Ekologiset arvot omassa elämässäni On tosiasia, että ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisimmista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa jo nyt, myös meillä Suomessa. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi arviolta 2,5 astetta - jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle. Ilmastonmuutos ahdistaa ihmisiä - myös minua. Usein tulee ajatelleeksi, mihin ilmaston lämpeneminen lopulta johtaa ja millainen maailma on esimerkiksi 50 vuoden kuluttua. On selvää, että konkreettisia toimia tarvitaan puheiden sijaan ja myös yksittäisen ihmisen teoilla ja valinnoilla on merkitystä. Ihmiset ovat skeptisiä tämän asian suhteen esimerkiksi tuoreen HS gallupin mukaan, mutta jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, muutosta ei ainakaan synny. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on helppo vastuullisuusteko. Lajittelemalla annat roskalle uuden elämän, sillä lajitelluista jätteistä tehdään uusia tuotteita. Siten vähennät sekajätteen määrää ja pidät arvokkaat luonnonvarat kierrossa. Lajittele aina erikseen biojäte, paperi, kartonki, pahvi, metalli, lasi ja muovi. Toimita vaaralliset jätteet ja SER asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Huolellisen lajittelun ja kierrättämisen jälkeen jäljelle jäävä jäte on sekajätettä, joka voidaan hyödyntää energianlähteenä. Jokainen voi kierrättää - se on helppoa, kun sen ottaa tavaksi ja rutiiniksi. Meillä on kotona ulkokatoksessa roskalaatikot eri jätteille: löytyy biojätettä, paperin-, lasin-, muovin- ja metallinkeräystä. Usein kerros- ja rivitalojen pihalta löytyykin roskakatoksista omat lajittelupisteet kullekin jätteelle. Mielipiteeni on, että on puhdasta välinpitämättömyyttä ja laiskuutta, jos ei viitsi lajitella roskiansa. Netissä voi testata, osaatko heittää kodissa lojuvat jätteet oikeaan astiaan, esim. martat.fi/lajittelu-ja-kierratys.
Ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Koko maailmassa noin 30% kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa tuhlataan vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa ja pelkästään kotitalouksissa yli 100 miljoonaa kiloa. Henkilöä kohti heitämme ruokaa pois 20-25 kiloa vuodessa. Olen todennut, että oman jääkaapin sisältöä kannattaa säännöllisesti seurata! Saisiko aineksista kasaan vielä aterian tai kaksi? Vaikka päiväys olisikin jo ohitettu, maistamalla tai haistamalla voi tarkistaa käyttökelpoisuuden. Edellisen päivän tähteistä syntyy ”tuunaamalla” ihan maistuva ateria. Myös pakastinta ja sen antimia on aika ajoin seurattava. Ennen kauppaan lähtöä kannattaa miettiä ostoslista ja kuten tiedämme: nälkäisenä ei kannata mennä ruokaostoksille. Pienellä vaivalla saa ruokahävikin pysymään aisoissa ja samalla ”kukkaro kiittää”. Naudanliharuokien ilmastokuormitus on noin nelinkertainen kasvisruokiin verrattuna. Lihoissa on kuitenkin eroa: kanan- ja porsaanlihan ilmastokuormitus on yli puolet pienempi kuin naudanlihan. Lihan kulutusta voi vähentää pikkuhiljaa, esim. pienentämällä liha-annosten kokoja ja suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen. Oiva vaihtoehto on korvata lihaa lähivesien kalalla. Kasvikset saavat koko ajan enemmän suosiota; esimerkiksi ravintoloissa on yleisesti tarjolla kasvisruokaa, lehdissä runsaasti kasvisruoka reseptejä ja television kokkiohjelmista saa hyviä vinkkejä maistuviin kasvisruokiin. Tiesitkö, että punaisesta lihasta kertyy elimistöön karsinogeenejä eli syöpää aiheuttavia aineita. Runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio lisää myös mm. sepelvaltimotaudin, lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Mielestäni jokaisen olisi syytä miettiä kohdallaan tottumuksiaan ja tapojaan lihansyönnin suhteen. Pienillä muutoksilla voi saada lopulta paljon aikaan!
34
