Nepsy -työyhteisövalmennus Heinäsalmikodin henkilökunnalle

SEIJA TUOMISTO KM, erityisopettaja, Nepsy- työyhteisövalmennus työnohjaaja Ammattiopisto Luovi

Heinäsalmikodin henkilökunnalle

Timppa on nuori mies, jonka arkielämän taidot ovat puutteellisia. Hänen on vaikea toimia ryhmässä ja jopa tavalliset ruokailutilanteet ovat haasteellisia. Timppa on hyvin impulssiherkkä ja arvaamaton. Hän saattaa hermostua pienestäkin asiasta ja kukaan ei osaa sanoa, mistä on kyse. Koska Timpalla on monenlaisia aistiherkkyyksiä, voidaan vaan arvailla, että kovat äänet tai joku muu syy saa hänet pois tolaltaan. Pulmat ovat suuria myös koulussa. Timppa ei sopeudu työskentelemään ryhmässä ja hänen keskittymisensä riittää vain tosi pieniin asioihin. Timpalla on myös vahvuuksia. Hän on utelias ja kiinnostunut monista asioista. Timppa yllättää usein tiedoillaan ja hän huomaa helposti pienet yksityiskohdat. Hyvänä hetkenä Timppa on hyvin viehättävä ja huumorintajuinen nuori mies.”

Mistä Timpan kohdalla on oikein kyse? Kyse voi olla neuropsykiatrisista häiriöistä, joista käytetään lyhennettä Nepsy. Neuropsykiatriset häiriöt ovat varhaislapsuudessa todettuja neurobiologisia häiriöitä, jonka ihminen saa syntymälahjanaan. Ne ovat usein myös perinnöllisiä. Tyypillisimpiä neuropsykiatrisia diagnooseja ovat ADHD, ADD, autismin kirjo ja lukivaikeus. Neuropsykiatriset häiriöt näkyvät kolmella käyttäytymisen osa-alueella: kognitio eli älykkyys, tunteet ja toiminnanohjaus. Yhteistä neuropsykiatrisille häiriöille ovat toiminnanohjauksen pulmat.

Auta Lasta ry:n ylläpitämässä lastensuojeluyksikössä Heinäsalmikodissa pidettiin henkilökunnalle kevään ja syksyn 2021 aikana työyhteisövalmennus Ammattiopisto Luovin asiantuntijapalveluiden toimesta. Valmennuksessa perehdyttiin Nepsy-häiriöihin viidestä eri näkökulmasta, ja se toteutettiin neljänä perjantaina. Koulutuksen aikana opiskeltiin teoriaa, mutta myös tehtiin käytännön dialogisia harjoituksia liittyen Nepsy-häiriöihin. Työyhteisövalmennuksen tavoitteena oli miettiä, millä kaikilla tavoilla voidaan tukea, auttaa ja ohjata nuorta, jolla on neuropsykiatrisia häiriöitä. Seija Tuomisto, KM, erityisopettaja, työnohjaaja.

Jotta voidaan ymmärtää neuropsykiatrisia häiriötä, on ensin tiedettävä, miten ihmisen normaali aivojen kehitys toteutuu. Ihmisen aivoissa kehittyy viimeisenä itseohjautuvuus, ja kehittyminen voi jatkua jopa 30-ikävuoteen saakka. Kehittyminen on yksilöllistä, mutta säännönmukaista normaalissa kehityksessä. Pieni lapsi harjoittelee itsesäätelyä 0–6 ikävuoden ajan. Hän tarvitsee rinnalleen aina aikuisen, joka huolehtii ja valvoo, ettei lapsi tee jotakin arvaamatonta. Itsesäätelyvaihe kehittyy hoivan avulla. Alakoulusta yläkouluun lapsi opettelee asioita toiminnanohjauksen avulla. Nuori oppii mallista. Häntä ohjataan ja neuvotaan ja näiden apujen avulla nuori oppii työskentelemään itsenäisesti. Kun nuori on saavuttanut toiminnan ohjauksen vaiheen, hän voi siirtyä metakognition vaiheeseen, jossa hän pystyy ajattelemaan järkevästi, tekemään ratkaisuja ja toimimaan itsenäisesti. Yleensä nuoret saavuttavat tämän vaiheen perusopetuksen jälkeen. On kuitenkin muistettava, että nuori ei opi metakognition menetelmin asioita, jos hän ei ole saavuttanut toiminnanohjauksen vaihetta. Jos nuorella on Nepsy-haasteita, aivojen kehitys ei kulje normaalin kehityskaaren mukaan. Siinä voi olla suuresti vaihtelua ja haasteita. Siksipä nuoren kanssa työskentelevien

Ajan strukturointi helpottaa arkea.

henkilöiden on tiedettävä, missä kehityksen kohdassa nuori on, jotta hän saa oikeanlaista ohjausta arkielämässä ja opinnoissa.

