Page 1

Katajanokan Kaiku 2018


KASINONRANTA KASINONRANTA HISTORIALLISESTA PAAHTIMORAKENNUKSESTA MODERNEJA ASUINHUONEISTOJA Paulig-yhtiö rakennutti 1911 Satamakadun ja Laivastokadun kulmaan paahtimo- ja konttorirakennuksen. Nyt, yli vuosisadan jälkeen, myöhäisjugendia edustava kiinteistö herää uuteen aikakauteen, kun Kasinonranta muutetaan asuinkäyttöön. Upean, suojellun julkisivun taakse rakennetaan 44 erikokoista yksilöllistä, loft-henkistä kotia. Useasta huoneistosta avautuu upea merinäkymä kohti Halkolaituria ja Kruununhaan kaunista kaupunkisiluettia. Monessa asunnossa on parvekeKASINONRANTA ja osassa huoneistoja viihtyisän tunnelman luo tulisija. Asunnoissa on tyylikäs ja korkeatasoinen varustelu. Yhtiössä mm. valoisa ja monipuolisin laittein varusteltu kuntosali, viihtyisä talosauna ja viinikellari. Rakennuksesta on käynti Satamakadun alle rakennettavaan 45 paikkaiseen autohalliin, josta on mahdollisuus ostaa autopaikka. Yhtiössä on enää muutamia erikokoisia asuntoja tulevia asukkaita vailla esim: D27 C18 B30

2 h+kt+s 3 h+kt+s 3-4h+k+rt+s

KASINONRANTA Mh. 216.037 € Vmh. 590.000 €

60 m2 92,5 m2 140,5 m2

Mh. 303.474 € Mh. 740.054 €

Vmh. 880.000 € Vmh. 1.615.750 €

RS-Kohde Rakentaminen käynnissä – arvioitu valmistuminen 11/2019 Asuntojen myynti: Kiinteistömaailma Helsinki Kruununhaka, 050 300 9985 ja Aktia LKV Helsinki Kolme Seppää, 010 247 7700 Asunto Oy Kasinonranta, Helsinki – Satamakatu 11, 00160 Helsinki Ei lain vaatimaa energiatodistusta Rakennuttaja AALTO Real Estate Oy, Hollantilaisentie 11, 00330 Helsinki.

A A LTO R E A L

E S T A T E


Katajanokkaseuran julkaisu 58. vuosikerta 2018 ISSN 0787-7447 Julkaisija: Katajanokkaseura ry. Toimitus: Aurora Heickell, vastaava toimittaja Kati Laasonen, toimitussihteeri Tuula Palaste, kuvatoimittaja Erkki Leimu, ilmoitusmyynti Rea Anner Martin Bunders Tarja Djateu Eero Nurmikko Sirpa Pääsky Julia Vuori Kansi: Julia Vuori Taitto ja sivunvalmistus: M.E.N. Oy/Eero Nurmikko Painatus: Pekan Offset, Helsinki 2018 Ilmoitushinnat: Takakansi 1200 e Kokosivu 2- ja 3-kansi 800 e Kokosivu 400 e 1/2 sivu 250 e 1/4 sivu 150 e 1/8 sivu 100 e 1/16 sivu 60 e Palveluhakemisto 20 e www.facebook.com/skattaseura www.skatta.fi katajanokkaseura.blogspot.fi

Seuran pöllö-tunnuksen on piirtänyt taiteilija Pekka Vuori vuonna 1979. Aihe on peräisin Katajanokankatu 5:n ikkunaornamentista.

Kaiku Utgiven av Skatuddssällskapet

Uspenskin katedraali 150 vuotta Helsingin Satama Vuoden vihrein satama Ensimmäinen Rauhan Joulu vuonna 1918 Katajanokan Kasino uudelle vuosituhannelle Maire-Annikki Räsänen-Ryti Apteekkari on vaihtumassa Katajanokka – Helsingin uudenaikaisin kaupunginosa Satavuotias Louhi För djurens och människornas rätt Skattan yleisiä saunoja etsimässä Katajanokkaa 150 vuotta - panoraama myötäpäivään Keinu kanssani! Diplomilaulaja Sini Rautavaara Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2018 Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt! Ikäihmisille tarjolla Katajanokalla Kinokka Merikasarmin peruskorjaus Lotsgatan - mitt eget Paris Keho on ketju, kaikki vaikuttaa kaikkeen Pho-keittoa jungendtalossa Kaupunkiviljelyä lahden molemmin puolin Skattaa kuvina – valokuvanäyttely HeTyssä Uusi rehtori Katajanokan venekerho 40v Katajanokan Kunto, virkeä teini-ikäinen Marttailua Kryptassa Katajanokan Karhunkaatajat Katajanokan jäänsärkiät Katajanokan lionsklubin jouluvesperillä juhlavuosi Ajan kuva

5 11 12 14 16 17 18 21 23 24 26 28 30 30 32 37 39 40 42 44 44 45 46 46 47 47 48 48 49 49 50

Tämä Katajanokan Kaiun 58. vuosikertanumero on Katajanokkaseuran lahja jokaiseen katajanokkalaiseen kotiin ja yritykseen. Varmista, että saat Katajanokan Kaiun myös ensi vuonna, ja liity oman kaupunginosayhdistyksesi Katajanokkaseuran jäseneksi. Liittymisen voi tehdä joko seuran kotisivuilla skatta.fi tai ottamalla yhteyttä johtokuntaan. Jäsenmaksu 2018: Vuosijäsenet 20 e, yhteisöjäsenet 50 e.

Katajanokan Kaiku 2018

3


Haluamme toivottaa juuri teidät lämpimästi tervetulleeksi Kluuviin!

Tervetuloa Kluuviin kuumalle kupposelle nauttimaan elämisestä ja olemisesta.

Avoinna Ma-Pe 10-21, La 10-19 ja Su 12-18.


PÄÄTOIMITTAJALTA

Historiaa ja uusia tuulia 150 vuotta sitten Katajanokan hökkelikylän keskelle kalliolle kohosi upea, arkkitehti Aleksei M. Gornostajevin, suunnittelema Uspenskin katedraali. Tämä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkko vihittiin käyttöön 25.10.1868. Suurin osa rakennustiilistä hankittiin Oolannin sodassa räjäytetystä Bomarsundin linnoituksesta Ahvenanmaalta. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja LänsiEuroopan suurin ortodoksinen kirkko. Katajanokalla alkoi 70 vuotta sitten juoksuperinne, joka on yhdistänyt ystäviä, perheitä ja koululaisia. Elosyyskuun taitteessa järjestettävän Katajanokan ympärijuoksun pienimmät 3-4-vuotiaat juoksevat koulun hiekkakentän sisäkehän ympäri, koululaiset kentän ympäri ja aikuiset 3 km lenkin saaren itäpäässä. Kaikki voittajat saavat kunniakirjan ja kolme parasta palkitaan mitaleilla. Lämmin kiitos ympärijuoksun tukijoille. Kirjailija Hellevi Arjavan kirjoittaman asunto-osakeyhtiö Louhen, Kruunuvuorenkatu 9, historiikissa kerrotaan kiehtovasti Kruununhaan ja Katajanokan asutus- ja rakennushistoriasta 1600-luvulta lähtien tähän päivään. Katajanokan puistot on kunnostettava asukkaiden toiveiden mukaisesti. Katajanokkaseuran mielestä puistojen kunnostustyöt tulisi aloittaa kärjen pallokentästä, jossa katajanokkalaiset juniorit pelasivat, kunnes kenttä meni pelikelvottomaksi kesän 1989 hevosturnaustapahtuman jälkeen. Suosittuun Matruusinpuistoon asukkaat toivovat samanlaisia nykyaikaisia kuntoiluvälineitä, joita on jo useassa muussa kaupunginosassa. Lasten leikkipuistot, Laivapuiston ns. Rantapuisto ja Uspenskin katedraalin alapuolella oleva ns. Kirkkopuisto eivät täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä. Hiekkalaatikoissa ei ole kunnolla hiekkaa ja leikkitelineet sekä -välineet ovat vanhoja ja osittain rikkinäisiä. Kirkkopuisto Tove Janssonin puistossa tulisi kalustaa Muumi-aiheisin leikkivälinein. Tove Janssonin puisto kiinnostaa matkailijoita ja sen kunnostaminen olisi koko kaupungin etu. Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tule tuhota peruskorjauksella. Normaali ylläpitokunnostus riittäisi. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. Toivottu lisä olisi terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen paikalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn.

Katajanokalla 18.11.2018 Aurora Heickell

P.S. Tunteeko joku lukijoista Kauppiaankatu 4:n saunan historiaa? Myös muiden alueen saunojen historia kiinnostaa. Voitte lähettää viestejä seuran sähköpostiin katajanokkaseurary@gmail.com

Tervetuloa Katajanokkaseuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen maanantaina 25.2.2019 kello 18:00 - 20:00 Katajanokan Kasinon Kenraalisaliin. Kaikki katajanokkalaiset ovat tervetulleita!

Katajanokan Kaiku 2018

5


USPENSKIN KATEDRAALI 150 VUOTTA

Venäläisbysanttilainen kokonaistaideteos Ortodoksinen Uspenskin katedraali punatiilisine julkisivuineen ja auringossa välkehtivine kupoleineen on yksi Helsingin maiseman näkyvimmistä tunnuksista. Sen hahmo erottuu Helsinkiä mereltä päin lähestyttäessä jo kaukaa kaupungin siluetissa.

U

Kuva: EN.

spenskin katedraali pystytettiin Helsingin ortodoksisen väestön pääkirkoksi edustavalle paikalle. Tätä ennen ortodoksisen, pääasiassa venäläisen siviiliväestön käytössä oli pienikokoinen, vuonna 1827 valmistunut Pyhän Kolminaisuuden kirkko osana Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa vanhaa empirekeskustaa. Sen valmistumisesta lasketaan Helsingin ortodoksisen seurakunnan perustaminen. Kun ortodoksisen seurakunnan väkiluku kasvoi vähitellen, kävi Pyhän Kolminaisuuden kirkko ahtaaksi. Käytännön syiden lisäksi uuden ja kookkaamman kirkon rakentamiseen vaikutti esimerkiksi kaupungin laajeneminen. Edustava kaupunkiarkkitehtuuri levittäytyi 1850- ja 1860-luvuilla vähittäin eri suuntiin empirekeskustan ympärille ja korvasi kaupunkikuvassa aiemmat, usein vaatimattomat puurakennukset. Seurakunnassa ajatus uudesta kirkosta oli esillä jo vuonna 1854. Hanke alkoi edistyä, kun Suomen kenraalikuvernööri Friedrich Wilhelm Rembert von Berg ryhtyi ajamaan asiaa 1850-luvun lopulla. Tiettävästi juuri hän tilasi kirkon piirustukset Venäjän keisarikunnan tunnetuimpiin lukeutuneelta arkkitehdilta, Aleksei Maksimovitš Gornostajevilta, joka oli Venäjän Taideakatemian jäsen ja akatemian professori.

Venäläisbysanttilainen tyyli Akateemikko Gornostajev kehitteli kansallisromanttista, niin kutsuttua venäläisbysanttilaista tyyliä. Hänen käyttämässään muotokielessä heijastuivat sekä Pohjois-Venäjän puuarkkitehtuurin tuntemus että perehtyneisyys Venäjän ja Bysantin kirkkoarkkitehtuuriin. Hän käytti muun muassa käsittelemätöntä tiilipintaa, joka on tunnusomainen Uspenskin katedraalille mutta joka oli 1800-luvun puolivälin venäläisessä kirkkoarkkitehtuurissa epätavallista.

Uspenskin katedraalin rakentaminen vahvistettiin keisarillisella määräyksellä vuonna 1859. Rakentamispaikaksi valittiin korkea kallio Katajanokalta, aivan keisarillisen palatsin ja päävartion tuntumasta. Maisemallisesti edustava paikka luonnollisesti heijasteli katedraalin merkitystä. Helsinkiin haluttiin luoda maineikkaiden arkkitehtien avulla pääkaupungin arvoista näyttävyyttä. Katajanokan Kaiku 2018

7


USPENSKIN KATEDRAALI 150 VUOTTA

Venäläisbysanttilainen kokonaistaideteos Kuuluisan arkkitehdin luoman kookkaan katedraalin pystytyksellä haluttiin yhtäältä osoittaa, että Suomen suuriruhtinaskunta ja sen pääkaupunki olivat Venäjän keisarikunnalle merkittäviä. Toisaalta rakennuksen sijoittelu ja mittasuhteet sekä kansallisromanttinen muotokieli konkretisoivat suuriruhtinaskunnan paikkaa osana keisarikuntaa. Uspenskin katedraali toi myös kaupunkikuvassa näkyväksi keisarin edustamaa uskontoa ja valtaa.

Poikkeuksellinen rakennusurakka Katedraalin rakennustyöt olivat Suomen oloissa poikkeuksellisen suuret ja vaativat. Erityistä oli myös uusiokäytetyn materiaalin määrä: suurin osa rakennustiilistä hankittiin Oolannin sodassa räjäytetystä Bomarsundin linnoituksesta Ahvenanmaalta. Julkisivuja varten valmistettiin tasalaatuisia tiiliä, Leppäkosken tehtaassa Janakkalassa. Keisariperhe tuki rakennustöitä merkittävällä summalla, mutta myös seurakuntalaisten rahalahjoitukset olivat olennaisia. Valtioneuvos Jakov Tšernyscheff, joka toimi katedraalin rakennusurakoitsijana, kustansi yksinään kymmenesosan koko katedraalin rakennusvaroista. Akateemikko Gornostajev ei ehtinyt nähdä katedraalia valmiina, sillä hän kuoli rakennustöiden ollessa vasta aluillaan vuonna 1862. Hänen apunaan toiminut arkkitehti ja taidemaalari Ivan Varnek jatkoi työt loppuun. Katedraalin käyttöönvihkimisen toimitti silloisen Pietarin hiippakunnan apulaispiispa, Viipurin piispa Paavali 25.10.1868. Uspenski on tontillaan perinteiseen tapaan niin, että rakennuksen pääsisäänkäynti on lännessä ja alttaripääty on kohti itää. Vanhalle bysanttilaiselle ja venäläiselle kirkkoarkkitehtuurille ominaisesti katedraalin pohjan perusmuoto on neliö, jonka sisäpuolelle hahmottuu tasavartinen risti. Ristin keskuksen yläpuolella kohoaa avara keskuskupoli, jota peittää jyrkkä telttakatto. Keskuskupolissa ja rakennuksen koko hahmossa on muistumia Moskovan Kolomenskojessa sijaitsevasta, 1500-luvulla rakennetusta Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta, jota arkkitehti Gornostajev piti lähtökohtanaan katedraalia suunnitellessaan. Keskuskupolin ohella katedraalissa on 12 sipulinmuotoista kullattua kupolia Kristuksen ja apostolien symboleina. Rappaamattomissa julkisivuissa on romaanisia pilastereita ja kaaria, pyörökaari-ikkunoita,

8

Katajanokan Kaiku 2018

harkotuksia ja ristireliefejä. Lisäksi katedraaliin kuuluu kellotorni, joka yhdistyy rakennukseen kallionrinnettä myötäilevän porraskäytävän avulla. Kellotorni muodostaa myös katedraalin talvisisäänkäynnin eteisen.

Näyttävä ikonostaasi Katedraalin arkkitehtuurin venäläisbysanttilainen tyyli toistuu interiöörissä niin, että rakennusta voi luonnehtia kokonaistaideteokseksi. Sisäseinät on rapattu ja koristettu risti- ja tähtiaiheisella ornamentiikalla. Keskuskupolissa on vaaleansiniselle pohjalle maalattu tähtikatto. Kupolia ja avaria holveja kannattelee neljä massiivista, yhdestä kivestä veistettyä graniittipylvästä. Nykyinen katedraalin sisustus on vähitellen lähes 150 vuoden kuluessa muotoutunut, eri-ikäisten esineiden muodostama kokonaisuus, jossa näkyy myös Suomen ortodoksisen kirkon viime sotien jälkeinen historia. Erityisen huomionarvoinen on alttarihuoneen ja kirkkosalin välissä kohoava, Suomessa poikkeukselli-


sen kookas ikonostaasi. Se on koko rakennuksen itäseinän levyinen. Puurakenteinen, taidokkaasti koristeleikattu, kultauksin ja maalatuin yksityiskohdin koristeltu runko valmistettiin Pietarissa. Ikonostaasissa on 22 kankaalle öljyvärein maalattua ikonia. Ne teki italialaisvaikutteiseen tyyliin pietarilainen taidemaalari, akateemikko Pavel Šiltsov katedraalin valmistumisvuonna 1868. Ikonostaasilla onkin ikänsä ja suurikokoisuutensa ohella erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä siksi, että se lienee ainoa nykypäiviin säilynyt taiteilija Šiltsovin maalaamista ikonostaaseista. Uspenskin katedraali toimii nykyisin Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkkona sekä Suomen ortodoksisen kirkon pääkatedraalina arkkipiispanistuimen siirryttyä Kuopiosta Helsinkiin. Rakennus sisustuksineen ja piha-alueineen on ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaisesti suojeltu, kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Uspenski on osa koko Suomen aineellista ja henkistä

kulttuuriperintöä ja kertoo osaltaan väestömme ja sen kulttuurin monimuotoisesta rikkaudesta. Samalla katedraali on myös yksi tärkeimmistä Helsingin matkailukohteista, johon tutustuu vuosittain satojatuhansia kävijöitä. Teksti: Hanna Kemppi Kuva: Katja Hagelstam Kirjoittaja on taidehistorioitsija ja filosofian tohtori, joka käsittelee tutkimuksissaan ortodoksista kulttuuriperintöä, kirkkoarkkitehtuuria ja kirkollista esineistöä.

Teksti on julkaistu maaliskuussa 2018 Helsingin ortodoksisen seurakunnan verkkosivuilla.

Katajanokan Kaiku 2018

9


RAUHANKATU

Kaikki hyvä on lähellä.

Joulunajan ostokset

K-Market Rauhankadulta Krunikasta.

Tervetuloa

Kauppiaan joululauluhetkeen lauantaina 8.12. klo 18. Rauhankatu 9, 00170 Helsinki Puh. 050-325 6599 juuso.hemminki@k-market.com

RAUHANKATU

Naapurista suoraan Eurooppaan !


KATAJANOKKALAISIA

Helsingin Satama äänestettiin Vuoden vihreimmäksi satamaksi Helsingin Satama sai ensimmäistä kertaa laajempaa kansainvälistä kannustusta ympäristötyöstään tänä syksynä Green Shipping Summit -kokouksessa Amsterdamissa.Tunnustuksen taustalla oli Helsingin Sataman joka laiturille rakentamat jätevesien vastaanottojärjestelmät.

