Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on

Koska lapset ovat tärkeintä,

mitä meillä on ULLA SIIMES toiminnanjohtaja Lastensuojelun Keskusliitto

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on monien haasteiden edessä. Koronapandemian jälkihoito sekä hyvinvointialueuudistus ovat mahdollisuuksia nostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi keskiöön. Se on niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin kannattavaa.

Koronapandemia on vaikuttanut ja vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin monin tavoin. Kriisillä on saattanut olla hyviä vaikutuksia; kiireinen lapsiperhearki on saattanut rauhoittua ja perheiden yhteinen aika lisääntyä. Monet selvitykset piirtävät tilanteesta kuitenkin tummahkoa kuvaa. Kriisi uhkaa lisätä lasten ja nuorten eriarvoisuutta, lasten, nuorten ja perheiden tuen ja avun saanti on saattanut olla hidasta, poikkeusolot ovat luoneet turvattomuutta ja ahdistusta, mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja vertaissuhteet ovat kaventuneet. Poikkeusolojen aikana lastensuojeluilmoitusten määrä vähentyi, vaikka todennäköisesti lastensuojelun tarve ei vähentynyt.

Koronakriisi ja poikkeusajat näkyivät selkeimmin lasten ja nuorten arjessa. Heidän äänensä on kriisin keskellä kuitenkin hukkunut eivätkä lapset ja nuoret ole välttämättä saaneet riittävästi tietoa pandemiasta, sen seurauksista ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Moni lapsi ja nuori kokee jääneensä ilman ymmärrystä ja tarvittavaa tukea. Koronan jälkihoidossa onkin ensiarvoisen tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta sekä uskoa tulevaisuuteen.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen pandemian jälkeen vaatii pitkäjänteisiä toimia ja kaikkien toimijoiden yhteistä työtä. Valtion ja kuntien lisäksi kansalaisjärjestöillä, seurakunnilla, yrityksillä ja muilla toimijoilla on jokaisella oma tärkeä tehtävänsä hyvinvoinnin ja lapsen oikeuksien toteutumisen edistämisessä. Selvää on, että tämä työ vaatii myös voimavaroja.

Lapsen oikeudet hyvinvointialueilla Pandemian jälkihoidon rinnalla valmistellaan kovalla vauhdilla hyvwinvointialueuudistusta. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät, mutta toteuttaminen rinnakkain koronapandemian ja sen jälkihoidon kanssa on yhteiskunnallemme iso haaste. Hyvinvointialueiden valmistelutyö sekä aluevaalit ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta keskeisiä valintojen ja vaikuttamisen paikkoja.

Hyvinvointialueet on tehtävä heti alusta alkaen lapsen oikeuksia vahvistaviksi. Huolellinen työ nyt takaa sen, että huonoja rakenteita ja päätöksiä ei tarvitse korjailla myöhemmin. On tärkeää, että lapsen oikeuksia vahvistavat käytännöt – lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi – otetaan käyttöön heti hyvinvointialueiden käynnistysvaiheessa, jotta niistä syntyy pysyvä osa valmistelu- ja päätöksentekorakenteita.

Lapsivaikutusten arviointi on kenties tärkein toimintatapa, jolla hyvinvointialueet voivat varmistaa, että niiden päätökset ja toiminta edistävät lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsibudjetointi taas on tärkeä tiedolla johtamisen väline. Sen avulla tuotetaan tietoa julkisten varojen kohdentumisesta lapsiin sekä siitä, ovatko taloudelliset panostuk-

Kuva: Martti Leppä

set ja niiden kohdentuminen linjassa lapsen oikeuksien sekä lasten hyvinvoinnille asetettujen tavoitteiden kanssa.

Toimivat ja vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden palvelut Meille lasten ja perheiden parissa työskenteleville on selvää, että lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on paljon kehittämistarpeita. Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä on tilaisuus tehdä asioita aiempaa paremmin. Lasten ja perheiden palveluiden ja tuen on muodostettava eheä ja toimiva kokonaisuus, jossa perus- ja erityispalvelut ovat kiinteässä yhteistyössä keskenään. Palvelu ja tuki toteutuvat lähellä lapsia ja perheitä, ja niiden kehittämisessä lapset ja perheet ovat itse mukana.

