla vielä toisen vuoden perään. Huhtikuussa 2014 toisen Helsinki-vuotemme kevään alkaessa kolmas tyttäremme saapui. Se tuntui pyhältä. Meri avautui ja aallot löivät rantaan, kun odottelin synnytyksen aloitusta. Tulen aina kantamaan sydämessäni ensimmäisten kuukausien yösyöttöjä. Katselin uutta elämää rinnallani ja samalla purppurataivasta meren yllä, pimeys oli kadonnut ja valon määrä oli valtava. Oli niitä salaperäisiä hetkiä, jolloin ei tiennyt, oliko kyseessä auringon nousu vai lasku. Linnut, jotka olivat pitkän valkoisen hiljaisuuden jälkeen palanneet, kaartelivat meren yllä ja lauloivat.

Maisemat alkoivat tuntua kodilta, aivan kuin Iisalmessa ja Pariisissa. Osasimme odottaa sireenikukkien puhkeamista Uspenskin mäellä, jotta pääsemme sinne sisään katselemaan alkukesän taivasta taivaallisten tuoksujen läpi. Tiedämme mihin kohtaan muuttolinnut saapuvat ja missä talven hiljaisuus vaihtuu arktiseksi viidakoksi. Tiedämme hihkuvamme innostuksesta, kun ensimmäisten kovien pakkasten saapuessa meri taas puhkuu höyryä kuin valtava myyttinen merieläin, joka valmistautuu talviunille jäiden tulon ajaksi. Sijoitamme

Sanna pystyttämässä valokuvateosta Kasken Kierto Vallisaaressa kesällä 2017.

iltapäivän piknikkiliinan juuri oikeaan kohtaan ruohikolla, sillä tiedämme missä ilta-aurinko tanssii pisimpään. Lapsilla on ystäviä ja kadulla on kasvoja, jotka tervehtivät iloisesti. On ikkunoita, joissa kynttilä loistaa lumihiutaleiden lävitse talvi toisensa jälkeen. Kaikki muuttuu ja vaihtuu, kuinka kauan täällä elämä meitä kantaa, tiedä en, mutta vielä on paljon unelmia: Nuuksion taideateljeemme verannan lasittaminen, sen puutarhan täyttäminen taide- ja muotoiluteoksillamme, satukirjojen kirjoittamista tulevien lastenlapsiemme kanssa, mieheni Jeremy Barrois’n kanssa elokuvien tekoa ja täällä Katajanokalla katutasossa meidän yhteinen galleriamme ja valokuvausstudiomme, jossa olisi ikkuna täynnä tilausmuotokuvia, joissa saisimme ilmaista kuvattavan olemusta ja elämän ihmeellistä kauneutta.

Toiveita Katajanokan kehittämiseksi? Kaikkien yhteisiä tiloja ja toimintaa rauhan ja rakkauden puolesta. Ja puistoja ja avonaisena suojeltuja horisontteja. Sielulle ja sydämelle tekee niin hyvää nähdä kauas. Ehkä myös kesäisiä lavatansseja ruohikolla sen horisontin edessä, ja talvella laavu, jossa juoda lämmintä teetä ja katsoa satunnaisten kanssakulkijoiden kanssa yhdessä hiljalleen valkoista kaikkeutta.

Sanna SaastamoinenBarrois on nykytaiteilija, valokuvaaja, ohjaaja ja muotoilija, jonka teoksia on museoiden ja yksityisten kokoelmissa. Hänen valokuvatilateoksensa Kasken Kierto (ensimmäisen kerran esillä Vallisaaressa kesällä 2017) on Punkaharjun Kansallispuistossa, Hotelli Punkaharjun edessä toukokuuhun 2020 saakka Hänen valokuvakirjansa River Flows (vapaasti Joki virtaa), kustantaja OFR Editions, Paris on myynnissä Valokuvataiteen Museossa. Miehensä Jeremy Barrois’n kanssa Sannalla on Saaroilab, muotoilun, valokuvan ja filmituotannon luova laboratorio. www.sannasaastamoinenbarrois.com www.instagram.com/sannasaastamoinenbarrois https://vimeo.com/saaroilab

Teksi: Sanna Saastamoinen-Barrois

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKKALAISIA

Laivastokatu 6:n pihajuhlat

aivastokatu 6:n taloyhtiö Oy Katajisto järjesti pihallaan kesäjuhlan ja putkiremontin tiedotustilaisuuden. Pihajuhlassa kesäkuussa oli viihdyttämässä teekkarien Retuperän WBK:n seniorisoittajista koostuva orkesteri Retun Wihtorit. Vaskimusiikki soi upeasti kauniilla sisäpihalla. Vuonna 1908 valmistuneen Katajiston on piirtänyt Edward Löppönen.

Putkiremontti on ehdottomasti torvisoittokunnan arvoinen asia.

Meidän apteekki

atajanokan apteekin henkilökuntaa. Apteekkari Marianne Torkko (toinen vasemmalta) on luotsannut apteekkia vuoden päivät. Torkko toimi aiemmin Laitilan Uudessa apteekissa proviisorina. Apteekissa on myynnissä Katajanokkaseuran kortteja.

My Bella kauneushoitola

eväällä 2019 SKY-kosmetologi Mirella Niemelä avasi kauneushoitola My Bellan Kanavaranta 11:ssa. Mirella valmistui meikkitaiteilija-maskeeraajaksi 20 vuotta sitten. Hän työskenteli useita vuosia Sokoksella hoitolassa sekä maskeeraajana teatterissa ja oopperassa ennen oman yrityksen perustamista. My Bella tarjoaa laajan valikoiman kasvoja jalkahoitoja, meikki- ja meikkausopastusta sekä ripsien ja kulmien kestopigmentointia. Mirella Niemelä muistuttaa, että ihon kuntoon vaikuttavat elintavat, kuten ruokavalio, liikunta, pitkittynyt stressi, alkoholin käyttö, tupakanpoltto sekä unenpuute. Lisäksi on hyvä suojata iho auringon UV-säteilyltä. Kasvot kannattaa pestä aamuin illoin ja pesun jälkeen käyttää kosteusvoidetta. Teksti: Aurora Heickell Kuva: Elina Manninen

Katajanokan Kaiku 2019

Skattalaisten kauppakatu

Nelosen ratikka S kattalta Munkkaan on vähän yli seitsemän kilometriä. Se vie ruuhkattomaan aikaan noin puoli tuntia. Siinä on katajanokkalaisille mainio kauppakatu. Istahdimme neloseen Tove Janssonin puiston pysäkiltä tarkoituksena tutkailla reitn näkymiä ja sen tarjontaa. Vain viiden - kymmenen minuutin sisällä on Stadin sydän kaikkine tuttuine palveluineen, ja vielä kymmenen minuuttia lisää niin kultuuritarjontakin olisi täytetty. – Ota kauppakassi mukaan, kuljetus on jo hoidettu. Ohessa kaksikymmnetä esimerkkiä.

6 5

Terveytesi iloksi

NaturaZ ne www.naturazone.fi (09) 647 308 Mikonkatu 11 LT2, 00100 Jelsinki Aukioloajat: ark. 9.30-19.00, la 10.00-17.00

ISKU

ISKU STOCKMANN HELSINKI Pohjoisesplanadi 39, Akateemisen alakerta ma-pe 9-21, la 9-19, su 11-18

3 MITTATILAUS- JA RÄÄTÄLINPUVUT LA NGIL KUPO PELU TÄLLÄ M O S U KORJA -20% ASSA O V IM TI 20 AS 0 .2 .1 25

MIESTEN MUOTI JA ASUSTEET KORJAUSOMPELUT -MYÖS PIKANA!

• Kellopariston ja rannekkeenvaihdot odottaessa

• Kellohuollot kaikkiin merkkeihin • Kaikki paristot • Stockman Helsinki -1 krs. • puh. (09) 121 3429

• Suunto-huolto • Polar-huolto • Kaiverrukset • Pokaalit

• aika.asema@gmail.com • www.facebook.com/paristopalvelu Katajanokan Kaiku 2019

20 20 17 19

Huoltoliike BerghällOy Oy Huoltoliike Berghäll Perustie 26, 00330 PERUSTIE 26, 00330 HELSINKI Helsinki www.huoltoliikeberghall.ﬁ p. 09 - 477 8 440 huolto@huoltoliikeberghall.ﬁ

Munkkiniemi

P. 09 4778 440

Meiltä saatte huollon ja varaosat/tarvikkeet kodinkoneille sekä pölypussit pölynimureihin.

Huoltamamme merkit: AEG, Electrolux, Asea Skandia, Bauknecht, Cylinda, Elektroskandia, Husqvarna, Ignis, Rosenlew, Whirlpool, Zanussi, Miele, Moccamaster, Nilﬁsk, Volta.

Viinilasien, viini- ja keittiötarvikkeiden sekä ruoka- ja herkkutuotteiden erikoisliike Töölöntorin kulmassa. Töölöntorinkatu 5, 00260 Helsinki. Avoinna ark 10-18, la 10-15 ( joulukuussa su 12-16) verkkokauppa: ceestashop.fi, puh. 020 754 5730

NAPPITALO

Napit, nauhat ja muut ompelutarvikkeet Yrjönkatu 12, 00120 Helsinki nappitalo@nappitalo.fi

www.nappitalo.fi

Katajanokan Kaiku 2019

Skattalaisten kauppakatu 19

Tule sovittamaan stretch-farkkuja ja muita uutuushousuja sekä niihin sopivia yläosia!

18 14

Villa & Peite

ja Futon- näyttelytila

Mannerheimintie 56 09 442 610 040 728 6643 aarrelanka@gmail.com 13 12 11 7

OPISKELIJOIDEN JA AMMATTILAISTEN

HIERONTAA ALKAEN15€ Tumma sini-harmaa CMYK: 72, 15, 0, 56 RGB: 81, 98, 111

Sini-harmaa CMYK: 34, 0, 0, 38 RGB: 125, 154, 17

Ruskean punainen CMYK: 0, 76, 83, 12 RGB: 165, 89, 76

Oranssi CMYK: 0, 43, 87, 0 RGB: 225, 112, 0

Suomen suurin lankakauppa vuodesta 1960 Korkeavuorenkatu 20 puh. (09) 632 844 helsinki@menita.fi www.menita.fi

SUOMEN H I EROJAKOU LUT EROTTAJA Uudenmaankatu 4-6, Helsinki I puh. 044 230 2025 Avoinna ma-pe klo 8-20, la-su 11-17

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKAN KOULU

Ilmastotekoja -Mitä me halutaan? -Ilmastotekoja! -Mitä me halutaan? -Ilmastotekoja! -Mitä me halutaan? -Ilmastotekoja! -Koska me halutaan? -Nyt! -Koska me halutaan? -Nyt! -Koska, koska, koska? -Nyt, nyt, nyt!