O

lemme jo vuonna 2007 allekirjoittaneet Itämerihaasteen, jonka tarkoituksena on tukea Itämeren suojelua. Nuo Itämeren satamien kattavimmat viemäriverkostot rakennettiin jo silloin. Jätevesien jättämisestä ei peritä erillismaksua, vaan satamassa on otettu käyttöön taloudelliset kannustimet jätevesien jättämiseksi satamaan. Katajanokkalaisittain satama on osa naapurustoa; yhteistyö asukkaiden kanssa onkin meille tärkeä osa toimintaa. Pieniä tekoja olemme harjoittaneet jo kauan ja varmasti niin jatkamme aina hamaan tulevaisuuteen. Valomastosta makuuhuoneeseen pahasti kajastava valo on pyritty suuntaamaan paremmin, tinkimättä turvallisuudesta satama-alueella. Liikennettä pyrimme ohjaamaan niin, että asukkaatkin mahtuvat kulkemaan. Ympäristöstä huolehtiminen on meille Pohjoismaissa itsestään selvää, ilman ja vesien suojelun lisäksi seuraamme meluarvoja jatkuvasti, ja uudet alukset tarkistetaan ennen niiden tuloa. Toiminnalle on annettu raja-arvot, joiden puitteissa voidaan toimia. Ne koskevat kaikkia alueemme toimijoita. Jäänmurtajat Katajanokalla ovat paitsi suosittuja vierailukohteita sekä historiallisista lähtökohdistaan, että nykytekniikkansa ansiosta, myös meidän vuokralaisiamme. Helsinki-päivänä Arctia pyrkii järjestä-

mään kaupunkilaisillekin mahdollisuuden tutustua näihin kiinnostaviin ja näyttäviin aluksiin. Rauhallisen rinnakkaiselon nimissä jäämurtajilta tulee myös katajanokkalaisille tietoa tukikohdan poikkeuksellisista äänistä ja valoista. Arctian vuokrasopimus on katkolla 2020-luvun alussa, mutta toivon mukaan jäänmurtajat nähdään senkin jälkeen alueella. Ovathan ne muodostuneet osaksi Katajanokan identiteettiä. Sataman tavoite on olla edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Käytännön toimet ovat vielä osin työn alla, mutta jo nyt tavoite kertoo tahtotilastamme: teemme voitavamme ja tavoittelemme vielä parempaa, koskee se sitten laivojen polttoaineita, maasähköä, hiilijalanjälkeä, asukkaiden viihtyvyyttä tai mihin muuten voimme vaikuttaa. Arctia pystytti asukkaiden toiveesta Katajanokalle 2017 kyltin, jossa kerrotaan jäänmurrosta ja jäänmurtajista. Sekin oli pieni, hyvä teko. Hyvä naapuruus on hyvä teko. Hyvän joulun toivotuksin, viestintäpäällikkö Eeva Hietanen, Helsingin Satama Oy

Vuoden vihreimmän sataman palkinnon vastaanotti Helsingin Sataman tuore kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte.

Kuva: Suomen ilmakuva Katajanokan Kaiku 2018

11


1918

Ensimmäinen Rauhan Joulu itsenäisessä Suomessa vuonna 1918 Itsenäistyneen Suomen alkutaival alkoi traagisesti. Heti alkuvuodesta 1918 alkanut valkoisten ja punaisten välinen valtataistelu, sisällissota terroriaaltoineen traumatisoi suomalaisia entisestään. Jo neljättä vuotta jatkunut maailmansota oli luonut pelon ja ahdistuksen ilmapiirin, jossa silmitön ja brutaali väkivalta tuntui oikeutetulta. Puute, pula ja keinottelu vakiintuivat maan tavaksi.

T

ulevaisuus näytti toivottomalta ja synkältä. Valkoisten voitto punaisista keväällä ei tuonut mukanaan parempaa tulevaisuutta. Sotatila jatkui vielä Suomessa ja valkoisia auttaneet saksalaiset jäivät hallitsemaan Helsinkiä vuoden loppuun. Hävinneet punaisiksi leimatut sullottiin vankileireille tai surmattiin. Maailmansota päättyi viimein Saksan tappioon ja arkea ruvettiin asteittain normalisoimaan. Puute, pelko ja ahdistus kansalaisten keskuudessa lievenivät.

Katkeran sodan traaginen loppu Suomalaisten keskinäinen sota loppui jo keväällä, mutta maailmansota jatkui vielä. Suomi pysyi sidottuna siihen, koska saksalaiset tulivat valkoisten avuksi nousemalla maihin ja valtaamalla Helsingin. Liitto Saksan kanssa johti Suomen entistä tiukempaan taloussaartoon. Elintarvikevarastot oli kulutettu loppuun, eikä vaikeasta pulasta kärsivä Saksa voi12

Katajanokan Kaiku 2018

nut auttaa. Entisessä emämaassa, Venäjällä, jatkui vallankumous ja sisällissota. Kesä helpotti kaupunkilaisten elämää, merestä oli saatavissa kalaa, etenkin silakkaa. Liikenneyhteyksien avauduttua väkeä alkoi suurin joukoin hakeutua pois kaupungista rautateitse joko takamaille pohjoiseen tai länteen mm. Kirkkonummen suuntaan. Elintarvikeisäännöstely/korttitalousjärjestelyt ja energiahuollon ongelmat (mm. polttopuupula) vain pahenivat syksyn kuluessa. Sodan hävinneiden punaisten kohtalo oli traaginen. Suurin osa punakaartilaisista päätyi vankileireille, etenkin Suomenlinnaan tai Santahaminaan. Myös muita punaisten toimintaan osallistuneita tai siitä epäiltyjä vangittiin. Vielä syksyn alkaessa vankeja virui leireillä tuhansittain. Aliravitsemus ja kulkutaudit johtivat siellä suureen kuolleisuuteen. Ahdistusta ja pelkoa lisäsi uusi vitsaus, tappava pandemia, espanjan tauti. Tavallista ärhäkämpi influenssa pyyhkäisi yli koko kaupunkiväestön. Tautia vastaan ei ollut mitään suojautumiskeinoja. Influenssa tappoi kokonaisia perheitä, poikkeuksellisesti myös paljon nuoria aikuisia. Kaupungin viranomaiset joutuivat julkaisemaan kehotuksia, joissa asukkaita varoitettiin suurista yleisötilaisuuksista, kokouksista tai elokuvateattereista. Syksyn kuluessa tauti kuitenkin katosi, mutta se palasi vielä uudelleen seuraavana vuonna. Kaupunkilaisten muistoissa influenssa jäi sisällissodan seurausten ja vaikean pulakauden varjoon.

Saksalaisten hallitsemassa pääkaupungissa toteutettiin monenlaisia puhdistusoperaatioita vieraan vallan tunnusmerkeistä. Yksi näkyvimmistä oli venäjänkielisten kirjoitusten poistaminen katukylteistä: ”Lotsmanskaja ulitsa” muuttui jälleen muotoon Luotsikatu/ Lotsgatan. Monet täysin helsinkiläistyneet venäläiset joutuivat kokemaan vainoa. Ulkomaiset sotajoukot eivät kadonneet katukuvasta. Venäläisten sotajoukkojen käytössä olleet rakennukset annettiin saksalaisille. Katajanokallakin venäläiset sotalaivat vaihtuivat saksalaisiin. Saksalaisten päämaja sijoitettiin ensin hotelli Kämppiin ja sitten Smolnaan vuoden loppuun asti.

Kohti rauhallista joulua Marraskuussa maailmansota vihdoin päättyi Saksan tappioon ja antautumiseen. Suomen hallituksen suuret suunnitelmat kaatuivat. Vielä alkusyksyllä oli valmistauduttu valitun saksalaisen kuninkaan vastaanottoon. Palattiin tasavaltaan, ja valtionhoitajaksi (so. vt. presidentiksi) tuli valkoisen armeijan johtaja, kenraali Mannerheim. Saksalaiset joukot poistuivat Helsingistä hyvässä järjestyksessä joulukuussa, komentaja kenraali von der Goltz viimeisten joukossa. Näin Suomi vapautui vieraan vallan vaikutuksesta. Kun saksalaissuuntaus päättyi, Suomelle avautui uusi mahdollisuus murtaa vuosia jatkunut taloussaarto. Joulukuun alussa saatiin voittajavaltioiden kanssa solmituksi sopimus elintarvikkeiden tuonnista Suo-


Saksalainen vartiosotilas saksalaisten päämajan, Hotelli Kämpin edustalla. Kuva:Timiriasew Ivan1918. Helsinki kuvia.fi

meen. Ruokakuljetukset tulivat Skandinavian maista vasta vuoden lopulla. Helsinkiin tuli ensimmäinen viljalaiva joulupäivänä 1918. Jauhojen jakelu oli marraskuussa ajoittain keskeytetty niin, ettei niitä joulunalusviikolla riittänyt enää kuin 250 gr taloutta kohti. Ensimmäisen kerran yli vuoteen helsinkiläiset saivat maistaa joulukuun lopulla valkeaa vehnäleipää. Näin arjen ongelmat vähitellen helpottuivat ja elämä palautui joulunajan rauhaa rakentavalle uralle. Uutta sovinnon ilmapiiriä ilmensivät demokraattisten kunnallisvaalien järjestäminen ja punavankien yleinen armahtaminen. Sota-aika oli jättänyt helsinkiläisten mieliin syvät arvet, joiden parantuminen vei vuosikymmeniä.

Toista itsenäisyyspäivää 6.12. ei edelleenkään vietetty tai juhlittu erityisesti. Kansallisesti valveutuneimmat kaupunkilaiset pysähtyivät ajatuksissaan muistelemaan itsenäisyytemme ”syntymäpäivää” kuten johtava päivälehti Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan. Kristillisen joulun traditio oli säilynyt horjumattomana kriisien keskellä ja se rytmitti turvallisen tuntuisesti rauhaa kaipaavien ihmisten arjen raadantaa. Joulun juhlintaan valmistauduttiin kaupungissa aineellisesti niukkuuden ja puutteen oloissa, mutta valoisampaan tulevaisuuteen luottaen. Elämän normalisoituminen ilmeni selvästi siinä, että sanomalehdet ilmestyivät loppuvuodesta säännöllisesti ilman ennakkosen-

suuria. Jouluaattona Hesarin etusivulla komeilivat moninaiset reklaamit, mainokset. Uutuutena ja erikoisuutena mainostettiin mm. ensiluokkaista ”Biljaardisalia – Suljetaan arvoisan yleisönsuosioon” ja hyviä krimiläisiä Antonovka omenoita sekä ukrainalaisia sokerikaramelleja ja muita makeisia. Koivuhalkojakaan ei unohdettu mainostaa pitkinä, pilkottuina ja kotiin kannettuina. Tupakoitsijoille oli tarjolla Itämaisen Paperossitehtaan ”Westminister”-pillisavukkeita. Kaupunkilaisten ei enää tarvinnut tuntea elävänsä eristyksissä muusta maailmasta talven puristuksessa, sillä säännöllinen höyrylaivaliikenne taattiin mainoksessa linjoilla Helsinki-Tallinna ja Turku-Tukholma (junayhteys Helsingistä Turkuun). Urbaanit ilottelut ja monet huvitukset, konsertit, teatteriesitykset ja tanssiaiset toivat kauan kaivattua vaihtelua poikkeuksellisen hurjan vuoden painajaisiin. Erkki Leimu

Lähteitä: Helsingin kaupungin historia; Kolbe&Nyström, Helsinki 1918; Sanomalehdistöä jouluk. 1918; helsinginkaupunginmuseo.fi/kuvat

Katajanokan Kaiku 2018

13


KAUPUNKIKULTTUURIA

Katajanokan Kasino uudelle vuosituhannelle Katajanokan Upseerikerho ry:n omistaman Katajanokan Kasinon mittavat perusparannukset valmistuivat heinäkuun 2018 lopulla. Edellinen suuri peruskorjaus oli tehty 60- ja 70-lukujen vaihteessa ja sitä edellinen heti sotien jälkeen. Kasinorakennuksen talotekniikka ja julkisivu uusittiin seitsemän kuukauden seisokin aikana 12/2017-7/2018.

R

akennus on valmistunut todennäköisesti 1850-luvulla makasiinirakennukseksi 1 ja rakennuttajana oli Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus. Tontille valmistui tuolloin kaksi rakennusta, joista toisessa sijaitsee nykyisin mm. Upseeriliitto ry:n toimisto 2. Venäjän keisarillisen laivaston ankkuripaikka oli 1900-luvun alussa Katajanokan pohjoispuolella. Venäjän meriupseerit ryhtyivätkin 1900-luvun alkupuolella toimiin oman meriupseerikasinonsa (kerho) rakentamiseksi Helsinkiin. Sopiva rakennuspaikka ja rakennus kasinon pohjaksi löydettiin Katajanokalta ja Luotsihallitus vuokrasi kiinteistön 1911 Viaporin sotasataman hallitukselle. Rakennuksen laajennustyöt valmistuivat 1913 ja tällöin rakennuksesta tuli ulkoasultaan nykyisen kaltainen. Rakennuksen suunnittelija oli A. Nyberg.

Upseerikasinon toimijoiden moninainen kirjo Venäjän meriupseerit pitivät rakennusta upseerikasinonaan 1913 – 1917. Venäjän vallankumouksen puhjettua maaliskuussa 1917 myös Helsingissä venäläiset matruusit ryhtyivät kapinaan ja valloittivat Kasinon. Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917 ja tällöin KatajaSigne Brander 1909

1

nokan Kasino joutui vapaussodan melskeissä punakaartilaisten käsiin. Suomen hallituksen pyynnöstä saksalaiset joukot valtasivat Helsingin huhtikuussa 1918 ja punakaarti joutui luopumaan Kasinosta, joka kuitenkin jäi kohtuullisen vahingoittumattomaksi. Kiitollisuudesta saksalaisia kohtaan Suomen senaatti luovutti Katajanokan Kasinon maihin nousseelle Saksan Itämeren Divisioonalle Upseeriklubiksi. Saksan keisarikunnan romahdettua saksalaiset luovuttivat Kasinon 16.12.1918 hyvässä kunnossa Suomen sotilasviranomaisille. Valtionjohtaja Mannerheim luovutti Kasinon 23.1.1919 Suomen Upseeriliitolle käytettäväksi upseeriklubina. Eri maanpuolustusjärjestöt ovat siitä lähtien käyttäneen talon tiloja omiin tapahtumiinsa.

Katajanokan Upseerikerho Upseeriliittojen välinen yhteistoiminta alkoi sotien jälkeen 1945, jolloin perustettiin virallisesti Katajanokan Upseerikerho. Perustajajäseniä olivat Suomen Reserviupseeriliitto ja Upseeriliitto. Nykyisin jäseniä ovat Upseeriliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Helsingin reserviupseeripiiri. Kerho on maanpuolustusaatteellinen, yleishyödyllinen yhdistys, jonka tavoitteena on vaalia perinteitä ja edustaa upseerien yhteenkuuluvuutta pääkaupunkiseudulla ja tarjota tiloja muidenkin maanpuolustusaatteellisten yhdistysten tapahtumiin. Ravintolatoiminta Kasinolla on ulkoistettu ja siitä on vuodesta 1999 alkaen vastannut Royal Ravintolat (nykyisin Restamax).

2

Näkymä on sadankymmenen vuoden takaa ja kuvauspaikka on todennäköisesti Pohjoisranta kakkonen. Helsinki kuvia.fi

14

Katajanokan Kaiku 2018


Peruskorjaushanke suunniteltiin huolella Hankeryhmä perustettiin hyvissä ajoin syyskuussa 2015, jolloin aloitettiin korjaustarpeiden kartoitus. Hankeryhmä muodostui kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajasta (Janne Kosonen), isännöitsijästä (Iiro Mähönen), kerhomestarista (Jyrki Tulppala) sekä valitusta projektipäälliköstä (Juhani Sillanpää, Specio). Hankeryhmää on matkan varrella täydennetty mm. ravintoloitsijan edustajalla ja kerhon hallituksen muilla edustajilla. Aikaa suunnittelulle varattiin reilusti, olihan kyseessä SR1-suojeltu arvokiinteistö. 9/2015 – 9/2017 välisenä aikana kilpailutettiin suunnittelutyöt, tehtiin hanke- ja toteutussuunnitelmat sekä kilpailutettiin urakat. Talotekniikan tekijäksi ja samalla pääurakoitsijaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Rakennus Oy Antti J. Ahola ja julkisivu-urakoitsijaksi Etelä-Suomen julkisivupalvelu Oy. Talotekniikan urakkaan kuului mm. ilmanvaihtojärjestelmien uusiminen, vesi- ja viemäriverkoston uusiminen, automaation lisääminen sekä keittiö-, sosiaalitilojen ja wc-tilojen uusiminen.

Sisäpuoliset muutokset pääosin näkymättömissä Rakennuksen kabinettien ja salien yleisilme jäi pääsääntöisesti entiseksi. Suurimman muutoksen kokivat alakerran baari, käytävätilat ja Karimosali. Lisäksi yläkertaan johtavien portaiden päältä poistettiin kaksi kerrosta kokolattiamattoa ja kunnostettiin alta paljastunut hieno mosaiikkilattia. Asiakkaille näkymättömissä olevat keittiö-, astianpesu- ja henkilökunnan sosiaalitilat uudistettiin kokonaan. Kasinon ulkoasuun panostettiin paljon. Yleisväritys vaaleni vihreästä vaalean keltaiseen ja yleisilmettä kevennettiin mm. poistamalla meren puolelta alakerran terassilasitus ja vanha elintarvikelaatikkovarasto, joka louhittiin maan sisään. Merenpuolen terassikaiteet rakennettiin samanlaisiksi, kuin mitä ne ovat 1930-luvulla olleet. Talon julkisivuvalaistus uusittiin kokonaan. Pääsisäänkäynnin puoli rakennuksesta valaistaan eri tekniikoiden yhdistelmällä, valonheittimillä, seinävaloilla ja projektoreilla. Projektoreilla heijastettava valo saadaan kohdistettua ainoastaan rakennukseen – ei lainkaan sen ohi. Meren puoli valaistaan pääosin seinävaloilla, jotka korostavat julkisivun lukuisia yksityiskohtia, pilastereita ja ornamenttejä.

Täyttyivätkö odotukset? Urakan lopputuloksesta tuli odotettu, vaikka prosessi olikin raskas ja budjetin ylityksiltä ei vältytty. Suojellun arvokiinteistön remontoinnissa ei ole mahdollista tehdä kompromisseja, vaan tietyt asiat on pakko tehdä vanhaa kunnioittaen ja viranomaisten edellyttämät korjaukset on tehtävä käsketyllä tavalla. Taloon on nyt saatu tekniikan osalta noin 50 vuotta lisää käyttöikää, julkisivun ja etenkin sen maalipinnan osalta rankan meri-ilmaston takia jouduttaneen toimiin jo ennen tätä.

Tulevaisuus Pääkaupunkiseudun upseeristolla ja muilla maanpuolustusaatteellisilla yhdistyksillä on nyt hyvät tilat omien tilaisuuksiensa järjestämiseen. Katajanokan Upseerikerho juhlii ensi vuonna omassa omistuksessaan olevassa ja huolella ylläpitämässään talossaan satavuotista taivaltaan. Edellytykset toiselle vaiherikkaalle vuosisadalle on luotu. Toivoa sopii, että tulevat jälkipolvet pitävät rakennuksesta yhtä hyvää huolta kuin edellisetkin. Välitän parhaat kiitokset kaikille tämänkertaisen peruskorjauksen suunnitteluun ja läpivientiin osallistuneille. Kerhomestari, everstiluutnantti Jyrki Tulppala Kirjoittaja on toiminut Katajanokan Upseerikerhon hallituksessa vuosina 1999 -2011 sekä kerhon kerhomestarina vuodesta 2011 alkaen. Lähteet: Kerhon arkistot, Katajanokan Upseerikerho 1919 – 2009 (Martti Lehto)

Katajanokan Kaiku 2018

15


KATAJANOKKALAISIA

Maire-Annikki Räsänen-Ryti

M

aire-Annikki Räsänen saapui 16-vuotiaana Pohjois-Savosta Tuusniemeltä työn perässä Helsinkiin. Vuonna 1952 hän pääsi Rannikkosotilaskotiyhdistykseen töihin. Vanhempi sukulainen vei Maire-Annikin yhdistyksen Pohjois-Esplanadilla sijaitsevaan toimistoon, missä talouspäällikkö Fanni Ohtola tiedusteli koulutodistusta, papin todistusta ja ripillepääsytodistusta. Ohtola teroitti että tulevassa työpaikaissa on asevelvollisia ja kantahenkilökuntaa eikä heidän kanssaan saa olla missään tekemisissä. Raitiovaunu numero 5 toi nuoren tytön Katajanokankadulle raitiovaunureitin päätepysäkille, josta matka jatkui rantaanpäin ja Laivastokadun päähän rappusia pitkin Valmetin portille ja kasarmialueelle. Portinvartijat antoivat Maire-Annikkia haastateltuaan hänelle lisänimen Tuusniemen tyttö. Nykyisen Ulkoministeriön esimmäisessä kerroksessa oli ruokailutila telakan työmiehille ja toisessa kerroksessa Sotilaskoti, johon oli pääsy vain sotilashenkilöillä. Telakan työmiesten muonitus kuului Rannikkosotilaskotiyhdistykselle. Täällä Valmetin telakalla tehtiin sotakorvauslaivoja ja muun muassa merentutkimusalus Aranda. Suomen Joutsen oli välillä ankkuroituna Katajanokan rantaan.

Kesäolympialaiset 1952 Kesällä 1952 Maire-Annikki sai tehtäväkseen viedä rahasalkun Katajanokalta Pohjois-Esplanadin konttoriin. Hänellä oli uniformun sijaan kesämekko. Salkun kanssa hän juoksi Laivastokadulta Satamakadulle ja Keskon editse puusiltaa pitkin keskustaan. Havis Amandan patsaan lähellä kulki hitaasti avoauto, jossa oli vaaleatukkainen tyttö, joka heilutti kättään. MaireAnnikki oli kysellyt lähinnä olevalta henkilöltä, oliko tämä tyttö olympiavoittaja, kultamitalisti, mutta hänelle oli kerrottu, ei kun Armi Kuusela.

16

Katajanokan Kaiku 2018

Lähellä ravintola Kappelia Unioninkadun kulmalla, kellon alla oli ollut nuori ulkomaalainen mies, joka tiedusteli jotain englanniksi. Maire oli sanonut: ”Ich kann nicht Englisch sprechen”. Mies oli matkinut junan ääntä ja Maire oli viittoillut rautatieaseman suuntaan. Talouspäällikkö Ohtola otti salkun, laittoi pöydälle ja sanoi: ”Sinne Käpylän suunnalle ei saa olla asiaa”. Siellä nimittäin oli Helsingin kesäolympialaisten olympiakylä. Fanni Ohtola antoi kaksi painavaa laatikkoa, jossa oli Miss Universum Armi Kuuselan valokuvakortteja, kasvo- ja kansallispukukuva. Näitä kortteja oli Sotilaskodissa myynnissä ja sotilaspojat ostivat niitä kotiin muistoksi. Laivastokatu 4 B:ssä oli Rannikkosotilaskotiyhdistyksen asuntola. Mairen sänky, jossa oli sinimustavalkoruudullinen peite ja raidallinen armeijan lakana, oli sijoitettu erkkeriin, josta oli hienot näkymät Katajanokan Kasinon ja Korkeasaareen suuntaan tähtitaivaalle. Myöhemmin Mairen koti on ollut Vyökatu 9:ssä ja Kauppiaankatu 11:ssa sekä Etu-Töölössä. Avioliiton ajan koti oli Espoossa. Puolison, professori Henrik Rytin (1916-2002), kuoltua oli halu palata takaisin Katajanokalle. Maire-Annikki on pienestä pitäen ollut kiinnostunut tähtitieteestä. Enää ei täällä tuoksu Keskon, Pauligin eikä Okan kahvipaahtimot tai mausteet, mutta tähtitaivas on yhtä ihmeellinen kuin nuoruudessa. Teksti: Aurora Heickell


Katajanokkalaiset kiittävät Maarit Hannua hyvästä palvelusta ja yhteistyöstä ja toivottavat Marianne Torkon lämpimästi tervetulleeksi Katajanokalle.

Apteekkari on vaihtumassa

K

atajanokan apteekki saa uuden apteekkarin Marianne Torkon, joka on aiemmin toiminut Laitilan Uudessa apteekissa proviisorina. Marianne Torkko on ollut lääkealalla 18 vuotta ja toiminut proviisorina apteekissa, lääketehtaassa ja sairaala-apteekissa. Nykyinen apteekkarimme Maarit Hannu siirtyy Kupittaan apteekin johtajaksi.

Medistep on erikoistunut jalkojen terveydenhoitoon. Teemme jalkahoitoja vuosien ammattitaidolla alan huipputeknologiaa käyttäen

24 h

tys päivys yöt st korjau työt to ja huol

Höyryäviä herkkuja Poseidonista

Olemme erikoistuneet mm. seuraavien jalkasairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn: Paksuuntuneiden ja sisäänkasvaneiden kynsien hoito, kovettumien, känsien ja syylien hoito, diabeetikkojen jalkahoidot, verenkiertoa elvyttävät hoidot, oikaisuja tukihoidot sekä hoito-ohjeet, vioittuneiden kynsien hoidot ja korjaukset, haavojen hoidot jalkojen alueilla sekä jalkojen erikoishoidot.

Uutuutena elimistön terveydentilan tietokone skannaus! Sinun jalkojesi terveydelle

Soita 040 540 3563 tai varaa aika netissä: www.medistep.fi

Kruunuvuorenkatu 11, 00160 Helsinki Torpanmäki 29, 02740 Espoo

Taltuta Pakkasherra kupillisella kuumaa. Poseidon tarjoaa tammikuun loppuun asti glögiä, joka saa hyytävän viiman muuttumaan pasaatituuleksi.

Lämpimästi tervetuloa! POŠEIDON - kruuNuVuOrENkatu 1, HELsINkI - OLutHuONE.fI

Katajanokan Kaiku 2018

17


Artikkeli on lainaus Hellevi Arjavan historiikistä ”Kiinteimistöyhtiö Louhi Katajanokan vaiheissa”.

Katajanokka – Helsingin uudenaikaisin kaupunginosa Millaiseen maailmaan Katajanokan kaupunginosa 1900-luvun alussa suunniteltiin?

Katajanokka 1898

A

lussa oli vain metsäinen niemi. Puut kaadettiin isonvihan aikaan miehittäjien parakeiksi. Pikkuvihan jälkeisissä kartoissa Katajanokalle on merkitty runsaasti asuintontteja. Ne myötäilivät pääasiassa niemen eteläistä, varsin rikkonaista rantaa tai seurasivat pohjoisrannalle vievää tietä. Seuraava suurempi sysäys Katajanokan historiassa oli Helsingin nousu pääkaupungiksi 1812 ja empirekaupungin synty. Kaupungin keskustaan kohosi toinen toistaan komeampia rakennuksia. Yliopiston muutto Helsinkiin Turun palon jälkeen toi uusiksi asukkaiksi akateemista väkeä, joka tarvitsi asuntoja, ja sitä väkeä, joka näitä asuntoja rakensi, ja senkin väen oli asuttava jossakin. Näin asutus laajeni kohti Kasarmintoria, Bulevardia ja Liisankatua. Siinä vauhdissa vähäväkiset joutuivat väistymään yhä syrjemmäksi – vaikkapa Katajanokalle. Vuosisadan jälkipuoliskolla vallanpitäjät näkivät jo Katajanokan edullisen sijainnin tarjoamat mahdollisuudet. Siinähän se oli kävelymatkan päässä keskustasta. Oli vain ruvettava suunnittelemaan sille hyödyllisempää käyttöä. Oikullisesti kiemurtelevat hökkelikujat oli raivattava pois, ja niiden tilalle saatava hallitusti laadittu asemakaava. Viranomaiset ryhtyivät lunastamaan hökkelien tontteja, niin että lopullisen kaavan valmistuessa alue olisi autio ja tyhjä.

18

Katajanokan Kaiku 2018

Suomen Wirallisessa Lehdessä 2.10.1873 kirjoittaa nimimerkki Matti otsikolla Kirje Helsingistä: Katajanokka kuuluu nykyään kaupungin aluuteen ja on se viheliäisin osa tästä kauniista kaupungista, vaikka asemansa on kaikista kauniimmalla paikalla mitä luonto näille seutuville on valmistanut. Se on korkea, mereen pistävä niemimaa ja siistillä sillalla yhdistetty kaupungin kanssa. Sen juurella on uusi ja kaunis Greikan-uskolaisten kirkko, jota vastapäätä eteläpuolella katua on Suomen Pankin rahapaja. Itse niemen huipukassa on Suomen merisotaväen kasarmit makasiininensa ja laivavarvinensa ym. tarpeinensa. Sen vieressä on Uudenmaan läänin vankeuslaitos, ympäröity tavallisella kivimuurilla. Muita yleisiä rakennuksia Katajanokassa ei ole eikä myöskään kelvollisia yksityisten rakennuksia muuta kuin yksi ainoa tiilistä tehty huonerivi, jonka eräs kauppamies on rakennuttanut ja jossa nykyään asuu parempaa herrasväkeä hyyryläisinä. Kaupungin maistraati on jo monena vuotena ostanut Katajanokan kamaloita kartanoita, ja tuominnut ne kaikki hävitettäviksi. Muutaman vuosikymmenen kuluessa on jo Katajanokalle kohoava kauniita kivimuuria uuden rakennusjärjestyksen mukaan – silloin ei se enään ole siivotoin Katajanokka, jota kaikki puhdastuntoiset ihmiset nykyään kammoksuvat. Taiteilijoiden silmin katsottuna nuo hökkelikujat saattoivat jo tuolloin sisältää sellaisia nostalgia-arvoja, että niitä kannatti kuvata talteen. Vanhasta Katajanokasta on säilynyt Magnus von Wrightin, Hjalmar Munsterhjelmin ja Johan Knutsonin öljymaalauksia sekä Rudolf Åkerblomin piirroksia ja akvarelleja, joissa näkyy runsain mitoin rappion romantiikkaa. Katajanokan asemakaava vahvistettiin 1895 nimenomaan taloudellisten näkökohtien perusteella. Muutama tärkeä piristysruiske oli antanut suunnittelulle vauhtia: Oli valmistunut ensimmäinen rautatie Hämeenlinnaan. Elinkeinovapaus kannusti yrittämiseen ja kaupankäynnin laajentamiseen. Ja kolmanneksi laki kunnallisesta itsehallinnosta toi vastuuta asioiden hoitamisesta kaupunkilaisille itselleen. Kaupungin väkiluku kasvoi yhä kiihtyvällä vauhdilla. Paisuvalle kaupankäynnille ei Sörnäisten satama enää riittänyt. Uusi satama oli saatavissa täyttämällä Katajanokan eteläranta sellaiseksi, että suuretkin laivat pääsivät lastaamaan. Ja Helsingin niemen kiertävä rautatie ulotettiin Katajanokalle asti, missä se vuosikymmenien mittaan jakaantui leveäksi verkostoksi. Kata-


Katajanokka kuuluu nykyään kaupungin aluuteen ja on se viheliäisin osa tästä kauniista kaupungista,... janokan itäpäähän jäi sotaväelle varattu alue ja sataman pohjoispuolelle varattiin tonttimaata, jota myymällä asuntokäyttöön rahoitettiin muita hankkeita. Kirje Helsingistä Mikkeli-lehdessä 1895 kertoo: Osittain uutena ilmestyy kaunis pääkaupunkimme tänä syksynä katsojan eteen. Satamarakennukset, jotka keväällä maalle lähtiessämme olivat keskitekoiset, ovat nyt täysin valmiit ja käyttökelpoiset aina Katajanokalle asti, ja komeat ne ovat, oikein suurenmoiset, sen sanon heti. Satamalaiturit ovat laajenneet ja uljistuneet kokolailla sen kautta, että voimakkaalta mereltä on anastettu alaa, joka on paalutettu, täytetty, silitetty, kivitetty ja asfalteerattu paikoin ja möljätty hyvin, sirosti ja komeasti. Kaksi mukavata kääntörataa on tarvittu satamarataa varten, toinen sataman yli n.k. ”Keisarin kiven” kohdalla, toinen Katajanokan kanavan yli. Sivusalmin ne olla mötköttävät, jättäen salmen vapaaksi laivoille, mutta valmiit kääntymään poikkisalmeen, kun tarvitaan, kun juna viheltää ja kääntäjä ilmestyy. Karjalatar-lehti 2.8.1902 ihastelee Helsingissä vallitsevaa ripeää rakennustoimintaa: Varsinkin on erääseen ennen aivan autioon kulmaan Helsinkiä, Katajanokalle, noussut kokonainen uusi ja erittäin maukas ja kaunis kaupunginosa. Sinne rakennetuista taloista, joista useimmat ovat muodostuneet sellaisten kansalaisten yhtiöistä, jotka itse noita taloja asuvat, on melkein kaikissa käytetty hauskaa, kevyttä rakennustyyliä. Se, joka ei kolmeen neljään vuoteen ole sattunut tuolla niemellä käymään, aivan hämmästyy tuota kuin taikasauvoilla esiin loihdittua uudenaikaista kaupunginosaa. Täällä olevilla taloilla on kaikilla omat nimensäkin: Kontio, Kataja, Louhi j.n.e.; nämä nimet tunnetaan, katujen nimeä ja numeroita harva tietääkään. Kruunuvuorenkatu 9, Louhi, on yksi niistä jugendkivitaloista, joita 1900-luvun alussa kohosi kiivaaseen tahtiin Katajanokan kallioille ja täytemaille. Sen historiikki on lokakuussa tullut painosta. Vaikka lähtökohtana on Louhi ja sen asukkaiden elämä, Louhen näkökulmasta seurataan myös sitä, mitä ympärillä on yli sadan vuoden aikana tapahtunut. Näin kirja laajenee samalla Katajanokalla asumisen pienoishistoriaksi.

Katajanokan vanhan puolen asuinkorttelien suhteellisen yhtenäinen luonne saa selityksensä siitä, että ne rakennettiin nopeasti kymmenen vuoden kuluessa ja että niistä varsin monella oli myös samat suunnittelijat tai rakennuttajat. Vuosisadan vaihteen ympärillä monet rakennusmestarit toimivat usein yhtä aikaa kohteen rakennuttajina, suunnittelijoina ja urakoitsijoina. Jotkut olivat nimekkäitä arkkitehtejä, kuten Gesellius, Lindgren ja Saarinen sekä Selim A. Lindqvist, toiset tavallisia rakennusmestareita kuten Louhen suunnittelija Emanuel Ikäläinen. Tämä rakennusaikanaan uudenaikainen kaupunginosa on kokenut vuosisataisen olemassaolonsa aikana jatkuvia imagon vaihteluita. Heti alkuun monet pitivät sen arkkitehtuuria rumana – Hella Wuolijoen mielestä – joka itse katseli Katajanokkaa myös vankilasta käsin – jugend-talojen arkkitehtuuri oli ”rikos ihmiskuntaa kohtaan”. Bertil Jung moitti että julkisivut olivat taiteellisesti arvottomia – mutta moitti ehkä siksi, että oli hävinnyt kilpailun Kallion kirkosta ryhmälle, johon Louhen suunnittelijakin kuului. Nykyään osataan antaa arvoa ehjänä säilyneelle kaupunkikuvalle. Vuonna 1896 säädetty Osakeyhtiölaki soi mahdollisuuden yhteisömuotoiseen rakentamiseen. Prosessi kulki siten, että kaupungille esitettiin lunastustarjous, minkä jälkeen kaupunki mittautti ja arvioitti tontin ja se myytiin huutokaupalla. Tilaa oli myös keinottelulle: sijoittaja saattoi ostaa tontin edullisesti ja alueen arvon noustua myydä sen suurella voitolla todellisille rakentajille.

Katajanokka kaiken kaikkiaan oli edelläkävijä wc:n yleistymisessä. Tilastossa vuodelta 1910 Katajanokka komeilee ylimpänä: Kivitaloja oli 90,7 % ja niistä vesijohto 97,2 %:ssa. Wc:n yleisyys oli 75,2 %. Seuraavaksi nousi Ullanlinna, jossa oli meneillään samantapainen rakennusvaihe mutta jossa noin puolet oli vielä vanhoja puutaloja. Koko kaupungin asemakaava-alueen asunnoista vain kolmasosassa oli wc. Yksityisasunnot valaistiin perinteisesti kynttilöillä tai öljylampuilla. Katuvalaistus oli jo 1860-luvulta alkaen hoidettu kaasulla. Kaasuverkko eteni 1901 läpi Katajanokan, ja katuvalo oli käytössä aina viime sotien tuntumaan, vuoteen 1941. Konkreettinen muisto tästä on säilynyt Nyrki Tapiovaaran elokuvassa Varastettu kuolema (1938). Siinä näkyy mm. Kruunuvuorenkatu 9:n portti ja sen tuntumassa oleva kaasulyhty.

Katajanokan Kaiku 2018

19


KATAJANOKKA

Onneksi on silta kuitenkin lyhyt,...

Kaasua alettiin johtaa myös keittiöihin, joissa kahvi ja puuro voitiin kiehauttaa pienellä irrallisella liedellä. Varsinaiseen ruuanvalmistukseen käytettiin edelleen puuhellaa, joka toimi samalla lämmityslaitteena. Keittiön seinään kiinnitetyssä messinkisessä lampunjalassa kelmeä kaasuliekki valaisi työtä. Samaan aikaan sähkötekniikka oli ottanut suuria edistysaskeleita. Kilpailu valaistuksen järjestämisestä kiristyi 1900-luvun ensi kymmenluvulla selvästi. Sähköä tuottivat kaupungissa lukuisat pienet yksityiset sähkölaitokset. Kaupunki alkoi sulauttaa näitä itseensä. Kaasun puolestapuhujat saattoivat vedota sen sähköä halvempaan hintaan, vastustajat toivat esiin turvallisuuden uhat. Helsingin kaupungin sähkölaitoksen ensimmäinen virta luovutettiin tilaajille 1909, aluksi Katajanokalla asuville. Katajanokan jälkeen seurasi Kruununhaka jne. Viimeiseksi jäivät ’Tehtaankadun kaupunginosa’ ja Kaivopuisto.

