Perhehoitoa perheiden omassa kodissa, sijaisperheessä ja tukiperheissä

Perhehoitoa perheiden omassa kodissa, sijaisperheessä ja

tukiperheissä ANNE-MARIA TAKKULA perhehoidon yhteyspäällikkö Auta Lasta ry

Auta Lasta ry teki järjestön 50-vuotis juhlavuotenaan 2019 juhlapäätöksen aloittaa perhehoidon kehittäminen järjestön palvelutuotannossa. Toiminnan kehittämisen aloitti erityissosiaalityöntekijä YTL Kaisa Vuolukka. Perhehoidon kehittäminen aloitettiin perinteisen sijaisperhetoiminnan käynnistämisenä, perhehoitajien valmentamisella. Ensimmäinen valmennettu sijaisperheiden ryhmä valmistui pride-valmennuksesta helmikuussa 2020. Valmennuksesta vastasivat sosiaalityöntekijät Kaisa Vuolukka ja Anne-Maria Takkula. Molemmat ovat toimineet perhehoitajien valmentajina 2010-luvulta alkaen.

Kehittämisen alkuvaiheessa syntyi myös idea kotiin annettavan, osavuorokautisen perhehoidon järjestämisestä. Vuodesta 2016 STEA:n rahoituksella toiminut Lapsirikas-toiminta antoi kokemuksen lapsiperheiden lisääntyvästä tuen tarpeesta arjessa Oulun ja Raahen seutukunnan alueella. Ennaltaehkäisevän ja perhetyön välimaastossa oli hankekokemuksen perusteella palveluissa aukko, josta perheet putoavat helposti palveluiden ulkopuolelle. Lapsirikas-toiminnan hankeaikana tehtiin useita laajoja lapsiperhekyselyitä, joissa tämä perheiden kokemus tuli selkeästi esille. Perheet kokivat saavansa arjen tukea riittämättömästi ja liian lyhytaikaisesti. Perheet toivat esille sen, että kokonaisvaltaisen kotiin annetta-

Kuva: Jaakko Mylly.

Perhehoidon yhteyspäällikkö Anne-Maria Takkula, perhehoitaja Anne Härmä, toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tulosaluejohtaja Elisa Roimaa.

van tuen puute oli johtanut perheenjäsenten hakeutumiseen viimesijaisiin palveluihin, kuten mielenterveyspalveluihin ja lastensuojelun asiakkaiksi.

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perhe- ja psykososiaalisten palveluiden tulosaluejohtaja Elisa Roimaa haastoi jo vuonna 2019 Auta Lasta ry:tä pilotoimaan kotiin annettavaa perhehoitoa alueellaan. Hän kertoi tämän olleen hänen haaveensa siitä lähtien kun perhehoitolakia uudistettiin. Raahen esimiehet Elisa Roimaa ja Saana

Kuva: Pertti Kukkonen Savelan tekivät Auta Lasta ry:n työryhmän kanssa valmistelutyötä kotiin annettavan perhehoidon valmistelussa vuosien 20192020 aikana. Syksyllä 2020 Kaisa Vuolukka ja sosiaalityön tekijä Päivi Kvist valmensivat ensimmäisen ryhmän perhehoitajia Raahessa. Valmennukselle luotiin ensimmäinen malli tälle perhehoitajan tehtävälle. Anne-Maria Takkula siirtyi Lapsirikas-toiminnasta perhehoidon yhteyspäälliköksi vuoden 2021 alussa. Kotiin annettava perhehoito käynnistyi Raahessa maaliskuussa. Oulussa aloitetiin samalla toisen ryhmän valmennus. Kotiin annettavan, osavuorokautisen perhehoidon perhehoitajia on valmennettu tähän mennessä 17 perhehoitajaa. Toiminnan piirissä on ollut vuoden 2021 aikana yhteensä 16 perhettä. Sopimukset ovat olleet eri pituisia. Enimmillään tähän mennessä on tehty perhehoitoa maalliskuusta 2021 alkaen jopa 30 tuntia viikossa. Toiminta on ollut vilkasta Raahen seutukunnan alueella. Raahen seutukunnassa perhehoitajia on toiminut myös perheissä perhehoitajasopimuksella kokoaikaisesti. Osa perhehoitajista on toiminut tehtävässä itselleen sopivalla tuntimäärällä.