ämä lauseet raikasivat eduskuntatalon edessä 11.1.2019 nuorten järjestämässä mielenosoituksessa/koululakossa jossa vaadittiin päättäjiltä parempaa ilmastopolitiikkaa. Lähdimme sinne kello 8.45 ja palasimme kello 13.30. Mielenosoituksessa oli hyvä tunnelma (ihmisten välisen luottamuksen ja arvostuksen toisiaan kohtaan saattoi tuntea) ja välillä joku meni portaiden eteen huudattamaan tosia. Enimmäkseen siellä huudeltiin noita yllä olevia lauseita, mutta oli siellä myöskin pari puhetta ja laulu. Oli hienoa nähdä, kuinka moni nuori oli tullut paikalle ja että monta saman ikäpolven edustajaa kokee ilmastonmuutoksen vakavana ongelmana, sillä niinhän se onkin. Myös se, että meidän sukupolvemme tulee olemaan muutoksen tekevä sukupolvi, oli se muutos sitten hyvään tai huonoon suuntaan. Monilla oli mukana itsetehtyjä kylttejä, joissa luki mm. ”There is no planet B” tai ”Make earth green again” tai sitten Mahatma Gandhia lainaten ”Be the change you want to see in the world”. Eeva 6.lk kevät 2019

Katajanokan Kaiku 2019

Kuluta vastuullisesti! Tiedätkö mitä tarkoittaa pikamuoti? Se on vasta uusi ilmiö, joka on ilmestynyt vaatteiden suosion myötä.

uurin osa vaatteista tuotetaan nykyisin Aasiassa, esim. Kiinassa. Niin sanottu “made in China-kama” (valmistettu Kiinassa) on halpaa, mutta laadutonta. Pikamuoti liittyy siihen, että ihmiset ostavat uusien trendien mukaisia vaatteita, ja heittävät pois, kun trendi on ohi. Toisin sanoen, vaatteeseen ei synny mitään tunnearvoa, joten se on helppoa heittää pois. Helposti pikamuodista tulee kierre, eli ostaa joka viikko uusia vaatteita, ja kyllästyy saman tien. Pikamuoti-vaatteet on tuotettu halvalla, koska niitä ei ole tehty kestämään, ja huonoissa olosuhteissa. Esimerkiksi vaatetehtailla käytetään paljon lapsityövoimaa. Suurin osa pikamuodin vaatteista ostetaan netistä tilaamalla. Vaatteet lennätetään, tai rahdataan laivoilla maapallon toiselta puolelta toiselle. Sitten sovitetaan kotona, ja lähetetään samaa reittiä takaisin, jos vaate ei miellytä tai ole sopiva. Muista, että merkki ei aina määritä vaatteen laatua. Vaatteesta pyydetään kallis hinta vain, koska siinä lukee merkkivaatteen nimi. Yhtä hyvin kalleimmatkin merkkivaatteet voivat siis olla halvalla tuotettuja. Kaikki vaatteet eivät kuitenkaan ole laaduttomia pikamuoti-vaatteita! Kirpputorit ovat kannattava vaihtoehto, koska silloin vaatteet menevät kiertoon, eikä kaatopaikalle. Kirpputoreilla kannattaa kierrellä aktiivisesti, koska ne ovat suosittuja. Kirpputoreilta saatat löytää muuten hyvin kalliin vaatteen alle puoleen hintaan, ja samalla toimit ekologisesti! Kun itse huomaat että jokin vaate on jäänyt pois käytöstä, kierrätä se. Voit antaa hyvän tekeväisyyteen tai kirpputoreille. Niin joku toinen saa iloa vaatteestasi, jota et enää itse käytä. Kun omistat ainoastaan vaatteita sen verran, kun tarvitset, ja pidät niistä, olet jo pitkällä. Seuraava vaihe on käyttää ainoastaan vaatteita, jotka ovat laadukkaita!

Katajanokan Kaiku 2019

KAUPUNKIKULTTUURIA

Katajanokan kansainvälinen lentoasema

änä vuonna on tullut kuluneeksi 95 vuotta, kun marraskuussa 1923 perustettu lentoyhtiö Aero Oy lensi ensilentonsa Helsingistä Tallinnaan 20. maaliskuuta 1924. Kyydissä oli matkustajien sijasta 162 kg postia. Aero oli vuokrannut Helsingin kaupungilta maa-alueen Katajanokalta Kruunuvuorenkadun päästä, nykyisen Helsingin Sataman alueelta. Sinne rakennettiin vesikonelaituri ja pieni toimistorakennus. Rahoituspohja ei ollut suuren suuri, mutta operatiivinen toiminta käynnistyi saksalaisen lentokonevalmistaja, osakeomistaja Junkersin myötävaikutuksella. Ensimmäinen kone oli Junkers F-13. Jo kolmen kuukauden kuluttua ensilennosta toiminta oli vakiintunut, ja lentoja oli myös Tukholmaan. Katajanokan lentosatamasta lennettiin kesäisin kellukkeilla ja talvisin suksilla. Muulla Euroopassa 1930-luvulle tultaessa maakentiltä tapahtuva kaupallinen lentotoiminta säännöllisine aikatauluineen oli lyönyt itsensä läpi siinä määrin, että maalentokenttien rakentamisesta tuli Suomessa ja Ruotsissa edellytys liittymiselle eurooppalaiseen lentoreittiverkkoon. Niinpä Aero oli jo suunnitellut siirtymistä vähitellen lentokentille.

Aeron toimitusjohtaja Gunnar Ståhle oli kutsunut Suomeen lentäjäsankari Charles Lindberghin saadakseen tältä tukea lentokentän sijoituspaikasta. Lindbergh laskeutui vesitasollaan vaimonsa Annen kanssa Katajanokalle syksyllä 1933. Lentäjäkonkari päätyi kannattamaan Tuomarinkylän aluetta, joka oli kutsujan ehdotus. Helsingin kaupunginhallituksen valiokunta valitsi sijoituspaikaksi Tattarisuon alueen Malmilla. Reittilentoliikenne pääkaupungissa siirtyi Katajanokalta Malmille syksyllä 1936. Viisi vuotta sitten joukko ilmailualan ammattilaisia oli tullut Matruusinpuistoon muistelemaan Aeron, Katajanokan lentosataman ja Junkers F.13 -koneen historiaa. Juhlapäivänä entinen lentosatama sai jälleen vesikoneen vieraakseen. Monikymmenpäinen katsojajoukko osoitti suosiotaan Aeron, nykyisin Finnairin, jo 90 vuotta kestäneelle lentotoiminnalle sekä turvalliselle lentämiselle. Lähteet: Ilmailumuseo, Lentoposti Teksti: Sirpa Pääsky

Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Kuva Alexander Savialoff.

Katajanokan Kaiku 2019

SKATUDDSBOR

Smugglad från Åland till Skatudden

et duggregnar lite när jag går längs Kanalstranden på Skatudden och där sitter han och väntar på mig. Han, Jonas Pernell som just nu, tillsammans med sina syskon, förestår restaurang Niska vid skatuddskajen. Närvaron av havet, det gamla tegelmagasinet, spartansk minimalistisk inredning fascinerar i sin enkelhet. Det är stämning av gammalt och nytt och doft av hav och pizza. Här serveras pizzor i åländsk stil, knapriga tunnbottnade plåtbröd. Dehär pizzorna tillreds av högklassiga, oftast åländska råvaror. Jag fascineras av salladen som serveras på en skål inne i en ”smugglarlåda” med texten FOODBOX. Det är så snyggt helt enkelt. Här finns förutom vegetariska också veganska pizzor. Och till efterrätt en vaniljkräms- och jordgubbspizza. - Vill man verkligen äta en pizza till efterrätt om man just ätit en med t.ex getost och lufttorkad skinka? - Jag tror att många sneglar på vad grannen äter och ser man en pizza med jordgubbar och blåbär så blir man intresserad. Dessutom är bottnen i våra pizzor så tunn att det är

fyllningen som utgör den största delen. Idén till Niska-konceptet föddes i Michael Björklunds huvud i ett litet restaurangutrymme i hamnen i Mariehamn. Björklund ville grunda en annorlunda pizzarestaurang vid sidan av de mer traditionella. Råvarorna skulle vara av hög kvalitet och till största delen vara producerade på Åland. Det här var grundidén att börja med åländska plåtbröd. Sen kom sallader och efterrättspizzorna med. - Men varifrån kommer namnet Niska? - Algot Niska var känd som spritsmugglare i Finland och Sverige under förbudslagstiden. I våra dagar känns det kanske lite spännande att tala om hur det smugglades när man tyckte att förbudet var onödigt. I dag är det historia. Man beslöt att inredningen i restaurangen skulle påminna om de tiderna, fraktlådorna, borden och de svarta möblerna för tankarna till Åland. Text och foto: Rea Anner

Ape-jäätelömopoauto

pe-jäätelömopoauto oli parkkeerattuna Katajanokan kävelysillan viereen viime kesänä monena päivänä. Myynnissä on Jädelinon italialaisia artesaanijäätelöitä. Mopoauton lisäksi tuotteita voi ostaa Teurastamolla sijaitsevasta jäätelöbaarista. Jädelinon pistaasijäätelö voitti vuoden parhaan gelaton eli italialaisen artesaanijäätelön palkinnon Jäätelö- ja suklaakarnevaaleilla vuonna 2018. Jädelino valmistaa myös maidottomia ja vegaanisia jäätelöitä sekä sorbetteja lukuisia eri makuja. Teksti ja kuva: Aurora Heickell

Katajanokan Kaiku 2019

Kauneushoitola AJANVARAUKSET & LISÄTIEDOT: 050 323 2096 INSTAGRAM: INFINITE_BEAUTY_KATAJANOKKA

skatta.fi

WWW.INFINITEBEAUTY.FI INFINITE.BEAUTY.KATAJANOKKA4@GMAIL.COM

ERICSON LABORATOIRE (RANSKA) KASVOHOIDOT

• Kemiallinen pikapesula • Valkopesu • Matto/verhopesu • Ompelu- ja korjauspalvelu • Noudamme ja tuomme • Nopea ja ammattitaitoinen palvelu

Katajanokkalaisille 15% alennus! Luotsikatu 16 • puh./fax 270 91432 • Arkisin 9.00 - 18.00

ERICSON LABORATOIRE ON RANSKALAINEN IHONHOITOSARJA, JOKA ON RATKAISU JOKAISEEN IHOONGELMAAN IÄSTÄ JA IHOTYYPISTÄ RIIPPUMATTA. KASVOHOITOJA ON MONIA ERILAISIA JOTEN OTA YHTEYTTÄ & KYSY LISÄÄ! LISÄKSI VOIT TUTUSTUA TARKEMMIN SOSIAALISEN MEDIAN KAUTTA.