Lasten ja perheiden palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta ei voi korostaa liiaksi ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea. Palvelua tulee saada silloin, kun avun tarve on, ja palvelun tulee vastata perheiden tarpeita. Erityiseksi tarkastelun kohteeksi tulisi ottaa teini-ikäiset ja heidän perheensä, sillä nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat huonosti heidän tarpeisiinsa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne on hälyttävä. Niin kouluterveyskysely kuin arkikokemuskin kertovat, että lapsilla ja nuorilla on kaikkialla Suomessa vaikeuksia päästä tarvitsemiensa mielenterveyspalveluiden piiriin. Erikoissairaanhoito ei pysty vastaamaan palvelutarpeeseen. Sinne ohjautuu paljon lapsia ja nuoria, joita voitaisiin auttaa kevyemmillä, perustason mielenterveyspalveluilla. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita täytyykin tarjota esimerkiksi osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa koulujen ja oppilaitosten arjessa.

Perhekeskus on keino sovittaa yhteen lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien sivistyspalvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävän HYTE-toiminnan sekä järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen toiminnat. Jokaisella hyvinvointialueella on jo perhekeskustoimintaa ja on tärkeää, että uudet hyvinvointialueet sitoutuvat sen kehittämiseen.

Lastensuojelun asiakkaat ovat usein monella tavalla haavoittuvassa asemassa. Jotta lastensuojelun laatuun on mahdollista kiinnittää huomiota ja jotta työ toteutuu eettisesti kestävällä tavalla, on lastensuojelun sosiaalityön henkilöstöresurssien turvaaminen hyvinvointialueilla tärkeää. Jos lastensuojelussa päädytään sijoittamaan lapsi sijaishuoltoon, täytyy lapsen saada turvallista ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavaa sijaishuoltoa. Hyvinvointialueilla täytyy varmistaa, että jokainen lapsi saa laadukasta huolenpitoa mm. huolehtimalla siitä, että palvelujen hankinnat perustuvat laatukriteereihin.

Lähtökohdiksi osallisuus ja moninaisuus Niin hyvinvointialueuudistuksessa kuin koronapandemian jälkihoidossakin on huolehdittava siitä, että kehittämisen lähtökohdaksi otetaan lasten moninaisuus ja perheiden monimuotoisuus. Ymmärryksen lisääminen perheiden monimuotoisuudesta tietoa keräämällä sekä lasten ja perheiden osallisuutta lisäämällä auttaa vahvistamaan palvelujen yhdenvertaisuutta ja kohdistamaan palveluita oikein.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus kertoa mielipiteensä heitä koskeviin asioihin. On tärkeää kuulla lapsia ja nuoria ryhmänä heitä koskevissa asioissa, mutta yhtä tärkeää on kuulla yksittäisiä lapsia, nuoria ja perheitä heitä koskevissa asioissa. Haavoittavassa asemassa olevien lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on erityisen tärkeää varmistaa. Järjestöt hyvinvoinnin tekijöinä Järjestöjen merkitys lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille on kiistaton. Hyvinvointialueuudistuksessa on mahdollista entisestään vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen asemaa. Osa järjestöistä toimii jatkossakin kuntatasolla, tiiviissä yhteistyössä kuntiin jäävän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja palveluiden kanssa. Osa järjestöistä solmii kumppanuuksia hyvinvointialueiden kanssa. Järjestöjen toiminnalle on luotava rakenteet, ja sitä on koordinoitava niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Järjestöt tarvitsevat jatkossa sekä kuntien että hyvinvointialueiden toiminnallista ja taloudellista tukea. Järjestöt on otettava alusta lähtien hyvinvointialueiden rakennustyöhön mukaan, jotta järjestöjen tarjoamat, ihmisille tärkeät palvelut eivät heikkene tai keskeydy. Yhteistyö on rakennettava ja kumppanuuksia on solmittava nyt, ei vasta sitten, kun toiminta siirtyy hyvinvointialueille.

Lapset ja nuoret keskiöön Lapsuus on tässä ja nyt. Se, mikä meille aikuisille näyttäytyy parin vuoden ”haasteelliselta korona-ajalta”, on lapselle ikuisuus. Emme voi ajatella, että korjaamme pandemian aiheuttamaa hyvinvointivajetta ”tulevaisuudessa” tai, että rakennamme lasten ja perheiden palveluita hyvinvointialueille ”pitkällä tähtäimellä”. Lapselle tai nuorelle, joka ei saa tarvitsemaansa apua, tukea tai palvelua juuri silloin, kun sitä tarvitsee, viiveellä voi olla ratkaiseva merkitys hänen hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa näkökulmasta. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on keskityttävä tänään. •