Pakinanurkka

Nyt on aika olla erityisen kiltti

On se aika vuodesta, kun tontut alkavat kurkkia ikkunoista sisään. Listoihin merkitään, kuka on ollut kiltti ja kenellä on Herra Känkkäränkkä vieraillut kylässä. Me kaikki tiedämme, että tontut ovat ovelia, vikkeliä ja erityisen kekseliäitä - konstit ovat monet. Tontut pitävät omat työmetodinsa salassa, tottakai, mutta yksi salaisuuksista on vuotanut tänne Valttiin asti. Kun aamulla kävelet lumessa ja tarkistat, näkyisikö ikkunan takana tontun tossun jälkiä ja niitä ei näy, se on vain tonttujen hämäystä, ettei heidän käyntejään huomattaisi. Kyllä he ovat vahtivuorollaan siellä käyneet.

Tonttujen salainen - toimituksen tietoon tullut asia - on pienen pienet ”lintujalat”. Että mitkä? No, kun lapset eritoten entisaikaan kävelivät puujaloilla, niin nyt tontut ovat keksineet pienet puiset jalat, jotka jättävät lumeen linnun jäljet. Niinpä meistä näyttää, että lumessa on taaperrellut vain lintuja etsimässä ruokaa talipalloista ja kauralyhteistä. Tontuthan ne ovat olleet asialla. Hmmm… fiksua, sanoisin.

Toki ymmärrettävää tuo tonttujen toiminta, koska pukin pajalla on nyt kiireisin touhu ja tohina päällä. Onneksi nykytekniikalla tieto ihmisten kiltteydestä menee nopeasti tähystäjätontuilta Korvatunturin pajaan. Pajan tontut valmistavat lahjoja ainoastaan kilteille, tuhmat jäävät ilman. Tontut näyttävät erityisosaamistaan kukin omalla tontillaan. On ompelijatonttuja, puupuolen tonttuja, leipojatonttuja, maistelijatonttuja, nekkujen valmistajatonttuja, löhöilijätonttuja, neuvojatonttuja, metallinvääntötonttuja, suutarimestaritonttuja, kaunokirjoitustonttuja ja tonttuja moneen muuhun lähtöön! Tontut puurtavat pajalla hiki hatussa. Onneksi kuitenkin muonitus on kunnossa - muori kun tietää, mikä ahkerille tontuille maistuu. Jumppailijatonttu vetää jumppahetkiä työn lomassa, jotta kroppa ei täysin jumitu ahertaessa ja jaksaminen riittää. Psykiatritontulle voi aina jutella mieltä askarruttavista asioista; stressi kun helposti valtaa kiireisen mielen. Pajalla on myös sokerihammastonttu, jolta saa makeaa silloin, kun sokerihammasta kolottaa. Tällöin myös verensokeri pysyy tarpeeksi ylhäällä!

Pian myös Joulupukki alkaa valmistautua vuoden kohokohtaansa eli lahjojen jakoreissuun. Petteri Punakuonolla on ollut hiukan väsymystä ja köhää viime aikoina - täytyy nyt toivoa, että nuha menee jouluaattoon mennessä ohi, jotta Petteri pääsee muun porukan kanssa matkaan ja valaisee nenällään reissua. Pitkä matka on edessä ja paljon lahjoja säkissä.

- Sari Ahola

Siis - ei itkeä saa, ei meluta saa, tonttu voi tulla ikkunan taa… Jaksetaan vielä olla kilttejä, ainakin jouluaattoon asti.

Kesä on löhöilyn ja akkujen lataamisen aikaa - myös Korvatunturilla. Joulupukki otti loman rennosti niin kuin pitääkin. Kesän kääntyessä lopuilleen oli aika palata arkeen ja tuttuihin puuhiin. Mutta kävikin niin hassusti, että lomanvietto herkutteluineen ja laiskotteluineen toi pukille rutkasti kiloja lisää - olo oli turvonnut ja kunto täysin pohjalla. Joulupukki tuumi: ”Eihän tästä tule mitään. En jaksa tehdä yhtikäs mitään!” Pitääkö joulu perua tänä vuonna? Viki ja Topi hälytetään apuun. Viki lastaa pakettiauton täyteen kuntolaitteita ja -välineitä. ”Näillä päästään hyvin alkuun”, arveli Viki. Pojat lähtevät matkaan kohti Korvatunturia.