51. kerta Lämminhenk inen pe ri nt ei ne n Le ijo ni en

Jouluvesper Tuomiokirkon kryptassa torstaina 5.12.2019 klo 18.00

Adventti- ja joulumusiikkia Kauppias Juuso Hemminki, laulu Ensemble Matthaeus Pastori Riikka-Eliina Juhantalo Kanttori Harri Viitanen

Ohjelma ovelta 10 €, kahvitarjoilu. Tuotto käytetään Tuomiokirkolle hankittavan sydäniskurin rahoittamiseen. Vesperin järjestää Katajanokan Lionsklubi yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa

MANIKYYRI & PEDIKYYRI -KONEELLINEN (KLASSINEN) MANIKYYRI ILMAN LAKKAUSTA 30€ -RANSKALAINEN MANIKYYRI 60€ -GEELILAKKA MANIKYYRI 55€ -KLASSINEN PEDIKYYRI ILMAN GEELILAKKAA 55€ -GEELILAKKA PEDIKYYRI 65€

VARTALOHOIDOT & HIERONNAT KOKOVARTALOHIERONTA 90 MIN 100€ -SELKÄHIERONTA 30 MIN 35€ JALKAHIERONTA 30 MIN 30€ KUUMAKIVIHIERONTA 60 MIN 69€ SLIM LIFT - SPA HIERONTA ERICSON LABORATOIRE 90 MIN 150€

KATAJANOKKALAISIA

Juuso Hemminki

Katajanokan laulava K-kauppias Sovin haastattelutapaamisen oluthuone Poseidoniin, jossa baarimestari laittoi soimaan Carmen-oopperasta Don Josen aarian uuden K-kauppiaamme Juuso Hemmingin kunniaksi.

uuso aloitti pianon ja sellon soiton 5-vuotiaana ja laulamisen Cantores Minores kuorossa 8-vuotiaana. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli solistisella linjalla ja jatkoi sieltä Zürichin oopperastudioon ja Saksan oopperalavoille. Sibelius-Akatemiassa oopperalaulaja Peter Lindroos teki hänestä tenorin, tuomalla äänen ylärekisteriin kvintin lisää. 2001 Juuso Hemminki voitti Lohjan tenorikilpailun. Alanvaihto tuli ajankohtaiseksi, kun ääni ei enää palautunut helposti suurien roolien esittämisen jälkeen. Synnynnäistä äänihuulivikaa yritettiin hoitaa leikkauksella, mutta äänen kestävyys ei enää palautunut ammatin vaatimalle tasolle. 8.8.2019 Satamakadulla vietettiin K-kaupan avajaisia, jossa kuultiin Puccinia hedelmä- ja vihannesosastolla. Juuson lisäksi avajaisissa esiintyivät hänen muusikkoystävänsä sopraano Silja Aalto, bassobari-

toni Tuomas Pursio ja pianisti Ilmari Räikkönen. Keskiviikkona 18.12. on kaksi joulukonserttia klo 12 ja klo 18. Kaupan pinta-ala on lähes 500 neliömetriä ja tuotteita on noin 7 000. Kassoja on kolme, joista yksi on itsepalvelukassa. Kaupassa on myös Matkahuollon ja DB Schenkerin pakettipalvelun noutopiste. Myymälän keskeltä löytyy Otto-automaatti. Juuson lisäksi kaupassa on tällä hetkellä yhdeksän työntekijää, joista yksi on oma poika Oliver. Osa yrteistä, salaateista, kananmunista ja leivistä tulee lähituottajilta. Ensimmäisen kuukauden aikana asiakkailta tuli noin 300 uutta tuotetoivetta, joista lähes kaikki on saatu toteutettua. Marraskuussa kaupan tiloihin aukesi salaattibaari, josta voi hakea lounassalaatin tai viedä annoksen kotiin. Kaupan käytävillä kuulee eurooppalaisten kielten lisäksi kiinan, korean ja japanin kieliä. Muumituotteet, mukit, kahvit, keksit ja lusikat, ovat hyvin esillä Tove Janssonin kotikadun kulmilla. Teksti ja kuva: Aurora Heickell

Katajanokan Kaiku 2019

Suomalainen perheyritys jo vuodesta 1999.

DESIGNKLASSIKOT · VINTAGEKALUSTEET · SUUNNITTELUPALVELU VALAISINKUNNOSTUS · MITTATILAUSKALUSTEET · VERHOILUTYÖT

fasetti.fi PALVELEVA DESIGNKAUPPA LÄHELLÄSI Valmistamme 100% suomalaista käsityötä olevat, ylelliset Ornäs designklassikot, kymmenittäin eri verhoiluvaihtoehtoja valittavana. Vanhojen huonekalujen ja valaisimien kunnostustyöt, sovittaessa nouto kunnostukseen ja palautus kotiin. Mittatilauskalusteiden suunnittelu ja valmistus. Kysy lisää: info@fasetti.fi tai 010 423 1000.

Tervetuloa! FASETTI · Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki · Avoinna ti-to 11–18, pe 11–16, la 10–14 · 010 423 1006

Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt!

Tytöt 3–4-vuotiaat

ienimmät lapset juoksivat hiekkakentän ympäri. Ulkoministeriön rakennustyömaan takia vanhempien lasten lenkki oli poikkeusreitillä koulun ja Ulkoministeriön edessä olevan puistikon ympäri. Aikuiset juoksivat 3 km. Juoksuun osallistui 142 lasta ja 15 aikuista. Katajanokan partiolaiset myivät makkaraa ja soijanakkeja. Lämmin kiitos pääjärjestäjä Kirsti Tolvaselle ja kaikille sponsoreille.

Tytöt 5–6-vuotiaat

Tytöt 7–8-vuotiaat

Pojat 3–4-vuotiaat

Pojat 5–6-vuotiaat

Pojat 7–8-vuotiaat Katajanokan Kaiku 2019

Kuvat: E.N.

KATAJANOKAN 71. YMPÄRIJUOKSU 3.9.2019

Kuvat: E.N.

LisĂ¤Ă¤ kuvia skatta.kuvat.fi kuvagalleriassa 40

Katajanokan Kaiku 2019

Tulokset: Viliina

Olivia

Lydia

Aada

Saimi

Aurea

Tytöt 3–4-vuotiaat 2015-2016 1. Lydia Uutela 2. Viliina Koikkalainen 3. Saimi Laine

25.94 27.09 27.21

Pojat 3–4-vuotiaat 2015-2016 1. Marius Haltia 2. Altti Lounatvuori 3. Jens Kettunen

23.44 24.80 29.84

Tytöt 5–6-vuotiaat 2013-2014 1. Aada Juujärvi 2. Olivia Joutsen 3. Aurea Sampo

18.28 18.52 18.76

Pojat 5–6-vuotiaat 2013-2014 1. Benjamin Kiiski 2. Heikki Mallat 3. Nicolas Haltia

17.88 18.55 18.75

Tytöt 7–8-vuotiaat 2011-2012 1. Fiona Bateman 1.27.75 2. Vilma Väresmaa 1.30.40 3. Filippa Haltia 1.90.52 Vilma

Fiona

Filippa

Altti

Marius

Jens

Heikki

Benjamin

Nicolas

Klaus

Sirius

Kuisma

Morris

Frans

James

Joel

Charlie

Emil

Pojat 7–8-vuotiaat 2011-2012 1. Sirius Pires 1.23.44 2. Klaus Kettunen 1.24.42 3. Kuisma Ehanti 1.26.51 Tytöt 9–10-vuotiaat 2009-2010 1. Aira Timlin 1.16.31 2. Isla Hakala 1.18.38 3. Aada Kanto 1.18.66

Isla

Aira

Aada

Pojat 9–10-vuotiaat 2009-2010 1. Frans Palojoki 1.13.35 2. Morris Henriksen 1.18.88 3. James Larkin 1.20.03 Tytöt 11–12-vuotiaat 2007-2008 1. Iris Horttanainen 1.26.34 2. Kira Wallden 1.35.34 3. Sara Heikkinen 2.08.37

Kira

Maria

Iris

Nina

Sara

Aurora

Pojat 11–12-vuotiaat 2007-2008 1. Charlie Henriksen 1.13.72 2. Joel Avikainen 1.16.02 3. Emil Aalto 1.18.08 Naisten sarja 1. Nina Poppius 2. Maria Stuckey 3. Aurora Heickell

13.42.00 16.44.34 18.30.01

Miesten sarja 1. Tuomas Kaihlavirta 2. Mikko Vainikka 3. Heikki Soini

9.55.56 11.23.48 11.39.01

Kuvat: Martin Bunders, Janna Koikkalainen (Tytöt 3-4 vuotiaat) ja Matti Kettunen (Pojat 3-4 vuotiaat)

Mikko

Tuomas

Heikki

Katajanokan Kaiku 2019

Aukioloajat

Ma-Pe 8-17 La 11- 18

Aamiainen 8-10 Lounas_ Ma-Pe 11-15

www..yfusion.. Luotsikatu 5, 00160 Helsinki .y@.yfusion..

+358 4 0808 5689

MEILLÄ ON ILO KERRAN TARJOTA: 10% OSTOKSESTASI. TERVETULOA!

MIMMIT&MUMMOT-naisten joulumyyjäisistä löydät parhaat tee-se-itse joululahjaja koristepajat, pääset kuuntelemaan mieleenpainuvia ja voimaannuttavia puheenvuoroja, rentoudut skumppabaarissa tai hiljaisen huoneen keitaassa ja hankit ihanat, ainutlaatuiset lahjat itsellesi ja läheisillesi. Ja mikä parasta – pelkästään tulemalla paikan päälle teet hyvän teon! 10 % tapahtuman lipputuloista jaetaan naisten elämää tukeville järjestöille.

