5 minute read

TE-keskus palvelee

Next Article
TUKEA-luontoryhmä

TUKEA-luontoryhmä

Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva, työnantajia ja työnhakijoita palveleva paikallishallinnon viranomainen. TE-palvelut järjestetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä.

Satakunnan TE-toimisto on yksi 15:sta alueellisesti toimivasta TE-toimistosta, jotka tarjoavat monipuolisia TE-palveluja henkilö- ja yritysasiakkaille. Satakunnan TE-toimisto on alueensa työmarkkinoiden asiantuntija. Toimipaikat sijaitsevat Porissa, Raumalla, Harjavallassa ja Kankaanpäässä.

Advertisement

Kankaanpään toimipisteestä asiantuntijat Minna Minkkinen ja Sanna-Mari Vartiainen vierailivat Valtissa lokakuussa. Voit lukea heidän taustastaan ja mietteistään. Ensi vuoden toukokuussa on tarkoitus tulla voimaan uusi työnhakuvelvoite, joka velvoittaisi työttömän hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa. Uudistus tulee kasvattamaan työvoimapalvelujen henkilöstöä TE-toimistoissa noin 40 prosentilla. Aika näyttää, miten tämä pohjoismaisen työnhaun malli tulee toimimaan käytännössä.

Asiantuntija Sanna-Mari Vartiainen

Sanna-Mari Vartiainen on 33-vuotias ja kotoisin Porista. Hän on naimisissa ja perheessä on kolme lasta: 13-, 11,- ja 9-vuotiaat. Kissakin löytyy tepastelemasta. Harrastuksina ovat uiminen - sekä uimahallissa ja kesällä järvessä. Kesäkaudella myös moottoripyöräillään. Lasten harrastukset vievät mennessään eli hommaa riittää kuskaamisineen ja välinehuoltoineen. Kaksi lapsista harrastaa jalkapalloa.

Sanna-Mari on koulutukseltaan merkonomi ja hän suoritti sen peruskoulun jälkeen. Tällä hetkellä hän opiskelee työkykykoordinaattoriksi SAMK:ssa. Koulutus alkoi syyskuussa 2021 ja on suoritettu joulukuussa. Koulutuksen laajuus on 10 opintopistettä.

Työtaustasta löytyy kaupallisen alan asiakaspalvelutehtäviä; Sanna-Mari on työskennellyt mm. ruokakaupan myyjänä ja kassahenkilönä. Hän oli Sotkassa huonekalumyyjänä ennen siirtymistään TE-toimistoon töihin. Kun työt Sotkassa loppuivat, ”työkkäristä” soitettiin ja kysyttiin, olisiko kiinnostusta opastusvirkailijan tehtävään TE-toimistossa. Sanna-Mari pääsi työhaastatteluun ja tuli valituksi marraskuussa 2020.

Maaliskuussa 2021 hän aloitti asiantuntijan virassa (työnhakijapalvelut). Asiakaskunta on pääasiassa yli 25-vuotiaita lomautettuja. Työtehtäviin kuuluvat ”pähkinänkuoressa” työttömyysturva-asiat, mahdolliset uudet työt, työvoimakoulutukset, palkkatuki ja työkokeilu. Lomautetulla asiakkaalla on olemassa työpaikka taustalla. Jatkosta ei kuitenkaan aina ole varmuutta. On haasteellista, miten lomautettu saadaan suuntaamaan katseensa eri vaihtoehtoihin, jos lomautus pitkittyy. Kuitenkin 90%:lla on ajatus se, että on hetken lomautettu ja työt jatkuvat. Haasteena on palvelutarpeen määrittäminen ja arviointi.

Uusi työnhakuvelvoite tulee lisäämään työmäärää.

Asiakaskuntaan tulee uutta jakoa ja yhteydenotot tapahtuvat useammin. On myös mukavaa, kun nähdään kasvokkain - se on luontevampaa kaikille.

Sanna-Mari odottaa mielenkiinnolla ensi vuotta, miten uudet mallit ensi vuonna toteutuvat.