Uudessa asussaan tulee tämä Katajanokan silta olemaan entiseen kapeaan siltaan verrattuna tuntuva edistysaskel. Varsinkin asfalttiset jalkakäytävät tullevat nykyisessä leveydessään täyttämään hyvän aikaa tarpeen, Vaikeampi on kuitenkin sanoa missä määrin hevos- ja tavaraliikenteen väylä, sillan keskiosa nimittäin, tulee olemaan riittävä, vallankin kun siltaa myöten tiheään kulkee tilava raitiovaunu. Tosin sillan keskiosakin on laajentunut noin metrin verran molemmin puolin, mutta toiselta puolen on muistettava, että liikenne Katajanokalle, jossa on tunnetut suuret tavaravarastot, on viime aikoina hyvin suuresti noussut ja siltaa myöten tulevat kulkemaan monet tilaa vievät tavararattaat. Onneksi on silta kuitenkin lyhyt, niin että sekin korvaa puolestaan jossakin määrin sen, mitä sillan leveydestä mahdollisesti puuttuu. Ja onhan tulevaisuudessa mahdollisuus siltaa laajentaa, jos tarve näyttää sitä vaativan. Kaikissa tapauksissa tulee nykyinen sillan laajennus varsin tuntuvassa määrässä helpottamaan liikennettä Katajanokalle. Yksityisautot antoivat vielä kauan odottaa itseään.

1905

Vielä tarvittiin liikenneyhteys ulkomaailmaan. 16.6.1903 avattiin Katajanokalle vievä raitiotielinja liikenteelle. Tämä uusi linja lähti Sörnäisistä ja kiersi puolen kaupunkia Kauppatorin ja Kasarmitorin kautta Hietalahdentorille, sieltä Bulevardia, Heikinkatua ja Aleksanterinkatua Mariankadulle, mistä Katajanokan kanavan yli Kanavakadulle ja päättyi Satamakadulla Luotsikadun ja Kruunuvuorenkadun kulmaukseen. Kaksi vuotta myöhemmin Katajanokan kanavasilta oli vihdoinkin siinä määrin valmis, että jalkakäytävät sillan molemmin puolin olivat käyttökunnossa. Sillan keskiosa oli vielä kuitenkin lopullisesti uuteen kuntoon laittamatta, niin ikään siistimistyöt sillan ympärillä rakennuspuuhien jälkeen. Mutta hyväpä näinkin, totesi Uusi Suometar ja jatkaa: 20

Katajanokan Kaiku 2018

Pääosin tällaisena jugend-Katajanokka säilyi puoli vuosisataa, mitä nyt pommitukset pakottivat korjausten yhteydessä samalla parantamaan mukavuuksia. Tällaisena olen sen vielä itse kokenut. 1950-luvulla alkoivat sitten uudistukset, mutta se on jo toinen tarina. Milloin jugend on tuomittu aikansa eläneeksi ja mukavuuksiltaan jälkeen jääneeksi, milloin taas on kadehdittu tilavia asuntoja ja korkeita huoneita. Sotaaikana iloittiin siitä, että halkolämmitys salli vapauden muiden aikatauluista. Muodin aallonpohjien aikana asunnon on saanut hyvinkin halvalla, ja suosion huipulla hinnat ovat nousseet pilviin. Rähjäisinä aikoina miljöö kelpasi lähinnä esittämään Moskovaa tai Pietaria amerikkalaisissa filmeissä. Niitäkin oli, jotka osasivat antaa arvoa vanhalle miljöölle eivätkä kaivanneet muuta. Tunnettu muotisuunnittelija Riitta Immonen oli asunut Kruunuvuorenkatu 5:ssa. Kun hän joutui etsimään 1950-luvulla uutta asuntoa, saman talon asukas, Ruotsalaisen teatterin johtaja Nicken Rönngren tarjoutui auttamaan häntä. Rönngrenin mielestä missään muualla ei kannattanut asua kuin Katajanokalla. Niinpä hän osti huoneiston Louhen A-rapusta ja vuokrasi sen Immoselle. Teksti: Hellevi Arjava


Satavuotias Louhi Asunto-osakeyhtiö Louhi valmistui 1900-luvun puolella ensimmäisten joukossa ja sen synnystä kerrottiin ajan sanomalehdissä kesäkuun alussa 1901. Kirjoitus valottaa monella tavalla käytäntöjä, jotka siihen aikaan olivat uusinta uutta. Viime vuosina vallinnut asuntojen puute ja vuokrien kalleus on saattanut sangen monen vuokralaisen miettimään, miten saisi itselleen omaa soppea, jossa ei olisi riippuvainen talonisäntien tahdosta ja vaatimuksista. Täkäläiset suomalaiset kansakoulunopettajatkin ovat jo kauan harkinneet oman talon hankkimisen mahdollisuuksia. Nyt on puolitoistakymmentä opettajaa ja opettajatarta muutamien muiden asunnon tarvitsijoiden kanssa muodostanut rakennusosakeyhtiön, jolla on nimenä ”Louhi”. Se on ostanut tontin numero 9 Kruunuvuorenkadun varrella Katajanokalla ja rakennuttaa sille suuren nelikerroksisen kivitalon, johon sijoitetaan kaikilla nykyajan mukavuuksilla varustettuja pienempiä ja suurempia asumuksia. Rakennuksen kivijalkakerrokseen tulee useampia myymälähuoneustoja. Jokaiseen huoneustoon kuuluu, paitsi keittiö ja muita mukavuuslaitoksia, myöskin kylpyhuone. Tontin edullisen aseman ja muodon vuoksi tulevat melkein kaikki huoneet päivään päin ja tulee niistä, varsinkin ylimpien kerrosten huoneista olemaan sangen kaunis näköala merelle, eteläsatamaan ja Kaivopuistoon.

L

ouhen rakentamisen organisointi oli kolmen herran harteilla: yksi rakennusmestari ja kaksi kansakoulunopettajaa pitivät kymmeniä kokouksia, joissa päättivät tarvittavista materiaaleista. Rakennustyömaan sijainti oli kuljetusten kannalta edullinen sikäli, että rautatien sivuraide oli välittömässä läheisyydessä ja satama lähellä. Aikana, jolloin tavara kulki yleensä hevoskuormissa, se oli merkittävä etu. Puutavaraa saatettiin tilata selvästi halvemmalla Sisä-Suomesta, tiiliä tuotiin laivalla Söderkullan tehtaalta. Rakennusselostuksissa on tulisijat lueteltu huolellisesti. Niiden määrä oli siihen aikaan kerrosluvun ohella rakennuksen koon mitta. Asuinhuoneissa oli kaakeliuunit, keittiö lämpisi hellalla ruuanvalmistuksen yhteydessä ja kylpyvesi lieriömäisellä kamiinalla. Pohjakerroksessa oli halkokellareita, joihin halot heitettiin kadun puolella olevista luukuista. Pihalla niitä oli lisää.

Hellevi Arjavan laatimaa historiikkia Kiinteimistöyhtiö Louhi Katajanokan vaiheissa voi ostaa noutolounasruokala Bastion Delistä (Kruunuvuorenkatu 9, ma – pe 11 - 14) niin kauan kuin painoksesta riittää. Hinta 40€ käteisellä tasarahana.

Entä sitten ”muut mukavuuslaitokset?” Yleensä uusien kerrostalojen keittiöihin johdettiin vesijohto ja viemäri. Louhessa oli lisäksi kylpyhuoneet. Pihasiiven asunnoissa ei ollut edes vesijohtoa. Viemärit rakennettiin tuolloin vain pohja- ja sadevesiä sekä kotitalouksien ja teollisuuslaitosten jätevesiä varten. Vesiklosetit olivat vielä pitkään kiellettyjä. Kerrostalon yläkerroksista pihan perälle juokseminen ei ollut yhtä helppoa kuin ennen puutaloista. Louhen alkuperäisissä piirustuksissa on vielä sievä osasto ulkohuusseja – 14 ympyrää – kiinteitä jätteitä varten. Käymälöiden tyhjentäminen alkoi muodostua ongelmaksi kaupungissa väestön lisääntyessä. Syntyi kaksi kilpailevaa ratkaisulinjaa: jätteiden kuljetus ja vesiklosetit. Louhen johtokunnan kokouksessa 7.1.1906 ”Wesiklosettijärjestelmän hankkiminen taloon katsottiin ajan vaatimaksi ja jätettiin isännöitsijän huolehdittavaksi piakkoin hankkia arvioita sen kuntoon panosta ja tehdä esitys asiasta yhtiökokoukselle.” Teksti: Hellevi Arjava

Katajanokan Kaiku 2018

21


Katajanokkalaisten

omat joulukortit

Joulukortteja on myynnissä: Katajanokan Apteekki, Kruunuvuorenkatu 1 Signora Delizia, Satamakatu 5 Bicyclean Helsinki, Luotsikatu 14 Hotelli Katajanokka, Merikasarminkatu 1 Design Laakso & Sundman, Pieni Roobertinkatu 8


SKATUDDSBOR Det är sent i september och höstens första blåsiga dag. Skatuddsstrandens träd ruskar om sina rönnbär men snart är jag framme hos honom, Risto Laakkonen. Jag välkomnas av en talgoxe som jag förvånat undrar över hur den skall hitta ut, stackars fågel.

-N

ej, nej, säger Risto, ingen fara den kommer allt som oftast och hälsar på. Den tar en liten sväng över matbordet, hittar lite nötsmulor och flyger ut igen. Bra, nu har jag ro att se mig omkring i detta underbara ”näste” för böcker, böcker och tavlor av alla de slag. Inte en centimeter i hela huset som inte utnyttjats till fullo av vackra saker. Vem är denne man som bor så här, omgiven av dessa skatter? Risto Laakkonen har bott utomlands i många år, i Stockholm som ambassadråd, han har bott i Oslo och suttit i Nordiska ministerrrådet som avdelningschef. Köpenhamn och Reykjavik är lika bekanta ”hemstäder” för honom. Han har också varit bostatt i Strasbourg som medlem och ordförande i Europarådets kommitte för  invandrar- och flyktingfrågor.  Pohjola-Norden har stått hans hjärta nära där han varit  styreldemedlem och viceordförande i fullmäktigegruppen. Hans CV omfattar flera sidor av ansvarsfulla uppdrag och en kanslirådstitel. Nu bor han sedan ca 30 tillbaka på Skatudden där han varit medlem i Skatuddssällskapets styrelse. Han talar gärna om sina älsklingsämnen: mänskliga rättigheter och framför allt också djurens.  Talgoxen som flög ut har kommit tillbaka. - Den blir osäker om jag byter kläder, säger Risto, den

För djurens och människornas rätt tittar noga efter att det verkligen är jag, den orienterar sig tydligen efter färger. -Jag tycker  inte om kräfskivor  och skulle helst ersätta dem med någonting annat.  Jag frågar förvånat varför och nämner alla trevliga kräftskivor och den gemenskap som de skapar. - Ja, men när jag läst och lärt mig om kräftornas nervsystem och förstod den pina de upplever innan de kokas till döds fick jag upp ögonen för de lidanden vi förorsakar djuren. Att ha en kräftskiva där man t.o.m. kastar bort överblivna kräftor är direkt omoraliskt. Nu blir jag bjuden på den härligaste älggryta med skogssvamp och potatis. En svindlande god matupplevelse och jag frågar genast -Men älgen då? Är den inte också ett djur? Risto medger att det är svårt att dra gränser och tycker att fisk är OK men inte i den form att man fiskar på isen och lämnar de sprattlande fiskarna där. - De skall omedelbart dödas när de dragits upp anser jag, säger Risto Vi talar om den spanska poeten Garcia Lorca  och Risto plockar

fram gitarren. Huset fylls av musik, J.S. Bachs Brandenburger port. Ristos fingar flyger över gitarren. Och sen Llorcas dikter över vännen Ignacio Mejias tragiska död när han på gamla dar ännu ville visa att han trodde klara sig i en tjurfäktning. Risto läser dikterna och låter gitarren berätta i bakgrunden. Magiskt. Jag tittar igen på hyllmetrarna av politisk litteratur. Mänskliga rättigheter, hur kan vi påverka, hur kan vi kämpa för en rättvisare värld? - Genom kunskap, svarar Risto. Jag visste ingenting om kräftan innan jag fick kunskap, den förändrade mig och tanken växte. Vi kan börja med det lilla och ingenting eller ingen är för obetydlig för att inte ges de bästa möjligheterna. Jag kan inte låta bli att fråga hur vi skulle kunna ersätta de ”älskade och oslagbara” kräftskivorna. -Vi kan samlas kring poesi, musik, vacker dukning, god mat och låta det goda samtalet vara vår fest. Text: Rea Anner Bild: Tuula Palaste

Katajanokan Kaiku 2018

23


KAUPUNKIKULTTUURIA

1

Skattan yleisiä saunoja etsimässä

2

3

Sauna ja saunominen on ollut melkein ikiajoista asti aivan suomalaisuuden ytimessä. Saunakulttuuri on ajan myötä muuttunut, mutta hitaammin kuin muut kulttuurimme osa-alueet.

O

1 Luotsikatu 14 pihan perällä oli Wismar. Nils Anderssonin ottamat kuvat ovat vuodelta1975

man vuosisatamme väkevät yhteiskunnalliset muutosvoimat, industrialismi ja urbanisaatio ovat näkyvästi murtaneet perinteistä tapakulttuuriamme. Kaupunkisaunat ovat joutuneet väistymään yleisen modernisaation tieltä. Kaupunkisaunat ovat olleet luonteva osa Skattan paikallis-

historiaa ja kaupunkikuvaa ja niihin on päässyt julkisella kulkuvälineellä, sporalla nro 5. Yleisiä saunoja on ollut useita, mutta niistä on tietoja niukalti. Vanhan Skattan kortteleiden saneerauksissa ne kaikki on purettu pois. Jäljellä ovat vain asukkaiden satunnaiset muistikuvat ja valokuvat. Yksi tällainen yleinen sauna - Wismar -

1

2

24

Katajanokan Kaiku 2018


Kuva: EN.

3

on toiminut osoitteessa Luotsikatu 14 1. Toinen vastaava sauna toimi Vyökatu 8 puolella vuoden 1983 loppupuolelle 2. Kun saunayrittäjä lopetti, taloyhtiö ei löytänyt enää uutta saunan pitäjää. Filmiryhmä Oy (Virke Lehtinen/Aito Mäkinen) purki saunan ja remontoi tilat toimistokäyttöön. Kukoistuskauttaan yleiset saunat elivät Helsingissä sotien jälkeen. Kun Helsingin kantakaupungissa toimi yli 120 yleistä – Skattallakin arviolta 3-5 – saunaa. 2000-luvun alussa perinteisiä yleisiä saunoja oli enää muutama, Skatalla ei yhtäkään. Sotien jälkeen ihmiset olivat Helsingissä tottuneet yhteisöllisyyteen, ja omilla kotikulmilla sijainneet yleiset saunat koettiin mukaviksi kohtaamispaikoiksi. Ne olivat vakituisten porukoiden kantapaikkoja ja avoimia tiloja uusille kävijöille.

Kauppiaankatu 4:n ulko-oven yläpuolella luki aikoinaan banja, sauna, venäjäksi. Tunteeko joku lukijoista tämän saunan historiaa. Myös muiden Katajanokan saunojen historia kiinnostaa. Voitte lähettää viestejä seuran sähköpostiin katajanokkaseurary@gmail.com

Yleisten korttelisaunojen määrä väheni jyrkästi 1970-luvulla. Yhä useampi sauna joutui sulkemaan ovensa elintason noustessa, kun ihmiset alkoivat saunoa kerrostalojen yhteissaunoissa ja yksityisasunnoissa. Uimahalleihinkin rakennettiin saunatiloja. Perinteinen yhteisöllisyys teki saunomisessakin tilaa yksilöllisyydelle ja omalle rauhalle. Toki kaupunkilaisten mökkikulttuurissa perinteinen saunakulttuuri piti pintansa. Viime vuosina yleiset saunat ovat taas tulleet uudestaan suosituiksi ja yhteisöllisyys tullut osittain takaisin. Yleinen sauna luo yhdenveroisuutta ja tasa-arvoa, se tarjoa miellyttävän paikan kohdata tuttuja ja tuntemattomia. Teksti: Erkki Leimu

Helsinkikuvia.fi

Kuva: EN.

2

Katajanokan Kaiku 2018

25


KATAJANOKKALAISIA

Katajanokkaa 150 vuotta

Valmistunut 1868  Uspenskin katedraali: Ortodoksinen pääkirkko Helsinkiin / arkkit. Gornostajev. Venäläisten vahvasti ajama hanke, joka rahoitettiin kokonaan keräyksin, päälahjoittaja oli tsaari Aleksanteri II 1873  Rahapajankatu 3-5: Mökkiryhmän malli / maalaus Rudolf Åkerblom. Täällä Aleksis Kivi kävi Granbergin koulua. Rahapajankatu on nyt 1800-luvun lopun kerrostaloja. 1897  Satamakatu 7: Jugend – asuinrakennus / arkit. Gesellius, Lindgren, Saarinen

Panoraama katedraalista myötäpäivään

Jouluherkkuja KATAJANOKALLA

JOUL UPÖ Y T Ä

J OU L U L OU N ASMENU

J O ULUP Ö YTÄ

5.-22.12.2018 MA-PE KLO 11.30-15 & 17-22.30 LA KLO 12-16 & 18-22.30 SU KLO 13-16 (TO 6.12. KLO 13-16) (PE 14.12. KLO 11.30-14.30)

26.11.-21.12.2018 MA-PE KLO 11.30-15

3.-21.12.2018 MA-TO KLO 11.30-14.30 & 17-22 PE KLO 11.30-14.30, 17-19 & 20-22.30 LA KLO 12-14.30, 16.30-19 & 20-22.30 SU 16.12. KLO 12-16 (EI TO 6.12.)

Kanavaranta 7, (09) 6128 5500, www.ravintolasipuli.fi

Kanavaranta 7 F, (09) 6128 5600, www.ravintolanokka.fi

Laivastonkatu 1, (09) 6128 6300, www.katajanokankasino.fi

62€

26

Katajanokan Kaiku 2018

59€

62€


1903  Satamakatu 5: Jugend – asuinrakennus / arkkit. Selim A. Lindqvist 1940  Satamakatu 3: Keskon päärakennus / arkkit. Toivo Paatela 1901  Satamakatu 1: Tulli ja pakkahuone / arkkit. Gustav Nyström 1992  Kanavakatu 4: Toimistorakennus / arkkit. Jokela-Kareoja 2017-18  Maailmanpyörä, Sauna-uimalat 

Maalaus Ulla Kahri

Katajanokan Kaiku 2018

27


KATAJANOKKALAISIA

Keinu kanssani!

