AJAN KUVA
Merikasarminpuiston kunnostussuunnitelma Matruusinpuiston pallokentän ja Kanavapuiston portaiden kunnostus sekä hankkeet Tove Janssonin puiston ja Merikasarminpuiston kunnostamiseksi kaupungin toimesta ovat myönteisiä tapahtumia katajanokkalaisten kannalta. Kiitos näistä!
M
eneillä on samalla runsaasti hankkeita eri kiinteistönomistajien toimesta – ja niistä voimme seurassa olla monta mieltä – mutta niihin ei tässä yhteydessä puututa eikä niistä puhuta. Puhutaan Merikasarminpuiston suunnitelmista, ei niinkään tähänastisesta prosessista, vaan suunnitelman konkreettisesta sisällöstä. Lähtökohtaisesti kaupungilla ja asukkailla on kaiken järjen mukaan yhteneväinen käsitys hankkeen tavoitteista ja keskeisistä periaatteista.
Kaksi pääpointtia:
1
Kenelle (erityisesti) puisto kunnostetaan, mille käyttäjäryhmille? Lapsiperheille ja varhaisnuorille, varttuneille ja senioreille, rauhanhetkiä tai yhteisötoimintaa kaipaaville. Monitoiminnallisuutta parkourista ruusutarhaan! Ei korostetusti leikkiympäristöä eikä kukkaistutuksia, vaan kestäviä ja käytöltään joustavia pintoja, rakenteita ja kalusteita. Turvallisia toki, mutta mielikuvitusta ruokkivia! Kulttuuriympäristön kunnioittaminen ja hyödyntäminen. Puhe raunioromantiikasta saattaa kuulosta pinnalliselta tai pejoratiiviselta, mutta sehän tarkoittaa tärkeiden aikakerrostumien tekemistä näkyviksi. Alle metrin korkuisiksi typistetty muuri muodostaisi lähinnä istutusreunuksen. Muurien tilallinen ja arkkitehtoninen luonne ja kertovuus häviää totaalisesti ja peruuttamattomasti. Pikemmin tulisi kunnostuksessa vaikkapa palauttaa se joitakin vuosia sitten purettu oviaukko. Muurijaksot edustavat siis kummastakin näkökulmasta vetovoimaa, identiteettiä ja ympäristöarvoja - eli puiston pihviä! Sen takia seura, asukkaiden puolesta ja heidän tukemana, on käynyt
2
tätä kamppailua - joka voi näyttää yliampuvalta, mutta on tuntunut välttämättömältä. (Kultt.hist. arvo - vrt. Tommi Lindh: Katajanokan kaupunginosan inventointi, Kaupunginmuseo 1998, s. 23) Lisäksi detalji, joka on toissijainen, mutta puiston saavutettavuuden ja käytön kannalta kovin tärkeä, on kulkuyhteydet Merikasarminkadulta ja toisaalta Laivastonpuistosta. Ne olivat ratkaisematta asemakaavassa ja ovat edelleen tässä puistosuunnitelmassa. Tammikujanteen karsiminen huolestuttaa myös. Puut on istutettu n. 7 m välein asemakaavamääräysten mukaisesti. Tyypillisesti puukujanteessa väli on 7-10 m. Jos joka toinen puu kaadetaan, väli nousee 14 metriin; suljettu tila katoaa ainakin pariksi kymmeneksi vuodeksi. Tammilehvästö toki kasvaa leveyttä - mutta tätä tuskin voi sallia sen enempää talon puolelle kuin ratikan liikennöimän kadun ylle. Maallikon silmissä ratkaisu olisi pitää puiden oksisto kurissa harkituin leikkauksin. Olin, hiljattain Skattalle muuttaneena, paikalla suunnitelman asukastilaisuudessa toukokuussa 2018 eikä tilaisuutta ole syytä moittia. Vuorovaikuttaja pyrki asiallisesti ja vilpittömästi rakentamaan dialogia, mutta, kuten varmaan kaikki täällä monissa tilaisuudessa osallisena tai esittelijänä käyneenä, suunnittelukysymyksiä ei näissä ratkota. Eikä tänäänkään, mutta uusia suuntaviivoja suunnitelmien tarkistamiseksi toivotaan, etten sanoisi vaaditaan! Tarkoituksen mukaisemmaksi ja samalla halvemmaksi. Katajanokkaseuran ympäristötoimikunnan vetäjän Staffan Lodeniuksen valmistelema puhe 16.9.2021 keskustelutilaisuuteen, jossa oli mukana Katajanokkaseuran edustajien lisäksi Anni Sinnemäki, Jussi Luomanen, Petra Rantalainen ja Katriina Arrakoski Helsingin kaupungilta sekäTiina Perälä Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymästä. Kuvasarja: skatta.kuvat.fi/kuvat/Merikasarminpuisto+ja+rauniomuurit/
Katajanokan Kaiku 2021
47