18

Minna Minkkinen on 36-vuotias. Perheeseen kuuluu aviomies ja 2½-vuotias Menni-tytär sekä kaksi chihuahuaa. Minna on kotoisin Tampereelta, mutta muuttanut miehen perässä Isojoelle. Puoliso toimii siellä taksiyrittäjänä. Vuonna 2010 on rakennettu talo Isojoen keskustaan. Minnan harrastuksia ovat spinning ja kuntosali, koirien kanssa lenkkeily sekä lapsen kanssa touhuaminen.

Minna on valmistunut catering-alalta tarjoilijaksi ja työskennellyt tehtävässä ruokaravintoloissa ja pitopalveluissa. Aikuispuolella hän on opiskellut merkonomiksi. Alan töitä hän on tehnyt kirjanpitäjänä ja toimistosihteerinä. Hän aloitti työn ohessa opiskelun julkishallinnon tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja valmistui vuonna 2020 eli sai tutkinnon suoritettua hoitovapaalla.

Kun hoitovapaa loppui ja tutkinto oli ”taskussa”, Minna meni Kelalle töihin. Korona-aika aiheutti sen, että Kelaan tarvittiin työntekijöitä. Koronan takia mieheltä loppuivat työt eli taksiajot ja niinpä hän puolestaan siirtyi kotiin hoitamaan lasta. Minna toimi Kelassa ratkaisuasiantuntijana eli hoiti työttömyysturvahakemuksia ym. asioita. Koronatilanteen takia työt tehtiin etänä.

Toukokuun alussa 2021 hän aloitti asiantuntijana Kankaanpään TE-toimistossa. Tehtäväkenttään kuuluu tuetun työllistymisen palvelut ja työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP). Se on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli, joka palvelee pidempään työttömänä olleita työnhakijoita. Monialaisessa yhteispalvelussa selvitetään, mitä palveluja tarvitaan työllistymisen edistämiseksi ja yhdessä laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelma voi sisältää julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja. Minnan asiakasryhmä on pääasiassa alle 25-vuotiaat. Eri yhteistyökumppaneiden (sosiaalitoimi ja terveydenhuolto) kanssa käydään asiakkaiden asioita läpi. Työhön kuuluu asiakkaiden määräaikaishaastattelut ja aktivointihaastattelut. Näissä mietitään eri työ- ja koulutusvaihtoehtoja. Koulutukseen hakemisessa neuvotaan ja ohjataan. Samoin ohjataan terveydenhuoltopalveluihin, jos on tarvetta. Selvitetään kuntouttavan työtoiminnan-, työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja ja -mahdollisuuksia. Lisäksi ohjataan työvoimakoulutukseen ja nuoria ammattistarttiin. Ammattistartti tarjoaa omaa alaansa vielä hakeville mahdollisuuden tutustua eri aloihin sekä löytää itseään kiinnostava opintoala ja työura. Kun saadaan keksittyä mielenkiintoinen paikka ja oikea ratkaisu löytyy, syntyy myös motivaatio hakeutua koulutukseen/työhön.

Minna kertoo, että työssä on vielä paljon oppimista. Työ on monipuolista ja yhteistyötä tehdään eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpaikkoja on tullut enemmän auki ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Ensi vuonna tulossa oleva työnhakuvelvoite merkitsee enemmän yhteydenottoja. Siinä lisätään asiakkaan omaa aktiivisuutta, mutta mennään asiakkaan henkilökohtaisen tilanteen ehdoilla. Aika näyttää, miten asiat sitten menevät. Uusi velvoite lisää myös Kankaanpäässä henkilökuntaa eli uusia asiantuntijoita rekrytoidaan.

Kankaanpään TE-toimisto Keskuskatu 42, 38700 Kankaanpää Avoinna: ti-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-16.00

”Valtti on monipuolinen ja sieltä saa apua moneen eri tilanteeseen. Paja toimii matalan kynnyksen askeleena kohti tavoitteita. Ammattitaitoiset ohjaajat auttavat ja ohjaavat matkan varrella. Henkilökohtaista apua ja palvelua annetaan aina tarvittaessa.”