WANHA SATAMA 5.-8.12.2019 Sisäänpääsy 6 € Ohjelma ja aukioloajat: mimmitjamummot.fi #mimmitjamummot

Joka päivä tapahtuman aikana 100 ensimmäistä saa ihanan lahjakassin!

KEHITETÄÄN KATAJANOKKAA

Kun haluat vaikuttaa Katajanokan asioihin, nappaa seuran hallituksen jäsentä hihasta, lähetä sähköpostia, pistä facebook viesti tai kirjoita perinteinen kirje. katajanokkaseurary@gmail.com

Katajanokan Kaiku 2019

YHDEKSÄN EHDOTUSTA

Osallistuva budjetointi

sallistuvan budjetoinnin idea syntyi 30 vuotta sitten Brasiliassa Porto Alegran kaupungissa. Menetelmää kehitettiin 1980-luvun lopussa taistelemaan kaupungin taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia vastaan. Nyt osallistuvaa budjetointia on toteutettu maailmalla jo yli 1500 kaupungissa tai kunnassa. Helsinki käynnisti osallistuvan budjetoinnin mallin OmaStadi-hankkeena vuoden 2018 syksyllä. Kaupunki osoittaa vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Määräraha jakautuu suurpiireittäin asukasmäärän perusteella. Lisäksi viidesosa budjetista varataan koko kaupunkia koskevien ehdotusten toteuttamiseen. Osallistumismallin mottona on ”Parempaa Helsinkiä rakennetaan yhdessä”. Helsinkiläiset saivat tehdä ehdotuksia OmaStadi.hel.fi-alustalle. Katajanokka kuului eteläiseen suurpiiriin, jonka käyttöbudjetti 653 250 euroa. Katajanokkalaiset jättivät kaikkiaan yhdeksän ehdotusta, joista kaupungin tekemässä karsinnassa jäi jatkokehittämiseen kaksi esitystä. Esitysten kehittämisessä oli merkittävänä apuna alueemme stadiluotsi Jarkko Laaksonen. Katajanokkaseuran Skattan liikunta- ja leikkipaikat kuntoon -esitys piti sisällään Laivastopuiston leikkipaikan välineiden uusimisen sekä kaikenikäisille sopivien liikuntavälineiden saamisen rantaa kiertävälle reitille. Eteläisen suurpiirin 13.2.2019 pidetyssä Raksa -yhteiskehittämistilaisuudessa Katajanokkaseuran edustajat pääsivät tutustumaan piirin muihin esityksiin. Katajanokkaseura yhdisti liikuntavälineitä koskevan ehdotuksensa Suomen Street Workout ry:n Liikunnallinen kaupunkikuvaesitykseen. Street Workout esitti kolmen lähiliikuntapisteen lisäämistä eteläiseen Helsinkiin. Kohteina olivat Katajanokka, Tervasaari sekä Suomenlinna. Tavoitteena oli kunnostaa ja rakentaa asukkaita ja eri käyttäjäryhmiä mahdollisimman laajalti palvelevat lähiliikuntapaikat. Katajanokkaseura teki Laivastopuiston leikkipaikan kunnostus -esityksen yhteistyössä päiväkoti Katajanokan henkilökunnan ja lasten kanssa. Lapset saivat itse ehdottaa, mitä leikkivälineitä toivoivat leikkipaikalle. Lapset tutustutettiin näin kaikenikäisten kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. 44

Katajanokan Kaiku 2019

Toinen äänestykseen mennyt esitys oli vapaa-ajantila Katajanokan ja Kruununhaan nuorille. Tavoitteena oli lisätä yhteishenkeä paikallisten lasten ja nuorten keskuudessa yhdessä oleskelun ja yhdessä tekemisen kautta sekä ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Katajanokalta puuttuu kokonaan nuorille soveltuvat, matalan kynnyksen oleskelutilat. Nuorisotila tarjoaisi nuorille mahdollisuuden kokoontua porukalla turvallisessa ympäristössä, kodin lähistöllä. Katajanokan ala-asteen koulun oppilaat tekivät Laivastopuiston pallokentän kunnostus-esityksen. Yhteistyössä mukana olivat oppilaiden lisäksi Katajanokan Lions-klubi, Katajanokkaseura, koulun vanhempainyhdistys sekä jalkapalloseura Sapa. Kunnostuksen rahoitus hoidettiin kaupungin budjetista. Äänestysaika on ohi, ja toteutettavat esitykset tiedossa. Katajanokkalaisten esitysten äänimäärät jäivät kauaksi toteutettaviksi tulleista esityksistä. Liikunnallinen kaupunkikuva sai 312 ääntä, Vapaa-ajantila Katajanokan ja Kruununhaan nuorille sai 279 ääntä ja Laivastopuiston leikkipaikan kunnostaminen 167 ääntä. Mitä tapahtuu niille suunnitelmille, joita ei äänestetty toteutettavaksi? Kaikki tehdyt ehdotukset ja suunnitelmat ovat kaupungin toimialojen tiedossa – myös ne, jotka eivät tällä kertaa toteudu osallistuvan budjetoinnin määrärahalla. Osaa ehdotuksista voi olla mahdollista edistää muita reittejä pitkin, joko osana kaupungin suunnittelua tai esimerkiksi yksityisten toimijoiden kautta. Helsingin kaupunki tulee toteuttamaan osallistuvaa budjetointia myös tulevina vuosina. Seuraavan kierroksen aikataulu ja vaiheet tarkentuvat alkuvuodesta 2020. Ensimmäisen kierroksen kokemuksia arvioidaan laajasti ja prosessia kehitetään saadun palautteen pohjalta. Teksti: Sirpa Pääsky

SKATUDDSBOR

Trähus vid Skatudden

ntervju med Thomas Noreila -Det måste hålla i minst 100 år. Thomas Noreila är glad men bestämd när han beskriver hur han formade idén till Trähus. Han sitter i ett trevligt kontor på Kanalstranden med de gamla tegelväggarna bevarade. De flesta är nuförtiden livrädda att få mögel i sitt hus. Vi läser om det ena exemplet efter det andra när nya hus måste rivas för att de är mögelskadade. -Så många fina trähus har försvunnit från vår stadsbild och jag är rädd för att allt fler kommer att gå samma öde tillmötes på grund av felaktiga renoveringar med dåliga material. Jag önskar att vi skulle få ett slut på den här trenden och jag tror att att man håller på att vakna till att förstå vad som kunde göras. ”Har du sågspån i blodet?” Det här är precis vad jag borde ha frå-

gat när Thomas berättar hur han lanserade sin trähusidé. - Min farfar var snickare och timmerman. Vårt mål är att få gamla trähus att bli som nya. Vi använder gamla erkända byggmetoder samt de material som hör till den tidsålder när husen byggdes. På det här sättet kan vi få gamla hus att bli bevarade för flera släktled framåt. Vi har en grundlig kännedom om de material vi använder och vi har sett till att det alltid finns yrkesfolk som kan sin sak. Men alla kan väl inte kunna allting, undrar jag. Inte vet jag om jag skulle våga ge min nästan 100 år gamla stuga till nyrenovering om jag vill hålla stämningen och - tja, doften kvar. - Ja, det vet vi att alla älskar det som de tycker är färdefullt. Därför har vi ett stort nätverk av experter om det skulle gälla någonting speciellt. Vi skulle

inte våga gör annat. Men vad är egentligen nytt, har vi inte alla ett hum om hur man bygger bra? Gammal kunskap har inte tagits tillvara. Vi har infört branta tak t. ex. och långa takkanter. ”Back to basics” som man tycks ha glömt bort. Och jag tror honom när jag ser hur grannen skottar snö från sitt plattare tak och från mitt branta plåttak skurrar snön ner av sig själv. Jag stoppar visitkortet jag fick i fickan. Kortet är av trä! Text och foto: Rea Anner

Kiristääkö? Kolottaako?

Hieronta alk. 35 €! Kanavakatu 1

045 874 6559 / Emil Hallama

Varaa aika: www.fysiomekka.fi

045 128 6620

KANAVARANTA 11, 00160 HELSINKI

WWW.MYBELLA.FI

Matruusinpuiston ulkoilutapahtuma

atajanokkaseuran aloitteesta asukkaat kokoontuivat runsaslukuisena ulkoilemaan Matruusinpuistoon sunnuntaina 7.4.2019 ja näyttämään Helsingin kaupungille kuinka tärkeää meille on rantapuistomme. Katajanokkalaiset Sanna Saastamoinen-Barrois ja Jeremy Barrois kuvasivat tapahtumaa videolle toukokuun Pormestarin asukasiltaa varten.

Katajanokan Kaiku 2019

ASUKASILTA

Pormestarin asukasilta Wanhassa Satamassa

aupunginkanslia järjesti yhteistyössä Katajanokkaseuran kanssa 2.5.2019 asukasillan, johon kutsuttiin Katajanokan kaikki asukkaat ja yhteisöt. Ilta alkoi Pop up Katajanokka -tapahtumalla, jossa kaupungin toimialakohtaisilla esittelypisteillä sai tietoa Katajanokan ajankohtaisista asioista ja jossa myös katajanokkalaiset toimijat saivat esittäytyä. Illan toisessa osassa asukkaat saivat kysyä itseään askarruttavista aiheista suoraan toimialojen johdolta ja pormestarilta itseltään. Tilaisuus alkoi viehättävällä videolla ”Luonnon nään”, missä kerrottiin katajanokkalaisten terveisiä pormestarille, lausujina/lukijana Katajanokkaseuran puheenjohtaja Tuula Palaste sai esittää ensim- tunnetut katajanokkalaiset äänet Elina Salo ja Tiina mäisenä kysymyksen pormestarilta: miten saisimme asukkaiden Harpf. Videon oli tuottanut Sanna Saastamoinenäänen ja asiantuntemuksen jo valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa Barrois, Jeremy kuuluviin, jotta voisimme yhdessä rakentaa parempaa Helsinkiä? Barrois ja Katajanokkaseura ja rahoittanut Helsingin kaupunki. Pormestarin asukasilta esitettiin perinteiseen tapaan suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla, missä se on yhä nähtävillä.

Katajanokan Kaiku 2019

Alepa Katajanokka toivottaa herkullista joulua!

