Valttilehti 4/2021

VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään

Marja Askola Päätoimittaja

Mikko Koivusilta Toimittaja / Taitto

Sari Ahola Toimittaja

Alli Kapanen Toimittaja / Valokuvaus

Timo Kirjavainen Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

2

Päätoimittajan sana ”Arkihuolesi kaikki heitä, mieles’ nuorena nousta suo”.

Kohta pajan touhu hiljenee ja armas joulu kutsuu meitä luokseen. Lehdessämme on paljon jouluaiheista juttua mieltä nostattamaan sekä toki muutakin ajankohtaista aihetta.

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista Anna Kari oli keittiöllä vetämässä perinneruokatyöpajaa.

Lihapullia tehtiin hyvässä yhteishengessä ja kotiruoan tekeminen tuntui olevan ”hanskassa”.

Erilaista ryhmätoimintaa on ollut pajan ohjelmassa syyskaudella. Mitä kaikkea tehtiin Minnan ja Harrin ryhmissä - luehan lisää. Opiskelija Jenna oli ”apuohjaajana” ryhmissä ja kertoo kokemuksiaan ajastaan Valtissa. Lehdestä saat myös tietää, keitä kuuluu aikuiskoulutussäätiön uuteen hallitukseen.

Uusittu kierrätyskeskus vietti 1-vuotissynttäreitä marraskuussa. Sen kunniaksi lehtemme onkin oikea kierrättämisen teemanumero. Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on tärkeä yhteistyökumppani.

Esittelemme yhtiön toimitusjohtajan ja hänen ajatuksiaan kierrätyksestä ja lajittelusta. Osaatko lajitella jätteet oikeisiin paikkoihin? Se ei ole vaikeaa, kun siihen tottuu ja ottaa tavaksi.

Erikoistoimittajamme Jaakko on varmastikin keksinyt jotain uutta lehteemme? Paljastetaan sen verran, että juttu on sarjakuva ja tapahtuu Korvatunturilla.

Pajalla on syksyn aikana ollut vierailijoita. Muun muassa TE-keskuksen Sanna-Mari Vartiainen ja Minna Minkkinen tutustuivat työpajan toimintaan. Voit lukea heidän esittelynsä ja vierailun tunnelmia lehdestä.

Samaten, mitä tarkoittaa tuleva työnhakuvelvoite.

Jättäessäni toimittajan tehtävät haluan kiittää yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista.

Toivotan lehden toimitukselle menestystä.

Keep up the good work!

- Marja Askola -

Sisällys • Kierrätyskeskus - TEEMA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 • Pohjois-Satakunnan Jätteenkäsittely Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 • SOVARI - tuloksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 • TE-keskus palvelee. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 • Perinneruokatyöpaja Valtissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 • Toiminnallinen työkyky. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 • Feelix-ryhmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 • TUKEA-luontoryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 • Opiskelijana Valtissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 • Ekologiset arvot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 • Joulun lajitteluvinkkejä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 • Pajatarinoita. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 • Joulu tullut on . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 • Säätiön uusi hallitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 • Pakinanurkka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

3

Kankaanpään uusitun kierrätyskeskuksen avajaisia vietettiin 3.11.2020. Kierrätyskeskustoimintaa pyörittää Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, jolla on palvelusopimus kaupungin tytäryhtiön, Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy:n, kanssa kierrätyspalveluiden tuottamisesta Kankaanpään kaupungin alueella.

Mittavien remonttien ansiosta 1200 neliön keskus on muovaantunut kierrätystavarataloksi, jossa on viihtyisää asioida ja tehdä edullisia hankintoja. Vastuullinen kuluttaminen ja kierrättäminen sekä ympäristön hyvinvointi ovat alkaneet onneksi kiinnostamaan yhä useampia suomalaisia. Miten kankaanpääläiset ovat ottaneet uusitun kierrätyskeskuksen vastaan? Siitä lisää artikkelissa.

Kierrätys tukee paikkakunnan työllisyyttä. Kierrätyskeskuksessa on väkeä kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa, palkkatuella ja vammaispalvelujen kautta. Henkilöstöä on tällä hetkellä 31 (+ 3 vakituistaohjaajaa). Esittelemme jutun yhteydessä työvalmentajat Sini Kokkolan, Katri Pyhällön ja Veli-Pekka Timosen.

TET-harjoittelua voi myös suorittaa kierrätyskeskuksessa. Amanda Airasmaa oli marraskuussa tutustumassa työelämään ja kierrätykseen. Kuulemme hänen kokemuksiaan harjoittelujaksosta.

Lopuksi pääsemme kierrätyskeskuksen synttäritunnelmiin. Esittelemme myös, miten kierrätykseen tulevista esineistä ja materiaaleista voi ideoida vaikkapa joulukoristeita. Ota vinkit talteen!

Työnsuunnittelija Sini Kokkola Sini Kokkola on 41-vuotias, alun perin kotoisin Kaskisista. Koti on ollut jo 20 vuotta Kankaanpäässä.

Perheeseen kuuluu puolison lisäksi 21- ja 19-vuotiaat pojat sekä 12-vuotias tytär. Pojat ovat jo lähteneet ”maailmalle”. Lemmikkinä on karkeakarvainen mäyräkoira Heta. Harrastukset ovat liikunnallisia eli Sini pelaa salibandya, käy kuntosalilla ja koiran kanssa lenkillä. Tyttären harrastustoiminnassa hän on mukana, mm. joukkueenjohtajana pesäpallossa ja kuskaamassa harrastuksiin. Uusi harrastus on kierrätyskeskuksen sukkapiiri keskiviikkoisin, jossa sukkaa syntyy ”vertaistuen ja naurun kautta”.

Sini tuli ylioppilaaksi v. 1999 Teuvan lukiosta. Sen jälkeen hän muutti Luumäelle; siellä hän tapasi nykyisen miehensä, joka on kotoisin Kankaanpäästä. Haaveena Sinillä oli ravintolakokin ammatti. Jo Luumäellä hän työskenteli alalla, mutta työ ei ollutkaan niin ”glamouria” kuin hän oli kuvitellut: tiskaamista oli paljon ja ruokia valmistettiin eineksistä. Luovuudelle ei jäänyt sijaa. Noin v. 2000 Sini muutti Kankaanpäähän, ja v. 2004 hän aloitti Jämijärven Nesteellä työt. Kaikenlaista tehtiin laidasta laitaan; paikassa oli Kotipizza ja hampurilaispaikka. Iltaisin siivottiin paikat kuntoon.

4

Kulunut vuosi kierrätyksessä Nesteellä Sini oli 3,5 vuotta. Sen jälkeen hän meni Halpa-Halliin töihin. Sielläkin hän oli monessa mukana: ensiksi tavarapuolella, sittemmin kassalla ja elintarvikepuolella. Lopun ajan hän oli elintarvikevastaavan hommissa.

Kierrätyskeskuksen vuosi on sujunut hyvin; positiivista palautetta on asiakkailta tullut paljon. Tilat ovat väljät sekä tavarat siististi ja järkevästi sijoiteltu. Kierrätyskeskuksessa on mukava asioida, palvelu on hyvää ja hinnat kohdillaan. Varsinaista ”tyyppiasiakasta” ei ole, vaan väkeä käy laidasta laitaan; myös alle 20-vuotiaat opiskelemaan lähtevät nuoret ovat löytäneet paikan.

Toki pääpaino on naisasiakkaissa, mutta miehiäkin riittää; suhde on 60/40.

Sini sai tutun kautta tietää, että Valttiin haettiin työntekijää kierrätyskeskuksen puolelle. Hän aloittikin palkkatuella työnsuunnittelijan tehtävissä 28.12.2020.

Haaveena on opiskella ja kehittää itseään ammatissa.

Kierrätykseen tulee eniten astioita ja vaatteita.

Ilahduttavaa on todeta, että vaatteita menee nykyään enemmän kaupaksi. Ne ovat hyväkuntoisia ja aseteltu väljästi ja siististi - ne on helppo löytää. Eniten työllistävät tekstiili ja sähkötarkastus. Huonekaluja tulee paljon myyntiin, myös käyttökelvottomia pienellä kierrätysmaksulla. Niistä irrotetaan osat edelleen Työnkuvaan kuuluu ohjata toimintaa. Työ sisältää hyötykäyttöön. Esimerkiksi sohvasta ei mene juuri mm. hyllytystöitä, muutostöitä (esim. huonekalujen yhtään sekajätteeseen. Hyväkuntoiset huonekalut siirtelyä), tavaran vastaanottamista, kuljetuksen järjes- siistitään ja sohvat yms. pestään tekstiilipesurilla. telyä, kirjaustöitä koneelle ja kassanhallintaa. Ruoka Nopeimmin kaupaksi menevät erikoisemmat tavarat haetaan pajan keittiöltä. Ohjaus- ja jatkopolutus ja sohvat, varsinkin vuodesohvat. Tavarat löytävät kuuluvat tehtäviin. Työvalmentaja Maria Kekin siirostajansa Facebookin kautta, jonne tehdään päiviryttyä opintovapaalle on vastuuta tullut lisää. tyksiä. Esimerkiksi kylpyamme meni samana päivänä kuin se ilmestyi fb-sivulle. Katri on luonut Instagramiin Työssä parasta ovat ihmiset. Päivät ovat vaihtelevia ja tilin, jota päivitetään. Se toimii paremmin nuorille. kuluvat nopsaan. Sinin työaika on klo 8.00-17.15 (ma-to), perjantaisin vaihtelevasti. KierrätyskeskukToripäivillä kesällä (Kankaanpään torilla) tehtiin sentoimintaa kehitetään koko ajan, että jätettä saamarkkinointia eli jaettiin esitteitä ja oli arvontaa ym. daan vähemmäksi. Yhteistyökuvioita viritetään mm.

Kesäaikana (1.6.-8.8.) kierrätyskeskus oli avoinna päiväkotien kanssa. Lauantai-aukioloihin kehitetään ma-pe, kerran kuussa myös lauantaisin klo 10-14. teemaa mukaan, esim. askartelua. Marraskuun 13.

Syksyn aikana (loka-, marras- ja joulukuussa) on ollut päivä (lauantai) valmistetaan joulukoristeita ja muita lauantai-aukioloja, joita on toivottu, koska kaikki eivät askarteluja. Vaihtoehtoja löytyy Pinterestistä ja kaikki ehdi arkipäivinä asioimaan. Joulun lähestyessä pyrimateriaali pyritään saamaan kierrätyksestä. tään keksimään mukavaa oheistoimintaa kaupanteon ohessa, mm. 13.11. jokainen halukas sai askarrella itselleen oman joulukoristeen.

Valmentajan tehtävät ovat ”laidasta laitaan”.

Työ on vastannut odotuksia, mutta on tullut myös yllätyksiä. Aiemmissa työpaikoissa ohjeet ovat tulleet muualta, nyt joutuu itse miettimään asioita eli ei ole valmista ”sapluunaa”.

5

Työvalmentaja Katri Pyhältö Katri Pyhältö aloitti tänä syksynä uutena työvalmentajana kierrätyskeskuksessa. Hän tuuraa tehtävässään Maria Kekkiä, joka on opintovapaalla eli työ on määräaikainen.