A

dolf Harpf (1943 – 2017) pyysi – suorastaan vaati, että hänen hautajaisissaan lauletaan Olavi Virran suomeksi sanoittama ja levyttämä sykähdyttävä balladi rakastetulle. Voi vain kuvitella, millaisen tunnekuohun tuollainen vaatimus on synnyttänyt puolisossa. Sinikka ja Adolf tapasivat Katajanokalla, jossa molemmat asuivat. Sinikka oli vasta hiljan muualta muuttanut opiskelija, joka teki keikkatöitä Anatol Sokolovin perustamassa Katajanokan Paperissa. Sinikka oli kiinnittänyt huomiota asepukuiseen nuorukaiseen – varsinkin hänen kauniisti kihartuviin hiuksiinsa, jonka oli nähnyt kadulla ja paikallisessa kahvilassa. Sinikka löi hädin tuskin täysi-ikäisen nuoren yltiöpäisyydellä kaverinsa kanssa vetoa, että kuukauden päästä hän kulkisi tuon miehen kainalossa. Aikaa oli enää viikko jäljellä, eikä miestä ollut näkynyt. Sitten Adolf unohti kukkaronsa Katajanokan Paperiin. Adolf palasi hakemaan omaisuutensa ja viimeistään silloin kaupan kauniin vaaleaverikön, Sinikan, on täytynyt herättää hänen kiinnostuksensa. Seuraavan kerran he kohtasivat, kun Sinikka oli ulkoiluttamassa koiraa. Ex tempore Adolf pyysi saada tarjota kahvit silloisessa Ehossa. Sinikka empi – kun on se koirakin, mutta suostui lopulta. Adolf on nimittäin sitä mieltä, että koira voi odottaa ulkona sen lyhyen ajan, kun he juovat kahvinsa.. Ja olihan ulkona hyvä ilma. Siitä se alkoi. Ei salamarakkautena, vaan hiljalleen kasvavana kiintymyksenä. Naimisiin mentiin 13.3.1966. Kaksi vuotta kestänyt kihlausaika oli joskus tulta ja tappuraa. Voimakastahtoiset nuoret saivat kipinät sinkoilemaan. Sinikka kiskaisi kerran, jos toisenkin, kihlasormuksen nimettömästään ja heitti sen vierimään pitkin Luotsikatua alhaalla odottavaan kaivoon. Sinne se ei onneksi pudonnut. Adolf lopulta summasi, että jos kerran vielä heität sen ja se häviää kaivon luukusta, niin uutta et enää saa. Avioliitto solmittiin katolisin menoin. Syntyi poika, Marco. Adolf oli katolinen, juontuen hänen itävaltalaisista juuristaan. Hänen isoisänsä, joka huhun mukaan halusi välttää armeijan, oli paennut Venäjälle ja päätynyt tsaarin hoviin matematiikan opettajaksi. Hänen mu-

28

Katajanokan Kaiku 2018


Rytmi boleron kun kaikuu taas, saavuthan keinumaan käsivarsilleni, armahin, yö tää on meidän vaan. ... siikille vihkiytyneestä esikoispojastaan, Alexsanderista, tuli viulutaiteilija ja Mariinski teatterin seremonia- ja kapellimestari. Alexsander oli avioitunut Larissa Iljinin kanssa 1905 ja vuotta myöhemmin syntyi hänen esikoispoikansa Georg, josta aikanaan tuli sellotaiteilija. Venäjän epävakaat olot saivat Alexsanderin muuttamaan perheineen Suomeen. Vuonna 1926 hankittiin Vyökadun asunto, joka on ollut suvun hallussa siitä pitäen. Adolf syntyi Alexsanderin toisesta liitosta, kun tämä oli 69 vuotias. Keuhkotautia sairastanut äiti, Salme, menehtyi, kun Adolf oli kahden vanha. Salmen kuoleman jälkeen Alexsanderin terveydentila heikkeni ja hän joutui sairaalaan vuodepotilaaksi. Hän kantoi huolta pian orvoksi jäävän kuopuksensa tulevaisuudesta. Sen turvaamiseksi hän vaati, että Georgin ja hänen Ilse- vaimonsa, viulu- ja laulutaiteilijan, oli otettava poika omaksi lapsekseen. Siitä hyvästä he saisivat asuttaa ja hallita Katajanokan kotia. Asia vahvistettiin paperilla. Paljon ei painanut vaakakupissa Vyökadun kaunis asunto, tai vastikään adoptoitu pienokainen, kun taiteilijapariskunnalle tarjoutui konserttimatka Saksaan. Adolf lähetettiin hoitoon Turkuun, jossa vierähti lopulta yli kaksi vuotta, kun alun perin kahdeksi kuukaudeksi sovittu matka venähti. Ennen kuolemaansa Alexsander sai tuta, mitä oli pelännytkin: taiteilijasieluisten vanhempien oma ura oli lapsen hyvinvointia tärkeämpi. Georg ja Ilse palasivat Suomeen ja hakivat Adolfin kotiin. Pojasta oli kehittymässä reipas vintiö, jonka kasvattaminen jäi ottovanhemmilta jotakuinkin tekemättä. ”Neljäsataa” uhkarohkeaa kepposta korttelin pojankoltiaisten kanssa toivat elämään jännitystä. Kerran Adolf lasketteli kelkalla venepoliisilaiturin vierestä päistikkaa jäälle. Kelkka upposi, mutta Adolf ehti loikata jäälle. Kun vanhemmat ihmettelivät, mihin kelkka oli hävinnyt, Adolf oli vaan, että varmaan joku on sen ottanut. Arveluttavimmasta päästä oli poikien keksintö lähteä kalaan kasinon viereen entisen Shellin kohdalle, paikkaan, jonne Katajanokan jätevedet laskivat. Kelluvien pökäleiden seasta nousseet ahvenet käärittiin paperiin ja marssittiin torille myymään tuo-

retta kalaa. Tarina ei kerro, miten kauppa kävi. Pelottavinta oli, kun pojat keksivät juosta ratikan kiinni ja hypätä sen peräpuskurille vapaamatkustajiksi, tai hypätä varastorakennuksen lipalta satamaan tulevan tavarajunan katolle. Adolf oli aloittanut koulunkäynnin 6-vuotiaana Helsingin Saksalaisen koulun Kindergartenissa. Musikaalinen, mutta musiikin kyllästämä, urheilusta ja teknisistä aineista kiinnostunut miehenalku turhautui jossain vaiheessa opetukseen ja jätti koulun, mutta ei opintoja kesken. Hän valmistui Helsingin teknillisestä opistosta atk- ja heikkovirtateknikoksi. Adolf teki elämäntyönsä tietotekniikkayhtiö Nixdorfin Suomen sivukonttorissa. Yrityksen perustaja, saksalaisen tietotekniikan pioneeri, fyysikko Heinz Nixdorf oli tunnettu siitä, että hän koulutti työntekijänsä. Saksan Paderbornissa. Adolfkin pätevöityi yrityksen tietotekniikan ja tietokoneiden asiantuntijaksi ja kouluttajaksi. Se tiesi alituista matkustamista, Saksassa ja muualla Euroopassa. Luulisi sen aikaa myöten käyneen voimille, mutta Adolf ei myöntänyt. Vitsiniekka kun oli, sanoi, että kuule, nyt kun lähtee, on nopeammin takaisin. Harpfien kodissa näkee taideteokseen, jonka alkuperä on jäänyt mysteeriksi. Ruokasalin toista sataa vuotta vanhassa kakluunissa on tuntemattoman taiteilijan uuniluukun yläpuolelle maalaama metsämaisema. Adolfin roskiksista pelastamasta viime vuosisadan alun talonkirjasta selviää, että Magnus Schjerfbeck, Helen Schjerfbeckin veli, oli ollut talon arkkitehtisuunnittelussa mukana ja Harpfien kodin ensimmäinen omistaja ja asukas. Samalta talonkirjan sivulta paljastuu, että myös Helen on nuorena asunut veljensä luona. Onko maalauksessa hänen kädenjälkensä? Adolf ei sitä halunnut tietää. Oli tekijä kuka tahansa, signeeraamaton, teos oli aina ollut siinä ja saisi pitää salaisuutensa, ainakin niin kauan kun hän eli. Sinikka Harpfin muistoista koonnut T. Djateu

Katajanokan Kaiku 2018

29


KATAJANOKKALAISIA

Diplomilaulaja Sini Rautavaara

D

iplomilaulaja Sini Rautavaara muutti Kulosaaren Hopialasta puolisonsa säveltäjäprofessori Einojuhan Rautavaaran kanssa Amiraalin palatsiin vapun aattona 2002. Ehtona uuden asunnon hankkimiseen oli: ylin kerros, parveke ja paksut seinät. Ennen muuttoa asuntoon tehtiin ekstraovi eteiseen ja lattiaan äänieristykset, jotka takaavat rauhan soittamiselle ja laulamiselle. Ylimmän kerroksen kulmahuoneistossa vain sauna ja kodinhoitohuone ovat naapuriin päin, joten musisoida voi aivan rauhassa. Sini Rautavaara toimii Helsingin suomenkielisen työväenopiston musiikin johtavana opettajana. Hän on työskennellyt pitkään musiikkipedagogina aikuisopetuksen alalla. Hän on laatinut yhdessä musiikin maisteri Raija Lampilan kanssa kirjat Soiva laulutunti

ja Sydämeni laulut, yksinlaulun opetukseen sekä kokoelman Virsihelmiä, filosofian maisteri Liisa Aroheimo-Marvian kanssa. Lisäksi hän on kirjoittanut Säveltäjä ja muusa muistelmakirjan yhdessä Einojuhani Rautavaaran kanssa. Sini Rautavaara on laulanut sopraaanorooleja Einojuhani Rautavaaran oopperoiden Marjatta matala neiti, Thomas, Vincent ja Auringon talo kantaesityksissä. Katajanokalla Sini Rautavaaraa ilahduttaa merinäköala, puhdas ilma, kotipihan upeat vaahterat, hyvät ravintolat ja sujuva ratiovaunuyhteys kaupungin keskustaan sekä mukavat naapurit. Sini kertoo, että muistaa lämmöllä rakasta Einojuhaniaan, mutta ei halua elää museossa, eikä menneisyydessä, vaan katsoa tulevaisuuteen. Teksti: Aurora Heickell Kuva: Katri Maasalo

Katajanokkaseuran johtokunta vuonna 2018 Tuula Palaste, puheenjohtaja, tuula.palaste(at)iki.fi, p. 050 585 1332 Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja, sirpa.paasky(at)pp.inet.fi Martin Bunders, sihteeri, martin.bunders(at)welho.com, p. 041 442 3221 Helena Alkula, rahastonhoitaja, helena.alkula(at)gmail.com, p. 040 747 4826 Rea Anner, rea.anner(at)gmail.com, p. 050 556 9783 Tarja Djateu, tdjateu(at)gmail.com Sinikka Harpf, kokousemäntä, leila.harpf(at)saunalahti.fi, p. 040 500 3843 Aurora Heickell, Katajanokan Kaiku -lehden vastaava toimittaja, aurora.heickell(at)gmail.com Kimmo Hyvärinen, ympäristöasiat, kimmo.hyvarinen(at)kolumbus.fi, p. 73112527 Marja Karppanen, kulttuuritoimikunta, studiokarppanen(at)gmail.com, p. 040 527 2068 Kati Laasonen, jäsenasiat, kati.laasonen(at)gmail.com Erkki Leimu, Katajanokan Kaiku -lehden ilmoitukset, p. 045 1341439, erkki.leimu(at)welho.com Timo Numminen, timppanumminen@gmail.com Aarno Teittinen, aarno.teittinen(at)tarkka.fi Kirsti Tolvanen, urheilutoimikunta, kirsti.tolvanen(at)welho.com Irmeli Wallden-Paulig, irmeli.wp(at)gmail.com

skatta.fi


• Kemiallinen pikapesula • Valkopesu • Matto/verhopesu • Ompelu- ja korjauspalvelu • Noudamme ja tuomme • Nopea ja ammattitaitoinen palvelu

Katajanokkalaisille 15% alennus! Luotsikatu 16 • puh./fax 270 91432 • Arkisin 9.00 - 18.00

50. kerta Lämminhenk inen pe ri nt ei ne n Le ijo ni en

Jouluvesper Tuomiokirkon kryptassa torstaina 13.12.2018 klo 19.00

Joulumusiikkia

Raamatunlukua Puhe pastori Yrjö Ikonen Kanttori Inka Kinnunen Ohjelma ovelta 10 €, kahvitarjoilu. Tuotto käytetään nuorten terveiden elämäntapojen edistämiseen ja veteraanien tukemiseen. Vesperin järjestää Katajanokan Lionsklubi yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa


KATAJANOKAN YMPÄRIJUOKSU

Muisteluksia Katajanokan ympärijuoksusta. Ennenhän ympärijuoksu oli koko Katajanokan kylän yhteinen juttu, ainakin minusta siltä tuntui. Itse voitin sen 12 vuotiaiden sarjan vuonna 1966.

70

K

ierros alkoi Kanavaranta 15 kohdalta ja kiersi kanavarantaa pitkin, Enson talon läpi Kanavakadulle, edelleen Satamakatu – Kruunuvuorenkatu – Vyökatu – Laivastokatu – Kanavaranta -reittiä. Näin ainakin muistelisin. Aikuiset taisivat kiertää kaksi kertaa ja olikohan heillä lenkkikin pidempi. Yleisöä oli tietenkin maalialueella, mutta myös reitin varrella.  Kadut olivat ilmeisesti suljettuja tai sitten siihen aikaan ei paljoa liikennettä ollutkaan viikonloppuisin.  Silloin palkintona oli Pauligin lahjoittama kuparinen kahvipannu täynnä kahvipapuja ja pronssinen patsas. Meillä tuo kahvipannu ei kohdannut ehkä tarpeellista arvostusta, vaan otettiin käyttöön, ainakin joksikin aikaa, ehkä pannukahvin keittoon.  Patsaan lehväkin on vuosikymmenten aikana lentänyt tuuleen.

Muistaakseni kaikki juoksijat pääsivät myös Vyökadun saunaan kierroksen jälkeen, mutta epäilen, että kävimme juomassa siellä vain limut. Olikohan niin, että vasta myöhemmin kilpailuun alkoi tulla juoksijoita urheiluseuroista ja sen paikallisuus väheni? Teksti ja kuva: Pauli Kainulainen

“Skatan kaverit järjestää sunnuntaina ympärijuoksun”, kertoi Iltasanomat 26.5.1948. “Siitä muodostuu historiallinen tapaus, joka on alkusoittona vuotuiselle traditiolle. Juoksuun ottavat osaa paitsi ‘Skatan Kaverien’ suurjuoksijat myös pikakiitäjiä ‘Sörkan Giboista’, ‘Tölikän Kundeista’ ja ‘Käpylän Seurasta’.” Ympärijuoksun alkuvuosina tapahtumasta tehtiin etukäteen oikein painettu julkaisu, missä oli lueteltu osallistujat ja toimitsijat sekä piirros reitistä. Vuonna 1948 Satamakadulla sijainnut Paulig vietti 75 -vuotisjuhliaan, mikä näkyy reittikartan kuvituksesta. Vuoden 1948 ympärijuoksun palkintojenjakotilaisuutta varten painettiin kutsukortit.

32

Katajanokan Kaiku 2018


Katajanokan ympärijuoksu Skatudden runt!

Kuvat: E.N.

Perinteikäs ympärijuoksu järjestettiin 70-vuotisjuhlatunnelmissa tiistaina 28.8.2018. Juhlan kunniaksi Ville Viking tuli kannustamaan pieniä ja vähän isompiakin juoksijoita. Myös palkinnot olivat tavallista runsaammat, kiitokset Oy Gustav Paulig Ab:lle,Viking Linelle, Helsingin Satamalle, Katajanokan Paperille ja Bicyclean Helsingille.

Katajanokan Kaiku 2018

33


Kuvat: E.N.

70 Naisten sarja: 1. Nina Poppius 2. Maria Könkkölä 3. Sanna Herrala

14.40 14.41 15.19

Miesten sarja: 1. Heikki Soini 2. Otto Könkkölä 3. Jarkko Lappalainen

12.39 12.41 14.09

34

Katajanokan Kaiku 2018

Maria Nina Sanna

Otto

Heikki Jarkko


Matilda Iida

Angélique

Emilia Iina Mila

Vilma Sofia Emilia

Isla Aira Aiste

Tulokset: Tytöt 3–4-vuotiaat 2015-2014 1. Iida Rainne 2. Matilda Helanterä 3. Angélique Colot

22.78 24.14 25.22

Pojat 3–4-vuotiaat 2015-2014 1. Christoffer Karri 2. Hari Luoma 3. Felix Heikurainen

25.62 26.00 26.13

Tytöt 5–6-vuotiaat 2013-2013 1. Iina Kanto 2. Emilia Saloniemi 3. Mila Kari

18.08 18.93 19.90

Pojat 5–6-vuotiaat 2013-2013 1. Frans Könkkölä 2. Max Avikainen 3. Emir Kiyancicek

17.03 17.28 17.40

Tytöt 7–8-vuotiaat 2011-2010 1. Sofia Valento 57.91 2. Vilma Väresmaa 59.90 3. Emilia Kiyancicek 1.00.02 Pojat 7–8-vuotiaat 2011-2010 1. Emil Welander 2. Torsti Könkkölä 3. Morris Henriksen

52.78 54.89 55.19

Tytöt 9–10-vuotiaat 2009-2008 1. Aira Timlin 2. Isla Hakala 3. Aiste Meskauske

48.47 49.89 50.40

Pojat 9–10-vuotiaat 2009-2008 1. Joel Avikainen 48.29 2. Noel Peltoniemi 49.49 3. Frans Palojoki 50.53

Hari

Christoffer Felix

Max

Frans Emir

Torsti Emil Morris

Noel Joel Frans

Tytöt 11–12-vuotiaat 2007-2006 1. Pinja Liski 49.50 2. Kiira Petrovic 51.58 3. Iris Horttanainen 52.37

Kiira Pinja Iris

Kuvat: Martin Bunders

Pojat 11–12-vuotiaat 2007-2006 1. Mauri Miestamo 49.28 2. Emil Aalto 49.13

Emil Mauri

Pojat 13–14-vuotiaat 2005-2004 1. Eemil Horttanainen 48.50 2. Onni Kauvanen 51.08 3. Ville Mäntynen 1.00.00

Lisää kuvia skatta.kuvat.fi -kuvagalleriassa Onni Eemil Ville Katajanokan Kaiku 2018

35


Palvelen uudessa osoitteessa, Apollonkatu 2, 00100 Hki. Ajanvaraukset puh. 040-5239360 www.kauneushoitola.eu info@kauneushoitola.eu

Lämpimästi tervetuloa !

Varaa aika silmälääkäri, silmätautiopin professori Anja Tuulosen vastaanotolle numerosta 0400 660 545

Tervetuloa Katajanokan omalle silmälääkärille. Nyt saat silmälääkärin palvelut kätevästi ihan naapuristasi. Vastaanoton yhteydessä pääset tutustumaan myös maahantuojan laajoihin kehysvalikoimiin. Tervetuloa!

Optikkomme palvelevat keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12-17 ja perjantaisin klo 10-18. Muina aikoina sopimuksen mukaan, soita 0400 660 545.