Alepa Katajanokka Ma-la 6:30-23 Merisotilaantori 1 Su 9-23

Stadin saneeraaja www.rakennusgrahn.com

info@rakennusgrahn.com

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKAN YRITYKSIÄ Vaatetusompelijat Emma Kennedy ja Petra Syrjälä

Pellavan ystävät Ken & Syr

ammikuussa 2019 Kruunuvuorenkatu 9:ssä avautui vaatetusompelijoiden Emma Kennedyn ja Petra Syrjälän ompelimo Ken & Syr. Ompelimossa tehdään korjauksia, modistuksia ja mittatilaustöitä. Asiakas voi tuoda oman kankaan tai tilata materiaalin ompelimon kautta työstettäväksi. Ompelijoiden mielimateriaali on pellava, josta tehdään vaatteita ja kodintekstiilejä. Ompelimo tekee yhteistyötä vaatesuunnittelijoiden, Riikka Ikäheimon ja Lalli Savolaisen, kanssa valmistamalla heille mallikappaleita ja pieniä sarjoja.

Oma merkki, Usvana, on tällä hetkellä tauolla työkiireiden takia. Usvana valmistaa tekstiiliteollisuuden ylijäämäkankaista muun muassa haalareita, kimonoja ja housuja. Talon Juki ja Pfaff ompelukoneilla onnistuu vetoketjun ja vuorin vaihto, helman tai lahkeen lyhennykset, hääpuvun ompeleminen tai vaikka vanhan takin modistaminen. Koneilla saa ommeltua myös vaatenahkaa, mutta paksummat nahkatyöt ovat suutarin hommia. Emma Kennedy asui lapsuudessaan Katajanokalla ja kävi Katajanokan koulua sekä kuului partioon, Katajanokan Karhunkaatajiin. Petra Syrjälälle saari on tuttu nuoruudesta, ystävien kautta.

Kirjavinkki

Jyrki Paloposki:

Merikasarmin tarina. Edita Publishing Oy 2018, 229 sivua.

lkoministeriö julkaisi viime vuonna osana 100-vuotistapahtumiaan kirjan Merikasarmin tarina. Sen on kirjoittanut ministeriön tietohallintopäällikkö Jyrki Paloposki. Tarinan pääosassa on tänä vuonna 200 vuotta täyttävä, Carl Ludvig Engelin suunnittelema Matruusikasarmi. Kirja kuvaa myös Katajanokan itäkärjen vaiheita viimeisen 300 vuoden ajalta. Kirjoittaja kertoo saaneensa paljon hyötyä työhönsä myös vanhoista Katajanokan Kaiuista, mikä ilahduttaa suuresti Kaiun toimituskuntaa. Kirjan voi ostaa Akateemisesta kirjakaupasta hintaan 39,90 euroa.

Katajanokan Kaiku 2019

Teksti ja kuva: Aurora Heickell

KATAJANOKKALAISIA

Stadiluotsi Jarkko Laaksonen edistää Etelä- Helsingin asukkaiden osallisuutta

elsinki palkkasi keväällä 2018 seitsemän stadiluotsia palvelemaan Helsingin suurpiirien asukkaita. Jokaiselle Helsingin suurpiirille on nimetty oma stadiluotsinsa ja heidän tehtävänään on toimia yhteyshenkilöinä kaupunkilaisten ja kaupungin eri toimialojen välillä, ohjata oikeiden palveluiden ja asiantuntijoiden luo, sekä edistää asukkaiden osallisuutta ja osallistumista. Yleinen tavoite on tehdä kaupunkia helpommin lähestyttäväksi. Stadiluotsien palkkaaminen oli kaupungin vastaus asukkaiden toiveeseen siitä, että olisi alueellisia yhteyshenkilöitä, joiden puoleen voi kääntyä, kun tarvitsee neuvoja vaikkapa siinä, mikä virasto hoitaa mitäkin asiaa. Osallistuva budjetointiin liittyvät valmistelu ja toimeenpanotehtävät ovat olleet merkittävässä osassa stadiluotsien työtä. Helsingin osallistavassa budjetoinnissa kaupunkilaiset saavat itse ehdottaa, miten he parantaisivat julkista ympäristöä 4,4 miljoonalla eurolla niin omia kulmiaan kuin koko Helsinkiä. Stadiluotsi Jarkko Laaksosen luotsaamalle alueelle eli eteläiseen Helsinkiin on rahaa luvassa vuosittain 653 250 euroa. Ehdotuksia

rahojen käytöstä saavat esittää kaikki ja suunnitelmia pääsevät äänestämään kaupunkilaiset, jotka ovat täyttäneet äänestysvuonna 12 vuotta. Osallistuva budjetoinnin tavoitteet ovat yhtenevät stadiluotsin tavoitteiden kanssa. Molempien päämääränä on vahvistaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, edistää yhdenvertaisuutta, sekä lisätä ymmärrystä kunnan toiminnasta. Tehtävässään Jarkko Laaksonen haluaakin olla helposti lähestyttävä. ”Teen vahvasti työtä näkyvyyden ja tavoitettavuuden eteen. Minulle on luontaista mennä ihmisten pariin” Laaksosen mukaan katajanokkalaiset ovat esittäneet aktiivisesti kehitysideoitaan ja yhteisöllisyys on Katajanokalla merkittävä voimavara. ”Katajanokkalaisilta on tullut paljon hyviä ideoita, mitä kaupungin suunnittelijat eivät välttämättä osaa ottaa huomioon, omalta osaltani vien näitä ideoita eteenpäin sekä ohjaan oikeiden asiantuntijoiden luo”. Laaksosen tavoittaa sähköpostilla jarkko.laaksonen@hel.fi sekä Facebookista nimellä Stadiluotsi Jarkko Laaksonen. Teksti ja kuva: Sirpa Pääsky

Arkkitehtuuriopas

Helsingin Jugend

elsingin kaupunginmuseo on julkaissut hienon teoksen Helsingin jungendkauden rakennuksista. Kirja on helppo kuljettaa mukana kävelyretkillä Helsingin kauniissa keskustassa. Kirja on saatavissa suomen- ja englannin kielisinä. Kirjan alussa kerrotaan Helsingin jugendin synnystä ja merkittävimmistä suunnittelijoista. Kirjan kuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kuvia vuosien varrelta Signe Branderin ajalta tähän päivään. Kirjan ovat toimittaneet Helsingin kaupuninginmuseon tutkija ja tiedottaja Jere Jäppinen, tutkija Petteri Kummala ja Helsingin kaupungin kulttuuriympäristöpäällikkö Sari Saresto. Sveitsiläinen art nouveau-asiantuntija Marikit Taylos valaisee lukijalle keskieurooppalaisen näkökulman Helsingin jugendiin.

Arkkitehtuuriopas Helsingin Jugend. Julkaisija Helsingin kaupunginmuseo Otavan kirjapaino Oy, 2019

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKKALAISIA

Sissi Katz:

Coco Kafkan ihmeellinen elämä

ilmälääkäri Sissi Katz muutti Katajanokalle vuonna 2013. Seuraavana vuonna työpaikka muuttui ja samalla Katz sai mahdollisuuden kirjoittamiseen. Näin sai alkunsa hänen ensimmäinen romaaninsa Coco Kafkan ihmeellinen elämä. Lapsuudessaan pääosin kouluaineita, mutta myös runoja, kirjoittanut Katz ei ollut kirjoittanut mitään ylioppilasaineensa jälkeen, ennen vuotta 2014. Ajan veivät lääketieteellisessä opiskelu ja myöhemmin työt. Nyt hänellä on erikseen kirjoittamispäivät. Katzin kirjoittamisprosessi alkaa yhdestä ajatuksesta tai lauseesta, henkilöhahmot ja juoni tulevat myöhemmin. Tarinan kehittymistä auttavat kävelylenkit merenrannalla ja keskustassa. Vapaa-ajallaan Katz urheilee, käy kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla, sekä kutoo ja lukee. Kävelylenkeillä hän kuuntelee äänikirjoja. Myös Katzin omat kirjat löytyvät äänikirjapalveluista, BookBeatista ja Storytelistä. Katzin toinen romaani, Maxwell Sternin tutkimukset, ilmestyi huhtikuussa 2019, kaksi vuotta ensimmäisen jälkeen, ja kirjailijan kolmas romaani on jo hyvässä vauhdissa. Kirjailija-lääkäri Sissi Katz Hotel Grand Marinan aulassa

Teksti: Aura Rissanen Kuva: Aurora Heickell

Vuosikokous 25.2.2019 Katajanokkaseuran sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 25.2.2019 Katajanokan kasinon kenraalisalissa. Kokoukseen osallistui 52 katajanokkalaista. Ennen kokousta Reserviupseerikerhon toiminnanjohtaja Janne Kosunen kertoi vuonna 1913 rakennetun Kasinon vaiheista ja Kasinolla perustetuista maanpuolustusjärjestöistä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tuomas Rytsölä ja sihteerinä Martin Bunders. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä skatta.fi- kotisivuilla ->katajanokkaseura->pöytäkirjat.

Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2019 Tuula Palaste, puheenjohtaja, p. 050 585 1332 Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja Martin Bunders, sihteeri, p. 041 442 3221 Helena Alkula, rahastonhoitaja, p. 040 747 4826 Tarja Djateu Sinikka Harpf, kokousemäntä, p. 040 500 3843 Aurora Heickell, Katajanokan Kaiku -lehden vastaava toimittaja Kimmo Hyvärinen, ympäristöasiat, p. 73112527 Marja Karppanen, kulttuuritoimikunta, p. 040 527 2068 Kati Laasonen, jäsenasiat Erkki Leimu, Katajanokan Kaiku -lehden ilmoitukset, p. 045 1341439 Timo Numminen Marke Suontakanen-Kamaja Aarno Teittinen Kirsti Tolvanen Irmeli Wallden-Paulig Katajanokkaseuran sähköpostiosoite: katajanokkaseurary (ät) gmail.com

Katajanokan Kaiku 2019

skatta.fi

KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Karhunkaatajien jäsenmäärä ylitti sadan partiolaisen rajan! Katajanokalla toimivan Karhunkaatajien partiolippukunnan uusiin ryhmiin on ollut viime vuosina tunkua. Tämän vuoden syyskuussa aloittaneessa Siilitryhmässä onkin jo 17 uutta ekaluokkalaista partiolaista. Kaiken kaikkiaan Karhunkaatajissa toimii kahdeksan eri-ikäisten ryhmää ja jäseniä on tällä hetkellä noin 110. Koko lippukunnan toiminta pyörii täysin vapaaehtoisvoimin, mikä aiheuttaa toisinaan omat haasteensa, varsinkin kun suuri osa toimintaa pyörittävästä tusinasta johtajasta on lukiolaisia tai opiskelijoita. Onneksi Karhunkaatajissa on kuitenkin aina ollut erittäin hyvä tehdä yhdessä hommia, myös johtajana. Tämä kävi ilmi tänä vuonna tehdyssä Paras paikka tehdä vapaaehtoistyötä -kyselyssä, jossa skattalaiset kehuivat lippukunnan ilmapiiriä ja tekemisen meininkiä. Karhunkaatajissa koetaankin vahvasti, että omalla työllä on merkitystä ja on tärkeää, että myös kantakaupungissa lapset pääsevät luontoon edullisen harrastuksen parissa.