Nepsy-henkilöille yhteistä ovat toiminnanohjauksen haasteet. Pulmana voi olla tehtävän aloittaminen, itse tehtävä, tehtävän loppuun saattaminen sekä impulssien hallinta. Nuorta ohjaavan henkilön on selvitettävä, mikä toiminnanohjauksen pulma nuorella on vai onko kyse kaikista osa-alueista. Kun tämä tiedetään, voidaan auttaa. Toiminnanohjausta voidaan ohjata monin tavoin. Monet hyötyvät kalenterin käytöstä, kirjallisista ohjeista, tilan tai asioiden strukturoinnista sekä yhdessä tekemisestä. Jollekin nuorelle huoneen siivoaminen voi olla ylipääsemätön haaste, koska hän ei tiedä, mistä aloittaisi. Kun toiminnanohjauksesta kärsivälle nuorelle tehdään huoneen siivousohje, hän kykenee suoriutumaan tehtävästä. Ohjeesta ei ole haittaa kenellekään, joten olisi tärkeää, että myös kouluissa tehtäisiin lukusuunnitelmia kokeita varten ja käytettäisiin toiminnanohjauksen menetelmiä opetuksessa ja ohjauksessa mahdollisimman paljon.

Valmennuksessa käsiteltiin myös dialogista kohtaamista. Dialogisen kohtaamisen periaatteisiin kuuluvat kuunteleminen, kuulluksi tulemisen kokemus, toisen kunnioittaminen, tasavertaisuus ja ei-tietämisen periaate. Tutkimukset osoittavat, että kuuntelemisen avulla henkilö voi saada kuulluksi tulemisen kokemuksen. Kuulluksi tulemista tarvitsevat kaikki. Siksipä nuoren kuunteleminen on niin tärkeää. Nuori on arvokas, hänen mielipiteensä saa tulla kuulluksi ja hänen ajatuksiaan tulisi osata huomioida. Valmennuksessa harjoittelimme dialogista kohtaamista. Puhuimme vuorotellen, emme keskeyttäneet toisen puhetta, kuuntelimme intensiivisesti ja opimme toisten ajatuksista. Jotta voi toimia dialogisesti nuoren kanssa, on ensin opittava itse toimimaan dialogisesti.

Nepsy-nuoren käyttäytyminen herättää tunteita. Negatiivisen tunteen kierre on vaikea pysäyttää, jos ei tiedä, mitä tehdä. Opiskelimme myönteisten ja negatiivisen tunteiden mekanismeja. Myönteiset tunteet lisäävät näkökulmia, levittävät hyvää ja nostattavat yhteishenkeä. Siksipä esimerkiksi huumoria kannattaa viljellä, koska se usein herättää myönteistä tunnetta iloa. Negatiivinen tunne taas kapeuttaa ajatuksiamme ja näkökulmamme vähenevät. Siksipä on tärkeää käydä läpi, mistä negatiivinen tunne syntyi ja todeta asia ääneen. ”Tänään tulin vihaiseksi siitä, kun nuori valehteli minulle.” Jos asian läpikäyminen ei auta, silloin työkaveri tai esihenkilö voi tulla avuksi ja kuunnella sinua tunteittesi kanssa. Positiivinen työyhteisö on sellainen, jossa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja tunteiden kanssa voidaan työskennellä.

Nepsy-valmennuksen viimeinen näkökulma oli vahvuuksiin perehtyminen. Kun saamme työskennellä omien ydinvahvuuksien alueella, tunnemme osaavamme erilaisia asioita paremmin. On tärkeää olla tietoinen omista vahvuuksistaan ja hyödyntää niitä omassa elämässään ja työssään. Nepsy-nuoret ovat usein kuulleet heikkouksistaan, mutta harvemmin vahvuuksistaan. Koulutuksessa kävimme läpi vahvuusajattelua, ja jokainen sai tehtäväkseen käydä “osaamisen käden” läpi oman ohjattavansa kanssa. Osaamisen käsi sisältää nuoren tietoa, taitoa, kokemuksia, verkostoja ja muita myönteisiä asioita. Kun voimme rakentaa elämäämme vahvuuksien varaan, ihmisen itsetunto sekä minäpystyvyys vahvistuvat. Mitä vahvempi itsetuntemus on, sitä paremmin osaamme myös tarttua heikkouksiin ja harjoitella niiden vahvistamista.

Sain olla kouluttajana Nepsy- työyhteisövalmennuksessa Heinäsalmikodissa. Henkilökunta oli kiinnostunut ja motivoitunut oppimaan. He harjoittelivat, pohtivat sekä reflektoivat yksin, pareittain ja ryhmissä Nepsy-asioihin liittyviä teemoja. Konkreettisten esimerkkien ja dialogisten menetelmien avulla saatiin lisää tietoa, kokemuksia ja ajatuksia mietityttävistä asioista. Jokainen työntekijä mietti myös omaa toimintaansa. Millaisia pieniä tekoja jokainen voi tehdä yksin tai työyhteisönä, jotta voidaan olla avuksi Nepsy-nuorelle? Valmennus oli työyhteisön prosessi, mutta myös jokaisen henkilökohtainen matka ymmärryksen lisääntymiseen neuropsykiatrisista häiriöistä ja sen myötä myös kasvu omaan itsetuntemukseen.

Kiitollisena huikeasta oppimiskokemuksesta,

Seija Tuomisto KM, erityisopettaja, työnohjaaja Ammattiopisto Luovi