Katri on 37-vuotias ja kotoisin Tampereelta. Viitisen vuotta sitten hän muutti Kankaanpäähän. Avopuolisolla on Vihteljärven ja Kankaanpään rajalla sukutila, jossa hän on jo kolmannen polven isäntänä.

Perheessä on 7-vuotias poika sekä kissa ja koira.

Katri on luontoihminen ja mm. liittynyt partioon 6-vuotiaana. Edelleen hän tykkää vaeltaa metsässä ja sienestää syksyisin. Myös pianon soitto kuuluu harrastuksiin.

Katrin koulutustaustasta löytyy lähihoitajaopintoja 2000-luvun alussa. Hoitotyötä hän tekikin vuoteen 2007 asti. Hän työskenteli Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrisella osastolla eli siellä tarjotaan psykiatrista tutkimusta, hoitoa ja mielenterveyskuntoutusta ikääntyneille. Vuonna 2007 Katrilta meni polvi lenkillä ja hän joutui leikkaukseen. Kävelemään joutui opettelemaan uudestaan.

Sen jälkeen Katri teki erilaisia toimistohommia, esim. hän oli Canal Digitalin teknisen puolen asiakaspalvelussa. Toimistotöistä hän palasi takaisin hoitotyöhön eli oli vuoden verran töissä Attendo Ihanakallio-palvelukodissa. Siellä tarjotaan ympärivuorokautista kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää palveluasumista vammaisille. Niina Veko Valtista otti Katriin yhteyttä ja tarjosi työvalmentajan määräaikaista tehtävää kierrätyskeskuksessa. Työtarjous oli kiinnostava ja vaakakupissa painoi myös se, että työ oli säännöllistä päivätyötä.

Työvalmentajan tehtävät ovat moninaiset. Ohjauksen lisäksi siihen kuuluu paljon muuta. Työaika on ma-to klo 8-17.15. Perjantait ovat vaihtelevia. Parasta työssä on olla tekemisissä ihmisten kanssa ja työvalmentajan tehtävän Katri kokee mieluisana. Työssä ei ole kiireen tuntua. Työsuhteen aikana Katri aikoo käydä ohjauspuoleen liittyvää koulutusta Kankaanpään opistossa.

Koulutus antaa eväitä itsensä kehittämiseen työssä.

Katri kuvaa itseään ihmiseksi, joka helposti tarttuu tilaisuuteen eikä anna mielenkiintoisen asian mennä sivu suun. Haave tai toive on olla onnellinen. Hänen hyvä ohjeensa on: ”Pitää tehdä sellaisia valintoja, että on tyytyväinen itseensä”. Kannattaa olla siis fiksu valintojensa suhteen.

6

Kierrätyksen palveluvastaava Veli-Pekka Timonen Veli-Pekka Timonen on 49-vuotias, avoliitossa ja hänellä on 5-vuotias tytär. Hän asuu Kankaanpäässä, mutta on kotoisin Kauhajoelta. Veli-Pekalla on lihavalmistetyöntekijän koulutus (Seinäjoen ammattioppilaitos). Alun perin hänestä piti tulla leipuri, mutta työharjoittelussa selvisi, että leipomo ei ole oma juttu.

Hän vaihtoi alaa eli siirtyi lihapuolelle.

Veli-Pekka oli lihavalmistetyöntekijänä Huhtahyvillä 12 vuotta, sen jälkeen hän teki samoja hommia Maalahdessa puolitoistavuotta. Vantaalla hän oli kuusi vuotta HK:n osaston esimiehenä ja Mikkelissä samoissa tehtävissä HK:n palveluksessa kahdeksan kuukautta. Vatajalla Veli-Pekka oli kuusi vuotta esimiestehtävissä ja teki ohessa lihavalmistetyöntekijän hommia sekä myyntityötä myymälässä.

Kun Vatajalla työt loppuivat, ei oman alan töitä löytynyt. Veli-Pekka aloitti työkokeilussa kierrätyskeskuksessa tämän vuoden alkupuolella. Työkokeilu sisälsi huonekalujen purkua osiin (energiajätteeksi, metalliksi ym.), sähkötarkistuksia (myymälään menevät ym.) ja kuljetuksia siinä ohessa. Työhön syttyi kiinnostus heti alusta lähtien. Työsuhde (palkkatuki) alkoi 1.6. ja kestää toukokuun loppuun 2022.

Palveluvastaavana hän on lähiesimiestehtävissä eli vastaamassa, että hommat hoituvat lajittelu- ja käsittelypuolella. Samoin kuljetusten järjestely ja ohjeistaminen kuuluvat tehtäviin. Kuljetuksista huolehtivat nykyään pääasiassa Arttu ja Timo, mutta tilanteen mukaan Veli-Pekka lähtee mukaan. Yhteistyö on saumatonta kierrätyskeskuksen valmentajien Sinin ja Katrin kanssa. Veli-Pekka toimii yhdyshenkilönä jatkopolutusten suhteen eli hän informoi Harri Hietaa, joka hoitaa asioita eteenpäin.

Työ kierrätyskeskuksessa ei ole yksitoikkoista - ei ole kahta samanlaista päivää. Varsinkin aamupäivät klo 9-13 ovat hektisiä ja ”kiirettä pitää”.

Toivomus on, että töitä riittäisi myös tulevaisuudessa.

Vapaa-aikana Veli-Pekka harrastaa metsästystä, kalastusta ja luonnossa liikkumista. Hän kuuluu Kauhajoen metsästysseuraan, joten siellä metsästetään Suomen pystykorvan kanssa. Tärkeintä elämässä on perhe - se menee kaiken edelle.

7

TET-harjoittelijana kierrätyskeskuksessa TET-harjoittelu eli työelämään tutustuminen on yläasteella suoritettava jakso, jonka aikana nuoret pääsevät tutustumaan valitsemansa työpaikan työtehtäviin ja yleisestikin työelämään. Tutustumisjakso kestää 8-luokkalaisilla viikon verran ja 9-luokkalaisilla 1-2 viikkoa. Oppilas päättää itse minne hakee, ja riippuen siitä minne pääsee, tekee kyseisessä työpaikassa hänelle sopivia työtehtäviä aikuisen ohjauksessa.

TET on monelle nuorelle ensimmäinen kokemus työelämästä. Nuori pääsee näkemään, millaista on työelämä, millaista on olla työntekijä ja millaista on toimia työyhteisössä. Tutustumisjakson aikana nuori voi päästä tutustumaan useampiin ammatteihin ja aloihin ja saada näin tietoa ammatinvalintasuunnitelmiensa tueksi.

TET-harjoittelu on nuorelle merkittävä ja opettavainen kokemus - ikään kuin ensiaskel työelämään.

Kuulemme Amandan mietteitä omasta harjoittelujaksostaan, jonka hän suoritti kierrätyskeskuksessa.

Amanda Airasmaa Amanda on 15-vuotias, syntynyt ja asunut noin kaksi vuotta Porissa. Sieltä perhe on muuttanut Pomarkkuun. Perheeseen kuuluu äiti, isä ja pikkuveli sekä kaksi pikkusiskoa. Amanda on siis sisarussarjan vanhin. Kotona on myös kaksi kissaa lemmikkinä.

Harrastuksiin kuuluu elokuvien katselu yhdessä perheen kanssa, lenkkeily kavereiden tai sisarusten kanssa, musiikin kuuntelu ja ruuan valmistaminen.

Ruokaa tehdään ”yhteisvoimin” perheessä; Amandalle itselleen on mieluisinta leipominen.

Amandan äiti on kokkausalan ammattilainen ja työskentelee Valtin keittiössä.

Amanda on 9. luokalla Pomarkun yhteiskoulussa ja lukiossa. Tähän asti koulu on sujunut hyvin.

Mieluisinta ainetta on vaikea nimetä, valinnaisena hänellä on tietotekniikka ja valinnaiskuvis.

Peruskoulun jälkeen on toiveissa lukio. Haaveammatti löytyisi sosiaalialalta; siihen on inspiroinut koulu ja oma perhe.

Kierrätyskeskuksesta Amanda haki ideaa ammatinvalinnan tueksi. Kierrätyksestä löytyy käyttökelpoista ja hyvännäköistä tavaraa, hinnat ovat halvat. Aina ei tarvitse ostaa uutta. Omaan elämään kuuluu myös kierrättäminen. Käytettyä tavaraa voi hyvin antaa lahjaksi, kunhan se on siistiä, toimivaa ja tulee käyttöön.

TET-harjoittelujakso on ollut 8.11.-11.11. eli neljä päivää ma-to. Työaika on klo 9-15. Ensimmäisen päivän eli maanantain hän oli myymäläpuolella hyllyttämässä, tiistaina ”purkupuolella” lajittelemassa kirjoja ja vaatteita ja keskiviikkona myymäläpuolella hyllytystehtävissä. Työ on tuntunut kivalta ja ilmapiiri on positiivinen. Uusiakin asioita on oppinut jakson aikana.

Ilmastonmuutos ei varsinaisesti ahdista Amandaa.

Jokainen voi siihen vaikuttaa omilla toimillaan.

Elokapina ja vastaavat mielenosoitukset ovat kuitenkin vääriä tapoja vaikuttaa - hillitymmät keinot pitää ottaa käyttöön.

8

Tuo itsellesi turhat tavarat kierrätykseen - ne voivat olla ilo jollekin toiselle!

Tavaran vastaanotto tapahtuu takapihan oven kautta asiakaspalvelutiskille. Maksutta vastaanotetaan käyttökelpoista kodin irtainta tavaraa. Lajittelupuolella ne käydään läpi ja sieltä ne siirtyvät myymäläpuolelle.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet otetaan vastaan - sekä ehjät että rikkinäiset. Toimivat sähkölaitteet tarkistetaan ja pestään, jonka jälkeen ne siirtyvät myymälään. Rikkinäiset sähkölaitteet menevät suoraan kontteihin. Erikseen on ovi huonekaluille, jotka siistitään pesurilla myyntikuntoon. Käyttökelvottomat huonekalut otetaan vastaan pienellä kierrätysmaksulla. Ne puretaan ja eri osat hyödynnetään puu-, metalli-, seka- ja energiajätteenä.

9

Kierrätyskeskuksen synttärit Uusitun kierrätyskeskuksen 1-vuotissynttäreitä vietettiin keskiviikkona 3.11. ja ilmassa oli juhlan tuntua.

Heti klo 10 sisälle alkoi lipua väkeä tasaiseen tahtiin. Sana synttäreistä oli siis kiirinyt Kankaanpäässä ja sen ympäristössä. Myös tavaraa oli saatu esille paljon ja monipuolisesti, niin kuin aina. Tavaraa myös tuotiin hyvään tahtiin - olivathan useat tehneet syys- ja joulusiivouksiaan kodeissaan. Vierailijoista osa etsi jotain tiettyä artikkelia, kun taas osa katseli ja kierteli, jos jotain mielenkiintoista ja kivaa sattuisi löytymään.

