Pohjois-Satakunnan Jätteenkäsittely Oy

Jätehuollon tarkoituksena on edistää jätteiden kierrätystä ja ehkäistä jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa sekä terveydelle että ympäristölle. Kuntien vastuulla on järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä yhdyskuntajätteen käsittely. Kankaanpään kaupungin omistama Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy ylläpitää kattavaa hyötyjätteiden keräysverkostoa ja Kooninkeitaan jäteasemaa. Yhtiön toimialana on jätteidenkäsittely sekä jätteiden hyötykäytön ja kierrätyksen kehittäminen. Yhtiö on perustettu vuonna 1995.

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy toimii Kankaanpään kaupungin teknisen palvelukeskuksen yhteydessä. Marja Vaajasaari on toiminut vuodesta 2012 yhtiön toimitusjohtajana. Artikkelissa hän kertoo taustastaan ja tehtävistään. Yhteistyö Valtin kanssa on nyt kestänyt vuoden. Kuulemme, mitä kierrättäminen merkitsee kunnan näkökulmasta ja miten yhteistyö Valtin kanssa on sujunut. Miten Marja itse kierrättää ja lajittelee jätteet - siitä myös lisää jutun yhteydessä.

Esittely

Marja Vaajasaari on 62-vuotias ja hän on syntyään Kankaanpäästä. Hän on asunut Tampereella, pääkaupunkiseudulla, Kaakkois- ja Itä-Suomessa ja palannut vuonna 2002 Kouvolasta takaisin Kankaanpäähän. Marjalla on kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lapsenlasta. Harrastuksiin kuuluu puutarhanhoito, lenkkeily koiran kanssa ja perheen kanssa touhuaminen.

Marja on tullut ylioppilaaksi Kankaanpäässä ja opiskellut sen jälkeen Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1984. Hän opiskeli rakennustekniikan osastolla syventyen yhdyskuntatekniikkaan ja erikoistui geotekniikkaan.

Valmistumisen jälkeen Marja toimi Helsingissä suunnittelijana ja tutkijana VTT:llä. Sen jälkeiset tehtävät sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ovat liittyneet suunnitteluun ja rakentamiseen sekä ympäristötekniikkaan ja kunnan tekniseen toimeen. Marja muutti Kankaanpäähän vuonna 2002, jossa hänellä oli konsulttitoimisto vuoteen 2019. Kaupungin palvelukseen hän tuli vuonna 2010 määräaikaisena työntekijänä kaavapuolelle. Kesällä 2011 hänestä tuli tekninen johtaja. Vuosi sitten teknisen keskuksen nimi muuttui eli nykyään se on rakennettu ympäristö -tulosalue.

Työnkuvaan kuuluu kaupungin teknisten palveluiden kehittäminen, taloudesta vastaaminen ja esittelijänä toimiminen teknisen lautakunnan kokouksissa. Marja toimii Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy:n toimitusjohtajana eli hän vastaa jäteyhtiön johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Tekninen lautakunta on jätehuoltoviranomainen, joka vastaa päätöksistä.

Jätelainsäädännön muutos on käynnissä. Se liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. Tämän paketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleen käyttöä ja kierrätystä.

Marja kertoo: ”kierrättäminen on erinomaisen tärkeää; se vähentää jätettä eli sillä on suora vaikutus ekologisesti”. Kierrättäminen säästää luontoa ja luonnonvaroja sekä edistää kiertotaloutta, jossa jätettä ei synny ja toisen jäte on toisen raaka-aine. Kun polttoon menevän jätemäärän osuus on mahdollisimman pieni, on se myös kunnan etu. Kierrättäminen myös työllistää eli sillä on positiivinen vaikutus kuntatalouden kannalta. Kierrätyskeskus vastaanottaa SER-jätteen - se saadaan oikeaan osoitteeseen eikä muun jätteen joukkoon. Jäte voidaan sitten hyödyntää osina tai materiaalina.

Yhteistyö Valtin kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. Se on vastannut odotuksiin, mitä on ollut. Toiminta on ollut hyvin hoidettua. Uusittu kierrätyskeskus oli iso sijoitus kaupungilta ja jäteyhtiöltä (jäteyhtiön osuus 120 000,-) eli tehtiin mittavat purku- ja tilamuutostyöt, sähkötyöt ja pihan asfaltointi.

Marja mainitsee, että hyötyjätepisteiden siivottomuus harmittaa. Sinne kuulumattomat jätteet ja roskat ovat riesana. Kaupunki käy ne viikoittain läpi eli siivoamassa alueet. Tuottajayhteisöille kuuluvat pisteet eivät kuulu kaupungin tehtäviin ja ympäristön siivottomuus on näissä ongelmana. Harmillista on myös esimerkiksi keräyslasin kierrätyspisteet - jos sinne joutuu liikaa väärää tavaraa tai epäpuhtauksia, vesittää se lasin hyödyntämisen. Lasin kierrätykseen voi laittaa kaikki tyhjät ja puhtaat värilliset ja kirkkaat lasipullot ja -purkit. Sinne ei kuulu esimerkiksi kristalli, posliini, keramiikka, ikkunalasi, tuulilasit, lämpölasi ja peililasi.

Ota kierrätys ja lajittelu tavaksi!

Se vaatii hiukan vaivannäköä. Siten koti ja kaupunki pysyvät siistinä ja turvallisena, ympäristöä rasitetaan vähemmän ja maailmakin on taas pikkuisen parempi paikka elää.

Vuonna 2016 orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan, jonka seurauksena biohajoavan jätteen (biojäte, pahvi, paperi, puu) ja orgaanista ainesta sisältävän jätteen (tekstiilit, muovi) lajittelua on tehostettu koko Suomessa. Sekalainen yhdyskuntajäte hyödynnetään energiana - kaatopaikalle jätettä ei enää sijoiteta.

Uusi jätelaki (19.7.2021) vaikuttaa kaupungin toimintaan, koska on tullut uusia säännöksiä. Bio- ja pakkausjätteiden kuljetus tulee kunnan järjestämäksi, samoin kiinteistöiltä kerättävien hyötyjätteiden kuljetus. Kunnan tehtäväksi tulee myös vaatteiden ja tekstiilien vastaanotto. Muutoksia on siis luvassa. Kierrätysvaatimukset tiukentuvat ja vaikutukset näkyvät siten jätemäärissä.

Marja kertoo, että hän lajittelee jätteensä. Biojäte päätyy lämpöeristettyyn kompostoriin, josta saadaan aikanaan multaa puutarhan hoitoon. Myös puu, metalli, pahvi, paperi, muovi ja lasi lajitellaan oikeisiin paikkoihin. Marjan taloudessa ei juurikaan tule sekajätettä.

Huolehditaan yhdessä siitä, että pakkaus kiertää.

• Kartonkipakkaukset

• Lasipakkaukset

• Metalli

• Muovipakkaukset