Pertti Kukkonen, Anne-Maria Takkula, Marika Poukkula ja Anne Härmä Perhehoidon päivillä Peurungalla 3.4.10.2021 MARIKAN JA ANNEN MATKA KOTIIN ANNETTAVAN, OSAVUOROKAUTISEN PERHEHOIDON TEHTÄVÄÄN LAPSIPERHEILLE Osa-aikaista hoivatyötä kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kanssa

Auta Lasta ry aloitti perhehoidon tuottamisen syksyllä 2019.

tehnyt raahelainen Marika Poukkula kaipasi uutta kipinää työelämäänsä. Kun hän kuuli syksyllä 2020, että kotipaikkakunnalla Raahessa aletaan kouluttaa perhehoitajia aivan uudenlaiseen tehtävään, hän päätti tarttua tilaisuuteen. – Minulla on itsellä iso perhe, olen kokenut elämässä monenlaista ja haluaisin kovasti auttaa lapsiperheitä varsinkin sellaisissa asioissa, joihin olisin itsekin kaivannut joskus tukea. Tämä tuntui juuri sopivalta vaihtoehdolta, Marika kertoo.

Hän hakeutui Auta Lasta ry:n järjestämään perhehoitajien valmennukseen, johon osallistui myös puolentusinaa muuta kiinnostunutta, myös Anne Härmä. Hän on Marika Poukkulan tavoin ollut alkuvuodesta ensimmäisten joukossa viemässä Raahen ja naapurikuntien perheisiin tätä uutuutta, avohuollon tukipalveluna annettavaa perhehoitoa asiakkaiden kotona.

Myös Anne Härmä on kaivannut muutosta elämäntilanteeseensa. Takana on parikymmentä vuotta kaupan alan työtä samassa työpaikassa, eikä työ ole tuntunut riittävän antoisalta. Sitten paikallislehdestä silmiin osui mainos valmennuskurssista, ja Anne päätti mennä sinne miehensä kanssa. – Olin jo pidemmän aikaa halunnut auttaa ihmisiä, mutta en vain ollut keksinyt sopivaa tapaa. Valmennuksessa alkoi heti tuntua mahtavalta: ”Vau, tässä se nyt voisi olla!” Elämänkokemusta on ehtinyt karttua tällaista hommaa varten, ja nyt kun omat lapset ovat isoja, aikaakin on hyvin, Anne Härmä sanoo.

Marika Poukkula, Anne Härmä ja muut Raahen seudun uudet perhehoitajat käyvät lapsiperheiden kotona auttamassa arkiaskareissa sekä tukemassa perheiden jaksamista ja esimerkiksi erityislasten kasvatusta. Oikeus palveluun voi syntyä joko lastensuojelun, vammaispalvelujen tai sosiaalihuollon tarpeiden perusteella. Perhehoitajan tehtävä on arjen rinnalla kulkijan tehtävä arjessa. Perheessä pitkään toimiessa syntyy luottamussuhde, joka on auttanut jo nyt monia perheitä uusien palveluiden piiriin. Luotettavalle arjen tukijalle on helppo puhua syvimmistä tunnoista. Perheen kokonaistilanne ja jokaisen yksilöllinen tarve tulee myös helpommin näkyville.

Tuen tarpeen määrä ja sisältö mietitään aina tapauskohtaisesti: perhehoitaja voi olla perheen tukena vaikkapa parikymmentä tuntia viikossa puolen vuoden ajan tai kahdeksan tuntia joka arkipäivä muutaman viikon jakson.