Pöydät notkuivat herkullisista tarjottavista. Oli kahvia, mehua, kermatäytekakkua sekä tavallisena että gluteiinittomana, suklaamuffinseja ja kuivakakkua. Valtin keittiö oli pistänyt parastaan. Ja kyllä herkut ihmisille maistuivatkin! Huonekalut olivat -50% ja kauppa kävi! Katsotaanpa, mitä mieltä ihmiset olivat päivästä ja kysellään hiukan heidän muitakin mietteitään kierrätyskeskuksesta!

Teemu Virtanen 2-vuotiaan tyttärensä kanssa Teemu on kierrätyksen vakioasiakas ja käy siellä lähes päivittäin. Hän pitää paikasta todella paljon.

Siisteydestä Teemu antaa erikoismaininnan.

Eniten häntä kiinnostaa elektroniikka, jugend-ajan huonekalut ja -esineet sekä kaikki sisustukseen liittyvä. Sisustus kuuluu nimittäin hänen harrastuksiinsa kuten myös elektroniikka ja vanhojen huonekalujen entisöinti.

Kierrätyksessä hän katselee erityisesti kasettisoittimia, vanhoja esineitä ja taidekirjoja. Teemu sanookin löytäneensä taidekirjoja kierrätyskeskuksesta ja juuri sellaisia, joita ei kaupoista enää löydä.

Myös joululahjat löytyvät kierrätyksestä - onhan siellä usein täysin uusiakin tai lähes uusia tavaroita.

10

Reijo

Samu Rantanen

Reijo käy kierrätyksessä satunnaisesti. Hän sekä ostaa löytäessään jotain mielenkiintoista että myy tavaraa suurempia eriä paikallisille kirpputoreille.

Samu käy kierrätyksessä silloin tällöin. Hän ei etsi mitään tiettyä vaan kiertelee ja katselee, jos jotain mielenkiintoista sattuisi löytymään. Ja useimmiten jotain löytyykin.

Hän katselee enimmäkseen lasia ja posliinia. Nyt oli mukaan tarttunut muutama vanhempi lehti, joita on mielenkiintoista lueskella. Vanhoissa lehdissä kun yleensä ennustetaan, mitä maailmassa tulee tapahtumaan tulevaisuudessa ja monet ennustukset ovat tänä päivänä sitten tapahtuneetkin.

Hänen mielestään nykyinen kierrätystavaratalo on parempi entiseen paikkaan verrattuna. Onhan muutoksia positiiviseen suuntaan tapahtunut paljon.

Paikka on täysin uusi.

Hän ei tullut kierrätykseen ihan sattumalta, vaan syntymäpäivät olivat tiedossa. Tarjottavat maistuivat ja ne saivat paljon kehuja ihan kaikilta! Pöydässä oli jokaiselle jotakin: kahvia, mehua, ihanaa täytekakkua, muffinseja ja kuivakakkua.

Reijo tykkää katsella yleensä vähän kaikkea ympärillään. Silmiin on sattunut joitain arvokkaampia esineitä, joita hän on netistä saanut hyvinkin edukkaasti verrattuna kierrätyksen hintoihin. Ajoittain ne ovat hänen mielestään liian korkeita. Mutta, tunnettua sanontaa lainataksemme: ”Ei se ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka maksaa!” Arabian astiat häntä myös kiinnostavat - niissä vain jälleenmyyntiarvo on viime aikoina kokenut inflaatiota.

Samulle kierrätys on lähellä sydäntä ja se säästää maapalloa paljon. Uutta ei aina tarvitse olla ostamassa - joululahjatkin voi hyvin hankkia käytettynä.

Ainakaan vielä hänen eteensä ei kierrätyksessä ole tullut mitään ns. superlöytöjä, mutta sitähän ei koskaan tiedä, milloin se päivä koittaa. Joululahjoja ei Reijon taloudessa ole enää hetkeen hankittu.

Tärkeintä on joulun tunnelma ja hiljentyminen.

Hannes Hannes on asunut vuodesta -76 Kankaanpäässä.

Tällä kertaa hän toi tavaraa kierrätykseen ja olikin erittäin otettu, kun häntä oltiin jo vastassa ovella.

Hän mainitsi, että ennen kierrätyksessä oli ystävällistä henkilökuntaa, mutta nyt - jos mahdollista - vielä ystävällisempää. Myymälän puolen naiset ovat iloisia ja erittäin auttavaisia. Siitä kiitos heille.

Hän käy kierrätyksessä silloin tällöin ja sanoi ottavansa mukaan seuraavalla kerralla vaimonsakin, joka ei vielä ole siellä käynyt.

Hannes kehui kovasti muuttunutta kierrätystä.

Hän mainitsi ainoastaan positiivisia asioita: siisteyden, valoisuuden, hyvän järjestyksen ja tietenkin, vielä kerran, kohteliaan henkilökunnan.

Hän kerää vanhoja putkiradioita ja kokoelmaan onkin kertynyt jo suunnilleen 100 radiota. Vaimon keräilykohteet ovat taas maitotuopit ja kuparipannut, joita niitäkin on jo kuulemma kiitettävä määrä.

Hannes on myöskin sitä mieltä, että kierrätetty, siisti tavara sopii oikein hyvin joululahjaksi.

11

Anna uusi elämä kulahtaneelle jo käyttötarkoituksensa menettäneelle tavaralle!

Ideoi ja käytä mielikuvitusta - tee vaikkapa joulun koristeet kierrätysmateriaalista ja tarpeettomista esineistä.

12

Pukinkonttiin pienellä budjetilla!

Voiko joulupakettiin kääriä käytettyä tavaraa? Kyllä voi ja kannattaakin. Käytetty lahja säästää rahaa ja on ekologinen valinta. Esim. astiat, koriste-esineet, pelit, kirjat, elokuvat, lelut ja urheiluvälineet ovat hyviä valintoja. Joulukoristeet kannattaa myös ostaa kierrätettynä - ole hyvissä ajoin liikkeellä ja tee löytöjä!

Jos tavara on hyväkuntoinen ja itselle tarpeeton, miksi sitä ei voisi pistää eteenpäin?

13

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Jätehuollon tarkoituksena on edistää jätteiden kierrätystä ja ehkäistä jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa sekä terveydelle että ympäristölle. Kuntien vastuulla on järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä yhdyskuntajätteen käsittely. Kankaanpään kaupungin omistama Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy ylläpitää kattavaa hyötyjätteiden keräysverkostoa ja Kooninkeitaan jäteasemaa. Yhtiön toimialana on jätteidenkäsittely sekä jätteiden hyötykäytön ja kierrätyksen kehittäminen. Yhtiö on perustettu vuonna 1995.

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy toimii Kankaanpään kaupungin teknisen palvelukeskuksen yhteydessä. Marja Vaajasaari on toiminut vuodesta 2012 yhtiön toimitusjohtajana. Artikkelissa hän kertoo taustastaan ja tehtävistään. Yhteistyö Valtin kanssa on nyt kestänyt vuoden. Kuulemme, mitä kierrättäminen merkitsee kunnan näkökulmasta ja miten yhteistyö Valtin kanssa on sujunut. Miten Marja itse kierrättää ja lajittelee jätteet - siitä myös lisää jutun yhteydessä.

Esittely Marja Vaajasaari on 62-vuotias ja hän on syntyään Kankaanpäästä. Hän on asunut Tampereella, pääkaupunkiseudulla, Kaakkois- ja Itä-Suomessa ja palannut vuonna 2002 Kouvolasta takaisin Kankaanpäähän.

Marjalla on kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lapsenlasta.

Harrastuksiin kuuluu puutarhanhoito, lenkkeily koiran kanssa ja perheen kanssa touhuaminen.

Marja on tullut ylioppilaaksi Kankaanpäässä ja opiskellut sen jälkeen Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1984. Hän opiskeli rakennustekniikan osastolla syventyen yhdyskuntatekniikkaan ja erikoistui geotekniikkaan.

Valmistumisen jälkeen Marja toimi Helsingissä suunnittelijana ja tutkijana VTT:llä. Sen jälkeiset tehtävät sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ovat liittyneet suunnitteluun ja rakentamiseen sekä ympäristötekniikkaan ja kunnan tekniseen toimeen.

Marja muutti Kankaanpäähän vuonna 2002, jossa hänellä oli konsulttitoimisto vuoteen 2019. Kaupungin palvelukseen hän tuli vuonna 2010 määräaikaisena työntekijänä kaavapuolelle. Kesällä 2011 hänestä tuli tekninen johtaja. Vuosi sitten teknisen keskuksen nimi muuttui eli nykyään se on rakennettu ympäristö -tulosalue.

Työnkuvaan kuuluu kaupungin teknisten palveluiden kehittäminen, taloudesta vastaaminen ja esittelijänä toimiminen teknisen lautakunnan kokouksissa.

Marja toimii Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy:n toimitusjohtajana eli hän vastaa jäteyhtiön johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti.

Tekninen lautakunta on jätehuoltoviranomainen, joka vastaa päätöksistä.

14

Kierrätys - myös kunnan etu

Lajittelu tehostuu

Jätelainsäädännön muutos on käynnissä. Se liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. Tämän paketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleen käyttöä ja kierrätystä.

Vuonna 2016 orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan, jonka seurauksena biohajoavan jätteen (biojäte, pahvi, paperi, puu) ja orgaanista ainesta sisältävän jätteen (tekstiilit, muovi) lajittelua on tehostettu koko Suomessa. Sekalainen yhdyskuntajäte hyödynnetään energiana - kaatopaikalle jätettä ei enää sijoiteta.

Marja kertoo: ”kierrättäminen on erinomaisen tärkeää; se vähentää jätettä eli sillä on suora vaikutus ekologisesti”. Kierrättäminen säästää luontoa ja luonnonvaroja sekä edistää kiertotaloutta, jossa jätettä ei synny ja toisen jäte on toisen raaka-aine. Kun polttoon menevän jätemäärän osuus on mahdollisimman pieni, on se myös kunnan etu. Kierrättäminen myös työllistää eli sillä on positiivinen vaikutus kuntatalouden kannalta. Kierrätyskeskus vastaanottaa SER-jätteen - se saadaan oikeaan osoitteeseen eikä muun jätteen joukkoon. Jäte voidaan sitten hyödyntää osina tai materiaalina.

Yhteistyö Valtin kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin.

Se on vastannut odotuksiin, mitä on ollut. Toiminta on ollut hyvin hoidettua. Uusittu kierrätyskeskus oli iso sijoitus kaupungilta ja jäteyhtiöltä (jäteyhtiön osuus 120 000,-) eli tehtiin mittavat purku- ja tilamuutostyöt, sähkötyöt ja pihan asfaltointi.

Uusi jätelaki (19.7.2021) vaikuttaa kaupungin toimintaan, koska on tullut uusia säännöksiä. Bio- ja pakkausjätteiden kuljetus tulee kunnan järjestämäksi, samoin kiinteistöiltä kerättävien hyötyjätteiden kuljetus. Kunnan tehtäväksi tulee myös vaatteiden ja tekstiilien vastaanotto. Muutoksia on siis luvassa.

Kierrätysvaatimukset tiukentuvat ja vaikutukset näkyvät siten jätemäärissä.

Marja kertoo, että hän lajittelee jätteensä. Biojäte päätyy lämpöeristettyyn kompostoriin, josta saadaan aikanaan multaa puutarhan hoitoon. Myös puu, metalli, pahvi, paperi, muovi ja lasi lajitellaan oikeisiin paikkoihin. Marjan taloudessa ei juurikaan tule sekajätettä.

Marja mainitsee, että hyötyjätepisteiden siivottomuus harmittaa. Sinne kuulumattomat jätteet ja roskat ovat riesana. Kaupunki käy ne viikoittain läpi eli siivoamassa alueet. Tuottajayhteisöille kuuluvat pisteet eivät kuulu kaupungin tehtäviin ja ympäristön siivottomuus on näissä ongelmana. Harmillista on myös esimerkiksi keräyslasin kierrätyspisteet - jos sinne joutuu liikaa väärää tavaraa tai epäpuhtauksia, vesittää se lasin hyödyntämisen. Lasin kierrätykseen voi laittaa kaikki tyhjät ja puhtaat värilliset ja kirkkaat lasipullot ja -purkit. Sinne ei kuulu esimerkiksi kristalli, posliini, keramiikka, ikkunalasi, tuulilasit, lämpölasi ja peililasi.

Huolehditaan yhdessä siitä, että pakkaus kiertää.

• Kartonkipakkaukset • Lasipakkaukset • Metalli

Ota kierrätys ja lajittelu tavaksi!

• Muovipakkaukset

Se vaatii hiukan vaivannäköä.

Siten koti ja kaupunki pysyvät siistinä ja turvallisena, ympäristöä rasitetaan vähemmän ja maailmakin on taas pikkuisen parempi paikka elää.

Tutustu lajitteluohjeisiin sivulla:

rinkiin.fi 15

SOVARI-tuloksia Sovari on Into - etsivä nuorisotyön ja työpajatoiminta ry:n ylläpitämä sosiaalisen vahvistumisen valtakunnallinen mittari. Sovari tuottaa tietoa palvelun laadusta eli siitä, kuinka hyvin etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa toteutetaan palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Sillä kerätään tärkeää palautetta nuorilta ja aikuisilta palveluiden kehittämiseksi.

Sovarilla saadaan tietoa siitä, millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla on nuoriin ja aikuisiin. Sovari-tulokset kertovat, millaisia valmiuksia he ovat saaneet omaan elämäänsä palvelujakson aikana.

Sosiaalista vahvistumista tarkastellaan viidellä osa-alueella • itsetuntemus • sosiaaliset taidot • arjen hallinta • opiskelu- ja työelämävalmiudet • elämänhallinta ja tavoitteellisuus Sovari perustuu anonyymiin nettikyselyyn, jossa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiakkaina olevat nuoret ja aikuiset arvioivat palvelun toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan. Tietoa tuotetaan vuosittain. Vuonna 2020 lähes 4000 valmentautujaa vastasi Sovari-kyselyyn. Käyttäjäjoukko on laajentunut vuosi vuodelta.

Valtti-työpaja on saavuttanut erinomaiset tulokset vuoden 2020 Sovari-mittarissa. Valmentautujat ovat antaneet Valtin koko toiminnan arvosanaksi 4,4 (arvoasteikko 1-5), mikä on varsin merkittävä tulos.

100 prosenttia Sovari-kyselyyn vastanneista on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana.

Myönteisiä edistysaskeleita on erityisesti koettu arjen taidoissa, elämänhallinnassa sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa.

Valtin työpajatoiminta on merkityksellistä ja arvokasta - se vahvistaa valmentautujien mahdollisuuksia toteuttaa elämänsä tavoitteita ja unelmia.

16

Valmentautujista on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana.

100%

4,4

Valmentautujat antavat työpajatoiminnalle arvion (asteikko 1-5).

Myönteisiä edistysaskelia on koettu

82%

Arjen taidoissa

79%

Elämänhallinnassa

85%

Opiskelu- ja työelämävalmiuksissa

76%

Sosiaalisissa taidoissa

76%

Itsetuntemuksessa

”Kokemuksena erittäin hyvä.

Tuntui, että ihmiset oikeasti välittää ja haluaa auttaa eikä tarvinnut jäädä yksin.

Myös uusi ammatti löytyi, sitä lähden nyt opiskelemaan.”

- Työpajan valmentautuja

Työpajalta ohjaudutaan eteenpäin

7% 16%

”Tunnen, että voin henkisesti ja fyysisesti paremmin, kun on säännöllinen päivärytmi ja mielekästä tekemistä läpi työpäivän.

Minulla on myös vahvistunut tunne siitä, että pystyn asioihin, mihin en olisi aiemmin uskonut pystyväni.

Itseluottamukseni on kasvanut jonkin verran.”

Koulutukseen Työhön

5%

Muuhun ohjattuun toimintaan (esim. työkokeilu yrityksessä)

48%

Muualle (esim. armeija tai perhevapaa)

24%

Työttömäksi tai muutto toiselle paikkakunnalle

- Työpajan valmentautuja

Lähteet: www.intory.fi Valtakunnallinen työpajatoiminnan kysely (OKM/AVI) Infograafin on toteuttanut Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.

Sovari (Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry). Sovari on vaikutusmittari, jolla kerätään tietoa työpajatoiminnan laadusta ja vaikutuksista.

17

TE-toimisto palvelee Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva, työnantajia ja työnhakijoita palveleva paikallishallinnon viranomainen. TE-palvelut järjestetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä.

Satakunnan TE-toimisto on yksi 15:sta alueellisesti toimivasta TE-toimistosta, jotka tarjoavat monipuolisia TE-palveluja henkilö- ja yritysasiakkaille. Satakunnan TE-toimisto on alueensa työmarkkinoiden asiantuntija.

Toimipaikat sijaitsevat Porissa, Raumalla, Harjavallassa ja Kankaanpäässä.

Kankaanpään toimipisteestä asiantuntijat Minna Minkkinen ja Sanna-Mari Vartiainen vierailivat Valtissa lokakuussa. Voit lukea heidän taustastaan ja mietteistään. Ensi vuoden toukokuussa on tarkoitus tulla voimaan uusi työnhakuvelvoite, joka velvoittaisi työttömän hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa.

Uudistus tulee kasvattamaan työvoimapalvelujen henkilöstöä TE-toimistoissa noin 40 prosentilla.

Aika näyttää, miten tämä pohjoismaisen työnhaun malli tulee toimimaan käytännössä.

Asiantuntija Sanna-Mari Vartiainen Sanna-Mari Vartiainen on 33-vuotias ja kotoisin Porista. Hän on naimisissa ja perheessä on kolme lasta: 13-, 11,- ja 9-vuotiaat. Kissakin löytyy tepastelemasta. Harrastuksina ovat uiminen - sekä uimahallissa ja kesällä järvessä. Kesäkaudella myös moottoripyöräillään. Lasten harrastukset vievät mennessään eli hommaa riittää kuskaamisineen ja välinehuoltoineen. Kaksi lapsista harrastaa jalkapalloa.

Sanna-Mari on koulutukseltaan merkonomi ja hän suoritti sen peruskoulun jälkeen. Tällä hetkellä hän opiskelee työkykykoordinaattoriksi SAMK:ssa.

Koulutus alkoi syyskuussa 2021 ja on suoritettu joulukuussa. Koulutuksen laajuus on 10 opintopistettä.

Työtaustasta löytyy kaupallisen alan asiakaspalvelutehtäviä; Sanna-Mari on työskennellyt mm. ruokakaupan myyjänä ja kassahenkilönä. Hän oli Sotkassa huonekalumyyjänä ennen siirtymistään TE-toimistoon töihin. Kun työt Sotkassa loppuivat, ”työkkäristä” soitettiin ja kysyttiin, olisiko kiinnostusta opastusvirkailijan tehtävään TE-toimistossa. Sanna-Mari pääsi työhaastatteluun ja tuli valituksi marraskuussa 2020.

Lomautetulla asiakkaalla on olemassa työpaikka taustalla. Jatkosta ei kuitenkaan aina ole varmuutta.

On haasteellista, miten lomautettu saadaan suuntaamaan katseensa eri vaihtoehtoihin, jos lomautus pitkittyy. Kuitenkin 90%:lla on ajatus se, että on hetken lomautettu ja työt jatkuvat. Haasteena on palvelutarpeen määrittäminen ja arviointi.

Maaliskuussa 2021 hän aloitti asiantuntijan virassa (työnhakijapalvelut). Asiakaskunta on pääasiassa yli 25-vuotiaita lomautettuja. Työtehtäviin kuuluvat ”pähkinänkuoressa” työttömyysturva-asiat, mahdolliset uudet työt, työvoimakoulutukset, palkkatuki ja työkokeilu.

Uusi työnhakuvelvoite tulee lisäämään työmäärää.

Asiakaskuntaan tulee uutta jakoa ja yhteydenotot tapahtuvat useammin. On myös mukavaa, kun nähdään kasvokkain - se on luontevampaa kaikille.

Sanna-Mari odottaa mielenkiinnolla ensi vuotta, miten uudet mallit ensi vuonna toteutuvat.

18

Asiantuntija Minna Minkkinen Minna Minkkinen on 36-vuotias. Perheeseen kuuluu aviomies ja 2½-vuotias Menni-tytär sekä kaksi chihuahuaa. Minna on kotoisin Tampereelta, mutta muuttanut miehen perässä Isojoelle. Puoliso toimii siellä taksiyrittäjänä. Vuonna 2010 on rakennettu talo Isojoen keskustaan. Minnan harrastuksia ovat spinning ja kuntosali, koirien kanssa lenkkeily sekä lapsen kanssa touhuaminen.

Minna on valmistunut catering-alalta tarjoilijaksi ja työskennellyt tehtävässä ruokaravintoloissa ja pitopalveluissa. Aikuispuolella hän on opiskellut merkonomiksi. Alan töitä hän on tehnyt kirjanpitäjänä ja toimistosihteerinä. Hän aloitti työn ohessa opiskelun julkishallinnon tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja valmistui vuonna 2020 eli sai tutkinnon suoritettua hoitovapaalla.

Kun hoitovapaa loppui ja tutkinto oli ”taskussa”, Minna meni Kelalle töihin. Korona-aika aiheutti sen, että Kelaan tarvittiin työntekijöitä. Koronan takia mieheltä loppuivat työt eli taksiajot ja niinpä hän puolestaan siirtyi kotiin hoitamaan lasta. Minna toimi Kelassa ratkaisuasiantuntijana eli hoiti työttömyysturvahakemuksia ym. asioita. Koronatilanteen takia työt tehtiin etänä.

Toukokuun alussa 2021 hän aloitti asiantuntijana Kankaanpään TE-toimistossa. Tehtäväkenttään kuuluu tuetun työllistymisen palvelut ja työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP).

Se on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli, joka palvelee pidempään työttömänä olleita työnhakijoita. Monialaisessa yhteispalvelussa selvitetään, mitä palveluja tarvitaan työllistymisen edistämiseksi ja yhdessä laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelma voi sisältää julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja.