Kauppiaankatu 7, Katajanokka, www.puuterihuone.fi


KATAJANOKKALAISIA

Ikäihmisille tarjolla Katajanokalla Asumisen, toimintakyvyn ylläpidon ja erilaisten palvelujen tarve nousevat esille vanhetessamme. Mitä Katajanokalla on tarjolla? Päivätoiminta Ilon Pilke Helsingin kaupungin Päivätoiminta Ilon Pilke tarjoaa Merikasarminkatu 12:ssa ulkoilua, kuntoutumista ja sosiaalisten taitojen ylläpitoa kotona asuville muistihäiriöisille, toimintakyvyltään rajoittuneille ja omaishoidettaville. Tavoitteena on parantaa ikääntyneen elämänlaatua. Ilon Pilkkeellä on käytössään viihtyisä pihapiiri turvallisessa ympäristössä. Seurakunta tekee säännöllisesti vierailuja, kertoo perushoitaja Malle Tervo. Päivätoiminta Ilon Pilke on tarkoitettu kaupungin eteläisellä alueella kotona asuville. Asiakkaaksi haetaan ”Hakemus vanhusten päivätoimintaan” - lomakkeella, jonka saa Eteläisen alueen päivätoiminnan koordinaattorilta, puhelin 09-310 69535.

Palvelukoti Kukkasrahasto ry Merisotilaantori 1:ssä toimii Palvelukoti Kukkasrahasto, joka on tarkoitettu 60 vuotta täyttäneille ikäihmisille. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtivat henkilökunta yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Toiminta tarjoaa sosiaalista ja inhimillistä pääomaa. Aitoja kohtaamistilanteita musiikin, liikunta -tai muiden toiminnallisten tuokioiden yhteydessä. Kodinomainen ympäristö tukee asukkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tiedustelut: 050-305 9051 ja carola.sandberg(a)suomenkukkasrahasto.fi

Kotihoito Katajanokalla Kotihoidon palveluja haetaan Seniori-infosta, puh. 09 3104 4556 ma-pe klo 9-15. Sieltä saa tietoa ja ohjausta kaupungin, yritysten ja järjestöjen ikääntyneille tarkoitetuista palveluista. Voit kysyä neuvoa myös sähköpostilla seniori.info@hel.fi. Henkilökohtaisiin asioihin liittyvät kysymykset tulee kuitenkin esittää puhelimitse.

Seniori-info on tarkoitettu helsinkiläisille ikääntyneille ja heidän asioitaan hoitaville läheisille. Voit olla yhteydessä Seniori-infoon, jos sinua huolestuttaa muisti tai tarvitset apua arkeen, kuten asumiseen, asiointiin tai liikkumiseen. Pohditaan yhdessä, millaisesta tuesta sinulle olisi hyötyä. Kotihoitoa tarvitsevalle tehdään yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa sovitaan kotihoidon palvelut ja myös arkiliikkumisen tukeminen. Suunnitelmassa huomioidaan hakijan voimavarat ja omaisten ja läheisten auttamismahdollisuudet. Kotihoidon asiakas saa apua päivittäisissä toiminnoissa ja tarvittavan sairaanhoidon kotiin. Kotihoidon tukipalveluja ovat ateria- ja kauppapalvelu ja turvapuhelin, tarvittaessa myös siivous. Turvapuhelimella saa apua ympäri vuorokauden. Vapaaehtoista saattamis- ja asiointiapua voi tiedustella mm. vapaaehtoisjärjestöiltä ja seurakunnilta. Teksti ja kuvat: Martin Bunders

Katajanokan Kaiku 2018

37


KATAJANOKKALAISTEN OLOHUONE KOKO VUODEN! Viikoittain vaihtuva, uudistunut lounas Altaan Wine & Dine (2. krs).


K NOKKA K atajanokkaseuran

Laatuelokuvia ympäri maailman

Valkokangas

Kevään 2019 elokuvat

Olen mies, joka pitää naisista. Olen koulutukseltani mm. kultaseppä, vaatturi ja mallimestari. Ei käsillä tekeminen, vaan kankaista kirjoittaminen vei minut sitten sille tiellä, jolla olen ollut yli 20 vuotta, verkkoviestinnän tekijänä ja tarinan kertojana.

27.1 Loving Vincent 24.2 Miami 24.3 God´s own country 14.4 Viimeinen loma

Kangasta suunnitellessa, minulla on yleensä visio siitä, miltä kangas näyttää naisen yllä, miten kuvio korostaa muotoja, miten se laskeutuu ja elää liikkeiden mukana. Rakastan villakankaita, olen aina rakastanut, ne ovat kiinteä parisuhde, ja painokuosit nuori rakastajatar. On yksi kangas, jonka loistoa en edes tavoittele, valkokangas. Valkokangas on täysin ylitsekäymätön. Mikään kangas, mitä koskaan suunnittelen, ei parhaalla mahdollisella leikkauksella, voisi tehdä naiselle sitä, mitä tekee valkokangas. Vaikka käyttäisin kaiken taitoni ja mielikuvitukseni, vaikka vetäisin sen ihoon kiinni ja koristelisin sen Burman rubiineilla, pääsen silti vain tekemään kunniaa naisen vartalolle. Valkokangas tekee kunniaa naisen sielulle, se imartelee mieltä, ja laskeutuu pitkin tämän salaisuuksia pitkin tiukemmin kuin ainutkaan trikoo. Olen sanonut, että kaunokirjallisuus on ihmisyyden käsikirjasto, sen kautta voimme oppia elämään ihmisinä ihmisiksi. Elokuva on eräänlainen – muistatteko mikä on katupeili – mahdollisuus kurkistaa mutkan taakse, oman elämän ulkopuolelle, ja nähdä enemmän. Vaikka jokainen tulkitsee elokuvan itsensä kautta, siitä huolimatta ohjaaja, kuvaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijän työ saa meidät kokemaan enemmän kuin itse olemme koskaan kokeneet. Sitten tämä kaikki tutussa ympäristössä, tuttujen, jos nyt ei kavereiden, niin ainakin usein nähtyjen kasvojen luotetussa ilmapiirissä, keskustelujen, tervehdysten, halien ja poskisuudelmien pehmentämänä, Kinokan ilmapiirissä… Ilmapiiri pehmittää sielun avautumaan elokuvalle aivan toisin, kuin missään tavallisessa elokuvateatterissa, sitä voi sielu avoimena antaa sen valkokankaan, taas kerran tuoda toisen elämän likelle, ja katsoa, miten valkokangas tekee kunniaa naiselle, aivan toisin, kuin minun paraskaan kankaani. teksti Petja Jäppinen, Kinokan vakiokävijä

Kinokka on esittänyt kotikulmillaan jo kahdeksankymmentäkolme upeaa elokuvaa!

83

Osta lahjaksi Lahjakortti!!

2. .1 6 1 s ö t y ä Joulun Kiitetty, tunnettujen näyttelijöiden tähdittämä hyväntuulinen draamakomedia Joulumaa kertoo joulunpyhistä, joiden aikana kaikki muuttuu ja elämä ottaa uutta suuntaa. Elokuvan on ohjannut Inari Niemi. Katajanokan Kaiku 2018

39


KAUPUNKIKULTTUURIA

Merikasarmin peruskorjaus

www.decorilla.fi

Aukioloajat: ti - pe klo 11-18 la klo 10-15 Suljettu su ja ma

Kukkakauppa

Mariankatu 13, Kruununhaka p. 0400 400388 kukkia@lareine.fi

Kauneutta elämään kivenheiton päästä Mariankadulta Tervetuloa!

40

Katajanokan Kaiku 2018

Merikasarmin tiloissa, osoite Laivastokatu 22, alkaa mittava peruskorjaus.Työt alkavat marraskuussa 2018 ja päättyvät kesällä 2021. Käyttäjät muuttavat takaisin perusparannettuun kiinteistöön kahdessa vaiheessa: tammikuu 2021 ja elokuu 2021. Rakennusten ulkonäköön ei tule muutoksia.

K

atajanokan asukkaille rakentamisen häiriöt pyritään minimoimaan. Toivomme, että asukkaat välttävät läpikulkua tontin läpi (kuvassa rakennus A ja työmaa-aidan välinen alue linjassa H-A-B). Välttämätöntä työmaan tavaraliikennettä syntyy, mutta toisaalta kiinteistön tavallisesta käytöstä johtuva liikenne vähenee merkittävästi korjauksen ajaksi. Laivastokadun ala-astetta ja päiväkoti Luotsia on informoitu hankkeesta. Heidät pidetään ajan tasalla rakentamisen tapahtumista työmaan viikkotiedotteilla. Katajanokalla Helsingissä sijaitsevan Merikasarmin rakennusten monikerroksinen historia ulottuu 1700-lu-


vulle, kun Helsinkiin ja sen edustan saarille alettiin rakentaa varikkolinnoitusta Ruotsin valtakunnan suojaksi. Merikasarmi oli Venäjän armeijan käytössä useita vuosikymmeniä. Itsenäistymisen jälkeen rakennukset siirtyivät Suomen puolustusvoimille, ja alueella toimi mm. Helsingin laivastoasema ja merivoimien esikunta. 1950-luvun lopulta vuoteen 1975 asti kasarmirakennusten pääasiallisena käyttäjänä oli Valmetin telakka. Vuonna 1972 ulkoasiainministeriön kaikki toiminnot päätettiin sijoittaa Katajanokalle. Arkkitehti Erik Kråkström suunnitteli laajat laajennus- ja kunnostustyöt, jossa mm. rakennettiin Engelin suunnitelmasta puuttumaan jäänyt itäinen upseerikasarmi (kuvassa rakennus B) alkuperäisten piirustusten mukaan ja pihan neliömäinen muoto täydennettiin uusilla siipirakennuksilla (kuvassa C ja G sekä

D ja F). Rakennustyöt aloitettiin 1982, ja ensimmäiset ministeriön osastot pääsivät muuttamaan uudisrakennuksiin 1987. Viimeisenä valmistui päärakennuksen (kuvassa rakennus A) eli vanhan matruusikasarmin korjaus vuonna 1989. Ulkoministeriön (nimi muuttui tähän muotoon tämän vuoden alussa) käytössä olevat Merikasarmin tilat peruskorjataan. Hankkeessa rakennushistoriallisesti arvokkaan kohteen talotekniikka uusitaan, tilojen muuntojoustavuutta lisätään, ja tilat muutetaan yleispäteviksi ja valtioneuvostokonseptin mukaiseksi monitilatoimistoksi. 30.10.2018 Senaatti-kiinteistöt Markku Inkeroinen, rakennuttajapäällikkö

Kuva: Tuula Palaste

Katajanokan Kaiku 2018

41


SKATUDDSBOR

Lotsgatan - mitt eget Paris Jag bodde på Skatuddens nya sida men brukade vandra bland de gamla jugendhusen och tänka: Här skulle jag vilja bo en gång.Tölö stod också högt på önskelistan men drömmen om en parisutsikt tog över, berättar Kjell Westö.

N

u sitter jag i Kjells kök i ett jugendhus på Lotsgatan. En vägg är klädd med en magnoliatapet med ett häftigt blommönster och diskmaskinens mysiga surr gör det ombonat och trevligt. Och tittar jag ut är det precis parisutsikten jag ser, brutet mansardtak, caféstolar på alla piskbalkongerna, små kaffebord, en våning med utsikt högst uppe vid takranden, paradisäppelträd och vilda buskar på gården. Lätt att drömma sig bort.

Kjell berättar: Jag var bra i skolan, en plugghäst men sen kom vagabondåren med cafésitsar, musik i olika band och tusen andra intressen. Men jag var duktig i att skriva uppsats. Eftersom jag var blyg läste

Stadin saneeraaja www.rakennusgrahn.com

42

Katajanokan Kaiku 2018

info@rakennusgrahn.com


läraren upp mina uppsatser för hela klassen. Redan då kände jag behovet av att skapa, fortsätter Kjell. Det fanns ett problem, berättar Kjell: jag har mina släktrötter i Österbotten och det fanns inga litterära traditioner, på pappas sida var mina förfäder till och med fattigfolk.Jag var övertygad om att man måste heta något ”fint” för att bli riktig författare, men fantasi hade jag.Jag började med dikter som jag publicerade i olika tidskrifter. En förläggare frågade mig om jag ville fortsätta att skriva och jag skrev diktsamlingen Tango Orange och 1989 kom novellsamlingen: Utslag och andra noveller som till min förvåning sålde bra. Det var också den första boken som översattes till finska och den kandiderade det året till Finlandiapriset. Min första roman var Drakarna över Helsingfors som kom ut 1996. Det finns hos mig ett inre tvång att skapa och hitta på historier. När jag jobbade som journalist och gjorde intervjuer kom jag på mig själv med att önska att mitt intervjuobjekt hade sagt så eller så för då hade historien blivit så mycket bättre. Det kliade i fingrarna att

få sätta orden i den intervjuades mun men jag höll mig strängt till sanningen. Vi går in i Kjells arbetsrum. Det är stort och rymligt med utsikt mot grannhuset med mansardtaket. Den ljusblå gitarren står bredvid det jättestora vita skrivbordet. Här kopplar jag av mitt i skrivandet, musiken är viktig för mig och för bort tankarna från de romanfigurer som kan börja hemsöka en om man inte är försiktig. Jag kan inte låta bli att nyfiket fråga vad han just nu håller på att skriva och förstår och nöjer mig med hans svar: Man skall inte berätta för tidigt men det handlar om två böcker, den ena en roman som utspelar sig i skärgården och den andra är en brevväxlingsbok. Det får jag nöja mig med och vänta på utgivningsåren 2019 och 2020. Text och bild: Rea Anner

HYVÄÄ JA MAITTAVAA JOULUA!

Alepa Katajanokka Merisotilaantori 1

Ma-la 6:30-23 Su 9-23 Katajanokan Kaiku 2018

43


KATAJANOKAN YRITYKSIÄ

Keho on ketju, kaikki vaikuttaa kaikkeen Otsikko on viisaan joogaopettajani mantra. Silti se tuppaa unohtumaan.

K

un ainainen selkäkipu tai päänsärky vaivaa, kivun tai säryn aiheuttajaa ei välttämättä löydy selästä tai päästä, vaan jostain aivan muualta, esimerkiksi väärään asentoon asettuneesta nilkasta, valistaa minua Sara Lexmond, äitiys- ja lastenosteopatiaan erikoistunut osteopaatti. Toisin sanoen, kun nilkan asento korjautuu, kivut ja särytkin loppuvat. Ei mitään rakettitiedettä, mutta oivaltavaa syväluotausta ihmiskehon ymmärtämiseksi. Kauppiaankatu 2:n palveluyritys FemiHealth Oy panostaa tuon ketjun ylläpitoon ja eheyttämiseen. Kuten yrityksen nimestäkin voi päätellä, kyseessä on naisten kokonaisvaltainen palvelutalo, jonka erikoisosaamista on synnytyksen jälkeisen suorien vatsalihasten erkauman hoito. Yrityksen perustaja, fysioterapeutti Ira Rissanen, on tehnyt merkittävän pioneerityön erkauman hoidon kehittämiseksi. Kun hän synnytti omat lapsensa, er-

kaumasta aiheutuneita terveys- ja hyvinvointihaittoja ei vielä tunnistettu, saati hoidettu. Tällaista syy- ja seuraussuhdetta ei lääketiede ymmärtänyt vaikkapa sellaisessa kiusallisessa vaivassa kuin virtsan karkailu. Rissasen kehittämä terapia on osoittanut, että olisi kannattanut ymmärtää, jo aikoja sitten. Mutta hyvä uutinen kaikille synnyttäneille äideille iästä riippumatta on: koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä asialle jotain. Yrityksen kolmas osakas, Rissasen ja Lexmondin lisäksi, on muusikko! Blueskitaristi ja laulaja Erja Lyytinen, joka on itse kuntoutunut vatsalihasten erkaumasta, on ottanut sydämelleen naisten terveysasiat. Hänen hartioillaan on tiedotus ja markkinointi. Onko minulla itselläni erkaumaa yli neljänkymmenen vuoden takaa? Mene ja tiedä. Monta vaivaa totisesti on tässä iässä. Taidanpa tilata ajan kehoni ketjun huoltotoimenpiteisiin.

Pho-keittoa jungendtalossa

H

elmikuussa 2018 Luotsikatu 5:ssä vietettiin vietnamilaisten May Di Tonin ja Hien Truongin Fly Fusion Cafen avajaisia. Fly Fusion Cafen keittiö on kuuluisa pho-keitostaan, jossa yhdistyvät eteläis- ja pohjoisvietnamilaisen keittön maut ja yrtit. Sen salaisen reseptin kehittti Hienin äiti vuosikymmeniä sitten Saigonissa, jossa hänellä on oma pho-keittoravintola. Kahdeksan tuntia haudutettua keittoa on mahdollisuus saada naudanlihalla, kanalla tai vegaaniversiona. Tarjolla on myös salaattinuudelia grillatun naudan, kanan tai tofun kanssa sekä kesäsalaaattirullia eri täytteillä ja dippikastikkeen kera. Ruoat ovat gluteenittomia ja laktoosittomia. Jälkiruoaksi voi valita kauniin Floral Design-kukkakakkupalan tai ostaa kotiin kokonaisen kakun. Tarjolla on vietnamilaista kahvia ja useita teevaihtoehtoja esimerkiksi japanilainen vihreä matchatee. Kahvila toimii myös vaihtuvien näyttelyjen tilana. Vuoden 2019 tammikuun 19. päivään asti esillä on Sari Tähtisen Hirviöitä ja henkiä -näyttely, joka on tutkimusmatka Katajanokan rakennusten yksityiskohtien tarinaan. Näyttely koostuu seitsemästä tussisivellinpiirroksesta. May Di Ton kertoo, että Fly Fusion Cafe & Design Showroom on life style kahvila, jossa järjestetään taide – ja designnäyttelyitä sekä konsertteja, ja jossa yhdistyy suomalainen ja trooppinen tyyli. Ruoka on terveellistä, tuoretta ja valmistettu rakkaudella. Teksti: Aurora Heickell

44

Katajanokan Kaiku 2018

Teksti: Tarja Djateu


KATAJANOKKALAISIA

Kaupunkiviljelyä lahden molemmin puolin

A

loitin kaupunkiviljelyharrastuksen keväällä 2010 ollessani perustamassa Inarintien kollektiivista kaupunkiviljelmää Vallilaan. Dodo ry:n avustamana aloitettu toiminta oli hyvin kollektiivista; penkit rakennettiin yhteistyössä läheisen talon vintiltä löytyneistä kattotiilistä. Välillä palstalla kahviteltiin tai pelattiin jalkapalloa. Viljelyporukan into oli valtava! Istutimme penkkeihin kaikkea mahdollista, kurpitsaa, yrttejä, kurkkua. Kesän edetessä totesimme liioitelleemme: penkit olivat aivan tupaten täynnä. Satoakin saatiin, mieleeni ovat jääneet erityisesti avomaankurkut. Viljelyhommat jatkuivat Trädgård på spåret-ryhmässä asuessani Tukholmassa vuosina 2011-2014. Toisin kuin Vallilassa, toiminta oli hyvin organisoitua ja sitä johti puutarhuri. Ennen töihin ryhtymistä asioista neuvoteltiin huolellisesti, niin kuin Ruotsissa on tapana. Samoin kuin Vallilassakin, viljelmä oli viljelykollektiivin yhteinen. Yhdistys ylläpiti sunnuntaikahvilaa puutarhalla varojen keräämiseksi viljelytoimintaa varten ja alueella järjestettiin erilaisia tapahtumia. Muutettuani takaisin Suomeen ja Katajanokalle totesin onnekseni, että täältäkin löytyy kaupunkiviljelmä! Oma laatikkokin järjestyi, kun Katajanokkaseura sai kaupungilta luvan uusien laatikoiden lisäämiseksi keväällä 2015. Katajanokan kaupunkipuutarhalla kukin viljelijä huolehtii omasta laatikostaan isompien urakoiden hoituessa talkoilla. Olkoonkin, että tässä vaiheessa minun olisi luullut olevan kyllin kokenut urbaaniviljelijä, hairahduin jälleen kerran istuttamaan laatikon keväällä aivan liian täyteen mm. pinaattia, lipstikkaa (joka kasvoi miltei metriseksi!), yrttejä ja herneitä. Matalammat kasvit jäivät jälleen kerran suurempien varjoon. Kolmea erityyppistä viljelymuotoa kokeilleena totean vapaamuotoisen metodin sopivan minulle parhaiten. Kaupunkiviljelyn tähtihetkiä ovat oman laatikon pinaateista ja yrteistä tehdyt pastaateriat, mutta vuosien mittaan olen todennut, ettei sato ole minulle kaupunkiviljelyssä ainoa motivaattori ja ilon lähde. Kaupunkiviljelyn viehätys on ennemminkin monen asian summa: juttutuokio viljelmää ihmettelevän turistin kanssa, ilo siitä, kun monivuotinen ruohosipuli pistää keväällä esiin ensimmäisiä versojaan ja ylipäätään tuntemus osallisuudesta kaupunkikulttuuriin. Olkoonkin, että Katajanokka on sijainniltaan varsin keskeinen, suorastaan kansainvälinen ulkoministeriöineen, laivaterminaaleineen ja lukuisine hotelleineen, lisää kaupunkiviljelmä entisestään alueen kyläyhteisömäistä henkeä.