Karhunkaatajien menneeseen kauteen kuului viikoittaisten kokousten lisäksi mm. oma kesäleiri Evon luonnonpuistossa, useita kämppä- ja telttaretkiä Nuuksiossa, sekä johtajien vaellus Urho Kekkosen kansallispuistoon. Lippukunta tarjosi johtajilleen EA1-koulutuksen keväällä. Merkittävää muutos oli kesän aikana tapahtunut lippukunnan Luotsikadun toimitilan eli “kolon” vuokravastuun siirtyminen Helsingin kaupungilta lippukunnan maksettavaksi. Lippukunta pyrkii tehostamaan varainhankintaansa ja aikoo panostaa esimerkiksi marraskuussa myyntiin tuleviin perinteisiin adventtikalentereihin. Syyskuun lopussa pidettyjä polttopuumyyjäisiä tullaan todennäköisesti järjestämään myös jatkossa. Kaiken kaikkiaan partion tulevaisuus Katajanokalla vaikuttaa hyvältä ja Karhunkaatajien huutojen “ryske ja ryminä” kuuluu varmasti vielä kauan pienen saaremme kellareissa, kaduilla ja metsissä ympäri Suomea. Ps. Jos olet kiinnostunut aloittamaan partion aikuisena, kannattaa ottaa yhteyttä Katajanokan Karhunkaatajien lippukunnanjohtajaan Tuomas Lebedeffiin (tuomas.lebedeff@gmail.com). Teksti: Tuomas Lebedeff Kuva: Aura Rissanen

Kunnon jumppaa

Katajanokan Kaiku 2019

KATAJANOKAN YHDISTYKSET ”Maailman suurin marttailta ystäville” torstaina 13.2.2020 klo 18-20

Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8-10 tervetuloa tutustumaan marttatoimintaan tarjolla kahvia – teetä - pullaa

Katajanokan Martat tapaavat joka toinen torstai klo 18 Katajanokan seurakuntakodilla. Kevään marttaillat alkavat 6.2.2020. Marttailemme arjen taitojen kuten ruoan ja käsitöiden, mutta myös teatterin ja taiteen parissa. Katajanokan Martoista luet www.martat.fi sivuilta ja olemme myös facebookissa.

Martta -terveisin Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö

Miksi Katajanokan Kunto–Skattan Kondis ry. on tärkeä urheiluseura?

Siksi, että:

urheiluseurat ovat säilyttäneet vahvan aseman lasten liikunnassa, mutta jättävät usein aikuiset ja seniorikansalaiset vähemmälle huomiolle. Katajanokan Kunto huomioi juuri nämä ryhmät. Liikuntaharrastuksen aloittaminen Katajanokan Kunnossa ei vaadi suosituksia tai kokemusta vaan ainoastaan kiinnostusta kuntoiluun ja pienen rohkeuden astua saliin. Liikunnan ilo ja terveysvaikutukset ovat seuran kantavia ajatuksia. Kohderyhmäksi on valittu aikuiset ja ikäryhmät, joita asuu eniten seuran toiminta-alueella. Seuran jäsenkunnan ikäprofiili vastaa erittäin hyvin Katajanokan ja lähialueiden asukkaiden ikäprofiilia. Katajanokan Kunnon toimintaa ohjaavat arvot, joita aikuisten urheiluseuran toimintaan osallistuvat odottavat: ”Yhteisöllisyyden edistämistä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, läheistä sijaintia, hyvää hinta/laatu suhdetta sekä mukaantulon helppoutta ja iloista meininkiä”. Katajanokan Kunnon tavoitteena on ollut jo 16 vuotta tuottaa jäsenilleen ”kunnosta iloa”. Jäsenistöstä 56 % on yli 50 vuotiaita ja kaikista kursseille osallistujista yli 50-vuotiaita oli viime vuonna puolet. Vanhimmat Katajanokan Kunnon aktiivijäsenet ovat yli 90 vuotiaita. 54

Katajanokan Kaiku 2019

Jäsenmaksuissa ja lajihinnoitteluissa emme revittele. Ohjatun tunnin keskimääräinen hinta Katajanokan Kunnon jäsenelle on tällä hetkellä (syksy 2019) noin 5,4 euroa. Olemassaolonsa aikana Katajanokan Kunto on liikuttanut aikuisväestöön ja senioreihin kuuluvia yli 9500 henkilöä ja nämä ovat liikkuneet ja jumpanneet noin 99 500 tunnin edestä. Viime vuonna Katajanokan Kunto liikutti 850 henkilöä kaikkiaan 4 900 tunnin edestä. Aikamoinen saavutus urheiluseuramme toimintaa vetävältä kuuden hengen vapaaehtoisryhmältä. Teksti: Eero Aro Kuva: Marjatta Vannekoski

Ihana Avanto! Jäänsärkijät ovat turrejen suosikkikuvauskohde Katajanokalla. Kesällä nuo oikeat ja talvella me. Mikä tekee avantouinnista niin ihmeellisen ja ihanan kokemuksen, että turistit jäävät sitä ihmettelemään ja kuvaamaan ja että yhä useampi tulee mukaan.

Avantoterapiaa Oletko nähnyt huonotuulista avannosta nousijaa? On sama millä mielellä hyppäät avantoon, ylös noustessa hymyilet ainakin mielessäsi. Tieteellistä näyttöä asiasta ei ole, mutta omat empiiriset havaintoni vahvistavat asian. Ja mitä kylmempi ja viimaisempi keli, niin sen suurempi vaikutus hyvään oloon.

Tyyli on sivuseikka Avantoon menossa ei ole mitään oikeaa tapaa, vaan jokainen tekee sen miten haluaa. Varusteita minimissään uima-asu, koska ollaan julkisella paikalla. Varusteita kyllä löytyy, pipoa, hanskaa, sukkia. Jotkut dippaa, pulahtaa ja osa ui matkaakin, jos jäätilanne sallii.

Oma jengi Kylmä vesi luo yhteenkuuluvuutta. Jäänsärkijät ovat jäänsärkijöitä myös avannon ulkopuolella. Ympäri kaupunkia tapaa ihmisiä, joita harvemmin näkee vaatteet päällä. Verkottumista, kaveruutta, ystävyyttä, sitä kaikkea kokee Jäänsärkijöissä.

Saunaseura On uimareita, joille ainoa oikea tapa on mennä suoraan uimaan ja poistua sitten ilman saunaa. Useimmille sauna kuitenkin kelpaa. Voiko parempaa paikkaa pyytää, jos ei satu olemaan omaa saunaa. Alle satasella vuodessa voi käydä joka päivä saunassa, aina iltaisin ja kolme kertaa viikossa myös aamuisin. Uintipakkoa ei ole, vaikka sehän on seuran missio. Jokainen tyylillään. Itselle paras on ”raakana” suoraan uimaan ja sitten saunan lämpöön. Kausi toisensa jälkeen seuraamme tulee yhä enemmän jäseniä, nuoretkin ovat löytäneet avantouinnin. Mereen mahtuu kyllä ja ei kukaan jää sinne pitkäksi aikaa, suosittelen kokeilemaan. Teksti: Tomi Riihimäki Katajanokan Jäänsärkijät

Katajanokan lionsklubi joulumielellä

Sydäniskuri Tuomiokirkkoon Klubi halusi juhlistaa viiidenkymmenen vuoden yhteistyötä jouluvesperin merkeissä ja päätti hankkia vakavien sairauskohtausten varalle sydäniskurin Tuomiokirkkoon. Jouluvesper tarjoaa tänäkin vuonna tilaisuuden hiljentyä joulukiireiden keskellä ja viettää hetki hyvän musiikin parissa. Osallistumalla vesperiin voi myös osaltaan tukea lionsklubin avustustoimintaa. Jouluvesperillä on tänä vuonna juhlavuosi, se järjestetään jo viidennenkymmenennen kerran. Ensimmäinen vesper pidettiin 20.12.1969 Taivallahden kirkossa, mistä jo muutaman vuoden kuluttua siirryttiin Tuomiokirkon kryptaan. Juhlavuoden jouluvesper järjestetään Tuomiokirkon kryptassa torstaina 5.12.2019 klo 18 yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Ohjelmassa on adventti- ja joulumusiikkia. Noin tunnin kestävän tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu. Pääsy kryptaan on vapaa, ohjelmalehtisen à 10 euroa saa ovelta tai ennakolta klubin jäseniltä.