Minnan asiakasryhmä on pääasiassa alle 25-vuotiaat.

Eri yhteistyökumppaneiden (sosiaalitoimi ja terveydenhuolto) kanssa käydään asiakkaiden asioita läpi.

Työhön kuuluu asiakkaiden määräaikaishaastattelut ja aktivointihaastattelut. Näissä mietitään eri työ- ja koulutusvaihtoehtoja. Koulutukseen hakemisessa neuvotaan ja ohjataan. Samoin ohjataan terveydenhuoltopalveluihin, jos on tarvetta. Selvitetään kuntouttavan työtoiminnan-, työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja ja -mahdollisuuksia. Lisäksi ohjataan työvoimakoulutukseen ja nuoria ammattistarttiin.

Ammattistartti tarjoaa omaa alaansa vielä hakeville mahdollisuuden tutustua eri aloihin sekä löytää itseään kiinnostava opintoala ja työura. Kun saadaan keksittyä mielenkiintoinen paikka ja oikea ratkaisu löytyy, syntyy myös motivaatio hakeutua koulutukseen/työhön.

Minna kertoo, että työssä on vielä paljon oppimista.

Työ on monipuolista ja yhteistyötä tehdään eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpaikkoja on tullut enemmän auki ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Ensi vuonna tulossa oleva työnhakuvelvoite merkitsee enemmän yhteydenottoja. Siinä lisätään asiakkaan omaa aktiivisuutta, mutta mennään asiakkaan henkilökohtaisen tilanteen ehdoilla. Aika näyttää, miten asiat sitten menevät. Uusi velvoite lisää myös Kankaanpäässä henkilökuntaa eli uusia asiantuntijoita rekrytoidaan.

Kankaanpään TE-toimisto Keskuskatu 42, 38700 Kankaanpää Avoinna: ti-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-16.00

19

Vierailu Valtissa

”Valtti on monipuolinen ja sieltä saa apua moneen eri tilanteeseen.

Paja toimii matalan kynnyksen askeleena kohti tavoitteita.

Ammattitaitoiset ohjaajat auttavat ja ohjaavat matkan varrella.

Henkilökohtaista apua ja palvelua annetaan aina tarvittaessa.”

Valtti-työpaja on yksi suurimmista yhteistyöverkostoista.

Se tarjoaa monipuolisia tehtäviä.

Jokaiselle löytyy paikka jostakin pajalta.

Pajatoiminta auttaa asiakkaiden peruselämän hallinnassa.

Yhteistyö toimii hedelmällisesti puolin ja toisin.

- Sanna-Mari Vartiainen

- Minna Minkkinen

20

Uusi työnhakuvelvoite tulossa Lokakuun alussa hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen uudesta työnhakuvelvoitteesta, joka patistaisi työttömät työnhakijat keskimäärin viikoittaiseen työnhakuun. Työttömän tulisi hakea lähtökohtaisesti ainakin neljää työpaikkaa kuukauden aikana. Määrä voi olla pienempi esimerkiksi hakijan työkyvyn tai tämän kotialueen työmarkkinatilanteen vuoksi.

Järjestelmässä säilyisivät mukana työvoimapalveluiden tekemät työtarjoukset, joita työttömän olisi haettava työttömyysturvan menettämisen uhalla.

Hakuvelvoite alkaa puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta. Lakiesitys puolittaisi nykyisin kieltäytymisestä seuraavan karenssin 45 päivään.

Esitys on yksi suurimmista nykyhallituksen lupaamista yksittäisistä työllisyystoimista. Sen tavoitteena on Määrän täyttäminen tarkoittaisi sitä, että työnhakijat parantaa työllisyyttä 9500-10 000 ihmisellä, kun tekisivät vuodessa arviolta noin 14 miljoonaa työhake- hallitus tavoittelee omilla päätöksillään yhteensä musta tai muuta työnhakutapahtumaa. Työministeri 80 000 lisätyöllistä. Valtiovarainministeriön laskelmiin Tuula Haatainen (sd) ei kuitenkaan pelkää, että laki pohjaava työllisyysvaikutus syntyisi täysimääräisesti johtaisi hakemustehtailuun. ”Me luotamme ihmiseen, vuodesta 2025 alkaen. että hän itse tietää, millaisia työpaikkoja hän hakee”.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden Haettavien työpaikkojen tulisi kuitenkin olla sellaisia, toukokuussa. joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Mikäli työnhakija laiminlyö hakuvelvollisuutensa, hän voi menettää saamansa työttömyysLähteet: etuuden. Ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi muistutus, toisesta viiden päivän ja kolmannesta Satakunnan Kansa (8.10.2021) 10 päivän karenssi. Seuraavalla kerralla työttömyysturvan palauttaminen vaatisi määräajan mittaista työntekoa tai osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin.

Trendit • Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut selvästi vuoden takaista alemmaksi.

Uudistukseen sisältyy myös työnhakijalle tarjottavan tuen lisääntyminen. Työttömälle on tarkoitus järjestää alkuhaastattelu TE-toimistossa tai kunnassa viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.

Ensitapaamisen jälkeen uusia keskusteluja olisi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin kahden viikon välein. Yhteensä työttömyyden ensimmäiseen kolmeen kuukauteen sisältyisi seitsemän tapaamista.

Jos työttömyys jatkuu puoli vuotta, seuraa kaksi uutta tapaamista.

• Työttömyys on alentunut kaikissa ikäryhmissä.

• Pitkäaikaistyöttömyys on vielä kasvanut vuoden takaiseen verrattuna, mutta parin viime kuukauden aikana myös pitkäaikaistyöt- tömien määrä on laskenut.

• Kaikkien työnhakijoiden kokonaismäärä oli vuoden takaista pienempi.

Tapaamisia varten TE-toimistoihin ja kuntiin palkattaisiin 1200 uutta työntekijää, mikä maksaa valtiolle noin 70 miljoonaa euroa. Uudistus kasvattaisi työvoimapalvelujen henkilöstöä TE-toimistoissa noin 40 prosentilla.

• Aktivointiasteeseen laskettaviin palveluihin osallistuvien määrä oli suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

• Uusia työpaikkoja on tänä vuonna avautunut selvästi viime vuotta enemmän.

Lähteet: www.temtyollisyyskatsaus.fi

21

Perinneruokatyöpaja Valtissa Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset järjestivät perinneruokatyöpajan Valtissa lokakuun loppupuolella.

Tarkoituksena oli tehdä tutuksi perinneruokia ja innostaa yleensäkin ruuanlaittoon. Satakunnassa vastaavia pajoja on järjestetty myös Raumalla, Huittisissa ja Eurassa.

Ruoka-asiantuntija Anna Kari oli ohjaamassa ryhmää pajakeittiöllä. Ryhmään kuului 8 osanottajaa.

Aamupäivän aikana oli tarkoitus tehdä lihapullia – sekä perinteisiä että härkäpapupyöryköitä - ja lisäksi rosollia. Miten mahtoi ryhmältä homma sujua ja onnistuiko kokkaukset?

Ruoka-asiantuntija Anna Kari ohjaamassa pajalaisia. Anna on aloittanut työn Satakunnan maa- ja kotitalousnaisissa 2000-luvun alussa. Tehtäviin kuuluvat erilaiset ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät kurssit, kampanjat ja luennot. Hän oli ohjaamassa myös pari vuotta sitten Ruokatreffit keittiössä-tapahtumaa Valtissa.

22

Pajalaisten kommentteja: Sami valmisti rosollin eli kuori ja keitti porkkanat ja punajuuret. Samoin lisäsi sipulin. Myös lihapullien pyörittäminen luonnistui hyvin. Lihapullat paistettiin uunissa ja kaikki saatiin valmiiksi klo 11 mennessä.

Ryhmäläisille jaettiin sen jälkeen oppaita ja monisteita kotiin vietäväksi sekä annettiin ”näytepaloja” ruuasta.

Sitten olikin itse pääasia eli ruokailu.

Kotona Sami kuorii ja keittelee perunat, samoin esim. valmistaa kanat uunissa. Kanaruuat ovatkin Samin suosikkeja. Varsinaisia ”inhokkeja” ei olekaan, vaan kaikki tulee syötyä. Aladobista (lihahyytelöstä) Sami ei kyllä erityisesti tykkää. Jokaisella aterialla on salaattia ja vihanneksia. Silloin tällöin hän käy grillillä tai ostaa pizzaa ja hampurilaisia, mutta aika harvakseltaan.

Pajan ruokatapahtuma oli mielenkiintoinen ja antoi vaihtelua rutiiniin. Tunnelma ryhmässä oli hyvä.

Päivästä sai vinkkejä omaan arkeen eli kotona voisi tehdä enemmän ruokaa.

Marika kuori porkkanoita rosollia varten. Niitä taisi riittää kuorittavaksi jonkin verran. Hän tykkäsi tapahtumasta kovasti - päivä antoikin Marikalle jonkin verran ajateltavaa. Tähän asti hän ei ole kokkaillut kotona paljoa. Jäätyään isänsä kanssa kahden asumaan, halu kokkailuun on virinnyt. He ovat yhteistuumin ajatelleet, että alkavat kokeilla uusia ruokia ja uusia makuja - nyt kun molemmat sitä haluavat.

Tähän asti ruokaa on vielä tehnyt lähinnä isä, mutta enemmän Marika alkaa auttamaan siinäkin hommassa. Marika tykkää syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Hän paneutuisikin ruuanlaittoon enemmän, jos olisi vain aikaa. Lempiruoka on lihakeitto.

Kun syö joka päivä säännöllisesti aamiaisen, lounaan ja päivällisen, saa tasaisesti energiaa ja jaksaa työskennellä ja toimia koko päivän.

Puoli kiloa päivässä! Runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen on värikäs ja herkullinen terveysteko.

23

Joonas valmisti tavallisia lihapullia ja sanoi niiden olevan ”tuttua huttua” hänelle ruuanlaitossa. Eteen ei tullut mitään uutta tai erikoista. Hänestä päivä oli mukava ja kuitenkin vaihtelua ihan tavalliseen työpäivään. Välillä hän tekee kotona ruokaa itse ja välillä hakee kaupasta valmisruokaa. Se menee ”kitusiin” ihan sellaisenaan - tuunailuja tai hifistelyä Joonas ei harrasta. Lempiruokaa on kana ja riisi, joka tuntuikin monen kohdalla olevan yksi suosituimmista ruuista.

Joonas syö harvemmin ruuan ohessa salaattia; se ei tunnu niin tärkeältä.

Elias kuori porkkanoita ja keitteli niitä rosolliin. Hän ei ehtinyt olla ryhmässä kovin pitkään, kun täytyi mennä jo toisaalle. Kokonaisuudessaan Eliaksesta keittiöhommat ovat ihan okei ja ne ovatkin tulleet hänelle jo tutuiksi. Vaikka Elias asuu yhä vanhempiensa kanssa, hän tekee silti välillä kotonakin suosikkiruokiaan, joita ovat kana ja riisi sekä makaronilaatikko. Elias on kaikkiruokainen ja syö sanojensa mukaan monipuolisesti.