Myös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perhe- ja psykososiaalisten palveluiden tulosaluejohtaja Elisa Roimaa toteaa, että kotona annettavalla perhehoidolla pyritään vastaamaan nimenomaan sellaisiin tuen tarpeisiin, joihin muut lapsiperheiden kotipalvelut ja perhetyö saattavat tuntua liian virallisilta.

Uutuuden ei ole kuitenkaan tarkoitus korvata muita perhetyön muotoja, vaan se on yksi lisä perheiden ennaltaehkäisevien tukipalveluiden kirjoon. Roimaa puhuu arjessa rinnalla kulkemisesta ja yhdessä tekemisestä, jossa lähtökohtana ei niinkään ole arvioida sitä, tapahtuvatko asiat perheessä niin sanotusti oikein. – Ohjausta ja neuvontaa voi toteuttaa monella tavalla. Joku on kysynyt minulta, onko tämä nyt sellaista kuin tv:n Supernanny-ohjelmassa. Olen todennut, että ei, mutta... On tässä vähän sitä samaa: Kun perhehoitaja viettää aikaa lapsen kanssa, hän saattaa huomata paremmin kuin väsyneet vanhemmat, mistä vaikkapa lapsen kiukku johtuu. Perhehoitaja ja vanhemmat voivat sitten pohtia yhdessä, olisiko jossain hankalassa kasvatustilanteessa ehkä parempi toimia siten kuin perhehoitaja on kokenut hyväksi, Elisa Roimaa kertoo.

SIJAISPERHEENÄ NUORUUSIKÄISELLE, TUKIPERHEENÄ SISARUKSILLE Elisa ja Marko Koskela ovat valmistuneet Auta Lasta ry:n perhehoidon sijaisvanhempien ensimmäisestä valmennusryhmästä helmikuussa 2020. Koskelan perhe asuu Oulunsalossa tilavassa omakotitalossa, jossa on iso piha lasten leikkiä ja temmeltää. Koskelan perheessä on tällä hetkellä sijoitettuna nuori, ja he toimivat myös tukiperheenä yhteensä seitsemälle lapselle kahdesta perheestä.

Valmius ryhtyä nuoruusikäiselle sijaisvanhemmaksi kypsyi vähitellen. Alun perin ajatus oli nuoremmasta lapsesta. Elisalla ja Markolla on elämänkokemusta omassa perheessä nuoren vanhempana toimimisesta. Nuoren sijoitus on vaatinut vahvaa yhteistyötä lapsen oman sosiaalityöntekijän, nuoren syntymävanhempien sekä perhehoidon tuen kanssa. Luottamus ja ymmärrys nuoreen on syntynyt vähitellen. Elisa ja Marko ovat sitä luoneet rauhallisesti ja määrätietoisesti. Vahva kunnioitus nuoren syntyvanhempia kohtaan on heijastunut koko sijoituksen ajan positiivisesti.

Kahden sisarussarjan tukiperheenä toimiminen tuo kahtena viikonloppuna vilskettä Koskelan perheeseen. Perhehoitajat haluavat antaa lasten tukiviikonloppuina kokemuksen selkeärytmisestä yhdessä olemisesta. Perheen toiminnallinen pihapiiri antaa lapsille mahdollisuuden tehdä kaikkea mukavaa. Välillä lapset ovat päässeet perheen mukana reissuille, joissa on päästy retkeilemään, laskettelemaan ja hiihtämään. Tavallinen yhdessä tekeminen on ollut viikonlopuissa tärkeintä.

Elisa ja Marko Koskela pitävät tärkeänä perhehoitajien työnohjausta ja täydennyskoulutusta. Pride-koulutuksen he kokevat erityisen tärkeänä perhehoitajana toimimiseen. Molemmat ovat todenneet, että valmennuksen kaltaisen koulutuksen olisi hyvä käydä kaikkien lasten vanhempien. Elisa toteaa täydennyskoulutuksista, että ne ovat antaneet hänelle paljon. Vuorivaikutteisuus koulutuksissa on hänen mielestään erittäin antoisaa. •