Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on
ULLA SIIMES toiminnanjohtaja Lastensuojelun Keskusliitto
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on monien haasteiden edessä. Koronapandemian jälkihoito sekä hyvinvointialueuudistus ovat mahdollisuuksia nostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi keskiöön. Se on niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin kannattavaa.
K
oronapandemia on vaikuttanut ja vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin monin tavoin. Kriisillä on saattanut olla hyviä vaikutuksia; kiireinen lapsiperhearki on saattanut rauhoittua ja perheiden yhteinen aika lisääntyä. Monet selvitykset piirtävät tilanteesta kuitenkin tummahkoa kuvaa. Kriisi uhkaa lisätä lasten ja nuorten eriarvoisuutta, lasten, nuorten ja perheiden tuen ja avun saanti on saattanut olla hidasta, poikkeusolot ovat luoneet turvattomuutta ja ahdistusta, mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja vertaissuhteet ovat kaventuneet. Poikkeusolojen aikana lastensuojeluilmoitusten määrä vähentyi, vaikka todennäköisesti lastensuojelun tarve ei vähentynyt. Koronakriisi ja poikkeusajat näkyivät selkeimmin lasten ja nuorten arjessa. Heidän äänensä on kriisin keskellä kuitenkin hukkunut eivätkä lapset ja nuoret ole välttämättä saaneet riittävästi tietoa pandemiasta, sen seurauksista ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Moni lapsi ja nuori kokee jääneensä ilman ymmärrystä ja tarvittavaa tukea. Koronan jälkihoidossa onkin ensiarvoisen tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta sekä uskoa tulevaisuuteen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen pandemian jälkeen vaatii pitkäjänteisiä toimia ja kaikkien toimijoiden yhteistä työtä. Valtion ja kuntien lisäksi kansalaisjärjestöillä, seurakunnilla, yrityksillä ja muilla toimijoilla on jokaisella oma tärkeä tehtävänsä hyvinvoinnin ja lapsen oikeuksien toteutumisen edistämisessä. Selvää on, että tämä työ vaatii myös voimavaroja.
pandemian ja sen jälkihoidon kanssa on yhteiskunnallemme iso haaste. Hyvinvointialueiden valmistelutyö sekä aluevaalit ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta keskeisiä valintojen ja vaikuttamisen paikkoja. Hyvinvointialueet on tehtävä heti alusta alkaen lapsen oikeuksia vahvistaviksi. Huolellinen työ nyt takaa sen, että huonoja rakenteita ja päätöksiä ei tarvitse korjailla myöhemmin. On tärkeää, että lapsen oikeuksia vahvistavat käytännöt – lapsivaikutusten ar-
viointi ja lapsibudjetointi – otetaan käyttöön heti hyvinvointialueiden käynnistysvaiheessa, jotta niistä syntyy pysyvä osa valmisteluja päätöksentekorakenteita. Lapsivaikutusten arviointi on kenties tärkein toimintatapa, jolla hyvinvointialueet voivat varmistaa, että niiden päätökset ja toiminta edistävät lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsibudjetointi taas on tärkeä tiedolla johtamisen väline. Sen avulla tuotetaan tietoa julkisten varojen kohdentumisesta lapsiin sekä siitä, ovatko taloudelliset panostukKuva: Martti Leppä
Lapsen oikeudet hyvinvointialueilla Pandemian jälkihoidon rinnalla valmistellaan kovalla vauhdilla hyvwinvointialueuudistusta. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät, mutta toteuttaminen rinnakkain korona-
6
Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto.