Anette teki myös tavallisia lihapullia ja oli tyytyväinen päivään. Mukavaa oli ollut. Sinällään Anettelle päivä ei varmasti antanut kauheasti uutta, hän kun on koulutukseltaan suurtalouskokki. Kotona Anette tekee perheelleen paljon erilaisia ruokia ja on opettanut lapsilleenkin sen, että kaikkea pitää ainakin maistaa.

Se onkin loistava opetus. Hän sanoo, että koko perhe syö samaa ruokaa; hän ei alkaisi tekemään perheessä eri perheenjäsenille useita eri ruokia - se kävisi loppupeleissä aika raskaaksi. Päivittäiseen ateriointiin kuuluu myös salaatti, uunikasvikset tms. Anetten lempiruokia ovat erilaiset wokkiruuat.

Lemppariwokkiin tulee pasta, kana ja tulinen kastike, joko sweet and sour tai shiracha. Perheessä Anette ja lapset pitävät vähemmän tulisesta, kun miehelle maistuu tulisempikin ruoka. Kotona äidin ruuat maistuvat niin hyvin, että lapset ovatkin äidiltään kyselleet, milloin tämä tulisi koulun keittiöön töihin. Lasten suusta se totuus tulee!

Oskari pilkkoi keittiössä porkkanoita ja punajuuria rosollia varten. Päivä oli hänen mielestään ”ihan jees”, joskin jäi suhteellisen lyhyeksi hänelläkin.

Koska Oskari asuu yksin, hän tekee myös välillä ruokaa kotona itselleen. Ruoka on yleensä nopeahkoa ja helpohkoa, esim. jauhelihakastike onnistuu.

Toki välillä haetaan kaupasta valmisruokaa tai puolivalmisteita. Lempiruuiksi hän mainitsi pizzan ja tortillat. Salaattia tulee harvoin tehtyä.

24

Kotiruoka kunniaan!

Nykypäivänä ruoka- ja ruokailutavat ovat menneet enemmän ”teolliseksi pikakulttuuriksi”. Valmisruokien ja puolivalmisteiden myynti on kasvanut räjähdysmäisesti ja uutuuksia tulee koko ajan lisää. Perheet eivät enää syö yhdessä ruokapöydän ääressä vaan omissa oloissaan ja eri aikaan. Tätä ei tietenkään voi yleistää - on edelleen perheitä, jotka tekevät ruokaa yhdessä ja vaalivat yhteisiä ruokailuhetkiä. Pöydän ääressä voi vaihtaa päivän kuulumiset ja nauttia yhdessäolosta muutenkin.

Kotiruoka on häviävä kansanperinne. Sitä pitäisi ehdottomasti suosia ja siihen on montakin syytä.

Kotiruoka tehdään puhtaista aineksista - kotimaisia tuotteita ja lähiruokaa suosien. Itse ruokaa tehdessä tietää tarkalleen, mitä ainesosia siihen on laitettu.

Omatekemä ruoka ei sisällä terveydelle haitallisia lisäaineita. Ruoka on puhdasta ja omaan makuun räätälöityä, esim. omia suosikkimausteita käyttäen. Siinä ei ole piilorasvaa, -sokeria tai -suolaa eikä niitä tarpeettomia lisäaineita. Kotiruokaa voi muunnella itselleen maittavaksi - vain mielikuvitus on rajana. Lautasmalli tulee kotiruokaa syödessä useammin myös toteutettua eli lautaselle laitetaan myös salaattia tai vihanneksia.

Kotiruoka on paitsi terveellisempää myös ravintorikkaampaa kuin valmisruoat - nälkä lähtee takuulla paremmin ja pidemmäksi aikaa. Ravintorikas ruoka tuo kroppaan paljon ravintoaineita, mitkä taas vaikuttavat kehon toimintoihin ja jaksamiseen. Pitkälle prosessoitu valmisruoka lihottaa, koska sitä tulee syötyä enemmän. Lihominen ja suurempi energiansaanti johtuvat siitä, että ultraprosessoitua ruokaa syödään nopeammin. Henkilö ehtii syödä enemmän ennen kuin vatsa kertoo aivoille olevansa kylläinen.

Varmasti kaikki tiedämme, kuinka ähky olo on usein pikaruoan jälkeen.

Hyviä, helppoja ja nopeita kotiruokia löytyy paljon nykyisin netistä. Samoin television ruokaohjelmista saa hyviä vinkkejä kotikokkailuun ja uusiin kokeiluihin.

Ruoanlaitosta voi tehdä mukavan yhteisen tapahtuman, johon perheen pienimmätkin voivat ottaa osaa. Näin ruoanlaittotaito siirtyy sukupolvelta toiselle ja on luonnollinen osa arkea. Voit säästää ruokamenoissa pitkän pennin, jos valmistat ruoan itse. Kun teet kerralla useamman päivän ruoat, säästät myös aikaa ja vaivaa. Jos olet valmistanut pakastimeen tarjottavaa yllätysvieraita varten, säästyt usein kalliilta pikaostoksilta.

On valitettavaa, ettei kunnon kotiruokaa arvosteta.

Onko syynä elämäntapamme? Koko ajan täytyy olla nopeampi, tehokkaampi ja osaavampi. Silloin tulee helposti kuvaan myös pikaruoka, drive-innit, noutoruoat, Wolt jne. Kotiruoan merkitys korostuu nykypäivänä yleisesti ottaen enemmän maaseudulla ja suuremmissa perheissä. Maalla kun ei ole pikaruokapaikkoja eikä mahdollisuus ”wolttailla” niin kuin kaupungeissa. Suuri perhe kuluttaa paljon ruokaa, jolloin on todellakin järkevämpää tehdä isompia satseja itse.

Muutoin moni talous menisi vararikkoon.

Kotiruoan puolesta on liputettava - toki välillä on mukava ja sallittavaakin herkutella vaikkapa hampurilaisella tai pizzalla. Ryppyotsaisuus pois tässäkin asiassa! Suomalaisten suosituimpien arkiruokien listalla pintansa pitävät erilaiset kalasta ja lihasta valmistetut perinteiset ruoat. Perinteet ovat tärkeitä myös joulun aikaan - vanhanajan laatikot ja muut tutut ruoat tuovat sitä oikeaa joulun tunnelmaa.

Ja mieluusti juurikin itse tehtynä.

Nautitaan yhdessä perheen kanssa maittavasta kotiruuasta ja muistetaan opettaa siihen myös lapsemme!

Bon Appetit!

- Sari Ahola

25

Toiminnallinen työkyky - syksyn ryhmä Valtissa aloitti viime keväänä hieman toisenlainen ryhmä, jonka tavoitteena oli selvittää ihmisten työja toimintakykyä. Ryhmäläisillä saattaa olla monenlaisia sairauksia, jotka rajoittavat työkykyä ja ovat näin ollen esteenä työllistymiseen.

Ensimmäisen ryhmän osalta lopputulos oli, että kaksi osallistujaa ovat eläkeprosessissa (kuntoutustuki hakemukset vireillä) ja useampi työllistyi.

Jokaiselle ryhmäläiselle on siis löytynyt jokin polku eteenpäin. Syyskuussa aloitti uusi vastaava ryhmä ja siihen kuuluu 7 osallistujaa. Heillä kaikilla on myöskin terveyshaasteita.

Syksyllä alkanut toiminnallinen työkykyryhmä käynnistyi alkuun 8 lähipäivällä. Kartoitusjaksolla käytiin läpi ryhmäläisten kokonaistilannetta ja selviteltiin erilaisia etuuksia. Samalla selvitettiin myös muita mahdollisia haasteita työ- ja toimintakykyyn liittyen, kuten esim. taloudellinen tilanne, mahdolliset velka-asiat, kulkemisen mahdollisuudet ja digitaalinen osaaminen.

Tarkoitus on pyrkiä tarjoamaan kokonaisvaltaisesti tukea elämän eri osa-alueisiin liittyen. Työttömien terveystarkastus käynnistyi tarpeen mukaan mahdollisimman nopeasti. Se onkin oleellinen osa vajaakuntoisten kohdalla asioiden eteenpäin viemisessä.

Lähipäivien jälkeen alkoi työpajajakso Valtin eri toimipisteissä. Yksi ryhmäläisistä on Karvian puupuolella ja muut Kankaanpäässä (3 krt viikossa, kesto noin 3 kuukautta). Pajajakso alkoi marraskuun alussa ja kestää helmikuuhun. Tänä aikana seurataan kunkin työtaitoja, vahvuuksia, sairauden aiheuttamia haasteita ja toimintakyvyn laskua eli miten sairaus vaikuttaa jaksamiseen ja soveltuvuuteen erilaisiin työtehtäviin. Itsearviointi on tärkeä osa kokonaisuutta.

Työpajajakson voi suorittaa useammalla pajalla ja ryhmän vetäjä toimii tukena koko ajan.

Minna Hautamäki on ollut toiminnallinen työkykyryhmien vastuuohjaaja.

Ryhmäläiset ovat kokeneet hyvänä, että asioihin tartutaan ja elämäntilanne selkiytyy.

Tässä vaiheessa (eli joulukuussa 2021) ryhmä on siis pajajaksolla. Useimpien kohdalla on tehty hakemuksia erilaisiin kuntoutuksiin sekä selvitellään mahdollisuuksia osatyökyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen.

Ryhmän osanottajat ovat kokeneet hyvänä asiana, että saavat tukea asioidensa eteenpäin viemisessä.

Yhteistyötä tehdään mm. Posan sosiaaliohjaajan ja TE-toimiston omavirkailijan kanssa.

26

Feelix-ryhmä Feelix-ryhmän lähtökohtana oli SAMKin hanke.

Tavoite oli luoda keskustelukulttuuria eli nuoret saadaan keskustelemaan ilman estoja. Nuoret saivat itse nostaa aiheita, mistä halusivat jutella.

Ohjaajina olivat Harri Hieta Valtista ja Reetta Feelix-hankkeesta.

Ensimmäinen ryhmä toimi keväästä juhannukseen.

Toinen ryhmä aloitti elokuussa ja kokoontumisia oli marraskuun alkuun saakka. Ryhmä oli tarkoitettu Valtin alle 25-vuotiaille nuorille ja ryhmäkoko oli keskimäärin viisi osanottajaa. Ikärajaa ei oltu ”kiveen hakattu”.

Ryhmä oli toiminnallinen eli joka kokoontumiskerta oltiin jossakin. Käytiin kalassa, keilattiin, ulkoiltiin, oli frisbee-golfia, retkeilyä, nautittiin retkieväitä ym.

Arjen taitoja opeteltiin Valtissa eli tehtiin ruokaa.

Mainittakoon myös kevään valokuvauspäivä.

Luonnossa sai kuvata haluamiaan asioita. Syksyn ryhmän kruunasi lasersota Porissa. Kaiken toiminnan ohessa oli keskustelua nuorille tärkeistä asioista.

Kokemuksia:

Hankkeessa tavoitteet saavutettiin. Ryhmissä syntyi hyvä keskusteluilmapiiri ja mistä tahansa asioista pystyttiin puhumaan - tabuja ei ole. Samaten asioista voitiin puhua turvallisesti eli esim. henkilökohtaiset asiat eivät ”vuotaneet” ryhmän ulkopuolelle.