Katajanokkaseura puheenjohtaja Tuula Palaste ava näyttelyn 18.10. 2018

Teksti ja kuvat: Milla Risku

Katajanokan Kaiku 2018

45


KATAJANOKKALAISIA

Skattaa kuvina – valokuvanäyttely HeTyssä 19.10. – 14.11.2018

A

loitin työni Hety ry:ssä maaliskuussa 2018 tehtävänäni näyttelytoiminnan organisointi. Vireillä olikin jo idea yhteistyökumppanimme Katajanokkaseuran valokuvanäyttelyn järjestämisestä Hetyn tiloissa. Vietin siis ensimmäisen työpäiväni tutkien ison laatikon sisältöä: Jugendsalissa 1992 pidetyn Katajanokkaseuran näyttelyn kuvaaineistoa – kuvia kartoista, rakennuksista, elokuvista ja kadonneista historiallisista miljöistä. Kuvista puuttuvien tietojen vuoksi ensimmäiseksi käynnistyi ”etsiväntyö”. Lähdetietoja löytyi mm. Kaupunginmuseolta, Kavilta, netin kuva-arkistoista ja yksityishenkilöiltä. Kuva kuvalta tiedot loksahtivat paikoilleen. Katajanokkaan ja sen historiaan tutustuminen aiheutti sen, että aloin jo itsekin tuntea eräänlaista ”skattalaisuutta”. Näyttelytiimimme – 2 Hetystä ja 3 seurasta – kokoontui ajoittain suunnittelun ja työtehtävien merkeissä, ja kuvattiinkin vielä Katajanokan näkymiä näyttelyä varten. Kesätauon jälkeen saimme pari uutta jäsentä ja niin lopulta yhteisin ponnistuksin trimmasimme näyttelyn avajaiskuntoon. On ollut ilahduttavaa huomata miten monet kävijät ovat löytäneet kuvista omaan henkilöhistoriaansa liittyviä paikkoja ja muistoja. Meille Hetyläisille näyttely on tuonut lisäksi myös tervetullutta valoa ja väriä seinillemme tähän pimeään vuodenaikaan. Kiitos seuralle, näyttelytiimille ja vierailijoille! Yhteistyöstä kiittäen

Anne Limnell näyttelykuvia esittelemässä Kuva: Juha Martinmaa Helsingin Työkanava HeTy ry työllistää ihmisiä työpoliittisessa hankkeessa työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen avulla. Lisäksi se tarjoaa työharjoittelupaikkoja opiskelijoille ja eri syistä työelämään uudelleen kuntoutettaville. HeTy:n erityisosaamista on kaikille avoin tietokonekoulutus. Maali-hanke keskittyy monipuolisesti kulttuuriin ja liikuntaan. InPromptu-hanke edistää digiosaamista. HeTy vuokraa tilojaan kohtuuhinnalla kokous- ja tapahtumakäyttöön sekä järjestää catering-palveluita, yhteydenotot: pitopalvelu@hety.fi. Verkkosivut: hety.fi/ ja facebook.com/maalihanke

Teksti: Anne Limnell, HeTy ry

Uusi rehtori

46

Katajanokan Kaiku 2018

K

atajanokan koulun uusi rehtori on vaasalaissyntyinen Eeva Tuori. Hän on työskennellyt Helsingin kaupungilla luokanopettajana valmistuttuaan Turun yliopistosta 33 vuotta sitten. Apulaisrehtorin tehtävät hän aloitti jo 22 vuotta sitten, ensin Puistolan ala-asteella ja sitten Taivallahden peruskoulussa. Eeva Tuori sijaisti lähes koko viime syksyn Taivallahden peruskoulun rehtoria, ja innostui tehtävästä sen verran, että päätti hakea rehtorin virkaa kun Katajanokan koulunjohtajan paikka tuli sopivasti auki loppukeväästä, Päivi Viitalan jäädessä eläkkeelle. Tuorin sisaren perhe on asunut Katajanokalla kahteen otteeseen, joten alue on tuttu. Koulu rakennuksena on Tuorin mielestä erittäin kiehtova, ja osaavista

ammattilaisista sekä empaattisista kasvattajista ja opettajista koostuva koulun henkilökunta on ottanut Tuorin lämpimästi vastaan. Rehtorina Tuori pyrkii tutustumaan jokaiseen luokkaan ja tätä kautta myös oppilaisiin, tämän mahdollistaa hänen jokaviikkoiset opetustunnit ja erilaiset projektit luokkien kanssa. Hän arvostaa avoimuutta ja pitää päivittäisistä kohtaamisista sekä koulun lasten että aikuisten kanssa. Kolmen aikuisen tyttären äitinä ja yhden pikkuisen isoäitinä, Eeva Tuori pitää tärkeänä tasa-arvoa ja toisten hyvää kohtelua. Teksti: Aurora Heickell

Sydämellinen kiitos rehtori Päivi Viitalalle upeista yhteisistä kouluvuosista katajanokkalaisten lasten sekä heidän vanhempiensa kanssa. Rehtori Eeva Tuorille lämpimästi tervetuloa luotsaamaan Katajanokan koulua. A.H.


KATAJANOKAN YHDISTYKSET

KNV 40v Katajanokan venekerho (KNV) perustamisesta on liki 40 vuotta. Venekerhon alkuun liittyy erilaisia vaiheita, kuten muutama vuosi Tervasaaressa evakossa, jolloin KNV satama uudistettiin. Vuonna 2017 tapahtui mittava uudistus, jolloin pienveneet saatiin aisojen väliin ja poijut poistettiin. Tämä siisti sataman yleisilmettä, sillä onhan venekerho Helsingin kaupungin kauneimpia venesatamapaikkoja. Katajanokan venekerhoon kuuluu noin 180 jäsentä ja venepaikkoja on 87 kpl. Venepaikkoja vapautuu vuosittain 5-10 paikkaa, joita voi kysellä venekerhon satamakapteenilta. Veneet ovat hiljalleen poistuneet satamasta ja talvi tekee tuloaan. Osa veneistä on talvitelakoitu rantaan, joka toimii kesäisin venekerhon parkkipaikkana. Kesäisin parkkialue on seuran laiturissa olevien veneilijöiden käytössä.

Kesäisin järjestetään kuukausittain laiturijuhlat, jossa uudet ja vanhat venekerhon jäsenet tutustuvat toisiinsa. Yhteisöllisyys on tärkeää ja vie toimintaa oikeaan suuntaan. Kaikki venekerhon jäsenet pääsevät vaikuttamaan toimintaan, kun asioista puhutaan yhdessä. Merkittävä uudistus on yhteistyösopimus toisen seuran kanssa. Tämä yhteistyösopimus toi käyttöömme saaritukikohdan. Saari sijaitsee noin 18 merimailia länteen. Lisäksi olemme aloittaneet yhteistyön lähivenekerhojen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on veneilyyn liittyviä yhteisiä koulutusiltoja jäsenistölle talviaikaan. Katajanokan venekerhon nettisivuilta saa tietoa seuran toiminnasta ja yhteyshenkilöistä. Katajanokan venekerhon puolesta toivotan kaikille hyvää joulua ja uutta vuotta Teksti: Kommodori Raine Löv

Katajanokan Kunto, virkeä teini-ikäinen Katajanokan Kunto Katajanokkalaisten liikuttajana jo 15 vuotta Syksyn uutuus spiraalistabilaatio Katajanokan Kunto täytti tänä syksynä 15 vuotta ja toiminnassa on virkeä teini-ikäisen meininki. Kunnon lajeissa on jo nyt laaja valikoima; tanssijumppaa, kunnonjumppaa, joogaa, salibandyä, seniorijumppaa, corea, circuitia, taijia ja pilatesta. Jäseniltä sekä vetäjiltä saatujen vinkkien ja toiveiden perusteella otamme aina myös uusia lajeja kokeiltavaksi. Tämän syksyn uutuus on pilates-tunneille mukaan otetut spiraalistabilaatiokuminauhat. Lajista voi lukea lisää spiraalistabilaatio.fi sivuilta. Perusideana harjoituksessa on: ”.. koko kehon hallittu, optimaalinen lii-

kesuoritus spiraalimaisten lihasketjujen aktivoimisen avulla niin jokapäiväisessä kävelyssä ja liikkumisessa kuin erilaisissa urheilusuorituksissa. Myös eri lajien urheilijat ovat löytäneet metodin tuomat edut ja liittäneet sen osaksi harjoitteluaan”. Tässä lajissa jokainen saa yksilöllistä oman kehon tarpeisiin liittyviä neuvoja. Sopii siis hyvin Kunnon valikoimiin kehonhuollon ja -hallinnan tunnille. Voima- ja tasapainoharjoittelun hyödyt liikkumiskyvylle, hyvinvoinnille ja elämänlaadulle ovat erittäin suuret. Kunnon tunneilta saat kaikkea tätä. Kunnosta Iloa - tervetuloa mukaan Katajanokan liikuntahallille! www.katajanokankunto.fi

Katajanokan Kaiku 2018

47


KATAJANOKAN YHDISTYKSET

Marttailua Kryptassa Ulkona hellettä, +28 jo monetta viikkoa.Tuomiokirkon Kryptassa (Kirkkokatu 18) on viileää ja rauhallista. Rauhallista!?! Keittiössä kohistaan: ”Onko keitto tarpeeksi maustettu? Maista sinä.” Joku pohtii vegeleipiä: ”Hei - riittääkö neljä vegeleipää, kun meillä myös valmiita anjoviskananmunavoileipiä?” Pirkko tuo kohta tuoretta pullaa ja kaikki on valmista asiakkaita varten. Katajanokan Martat pitivät Café Kryptaa to 26.7.-su 29.7.2018. Olemme useampana kesänä jakaneet tuomiokirkkoseurakunnan toisen sidosryhmän kanssa puolikkaan kahvila -viikon. Puolikas viikko on riittänyt meille, sillä martathan eivät laadusta tingi! Café Krypta avataan klo 11 ja suljetaan klo 17. Meille riittää töitä 8-18 ja Mirja on suunnitellut meille jokaiselle sopivat ”työvuorot”. Martat ovat tuoneet myös käsitöitä myyntiin - villasukkia, lapasia, patalappuja, koruja ym. ihanuuksia. Kaisu on tehokas myyjä ja kasöörska: Hän saa 10 euron tipin saksalaiselta herralta. Katajanokan Martat ovat laittaneet kesäkahvilan tuoton eli ”hyvän kiertämään”: olemme osallistuneet vuosittain ”Hyvä joulumieli” -keräykseen ja Etiopian Hosainan kuurojen koulun oppilaat saivat jokainen viime vuonna uuden tyynyn.

Katajanokan Karhunkaatajat

Kuvan Tuomiokirkon Kryptasta on ottanut Maarit Aro ja ne ovat kevään 2018 kirkkokahvituksesta.

Turistit ihastelevat Kryptan kauneutta ja hiljaisuutta. Monet helsinkiläiset ihmettelevät mikseivät he ole koskaan kuulleet Kryptasta? Tätä ihanaa kesäkahvilaa kannattaa siis mainostaa. Tervetuloa ensi kesänä! Tätä marttailu on Katajanokalla - ja paljon muutakin mukavaa. Lisätietoja Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö, puh. 050 3501865, www.martat.fi ”Katajanokan Martat” ja meidät löytää myös facebookista. Teksti Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö

”Ryskyy ryskyy rymisee, mitä tämä merkitsee? Poistuu alta metsän väki, Otson tulevan kun näki. Kuka kumma väisty ei, kuka tieltä poistu ei? Karhunkaatajat on siellä, tukevasti Otson tiellä. Juhlikaa nyt voittajaa, Karhunkaatajille pitkä HAA” Näillä sanoilla kajahtaa ilmoille partiolippukunta Katajanokan Karhunkaatajien hieno huuto. Katajanokan Karhunkaatajat on vastannut alueen partiotoiminnasta vuodesta 1986 lähtien ja toimintaa kuvaa urbaani seikkaileminen, tekemällä oppiminen sekä osallistaminen. Partiossa oman ryhmän viikoittaiset kokoukset ovat monelle se tärkein juttu, joka viikko kololla

Luotsikatu 18 kellaritiloissa Kärpät, Hiiret, Haisunäädät, Puput, Norpat ja Jänikset kokoontuvat opettelemaan uusia taitoja. Kolon seiniä koristavat leirija retkimuistot sekä viikoittaisesta toiminnasta kertovat askareet, säännöt ja läsnäolotaulukot. Jos kolon seinät osaisivat puhua, kertoisivat ne tarinoita meistä skattalaisista. Keväällä 2018 Helsingin kaupunki ilmoitti lakkauttavansa nimikkotilakäytännön, jolla karhunkaatajienkin oma kolo on mahdollistettu. Vapaaehtoistoimin pyörivälle järjestölle tieto oli sangen ikävä. Yhdessä toimien saamme toivon mukaan mahdollistettua partiotoiminnan jatkuvuuden ja ilmoille kajahtaa yhä huutomme.

karhunkaatajat.fi

48

Katajanokan Kaiku 2018


Jokainen kerta on kokemus Astun sisään miesten pukuhuoneeseen. Entinen pankinjohtaja, nykyinen judoka, haluaa harjoitella muutamia heittoja ja mä oon sopiva vastustaja. Pienen alkulämmittelyn jälkeen kohti avantoa ja matkalla pari jenkkituristia kysyy jäiden keskellä olevasta reiästä, ”is it warmed?” Vastaan hymyillen ”yes” ja hyppään avantoon. Saunassa Bademeister heittää löylyä ja lauteille tulee tilaa. Joku käy viisikin kertaa uimassa ja saunassa, kuin mökillä kesällä ja jotkut ei sauno ollenkaan, käyvät vain pulahtamassa. Joka kerta on eri jengi, joitain vakiporukoita on muodostanut kuten iltavuoro, joka tulee vasta tuntia ennen pilkkua. Sauna on lämpimänä joka ilta viidestä yhteentoista ja kolmena aamuna viikossa. Avantouinti Katajanokan jäänsärkijöissä on siis paljon enemmän kuin pelkkä uinti, jos olet sosiaali-

nen, niin juttua riittää ja toisaalta, jos haluat istua hiljaa lootusasennossa lauteilla, on sekin mahdollista. Katajanokan jäänsärkijät tarjoaa jäsenilleen kaupunkiviidakosta nauttimiseen loistavat puitteet, jossa tapaa muita luontoaktivisteja, jotka rakastavat kaupunkiluontoa. Tietoisuus seuramme hyvästä meiningistä on levinnyt ympäri maailmaa ja viime kaudella BBC kävi kuvaamassa tätä euforiaa. Juttu on nähtävissä BBC:n nettisivuilla ja siitä saa hyvän kuvan harrastuksestamme, jos kiinnostus on herännyt ja emmit vielä. Seura on avoin kaikille ja harrastus ei vaadi aikaisempaa kokemusta eikä kalliita välineitä. Eli vähällä paljon. Teksti Tomi Riihimäki

Katajanokan lionsklubin jouluvesperillä juhlavuosi Jouluvesper tarjoaa tilaisuuden hiljentyä joulukiireiden keskellä ja viettää hetki hyvän musiikin parissa. Osallistumalla vesperiin voi myös osaltaan tukea alueemme lionsklubin avustustoimintaa. Jouluvesperillä on tänä vuonna juhlavuosi, se järjestetään jo viidennenkymmenennen kerran. Ensimmäinen vesper pidettiin 20.12.1969 Taivallahden kirkossa, mistä jo muutaman vuoden kuluttua siirryttiin Tuomiokirkon kryptaan. Juhlavuoden jouluvesper järjestetään Tuomiokirkon kryptassa torstaina 13.12.2018 klo 19 yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Ohjelmassa on joulumusiikkia, ja noin tunnin kestävän tilaisuuden jälkeen on tarjolla pullakahvit. Pääsy kryptaan on vapaa, ohjelmalehtisen à 10 euroa saa ovelta tai ennakolta klubin jäseniltä. Jouluvesperin tuotto käytetään lionsklubin harjoittamaan avustustoimintaan. Kotimaisina avustuskohteina ovat perinteisesti olleet sotiemme veteraanit, koulunuoriso ja partiolaiset. Näkövammaisten elämänolojen ja koulutuksen edistämiseen on myös kiinnitetty huomiota. Katajanokan lionsklubi on osa maailmanlaajuista vapaaehtoisjärjestöä, joka toimii noin 200 maassa. Py-

rimme tekemään maailmasta paremman paikan asua käyttämällä siihen sekä kerättyjä avustusvaroja että omaa työpanostamme. Katajanokan lionsklubi kokoontuu säännönmukaisesti kuukauden kolmantena tiistaina. Jos jäsenyys kiinnostaa, ota yhteyttä. Tietoja toiminnastamme saa sekä klubin kotisivuilta www.verkkoviestin.fi/lionshkikatajanokka että puhelimitse klubin sihteeriltä Aarne Pulliaiselta puh. 040-5120699. Tavataan jouluvesperissä 13.12. klo 19. Teksti: Emer Silius

Katajanokan Kaiku 2018

49


AJAN KUVA Katajanokanpuistojen puistojenkunnostustarve kunnostustarve Katajanokan

KATAJANOKAN HUOLTO OY KATAJANOKAN KATAJANOKAN HUOLTO OY ISÄNNÖINTI

Ulkoministeriötä reunustavan Merikasarminpuiston suunnitelma esitettiin 6.11.2018 kaupunkiympäristölautakunnalle. Lautakunta palautti suunnitelman uudelleen valmisteluun, koska Katajanokkaseura oli esittänyt tiilirauniot suojeltavaksi ja Ely-keskus oli siksi asettanut muurit vaarantamiskieltoon. Suunnitelma tuodaan uudelleen päätöksentekoon, kun Ely-keskus on tehnyt tiiliraunioita koskevan ratkaisunsa.