Klubin järjestämien tapahtumien tuotto käytetään lionsklubin harjoittamaan avustustoimintaan. Kotimaisten avustusten kohteina ovat perinteisesti olleet sotiemme veteraanit, koulunuoriso ja partiolaiset. Tänä vuonna on erityisenä kohteena sydäniskurin hankkiminen Tuomiokirkkoon. Katajanokan lionsklubi on osa maailmanlaajuista vapaaehtoisjärjestöä, joka toimii noin 200 maassa. Pyrimme tekemään maailmasta paremman paikan asua käyttämällä siihen sekä kerättyjä avustusvaroja että omaa työpanostamme. Jos jäsenyys kiinnostaa, tule tapaamaan meitä ja tutustumaan. Kokoonnumme säännöllisesti kuukauden kolmantena tiistaina Linnankellarissa. Ilmoita tulostasi etukäteen sihteerille puh. 040 5120699/Aarne Pulliainen. Tietoja toiminnastamme saa myös klubin kotisivuilta www.verkkoviestin.fi/lionshkikatajanokka Tavataan jouluvesperissä 5.12. klo 18 Teksti: Markku Talvio Presidentti 2019-20 Katajanokan Kaiku 2019

AJAN KUVA Asuntoja, hotelli- ja liiketiloja

KATAJANOKAN HUOLTO OY KATAJANOKAN KATAJANOKAN HUOLTO OY ISÄNNÖINTI Merikasarminkatu 4 Kiinteistönhoitoa ja isännöintiä JAAKKO ESKELINEN 00160 Helsinki Katajanokan - Kruununhaan alueella. TOIMITUSJOHTAJA Puh. (09) 6962 480 MERIKASARMINKATU 4 Matkapuh. 050 5777 020 00160 HELSINKI E-mail: jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi p. 6962 480 e-mail kh@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi Katajanokanrannan ja Amiraalinkadun kulman uudisrakennus valmistuu maaliskuun 2020 loppuun mennessä. Satamakadulla Kirkkohallituksen toimistokäytössä olleiden rakennusten muutostyöt asunnoiksi ovat myös valmistumassa: Satamakadun ja Luotsikadun kulmassa sijaitseva, Julius Tallbergin mukaan alun perin nimetty, arkkitehtien Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelema rakennus on nykyään AsOy Helsingin Luotsilinna; Satamakatu 11, johon valmistui vuonna 1911 Gustav Pauligin toimesta pohjoismaiden ensimmäinen kahvinpaahtimo, on nykyään AsOy Helsingin Kasinoranta. ”KESKO-korttelin” mittava peruskorjaus on valmis. Talolla on kolme omistajaa/ käyttäjää. A-siivessä on AsOy Helsingin Satamakatu 3, joka käsittää 65 omistusasuntoa sekä yhden liiketilan, missä toimii K-Market Katajanokka. Isännöitsijänä toimii Realia Isännöinti. Varma omistaa B- siiven, AsOy Kruunuvuorenkatu 2 kiinteistön, missä on liiketiloja ja 120 vuokra-asuntoa, joita isännöi ja vuokraa Realia Management vielä vuoden loppuun ja ensi vuoden alusta Newsec. Kanavakadun C-siivessä huoneistohotelli, Noli Katajanokka, missä 263 vuokrattavan studion lisäksi on mm. kuntosali, saunaosasto, co-work -tiloja ja kortteliravintola Locanda Scappi

Katajanokan Kaiku 2019

Eteläsataman ja Katajanokanrannan suunnittelu käynnistyi Kaupunki käynnisti Eteläsataman itärannan ja Katajanokanrannan asemakaavoituksen 27.2.2019 osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (OAS). Katajanokkaseura esitti mielipiteenään, että suunnittelun lähtökohtana tulee olla Uspenskin katedraalin ja Katajanokan jugend-alueen kaupunkikuvan ja profiilin säilyttäminen noudattamalla suunnittelussa sitä kunnioittavaa, Eteläsataman rannalla käytettyä matalaa rakentamistapaa. Katajanokanrannan suunnittelussa tulee selvittää ennen rakentamistavoitteiden laatimista meren lisätäyttö syväväylän vieressä, risteilyalusten vaikutukset tai sijoittaminen muualle, autopaikkojen sijoittamismahdollisuudet sekä jo nyt ruuhkautuvan satama- ja asukasliikenteen järjestäminen.

Helsingin merelle avautuvan rannan arvo kasvaa kaupungin kasvaessa.

AUTOCOMPANY Vuokra-autot, pakettiautot, moottoripyörät, veneet

Hlö-autot per vrk Pieni Keskikokoinen Iso Minibussi Avoauto Pakettiautot Pieni Keskikokoinen Mopot Moottoripyörät Pieni Keskikokoinen Iso Veneet Pieni Keskikokoinen

50 € 60 € 70 € 90 € 100 € 40 € 50 € 50 € 75 € 90 € 120 € 100 € 120 €

Myytävänä autoja SKODASTA CADILLACIIN! Autojen, mp:ien, veneiden ja peräkärryjen maahantuontia Euroopasta ja USA:sta vuodesta 1989! Kauppiaankatu 6, SKATTA, P. 040 545 7000

Suomenlinnaan päin avautuvalla Matruusinpuistolla on potentiaalia kehittyä itäisen kaupunkikeskustan yhteiseksi rantapuistoksi. Puistoa tulisi vaihe vaiheelta laajentaa ja rakentaa kaikkien kaupunkilaisten virkistys- ja tapahtumakäyttöön. Kaupungissa on hyviä esimerkkejä määrätietoisen suunnittelun tuloksena rakennetuista, kaikkia kaupunkilaisia palvelevista rantapuistoista: Ullanlinnan Meripuisto, Eiran Pyhän Birgitan puisto ja Lauttasaaren eteläkärjen puistot. Näiden rakentaminen kortteleiksi olisi ollut iso virhe. Katajanokkaseuran mielestä kaavatyössä tulee olla kaupunkia ja kaupunkiseutua palveleva puistovaihtoehto, jossa ranta-alue suunnitellaan virkistysalueeksi ja palvelurakennuksille kaikille kaupunkilaisille. Katajanokkaseura yhtyi OAS-mielipiteessään myös Katajanokan Huolto Oy:n asukkaiden ja osakasyhtiöiden kannanottoihin.

AVOINNA Ti - Pe klo 9.45 -16.00 La klo 11.00 - 14.00 Puh. 044 27 64 064 Luotsikatu 14, Katajanokka

VAATTEIDEN KORJAUKSET nopeasti ja ammattitaidolla - vetoketjujen vaihdot - lyhennykset/pidennykset - kavennukset/levennykset - vaatteet omien mittojen ja kaavojen mukaan, myös iltapuvut - nahkavaatteiden korjaukset

Katajanokan Kaiku 2019

AJAN KUVA

44v 1975 Lounas Päivällinen

Ti - Pe 11 - 14 Ti - La 17 - 23 Su 14 - 21 Muina aikoina sopimuksen mukaan myös yksityistilaisuuksiin. Päivittäin vaihtuva lounas *** Kuukauden taiteilija Joulu-tammikuussa Olli Vilkki *** Tule ja nauti hyvästä ja edullisesta ruoasta ja taiteesta Bliniviikot alkaen 7.01.2020 *** wellamo.fi puh/fax. 663 139 • Vyökatu 9 pääty • 00160 Helsinki

Stora Enso aikoo siirtää pääkonttoriaan Kaupunki varasi Katajanokanlaiturilta alueen Varmalle toimitilahankkeen kehittämistä varten. Varma käynnistää kansainvälisenä arkkitehtuurikutsukilpailuna toteutettavan uuden puurakenteisen toimitilahankkeen suunnittelun purettavan satamamakasiini K 6:n paikalle. Uusiutuvasta luonnonmateriaalista rakennettavaan toimitilarakennukseen valmistuvat nykyaikaiset tilat Stora Enson uudelle pääkonttorille. Varmalla on suunnitelmissa sijoittaa rakennukseen myös hotelli. Rakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2023.

Kaupungin suunnitelmat aiheuttavat ongelmia satamaliikenteen järjestämiselle Katajanokkaseura vieraili suunnittelupäällikkö Satu Aatron vieraana Satamatalossa. Eteläsataman ja Katajanokanrannan alueen suunnitelmat sekä Varmalle myönnetty varaus uuden pääkonttorija hotellirakennuksen suunnittelua varten supistaisivat rekkaliikenteen käytössä olevaa ajoaluetta. Uhkana on, että raskas liikenne joudutaan ohjaamaan asuntoalueen kaduille.

Seura kirjelmöi liikenneturvallisuudesta Satamakadun isot rakennustyömaat ovat heikentäneet liikenneturvallisuutta. Turistibussien villi pysäköinti ja jatkuva tyhjäkäynti aiheuttavat haittaa asukkaille ja heidän terveydelleen. Katajanokkaseura esitti kaupungille turistibussiliikenteen ajokieltoa Satamakadulle ja Rahanpajankadulle, ainakin työmaavaiheen ajaksi. Kulku Uspenskin katedraalille voitaisiin järjestää kävellen Allas Sea Poolin edustalta. Turistibussien pysäköinnin siirtämistä kokonaan pois Katajanokalta tulisi harkita keskustan liikenteen selvitystyössä. Ravintola- ja kahvilaterassien kaventaman Kanavarannan pihakadun yksisuuntaistaminen parantaisi turvallisuutta.

Puh. 09 342 11 43 Avoinna ma-pe 10.30 - 18.00 la varausten mukaan Muina aikona sopimuksen mukaan Myös kotikäyntejä

Katajanokan Kaiku 2019

Yhdessä jo yli 20vuotta! Hotel Katajanokalle lisärakennus Kaupunkiympäristölautakunta päätti 10.9.2019 lähettää nelikerroksisen laajennusosan mahdollistavan asemakaavan muutoksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, lopullisen hyväksymisen tekee kaupunginvaltuusto. Katajanokkaseura on esittänyt laajennusosan madaltamista kerroksella vankilarakennuksen kaupunkikuvallisen aseman säilyttämiseksi ja puiston varjostuksen vähentämiseksi. Seura myös pyysi kaupunkia selvittämään pienen kaupunginosamme ”hotellistumisen” vaikutukset alueella asumiseen ja liikenteeseen, eli hotellien yhteisvaikutuksesta tulee tehdä tarkastelu, jossa nykyisten ja mahdollisten tulevien muutosten seuraukset voidaan arvioida.

Maaperätutkimuksia jatketaan Helsingin kaupunki jatkaa tutkimuksiin osallistuvilla tonteilla ja yleisillä alueilla haitta-aineiden seurantaa havaintoputkista ja rakennusten ryömintätiloista. Näytteissä ei ole ollut aikaisemmista tuloksista poikkeavia arvoja. Uusimmista seurantanäytteistä ei ole löytynyt olennaisia muutoksia verrattuna aiempiin tutkimustuloksiin. Löydetyt haitta-aineet eivät todetuissa pitoisuuksissa aiheuta terveysriskiä ihmisille, eikä tutkituilla alueilla ole ilmennyt kiireellistä tarvetta maaperän kunnostamiselle.

Kärjen pallokenttä peruskorjataan Kruununhakalaisia ja katajanokkalaisia junioreja valmentava SAPA on joutunut jo vuosikymmeniä järjestämään pelivuorot muiden kaupunginosien kentillä Laivastopuiston pallokentän surkean kunnon takia. Katajanokkaseuran sitkeän työn tuloksena, jota myös Katajanokan ala-aste tuki OmaStadi-ehdotuksellaan, kaupunki on nyt vihdoin peruskorjaamassa kenttää; arvioitu käyttöönotto ajoittuu vuodenvaihteen jälkeen. Jalkapallokentän kooksi tulee 35x60 metriä ja se rakennetaan hiekkatekonurmipintaisena.