Jokaiselle osanottajalle ryhmästä oli hyötyä ja toiminta oli mieluista. Nuori sai asioitaan eteenpäin.

Harrin sanoin: ”Toiminta, joka on järkevää, vie asioita eteenpäin”.

Syys-lokakuun vaihteessa ohjaajat Reetta ja Harri pitivät puheenvuoron ryhmästä Feelix-hankkeen yhteistyökumppaneille. Positiivista palautetta tuli myös sieltäpäin. Vaikka hanke loppui, vastaavia menetelmiä on käytetty aiemminkin. Toiminnallisuutta käytetään jatkossakin ja sitä kehitetään työtoiminnan ohessa.

Harri Hieta on luotsannut vuosien mittaan ryhmätoimintaa.

Mielekäs tekeminen, mukava yhdessäolo ja yhteiset keskustelut ovat antaneet jokaiselle jotakin - sekä ohjaajalle että osallistujille.

Jaakko oli mukana syksyn ryhmässä. Mukavan toiminnan ohella oli juttuseuraa ja sai paikallistuntemusta eli käytiin tutustumassa lähialueen paikkoihin. Mieleen jäi Kammi-kylä Nummijärvellä. Kylä on rakennettu suolle ja siellä on vanhoja rakennuksia ja saunoja.

Tervaa keitettiin vanhan kansan tyyliin ja sitä myös maisteltiin. Ryhmä kävi vierailemassa myös kaupungintalolla, jossa kaupunginjohtaja Mika Hatanpää kertoi nuoruudestaan ja miten on päätynyt kaupunginjohtajaksi. Myös Kankaanpään ulkoliikuntapaikka tuli tutuksi Jaakolle ja kunhan ilmat lämpenevät keväällä, voi aloittaa siellä kuntotreenin.

Jaakko mainitsee, että hänellä on selvät tulevaisuuden suunnitelmat; muutoin ryhmä oli hyvin antoisa.

Markus on ollut mukana kevään ja syksyn Feelixryhmissä sekä syksyn luontoryhmässä. Sisällöltään ryhmät olivat suhteellisen samanlaisia. Ryhmät antoivat uusia tuttavuuksia ja juttuseuraa. Samoin voi nähdä, että näin lähellä on vaikka mitä. Kannattaa tutustua omaan kotipaikkaan ja lähiympäristöön.

Ryhmät ovat antaneet Markukselle uskallusta ja uskoa omiin kykyihin. Sosiaalisuuttakin on tullut matkan varrella vähän lisää: ”osaan puhua nyt paremmin kuin aikaisemmin”. Ryhmä myös selkiytti omia suunnitelmia; Harri on ollut erityisesti siinä apuna.

Haastattelupäivänä Markus lähti Harrin kanssa Ikaalisiin tutustumaan koulutuspaikkaan eli erikoismetallialaan. Se olisikin taas askel eteenpäin.

27

TUKEA-luontoryhmän syyskausi Luontoryhmän syyskausi oli jälleen täynnä toimintaa ja aktiviteetteja. Muun muassa vuoltiin puupuukkoja, kalasteltiin Inhottujärvellä ja tehtiin Kauhalammin kierros. Lisäksi oli jousiammuntaa ja fatbikeä Jämillä, mukavaa yhdessäoloa Spitaalijärven maisemissa sekä tutustumista Ellivuoren historiaan. Syksyn ryhmän viimeinen kokoontuminen oli 24.11. Viimeisellä kerralla käytiin hohtokeilaamassa.

Luontoryhmää luotsasi tuttuun tapaan Harri Hieta. Opiskelija Jenna Jönkkäri ja Daniel Pesämaa olivat toisinaan apuohjaajina. Daniel on valmistunut nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi vuonna 2010.

”Sain paljon onnistuneita ohjauskokemuksia.

Hyvä palaute auttoi vahvistamaan omia ohjaustaitoja ja käsitystä siitä, että ohjausala on oma juttu tulevaisuudessa.

Oli hieno seurata, kuinka osallistujat kehittyivät jakson aikana sosiaalisilta taidoiltaan.”

- Daniel

Yhteisen tekemisen ohella ryhmissä on juteltu ja keskusteltu tärkeistä asioista: mitkä ovat omat tavoitteet ja mitä elämästä haluaa.

Toiminnalliset ryhmät ovat voimaannuttavia ja sosiaaliset taidot vahvistuvat.

28

Luontoryhmässä hyödynnetään luontoa monipuolisesti hyvinvoinnin tukemiseksi. Luonto auttaa palautumaan stressistä ja unohtamaan arjen huolet sekä parantaa mielialaa. Vaikutukset ilmenevät muun muassa verenpaineen alenemisena ja sydämensykkeen tasoittumisena. Luonto vaikuttaa myönteisesti myös sitä kautta, että se saa ihmiset liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Lähde: www.luke.fi

Jokainen ryhmä on erilainen. Ihmiset tekevät ryhmän ja millaiseksi se muotoutuu.

29

Opiskelijana Valtissa Työpaja toimii myös oppimisympäristönä eli siellä voi suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua.

Jenna Jönkkäri suoritti koulutukseen kuuluvaa harjoittelujaksoa Valtissa tämän syksyn aikana.

Jenna opiskelee kuntoutuksen ohjaajaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Harjoittelu antaa syvyyttä opiskeltavaan alaan - mitä käytännön työ oikeasti on. Työpajalla on voinut tutustua työpajan arkeen ja ihmisiin. Kokemuksesta on saanut eväitä ja uudenlaisia näkemyksiä opintoihin.

Millaista oli Jennan harjoittelujakso Valtissa? Luehan kokemukset artikkelista!

Jenna Jönkkäri Jenna on 34-vuotias paljasjalkainen ”soikkalainen” eli kotoisin Kankaanpään Veneskoskelta. Lapsuuden maisemiin rakennettiin vuonna 2017 omakotitalo - tuttuun ja turvalliseen kylään oli mukava palata takaisin. Jennan perheeseen kuuluu miehen lisäksi 5-vuotias tytär. Maaseudun rauhassa on myös lauma Siperianhuskeja, kissa sekä parvi ankkoja ja kanoja.

Huskien kanssa harrastetaan koiravaljakkourheilua.

Jennalla oli aiemmin hevosia ja niitä hän kaipaa, mutta huskien kanssa löytyy sama ”pakokeino arjesta”. Mikä sen mukavampaa kuin ajaa reellä hiljaisen lumisen metsän halki.

Jennan ensimmäinen tutkinto oli liiketalouden perustutkinto (taloushallinnon osaamisala). Eli hän on valmistunut merkonomiksi vuonna 2009. Jenna mainitsee olevansa yrittäjähenkinen ja kokemusta on kertynyt monipuolisesti erilaisten asiakkaiden kanssa toimimisesta. Hän on myös työskennellyt aikoinaan vaatemyyjänä Dressmann -miesten vaateliikkeessä 4 vuotta.

Jenna on suorittanut kuvallisen ilmaisun perustutkinnon (valokuvauksen osaamisala) ja suorittanut lisäksi valokuvaajan ammattitutkinnon vuonna 2017. ”Leipätyönsä ” Jenna on tehnyt ammattivalokuvaajana. Yrittäjänä Jenna toimi vuosina 2012-2019 eli hänellä oli valokuvausstudio ja koiravaljakkovarusteiden maahantuontia sekä lisäksi lahja- ja lemmikkitarvikkeiden kivijalkamyymälä sekä -verkkokauppa.

Valokuvaus on edelleen aktiivista - se on erinomainen keino ilmaista itseään ja ikuistaa hetkiä. Jenna oli mm. lokakuussa valokuvaamassa Länsi-Suomen Valjakkourheilijat ry:lle koiravaljakkoajon SM-kisoja Jämillä.

Jenna kertoo olevansa hullaantunut Suomen villiyrteistä ja niiden rohtokäytöstä ja -vaikutuksista.

Hän on valmistunut yrttineuvojaksi Frantsilasta ja opiskelee parhaillaan koko tutkintoa. Tämä diplomifytoterapeutti/ luontaishoitajakoulutus kestää 2½ vuotta. Jennaa kiinnostaa erityisesti ruuansulatusjärjestelmän ongelmat ja koiran kasvilääkintä; niinpä hän tekee seminaarityötä tällä hetkellä koiran kasvilääkinnästä. Asiakascasena on mm. koiran silmätulehdusta hoidettu kamomillalla.

Vuonna 2020 Jenna aloitti opiskelun kuntoutuksen ohjaajaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

AMK-tutkinto kestää 3½ vuotta ja tämä monimuotoopiskelu on nyt puolivälissä. Jennalla alkaa myös 4. kurssi JAMK:ssa Green Care-menetelmiä, joihin hän on syventynyt opinnoissaan. Green Care pohjautuu tutkittuun tietoon luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

30

Kuntoutuksen ohjaaja Jenna aloitti Valtissa koulutukseen liittyvän harjoittelun elokuussa ja se kestää marras-joulukuun vaihteeseen. Jenna löysi TUKEA-ryhmän luontoryhmän ja innostui, koska se on juuri Green Care-tyyppistä toimintaa. Hän on päässyt hyödyntämään GC-osaamistaan ja harjoittelemaan ryhmän ohjaamista.

Ryhmät ovat olleet erilaisia; mainitun luontoryhmän lisäksi Jenna on ollut mukana ohjaamassa peliryhmää, sosiaalisen kuntoutuksen ryhmää Honkajoella, SoVuLi-ryhmää sekä toiminnallista työkyvyn kartoitusryhmää. Jenna on oppinut jokaiselta ohjaajalta ja jokaiselta ryhmältä jotakin.

Tulevaisuudessa Jenna haluaa työssään hyödyntää ja kehittää luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä; lisäksi myös osaamistaan yrteistä ja valokuvauksesta. Hänen oma luontosuhde on rakentunut vahvaksi jo lapsena.

Nykyajan ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta ja se osaltaan selittää, miksi ihmiset voivat pahoin. Jennan elämä on tällä hetkellä hektistä opintoineen ja harjoitteluineen. Luonto ja eläimet ovat hänelle keino palautua - lisätä omaa hyvinvointia ja jaksamista.

Kuntoutuksen ohjaajan ammatillista ydinosaamista ovat kuntoutuksen palvelujärjestelmäosaaminen, kuntoutustarpeiden ja -mahdollisuuksien arviointiosaaminen sekä kuntoutuksen kehittämis-, suunnittelu- ja ohjausosaaminen.

Sosionomi ja kuntoutuksen ohjaaja voivat toimia monissa samoissa työtehtävissä; sosionomin tutkinto painottuu kuitenkin sosiaalityöhön ja sosiaalipalveluihin ja taas kuntoutuksen ohjaajan kuntoutuspalveluihin ja ohjausosaamiseen.

Kuntoutus voidaan jakaa neljään pääalueeseen: toimintakyky, sosiaalinen, ammatillinen ja kasvatuksellinen. Työkenttä on monipuolinen ja laaja ja opintoja voi painottaa itselleen mieleiseen suuntaan, kuten vaikka esimerkiksi pedagogiseen kuntoutukseen tai työkykykuntoutukseen.