Katajanokkaseuran mielestä viheralueiden parannusten priMerikasarminkatu 4 Kiinteistönhoitoa ja isännöintiä orisoinnissa ja resurssien käytössä tulee toimia alueen asukkaiden JAAKKO ESKELINEN 00160 Helsinki Katajanokan - Kruununhaan alueella. toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Puistojen kunnostustyöt tulee aloittaa kärjen pallokentästä jolla mm. katajanokkalaiset juniorit peTOIMITUSJOHTAJA Puh. (09) 6962 480 lasivat siihen asti, kunnes kenttä pilattiin pelikelvottomaksi kesän MERIKASARMINKATU 4 Matkapuh. 050 5777 020 1989 hevosturnaustapahtumalla. Suosittuun Matruusinpuistoon 00160 HELSINKI asukkaat toivovat samanlaisia nykyaikaisia kuntoiluvälineitä, joita E-mail: jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi p. 6962 480 on jo useassa muussa kaupunginosassa.

e-mail kh@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi

Tarjoamme5ammattitaitoista5ja5 laadukasta5huoltoa5kaikille5 polkupyörille.

HUOLTO KORJAUKSET VARAOSAT TARVIKKEET

CYCLEANKI BIHELSIN

Lasten leikkipuistot, Laivapuiston ns. Rantapuisto ja Uspenskin katedraalin alapuolella oleva ns. Kirkkopuisto eivät täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä. Hiekkalaatikoissa ei ole hiekkaa ja kaikki leikkitelineet sekä -välineet ovat vanhoja ja rikkinäisiä. Kirkkopuisto Tove Janssonin puistossa tulisi kalustaa Muumi-aiheisin kalustein. Tove Janssonin puisto kiinnostaa matkailijoita ja sen kunnostaminen olisi koko kaupungin etu. Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tule tuhota peruskorjauksella. Normaali ylläpitokunnostus riittää. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Rauniomuurit luovat suojaa ja luonnetta puistoon. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa 1 ollaan usein piknikillä. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. ”Ruusutarhan” erilaiset ruusut kiinnostavat monia. Toivottu lisä olisi terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle 2. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn.

Merikasarmin korttelin suuri peruskorjaus alkaa

www.bicycleanhelsinki.com

Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas Merikasarmi peruskorjataan ja huonetilat muutetaan monitiloiksi. Tekniset järjestelmät uudistetaan ja turvallisuustasoa parannetaan. Korjaustyössä huomioidaan Merikasarmi-kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo, rakennussuojelulliset näkökohdat sekä eri rakennusten arkkitehtuurin ominaispiirteet. Mittavan urakan on tarkoitus valmistua v. 2021.

Puh.50445291553315-5info@bicycleanhelsinki.com5

Kun ulkoministeriön tilat keskitetään Merikasarmin kortteliin, voidaan muualla olevista kiinteistöistä luopua.

Luotsikatu5145-5001605Helsinki

50

Katajanokan Kaiku 2018


AUTOCOMPANY Vuokra-autot, pakettiautot, moottoripyörät, veneet

Katajanokkaseura pystytti toukokuun Ravintolapäivänä pop up kahvilan Merikasarminpuistoon paikalle, jonne toivoisi pysyvää ”Pieni Pannuhuone” kahvilapaviljonkia. Katajanokkalaiset keskustelivat puistosuunnitelmasta ja nauttivat salaisella reseptillä leivottuja pöllöleivoksia.

Hlö-autot per vrk Pieni Keskikokoinen Iso Minibussi Avoauto Pakettiautot Pieni Keskikokoinen Mopot Moottoripyörät Pieni Keskikokoinen Iso Veneet Pieni Keskikokoinen

50 € 60 € 70 € 90 € 100 € 40 € 50 € 50 € 75 € 90 € 120 € 100 € 120 €

Myytävänä autoja SKODASTA CADILLACIIN! Autojen, mp:ien, veneiden ja peräkärryjen maahantuontia Euroopasta ja USA:sta vuodesta 1989! Kauppiaankatu 6, SKATTA, P. 040 545 7000

1 2

Pieni pannuhuone (vaalea kolmi-ikkunainen rakennus) vielä paikallaan 1980-luvun alussa. Kuva Pekka Karppanen.

Satamakadun varren rakennustyöt jatkuvat Satamakadun liike- ja toimistokiinteistöjen Katajanokan mitassa merkittävä muutos asunnoiksi ja hotelliksi etenee. Kadun alle kaavoitetun pysäköintitilan rakentaminen on seuraava, myös liikenteeseen vaikuttava työmaa.

AVOINNA Ti - Pe klo 9.45 -16.00 La klo 11.00 - 14.00 Puh. 044 27 64 064 Luotsikatu 14, Katajanokka

VAATTEIDEN KORJAUKSET nopeasti ja ammattitaidolla - vetoketjujen vaihdot - lyhennykset/pidennykset - kavennukset/levennykset - vaatteet omien mittojen ja kaavojen mukaan, myös iltapuvut - nahkavaatteiden korjaukset

Katajanokan Kaiku 2018

51


AJAN KUVA

43v 1975 Lounas Ti - Pe 11 - 14 Päivällinen Ti - La 17 - 23 Su 14 - 21 Muina aikoina sopimuksen mukaan myös yksityistilaisuuksiin. Päivittäin vaihtuva lounas

Hotel Katajanokka laajentaa Laajennusta suunnitellaan tontin kaakkoisreunalle ja osittain puistoalueelle. Sarlotta Narjus/arkkitehtitoimisto SARC esitteli suunnitelmaa hotellilla 30.5.2018 pidetyssä asukastilaisuudessa. Katajanokkaseura painotti hotellia ympäröivän puiston pysymistä katajanokkalaisten käytössä niin, että hotellin ympäri voidaan edelleen kävellä ja kaupunkiviljelyä jatkaa. Puistoa tulee kehittää julkisena puistona eikä nykyistä enempää hotellin piha-alueena. Katajanokalle on lyhyessä ajassa tullut vireille hotelli- ja muita majoitustilahankkeita. Katajanokkaseura esitti, että kaupunki tekisi selvityksen niiden yhteisvaikutuksesta alueen asumiseen ja liikenteeseen.

*** Kuukauden taiteilija Joulu-tammikuussa Leila Näivö ja Mirja *** Tule ja nauti hyvästä ja edullisesta ruoasta ja taiteesta Bliniviikot alkaen 8.01.2019 *** wellamo.fi puh/fax. 663 139 • Vyökatu 9 pääty • 00160 Helsinki

©SARC

Maaperätutkimusten tulokset Helsingin kaupunki on selvittänyt 2016 haitta-aineiden pitoisuuksia itäisen Katajanokan maaperässä puisto- ja katualueilla ja 2018 myös kaupungin omistamilla asuntotonteilla. Tulokset ovat saman tyyppisiä, joita alueen maaperästä on saatu aiemminkin. Löydetyt haitta-aineet eivät todetuissa pitoisuuksissa aiheuta terveysriskiä ihmisille, eikä tutkimuksessa ilmennyt kiireellistä tarvetta tutkittujen tonttien maaperän kunnostamiselle. Mahdollisissa kaivutöissä tulee olla etukäteen yhteydessä kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. Haitta-aineiden seurantaa jatketaan havaintoputkista ja rakennusten ryömintätiloista ainakin vielä vuoden 2019 ajan tutkimuksiin osallistuvilla tonteilla ja yleisillä alueilla. Tutkimusraportti 1.10.2018 (pdf): Katajanokan itäosan haitta-ainetutkimukset Katajanokan täyttö- ja toimintahistoria (2016, pdf)

Muina aikona sopimuksen mukaan Myös kotikäyntejä

52

Katajanokan Kaiku 2018


Laivastokatu 20 Asemakaavan muutoksessa asuntotonttiin liitetään viereistä puisto- ja katualuetta, telakan portin puolisko mukaan luettuna. Arkkitehti Kajsa Lybeck esitteli kaavasuunnitelmaa asukastilaisuudessa 30.5.2018. Katajanokkaseura esitti, että asemakaavassa tulee olla määräykset Linnanpuiston ja Laivastokadun välisestä jalankulun ja pyöräilyn yhteydestä sekä Laivastokadun nykyisen jalkakäytävän ja porttirakennuksen kulkuaukon käyttämisestä edelleen jalankululle osoitettuna alueena. Kaavaillut kymmenen autopaikkaa tekevät vilkkaasta kulkualueesta ahtaan. Katajanokkaseura ilmaisi myös huolensa porttirakennuksen/varaston myynnin vaikutuksesta kulttuuriravintola Wellamon toimintaedellytyksiin.

Liikenneturvallisuusaloite Satamakadun liikenteestä Vuosille 2019-2020 jatkuvat rakennustyömaat (Satamakatu 3, 5, 7, 9 ja 11) ovat aika ajoin vieneet jalkakäytävän jalankulkijoilta, jotka ovat joutuneet siirtymään Tove Janssonin puiston puoleiselle jalkakäytävälle. Turistibussien kadunvarrelle ja jalkakäytäville pysäköinti puiston puolella heikentää liikenteen ennakoivuutta ja turvallisuutta. Katajanokkaseura esitti kaupungille turvallisuustilanteen parantamiseksi turistibussiliikenteen ajokieltoa Satamakadulle ja Rahanpajankadulle, aluksi ainakin työmaavaiheen ajaksi. Kulku Uspenskin katedraalille voidaan järjestää esim. Altaan bussialueelta. Altaan bussipysäköinnin siirtämismahdollisuutta tulisi harkita keskustan turistiliikenteen selvitystyössä. Kanavarannan yksisuuntaistaminen parantaisi turvallisuutta rannan sillä osuudella, jolla on vilkasta ravintola- ja terassitoimintaa.

Merisotilaantori 1 p. 09 677 440 Pub Red Ox –Vapari

Avoinna Su – To 11.00 – 24.00 Pe – La 11.00 – 02.00 Karaoke Pe – La 21.00 – 02.00; Bingo Ti 19.00 – 21.00 Happy Hour Su 11.00 – 13.00 Juke Box, MTV, Total Sports, Free Wlan A–oikeudet; erikoisoluita Eläkeläisille maksuton kuppi kahvia

TERVETULOA

Yhdessä jo 20 vuotta!

Suomen taivaan alla Katajanokkaseura osallistui Illallinen Suomen taivaan alla -tapahtumaan torstaina 9.8. 2018 kattamalla valkoisen liinan yhteiselle piknik-pöydälle Matruusinpuiston lounaisnurkan rantaan. ”ja meillä oli niin mukavaa, oi jospa oisit ollut mukana.”

Since 1997

Taitelija Mikhail Siimes ja galleristi Eeva Pinomaa Taiteiden yönä Luotsikatu 12, Katajanokka, Studio-galleria E.Pinomaan tiloissa Puh. 09-622 1996 Katso listamme netistä www.everestyeti.fi Aukioloajat: ma–pe 10.30–22, la–su 12–22 Lounas arkisin 10.30–15

20 menestyksellisen vuoden kunniaksi haluamme tarjota tällä kupongilla asiakkaillemme kiitokseksi kaikista a la carteannoksista -20%

Satamakadun varren rakennustyöt jatkuvat Satamakadun liike- ja toimistokiinteistöjen Katajanokan mitassa merkittävä muutos asunnoiksi ja hotelliksi etenee. Kadun alle kaavoitetun pysäköintitilan rakentaminen on seuraava, myös liikenteeseen vaikuttava työmaa.

-20%

Since 1997

Tarjous voimassa vuoden 2019 helmikuun loppuun

Katajanokan Kaiku 2018

53


AJAN KUVA Venäläisten klassikoiden valiot.

Katajanokkaseuran sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 26.2.2018 Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloissa, Katajanokanlaituri 4 A K6.

Lauantaisin 13–17 Zakuska-buffet.

Est 1917, yli 100 vuotta Rahapajankatu 3, Helsinki | varaukset (09) 179 560 Avoinna ti-pe 11-23, la 13–23, su ja maja suljettu venäläisiä klassikoita www.restaurantbellevue.com aitoa venäläistunnelmaa

Kokoukseen osallistui 55 katajanokkalaista. Kokouksen pöytäkirja löytyy skatta.fi >katajanokkaseura>pöytäkirjat. Ennen kokousta Varman kiinteistökehitysjohtaja Aarne Markkula kertoi Keskon rakennuksen korjauksesta ja muuttamisesta asunnoiksi sekä osaksi hotelliksi. Kokouksen jälkeen Helsingin Työkanava HeTy ry:n David Lee kertoi yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta, kursseista, koulutuksesta ja harrastuspiireistä.

Rahapajankatu 3, Helsinki Varaukset 09 179 560 Avoinna ti-pe 11-23, la 13-23, su-ma suljettu restaurantbellevue.com

Amiraalinkatu 2 SATOn mukaan Amiraalinkatu 2:ssa sijainnut vuokratalo oli tullut tiensä päähän: sen rakenteet olivat vaurioituneet. Talo on nyt purettu ja tilalle rakennetaan uusi asuinrakennus asemakaavan mukaisesti. Tavoitteena on, että se valmistuu keväällä 2020.

Luotsikatu 3 Puh. 09 622 9040/0400 300 409 00160 Helsinki E-mail keijo.koskinen@koskinenschalin.fi

Kotipalvelua - siivoukset - ikkunanpesut - muut kotipalvelut 050-3229388 unelmaworks.com Luotsikatu 16 00160 Helsinki

54

Katajanokan Kaiku 2018

Helsingin uusi yleiskaava on vahvistettu Helsingin hallinto-oikeus (HO) hylkäsi Helsingin yleiskaavasta 5.2.2018 tekemässään päätöksessä Katajanokan Huolto Oy: ja sen asiakumppaneiden tekemän valituksen, eikä Korkein hallinto-oikeus (KHO) myöntänyt sille jatkolupaa. KHO päätti 8. 11.2018 Helsingin yleiskaavasta. HO:n päätökset yleiskaavan valituksista jäivät suurimmalta osaltaan voimaan. Helsingin yleiskaavaava on nyt lainvoimainen, lukuun ottamatta hyväksyttyjen valitusten alueita. Niillä alueilla yleiskaava 2002 jää voimaan.


Liisankoti Osoitteessa Luotsikatu 4 on 19 asuntoa kotinsa eri syistä menettäneille naisille. Suur-Helsingin Valkonauha ry:n Liisankodissa (ent. Leenankoti) asutaan itsenäisesti palvelutalon tapaan. Hoitajat ovat paikalla 24/7. Asumaan voi hakea kaupungin päihdeklinikan tai sosiaalitoimen kautta. Johtaja Maria Nuutinen kertoo Liisankodin toimivan ilon kautta uuteen elämään, oman arvokkuuden tunteen palautumiseen. Tunnelman huomaa sisään astuessaan avoimesta ulko-ovesta ja edelleen Kauneushuoneeseen, jossa Maria ja Ritva hoitavat Marja-Tertun kampausta. Liisankodissa syödään hyvin ja järjestetään pienimuotoisia juhliakin. Avoimet ovet tarjoavat naapureille mahdollisuuden tulla tutustumaan! Maria Nuutinen haluaa välittää sydämellisen kiitoksen Luotsikadun hyville naapureille.

www.haraldin.fi SUUTARI PALVELEE TI-KE 10-18, 044-299 0025

skatta.fi ROSENMENETELMÄ Vasemmalta Marja-Terttu, Maria ja Ritva.

Katajanokan vankilaa koskevan kirjan julkistamistilaisuus

sekä muita kehoa ja mieltä rentouttavia hoitoja Myös lahjaksi rakkaalle  040 148 5853 044 020 4414 Petra Wikström Leena Saxberg Luotsikatu 2

www.hoitolaharmony.fi

Juuri ilmestyneen kirjan ”ÄÄNIÄ KIVEN SISÄLTÄ – Nokka ja sen yli 270 vuoden mittainen tarina” julkistamistilaisuus pidetään Hotel Katajanokalla tiistaina 11.12.2018 kello 17:30. Kirjan kirjoittaja, vankilanjohtaja Tuomo Junkkari esittelee kirjaa ja kertoo vankilan historiasta, joka alkaa vuodesta 1749. Tilaisuudessa voi ostaa kirjan (30 euroa, käteismaksu), jossa on yli 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Tervetuloa!

Katajanokan Kaiku 2018

55


Rakkaudella

Joulutervehdys Punaisilta laivoilta Viking Line toivottaa katajanokkalaisille hyvää joulua! Ohessa lahjakorttisi, ole hyvä.

Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja on rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Saat matkalippusi lähtöpäivänä alla olevaa lahjakorttia vastaan. Muista passi tai henkilökortti.

Helsinki–Tukholma-risteily alk. 23 €/B4-hytti.

Lahjakortti Päiväristeily Helsingistä Tallinnaan alk. 5 €/hlö. Helsinki–Tukholma-risteily Voimassa 1–4 henkilölle la–to-lähdöillä 22.12.2018 asti ja 7.1.–13.2.2019. Varausnumero: Lahjakortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Lisämaksusta LYX Premium-hytti 100 €, B2X-, AD2-, A4T-, B2T-, B4F-hytti 15 € ja B4L-, B2L-, BD2-hytti 10 €. Yksi hytti/lahjakortti. Ikäraja 21 v.

Helsinki–Tukholma-risteily alk. 23 €/B4-hytti. Lahjakortti Päiväristeily Helsingistä Tallinnaan alk. 5 €/hlö. Päiväristeily Tallinnaan tai Miniristeily Helsingistä

Voimassa su–pe-lähdöillä 19.12.2018 asti ja 27.12.2018–15.2.2019. Varausnumero: Lahjakortti luovutetaan lähtöselvitykseen. Päiväristeilylle hytti lisämaksusta -50 % päivän hinnasta. Miniristeilyyn sisältyy yksi A- tai B-hytti. Miniristeily maks. 4 henkilöä. Päiväristeily maks. 8 henkilöä. Ikäraja 18 v.

0€

A-, B- ja C-hytti Tuotetunnus: FGKAIKU

0€

Tuotetunnus: FGKAIKU

Profile for Katajanokkaseura ry

Katajanokan Kaiku 2018  

Katajanokan Kaiku 2018  

Advertisement