AARNO LAITINEN (1943-2021) IN MEMORIAM
Artikkeli on julkaistu aiemmin Katajanokan Kaiussa 2006.
Katajanokan pesänjakaja Kuka suomalainen kirjailija/toimittaja on päässyt Väinö Linnan jälkeen toiseksi korkeimpaan painokseen (170 000) tai jonka käsikirjoittama Hyvät Herrat tvsarjan kauppaneuvos Paukku keräsi 1,3-1,5 miljoonaa katsojaa? Tv:n Itsevaltiaat pääsee tänään 600 000:n paikkeille ja Hyvät Herrat vielä uusintoinakin 400 000:n rajalle. Vastaus on Katajanolla asuva Aarno Laitinen!
V
uonna 1981 ilmestynyt Tamminiemen Pesänjakajat oli rohkea kirja ja sen vaikutus poliittisen ilmapiirimme tervehdyttämiseksi oli mitä ilmeisin. Aarno Laitisen kolumnit Iltalehdessä ovat lähes aina yllätyksellisiä. Pääsääntöisesti aiheet käsittelevät tai sivuavat epäkohtia yhteiskunnassamme. Avaan aina tietyllä jännityksellä Iltalehden lauantaisin Aarno Laitisen ollessa kolumnivuorossa. Lauantaina 11. marraskuuta 2006 kolumni käsitteli optioita, ahneutta ja eriarvoistumista. Se oli rohkea kolumni. Aarno Laitinen (s. 1943) aloitti toimittajana Helsingin Sanomissa 40 vuotta sitten. Työmarkkina- ja ammattiyhdistysliike taustanani tiedän, että Aarno Laitinen oli ensimmäisiä työmarkkinatoimittajia suurissa päivälehdissä. Lehtimaailmasta löytyi puoliso Seija Sartti, joka on myös merkittävä toimittaja ja katajanokkalainen.
Nykyisyys kasvaa historiasta Aarno Laitisen kirjoituksista huokuu hyvä ja monipuolinen historian tuntemus. Valitettavan usein kuulee ja näkee historiattomien ihmisten mielipiteitä. Niistä puuttuu ajan kolmiulotteisuus: mennyt, nykyisyys sekä näistä kasvanut ja kasvava tulevaisuus. Aarno Laitinen lukee nykyisin erityisesti yrityshistorioita ja Helsingin historiaa. Aikaisempi läheinen suhde uuteen kaunokirjallisuuteen on muuttunut ja lukeminen keskittyy uudelleen klassikoihin kuten Dostojevskiin, Gogoliin ja Linnaan. Aarno Laitinen opasti haastattelutilanteessa mm. tiedolla, että tango tuli Suomeen Katajanokan kautta v. 1912. Tangokoulu oli tuolloin Luotsikatu 14:ssä, talossa, jota Suomen maailmankartalle juossut Hannes Kolehmainen muurasi. 24
Katajanokan Kaiku 2021
Aarno Laitinen (Pekka Vuori 2021)
Aarno Laitinen on kirjoittanut useita kirjoja. Niissä on käsitelty mm. talousrikollisuutta Suomessa, aihetta, josta ei juuri kukaan ollut aikaisemmin kirjoittanut. Kremlin kellokkaat (1983) käsitteli ulkopolitiikkaa ja sen käyttämistä sisäpolitiikan välineenä. Aarno Laitinen opiskeli venäjää viitenä kesänä Moskovassa. Tänään venäjän kieleen tulisi Suomessa panostaa. Venäjää luetaan vapaavalintaisena enemmän Ruotsissa ja Norjassakin kuin Suomessa. Koulun antamat eväät elämää varten olivat aikanaan varsin puutteellisia tai jopa vääriä. Opettaja pelotteli koululaisia sillä, että he joutuvat Wärtsilän telakalle töihin, elleivät opi kunnolla saksaa. Ruumiillisella työllä pelottelu oli yleisesti koulun arkea tämänkin kirjoittajalle. Aarno Laitinen on avustanut Katajanokan Kaiku -lehteä useina vuosina. Tätä artikkelia varten esittämiini kysymyksiini sain vastaukset, joissa on Aarno Laitisen tavaramerkki, persoona ja laaja tietotaso sekä ennakkoluulottomuus. Vastaukset ovat realistisia, mielenkiintoisia, yllättäviä ja pirullisiakin. Katajanokan hyvät ja huonot puolet? Miten päädyit puolisosi kanssa katajanokkalaiseksi? - Katajanokka on kuin kirkonkylä kaupungin kyljessä, on merta ja kauniita jugend-taloja, tori ja halli lähellä. Olin matkoilla, kun kiinteistövälittäjä houkutteli vaimon katsomaan asuntoa, johon hän mieltyi. Miehellähän on perheessä oikeus esittää vain lyhyitä