- Sanna-Mari Vartiainen Valtti-työpaja on yksi suurimmista yhteistyöverkostoista. Se tarjoaa monipuolisia tehtäviä. Jokaiselle löytyy paikka jostakin pajalta. Pajatoiminta auttaa asiakkaiden peruselämän hallinnassa. Yhteistyö toimii hedelmällisesti puolin ja toisin.

- Minna Minkkinen

Lokakuun alussa hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen uudesta työnhakuvelvoitteesta, joka patistaisi työttömät työnhakijat keskimäärin viikoittaiseen työnhakuun. Työttömän tulisi hakea lähtökohtaisesti ainakin neljää työpaikkaa kuukauden aikana. Määrä voi olla pienempi esimerkiksi hakijan työkyvyn tai tämän kotialueen työmarkkinatilanteen vuoksi.

Määrän täyttäminen tarkoittaisi sitä, että työnhakijat tekisivät vuodessa arviolta noin 14 miljoonaa työhakemusta tai muuta työnhakutapahtumaa. Työministeri Tuula Haatainen (sd) ei kuitenkaan pelkää, että laki johtaisi hakemustehtailuun. ”Me luotamme ihmiseen, että hän itse tietää, millaisia työpaikkoja hän hakee”.

Haettavien työpaikkojen tulisi kuitenkin olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Mikäli työnhakija laiminlyö hakuvelvollisuutensa, hän voi menettää saamansa työttömyysetuuden. Ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi muistutus, toisesta viiden päivän ja kolmannesta 10 päivän karenssi. Seuraavalla kerralla työttömyysturvan palauttaminen vaatisi määräajan mittaista työntekoa tai osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin.

Uudistukseen sisältyy myös työnhakijalle tarjottavan tuen lisääntyminen. Työttömälle on tarkoitus järjestää alkuhaastattelu TE-toimistossa tai kunnassa viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Ensitapaamisen jälkeen uusia keskusteluja olisi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin kahden viikon välein. Yhteensä työttömyyden ensimmäiseen kolmeen kuukauteen sisältyisi seitsemän tapaamista. Jos työttömyys jatkuu puoli vuotta, seuraa kaksi uutta tapaamista.

Tapaamisia varten TE-toimistoihin ja kuntiin palkattaisiin 1200 uutta työntekijää, mikä maksaa valtiolle noin 70 miljoonaa euroa. Uudistus kasvattaisi työvoimapalvelujen henkilöstöä TE-toimistoissa noin 40 prosentilla. Järjestelmässä säilyisivät mukana työvoimapalveluiden tekemät työtarjoukset, joita työttömän olisi haettava työttömyysturvan menettämisen uhalla. Hakuvelvoite alkaa puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta. Lakiesitys puolittaisi nykyisin kieltäytymisestä seuraavan karenssin 45 päivään. Esitys on yksi suurimmista nykyhallituksen lupaamista yksittäisistä työllisyystoimista. Sen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 9500-10 000 ihmisellä, kun hallitus tavoittelee omilla päätöksillään yhteensä 80 000 lisätyöllistä. Valtiovarainministeriön laskelmiin pohjaava työllisyysvaikutus syntyisi täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden toukokuussa.

Lähteet:

Satakunnan Kansa (8.10.2021)

Trendit

• Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut selvästi vuoden takaista alemmaksi.

• Työttömyys on alentunut kaikissa ikäryhmissä.

• Pitkäaikaistyöttömyys on vielä kasvanut vuoden takaiseen verrattuna, mutta parin viime kuukauden aikana myös pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut.

• Kaikkien työnhakijoiden kokonaismäärä oli vuoden takaista pienempi.

• Aktivointiasteeseen laskettaviin palveluihin osallistuvien määrä oli suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

• Uusia työpaikkoja on tänä vuonna avautunut selvästi viime vuotta enemmän.

Lähteet:

www.temtyollisyyskatsaus.fi

This article is from: