Kuntavaalit koronan varjossa

Koronan kurjistamissa olosuhteissa keväiset kuntavaalit jouduttiin siirtämään alkukesään. Paikallisvaalien siirtoon suhtauduttiin ilman suuria intohimoja. Kun vaaleissa puhuttiin etupäässä valtakunnan asioista, koska kunnan poliittisia asioita ei juuri ollut, kiinnostusta vaaleja kohtaan osoittava mittari eli äänestysprosentti jäi alhaiseksi, koko maassa vain 55 %, Helsingissä 62 %, mutta Katajanokalla jopa 74 %.

Näyttää siltä, että kunta ei ole enää ihmisille yhtä tärkeä kuin ennen, siitä on tulemassa vain tekninen hallintorakenne. Suhteellinen vaalijärjestelmä takasi sen, että poliittinen vakaus ja puolueiden keskinäiset valtasuhteet säilyivät jotakuinkin ennallaan.

Alkukesän kuntavaaleissa Helsingissä annetuista noin 350 000 äänestä noin 1 % tuli Katajanokalta. Sellaisella osuudella ei valtasuhteita keikauteta kaupungissa. Skattan poliittinen painoarvo säilyy kevyenä. Helsinkiä pitkään hallinneet poliittiset puolueet Kokoomus ja Vihreät säilyttivät suosikkiasemansa edelleen Katajanokalla. Nämä puolueet keräsivät valtaosan (58%) Katajanokalla annetuista äänistä. Äänet keskittyivät suurten puolueiden kärkiehdokkaille kuten Kokoomuksen Elina Valtoselle ja Juhana Vartiaiselle. Heidän yhteinen ääniosuutensa puolueen saamista äänistä oli noin 50 %. Perussuomalaisten äänistä valtaosa (70 %) meni Jussi Halla-aholle. Vaalien tuloksena Katajanokka säilyi vahvana sinivihreän blokin linnakkeena. Vasemmistoliitto sai noin 11 %, SDP 9 %. Rkp säilytti myös perinteisen suhteellisen vahvan asemansa yli 8 %:n ääniosuudella.

Katajanokalta kaupunginvaltuustoon valittiin: Seija Muurinen, Jenni Pajunen, Marcus Rantala ja Anni Sinnemäki, joka sai vihreiden äänistä Katajanokalla 22 %. Lukuisilla sirpalepuolueilla oli kulmakunnallamme olematon kannatus.

Katajanokkalaisten äänten jakautuminen

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki ja tietokirjailija Anton Monti

Teksti: Erkki Leimu Kuva: Aurora Heickell