Since 1997

Luotsikatu 12, Katajanokka, Puh. 050 471 7003 Katso listamme netistä www.everestnokka.fi Aukioloajat: ma–pe 10.30–22, la–su 12–22 Lounas arkisin 10.30–15 20 menestyksellisen vuoden kunniaksi haluamme tarjota tällä kupongilla asiakkaillemme kiitokseksi kaikista a la carteannoksista -20%

-20%

Since 1997

Tarjous voimassa vuoden 2020 helmikuun loppuun

Kukkakauppa

Mariankatu 13, Kruununhaka p. 0400 400388 kukkia@lareine.fi

Kauneutta elämään kivenheiton päästä Mariankadulta Tervetuloa!

Katajanokan Kaiku 2019

"Meillä saat teetettyä vaatteiden ja tekstiilien korjaus- ja mittatilaustyöt. Muodistamme myös miellämme vanhoja, hyvälaatuisia vaatteita. "

AJAN KUVA Kanavakatu 14 YIT Rakennus Oy:n toimisto/hotellihanke Kanavakatu 14 tontin (nykyisin Nesteen huoltoasema ja pysäköintikenttä) on pysähdyksissä, koska kaavapäätöksestä on jätetty huhtikuussa valituspyyntö KHO:een. Huolto-asemarakennuksen vuokraus on irtisanottu päättyväksi tämän vuoden lopussa.

Merikasarmin korttelin työmaa etenee

OSTETAAN ASUNTO Katajanokkalainen isoisä ostaa Helsinkiin opiskelemaan tuleville lapsenlapsilleen yksiön/kaksion, remontoitavankin, käteisellä. Myyjälle ei kuluja. Yst. vast. p: 050-553 7001/Piiroinen.

Luotsikatu 3 Puh. 09 622 9040/0400 300 409 00160 Helsinki E-mail keijo.koskinen@koskinenschalin.fi

Kotipalvelua - siivoukset - ikkunanpesut - muut kotipalvelut 050-3229388 unelmaworks.com Luotsikatu 16 00160 Helsinki

Katajanokan Kaiku 2019

Ulkoministeriön käytössä olevien Merikasarmin rakennusten perusparannustyöt alkoivat marraskuussa 2018. Työn arvioidaan valmistuvan aikataulun mukaisesti kesällä 2021, vaikka esiin on tullut tyypillisiä korjaushankkeen yllätyksiä, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Markku Inkeroinen. Käyttäjät muuttavat takaisin perusparannettuun kiinteistöön tammi- ja elokuussa 2021. Rakennusten ulkonäköön ei tule käytännössä muutoksia. Asukkaille aiheutuvat rakentamisen häiriöt pyritään minimoimaan. Markku Inkeroinen toivoo, että asukkaat käyttävät merkittyjä kulkuväyliä työmaa-alueen ympärillä. Katajanokan ala-astetta ja päiväkoti Luotsia informoidaan rakentamisen tapahtumista työmaan viikkotiedotteilla. Työmaavalaistusta on suunnattu uudelleen Katajanokkaseuran ja rakentajan hyvässä yhteistyössä niin, etteivät voimakkaat valonheittimet häikäise ympäristössä asuvia ja liikennettä.

kiittämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta Handmade italian chocolate – handmade italian sweet – Artesan Food. Extra virdin olive oil - Coffees. Artesan Pasta

Merikasarminpuiston peruskorjaussuunnitelma Merikasarminpuiston puistosuunnitelma käväisi kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla päätösesityksenä viime syksynä. Lautakunta palautti sen, koska Katajanokkaseura oli lähettänyt ELYkeskukseen suojeluesityksen rauniomuureista. ELY-keskuksen päätöksessä muureja ei suojeltu, mutta todettiin muurien paikallishistoriallinen merkitys ja että suojelu on asemakaavassa ratkaistava asia. Katajanokkaseura on valittanut kesäkuussa ELYn päätöksestä ympäristöministeriöön tavoitteenaan muurien säilyminen. Valituksen käsittelyaika on noin 10 kk. Seura on syyskuussa tavannut kaupungin puistoja viheraluesuunnittelusta vastaavia virkamiehiä ja välittänyt heille Suomenlinnan hoitokunnan käyttämältä kokeneelta korjausasiantuntijalta saamansa arvion, jossa pidetään muurien kunnostamista mahdollisena ja kohtuuhintaisena. Puiston alueella on 50 neliömetriä rakennusoikeutta, koska se uusklassistinen lämpökeskus ns. pieni pannuhuone, minkä kärjen asemakaavoittajat olivat tarkoittaneet säilyvän ”Akropoliina”, valitettavasti purettiin puistoa rakennettaessa. Katajanokkaseuran tavoitteena saada puretun rakennuksen paikalle esim. kahvilapaviljonki ja on siksi pyytänyt kaupunkia kilpailuttamaan em. rakennusoikeus.

Illallinen taivaan alla Matruusinpuistossa Katajanokkaseura kutsui katajanokkalaiset jo perinteeksi tulleelle Matruusin illalliselle ja kattoi valkoisin pöytäliinoin pöydät Matruusinpuistoon 8.8.2019. Illastajat toivat omat ruoat ja juomat sekä iloisen tunnelman. Kuva: Kimmo Koivisto

SIGNORA DELIZIA HERKKUPUOTI - KAHVILA - IMPORTER

tel. 045 8615959 , www.signoradeli.com

KATAJANOKAN POLKUPYÖRÄKAUPPA HUOLTO - KORJAUKSET MYYMÄLÄ - VUOKRAUS LUOTSIKATU 14 - 044 291 5331 www.bicycleanhelsinki.com

Kehoa ja mieltä rentouttava ROSENMENETELMÄ

Tervetuloa glögille 4.12. klo 16.30-18 välillä!

Itselle tai lahjaksi Katso myös muut rentouttavat hoidot

Petra Wikström Leena Saxberg 040 148 5853 044 020 4414

Luotsikatu 2 hoitolaharmony.fi

”Arvoisat asiakkaat ja katajanokkalaiset, Haraldin Kengän suutarin palvelut ja liike lopettaa Katajanokalla 12 vuoden jälkeen. On ollut ilo pitää suutarinliikettä tässä hurmaavassa kaupunginosassa meren rannan läheisyydessä ja kauniiden rakennusten ympäröimänä, unohtamatta välitöntä fiilistä joka oli jo aloittaessani Katajanokankadulla vuonna 2007. Lämmin kiitos kaikista näistä vuosista.” Jalkinemestari Nora Harald

Katajanokan Kaiku 2019

K NOKKA K atajanokkaseuran tajanokkaseuran

Laatuelokuvia ympäri maailman

Kevään 2020 elokuvat

Elokuva, filkka, raina

26.1 Aurora (Suomi 2019) 23.2 The Favourite (Irlanti – Britannia – USA 2018) 22.3 Colette (Britannia – USA – Ranska 2018) 18.4 Happy End (Tanska 2018)

”Leffat pitää tsiiikaa leffateatteris” ”Otetaan esimerkiks toi leffassa käynti. Ihan Kurvin vieres, siin Harjutorin nurkas oli leffateatteri Casino. Siel pyöri sellaisii höhlii westerneit, joiden lopus aina kaikki inkkarit delas ja skoobarit ridas kohti suulista. No näytti ne muutaki, mut yleensä jotain b-luokan filkkoi, siis sellasii mis saatto esiintyi toi Ronald Reagan ennen ku siit tuli jenkkien pressa. No, me ei viel osattu hinkuu mitään laaturainoi. Siihen aikaan leffat oli joko S tai K. Nyyhkyleffat oli S eli sallittui, kaikki muut oli kiellettyi, siis alle 16-vuotiailt. Casinos kaikki leffat oli sallittui, ainaski meille, ku me tsennattiin se tikettien blisaaja ja se vake. Se futas sillai, et ekaks kaikki tsöbas ihan pokkana piletit, mut vaan riittävän ikäset meni päädörtsist. Ku leffa oli pantu käyntiin ja lyysikset veks, me ventattiin sivuovel, mist se vaksi tuli päästään meidät ineen. Sillai me nähtiin ihan skideinä kaikkee rajuu skeidaa, mutsit ei ollu pitämäs meit haduist eikä meist silti tullu tän väkivaltaisempii tai kriminaalimpii.”

Osta lahjaksi lahjakortti

(Nostalgiaa, Tsilari 2/2016) Seppo Palminen: Snygii Slangii, palminen.com oy, 2017

Kinokka on esittänyt kotikulmillaan jo yhdeksänkymmentäkaksi upeaa elokuvaa!

2. .1 8 s ö t y ä n Joulu

Kahden viimeisen näytäntövuodenaikana Kinokan 150-paikkaisen elokuvasalin täyttöaste on ollut keskimäärin yli 80 %

Katajanokan Kaiku 2019

HHHH ”Herättää jumalaisen Maria Callasin eloon” -HS HHHH ”Callaksen elämä muistuttikin monilta osin traagisen oopperan juonta. Kaunis ja rehellinen” -Eeva

Katajanokkaseura on hakenut jatkolupaa Linnanpuiston viljelylaatikoille. Nyt jännätään saadaanko ensi vuonna tunkea sormet multaan, vai alkaako hotelli Katajanokan laajennustyöt.

KAUPUNKIVILJELYÄ Katajanokan Kaiku 2019

MERI CHRISTMAS

Hyvää joulunodotusta! Joulupöytä on jo katettu Punaisilla laivoilla. Hyödynnä lahjakorttisi ja tule maistamaan. Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Saat matkalippusi lähtöpäivänä alla olevaa lahjakorttia vastaan. Muista passi tai henkilökortti.

Lahjakortti Helsinki–Tukholma-risteily

Lahjakortti Päiväristeily Tallinnaan

0€

A-, B- ja C-hytti Tuotetunnus: FGKAIKU Voimassa 1–4 henkilölle la–to-lähdöillä 12.2.2020 asti (ei 5.12.2019 eikä 21.12.2019-5.1.2020). Varausnumero: Lahjakortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Lisämaksusta myös muita hyttiluokkia. Yksi hytti / lahjakortti. Ikäraja 20 v.

SIELLÄ ILO SEILAA.

Tuotetunnus: FGKAIKU

Voimassa su–pe-lähdöillä 14.2.2020 asti. Varausnumero: Lahjakortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Päiväristeilylle hytti lisämaksusta -50 % päivän hinnasta. Maks. 8 henkilöä. Ikäraja 18 v.