Kuntoutuksen ohjaajat toimivat kuntoutuksen eri toimialueilla ohjaus-, neuvonta-, suunnittelu-, valmennus-, johtamis-, ja kehittämistehtävissä sekä asiantuntijoina mm. moniammatillisissa työryhmissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä yrittäjänä.

Valmistuneet kuntoutuksen ohjaajat ovat työllistyneet mm. Kelaan, TE-hallintoon, lastensuojeluun/varhaiskasvatukseen, Sote-keskuksiin terveyskeskuksiin, sairaaloihin, vakuutusyhtiöihin, työpajoille, päihdeyksiköihin, kuntoutuskeskuksiin ja erilaisiin hankkeisiin. Kuntoutuksen ohjaajia toimii siis mm. perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, sosiaalipalvelujen tehtävissä, vammais- ja potilasjärjestöissä, kuntoutuslaitoksissa, ammatillisen kuntoutuksen ohjaajina tai erilaisissa kehittämishankkeissa.

Ammattinimikkeitä voivat olla sosiaaliohjaaja, uraohjaaja, kuntoutusohjaaja, ammatillinen kuntoutusohjaaja, työhönvalmentaja, palveluohjaaja, nuoriso-ohjaaja, etsivänuorisotyöntekijä, projektityöntekijä, kuntoutussuunnittelija ym.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ohjaajista 80 % työllistyy vuoden sisällä valmistumisen jälkeen.

31

Harjoittelu Valtissa Olen 34-vuotias, toisen vuoden kuntoutuksen ohjaajaopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Tein Valtissa työharjoittelujakson, joka alkoi elokuun lopulla ja päättyi joulukuun alussa eli reilu kolme kuukautta kului hujauksessa!

Harjoittelujakson tavoitteet olivat laajat ja painottuivat kuntoutuksen ohjaajan ydinosaamiseen eli mm. ohjausosaamiseen ja palvelujärjestelmäosaamiseen. Harjoitteluaikani on ollut monipuolista, opettavaista ja olen tykännyt olla Valtissa. Harjoittelu ylitti odotukseni ja olen kiitollinen, että sain tehdä ensimmäisen harjoitteluni juuri täällä ja juuri näiden ihmisten parissa.

Valtti on vastannut loistavasti harjoittelun tavoitteisiin ja olen päässyt harjoittelemaan mm. ryhmän ohjaamista, suunnitellut ryhmätoimintaa, ohjannut erilaisia ryhmiä yhdessä vastuuohjaajan kanssa ja yksin, ollut mukana alkuhaastattelussa, tutustunut kuntoutusjakson suunnitteluun ja dokumentointiin ja saanut olla monessa muussa mukana.

Sain suunnitella ja ohjata oman ryhmäkerran ja halusin tuoda siihen osaamistani fytoterapiaopinnoistani. Valmistimme ryhmän kanssa omat uniikit luonnonmukaiset roll-on öljyparfyymit eteerisistä öljyistä. Laventelin tiedetään esimerkiksi tutkitusti rauhoittavan ja rosmariinin parantavan muistia.

Olen opiskellut Green Care osaajaksi - eläinten ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia ja niitä tulisi mielestäni hyödyntää mahdollisimman paljon. Tavoitteenani onkin tulevaisuudessa työskennellä luonto- ja eläinavusteisten menetelmien parissa hyödyntäen niiden hyvinvointivaikutuksia, kehittää ja tuoda niitä tunnetuksi.

Valtin arvoihin kuuluu toisten kunnioittaminen, turvallisuus, asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys, tavoitteellisuus, vastuu ja rehellisyys. Valtti on syrjinnästä vapaa alue ja jokainen hyväksytään omana itsenään.

Minun on joka päivä ollut kiva tulla Valttiin työharjoitteluun, koska ilmapiiri on hyväksyvä ja turvallinen.

Olen saanut kysyä ja jutella kaikki mieleeni ponnahtavat asiat. Koen tulleeni kohdatuksi ja kuulluksi opiskelijana.

Harjoitteluni parasta antia onkin mielestäni ollut reflektointi ja monet keskustelut ohjaajani Minnan ja luontoryhmän ohjaajan Harrin kanssa. Olen kokenut ne itselleni hyvin tärkeiksi. Koen, että näille keskusteluille on aina ollut aikaa, kun minulla on ollut tarve puhua. Harri on ohjaajana taitava työssään ja opiskelijana on ollut hieno päästä mukaan seuraamaan erilaisia ryhmiä ja olla mukana monipuolisesti toiminnassa. Mentor-ohjaajani Minna tekee työtänsä suurella sydämellä ja ammattitaidolla. Kiitos Minna - olet ollut mitä mahtavin ohjaaja minulle!

Olen erityisen kiinnostunut luonto- ja eläinavusteisten menetelmien käytöstä kuntoutuksessa ja siksi on ollut mahtavaa olla mukana TUKEA -hankkeen luontoryhmän toiminnassa! Tein Valtille ”tunnemittarin”, jonka avulla voi mitata Green Care- ja muun ryhmätoiminnan vaikuttavuutta - pääsin heti testaamaan mittaria. Sen mukaan vierailu kotieläinpihalla paransi mielialaa, laski stressiä, virkisti ja elvytti. Tulokset yllättivät positiivisesti! Aloitin harjoitteluni herkulliseen aikaan, sillä TUKEA -hankkeen ryhmät alkoivat samoihin aikoihin ja ne päättyivät ennen harjoitteluni loppua. TUKEA -hankkeen toiminnalliset ryhmät ovat vakuuttaneet minut vaikuttavuudellaan ja myös asiakkaiden palaute esimerkiksi luontoryhmän loputtua oli todella hyvää.

“The secret of life, though, is to fall seven times and to get up eight times.”

- Paulo Coelho 32

- Jenna Jönkkäri

Kiitos kaikille Valttilaisille!

Kuvat: Jenna Jönkkäri

33

Ekologiset arvot omassa elämässäni On tosiasia, että ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisimmista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa jo nyt, myös meillä Suomessa. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi arviolta 2,5 astetta - jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle.

Ilmastonmuutos ahdistaa ihmisiä - myös minua.

Usein tulee ajatelleeksi, mihin ilmaston lämpeneminen lopulta johtaa ja millainen maailma on esimerkiksi 50 vuoden kuluttua. On selvää, että konkreettisia toimia tarvitaan puheiden sijaan ja myös yksittäisen ihmisen teoilla ja valinnoilla on merkitystä. Ihmiset ovat skeptisiä tämän asian suhteen esimerkiksi tuoreen HS gallupin mukaan, mutta jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, muutosta ei ainakaan synny.

Jätteiden lajittelu ja kierrätys on helppo vastuullisuusteko. Lajittelemalla annat roskalle uuden elämän, sillä lajitelluista jätteistä tehdään uusia tuotteita. Siten vähennät sekajätteen määrää ja pidät arvokkaat luonnonvarat kierrossa. Lajittele aina erikseen biojäte, paperi, kartonki, pahvi, metalli, lasi ja muovi. Toimita vaaralliset jätteet ja SER asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Huolellisen lajittelun ja kierrättämisen jälkeen jäljelle jäävä jäte on sekajätettä, joka voidaan hyödyntää energianlähteenä.

Jokainen voi kierrättää - se on helppoa, kun sen ottaa tavaksi ja rutiiniksi. Meillä on kotona ulkokatoksessa roskalaatikot eri jätteille: löytyy biojätettä, paperin-, lasin-, muovin- ja metallinkeräystä. Usein kerros- ja rivitalojen pihalta löytyykin roskakatoksista omat lajittelupisteet kullekin jätteelle. Mielipiteeni on, että on puhdasta välinpitämättömyyttä ja laiskuutta, jos ei viitsi lajitella roskiansa. Netissä voi testata, osaatko heittää kodissa lojuvat jätteet oikeaan astiaan, esim. martat.fi/lajittelu-ja-kierratys.

Ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Koko maailmassa noin 30% kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin.

Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa.

Suomessa tuhlataan vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa ja pelkästään kotitalouksissa yli 100 miljoonaa kiloa. Henkilöä kohti heitämme ruokaa pois 20-25 kiloa vuodessa.

Olen todennut, että oman jääkaapin sisältöä kannattaa säännöllisesti seurata! Saisiko aineksista kasaan vielä aterian tai kaksi? Vaikka päiväys olisikin jo ohitettu, maistamalla tai haistamalla voi tarkistaa käyttökelpoisuuden. Edellisen päivän tähteistä syntyy ”tuunaamalla” ihan maistuva ateria. Myös pakastinta ja sen antimia on aika ajoin seurattava. Ennen kauppaan lähtöä kannattaa miettiä ostoslista ja kuten tiedämme: nälkäisenä ei kannata mennä ruokaostoksille.

Pienellä vaivalla saa ruokahävikin pysymään aisoissa ja samalla ”kukkaro kiittää”.

Naudanliharuokien ilmastokuormitus on noin nelinkertainen kasvisruokiin verrattuna.

Lihoissa on kuitenkin eroa: kanan- ja porsaanlihan ilmastokuormitus on yli puolet pienempi kuin naudanlihan.

Lihan kulutusta voi vähentää pikkuhiljaa, esim. pienentämällä liha-annosten kokoja ja suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen. Oiva vaihtoehto on korvata lihaa lähivesien kalalla. Kasvikset saavat koko ajan enemmän suosiota; esimerkiksi ravintoloissa on yleisesti tarjolla kasvisruokaa, lehdissä runsaasti kasvisruoka reseptejä ja television kokkiohjelmista saa hyviä vinkkejä maistuviin kasvisruokiin. Tiesitkö, että punaisesta lihasta kertyy elimistöön karsinogeenejä eli syöpää aiheuttavia aineita. Runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio lisää myös mm. sepelvaltimotaudin, lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Mielestäni jokaisen olisi syytä miettiä kohdallaan tottumuksiaan ja tapojaan lihansyönnin suhteen. Pienillä muutoksilla voi saada lopulta paljon aikaan!

34

Ilmastonmuutos Suomessa Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy ja tuntuu myös Suomessa. Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien yli kaksi astetta.

Usein mieliteot, hinta ja helppous ohjaavat ostopäätöksiämme. Vastuullinen kuluttaja ei osta mitään hetken mielijohteesta, vaan valikoi sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka kuluttavat ympäristöä mahdollisimman vähän ja ovat eettisesti tuotettuja.

Pitkät lämpötila-aikasarjat paljastavat, että Suomen ilmasto on lämmennyt kaikkina vuodenaikoina.

Lämpeneminen on ollut voimakkainta alkutalvella.

Itse ostan nykyään suhteellisen harvoin esim. vaatteita. Mietin tarkkaan, tarvitsenko sitä. Pidänkö tuotteesta oikeasti ja tuleeko minun varmasti käytettyä sitä? En halua vaatteita kaappiin pölyttymään tai muita tuotteita hyllyille lojumaan vuosikausiksi.

Näin ennen joulua voisi antaa itselleen haasteen: ”älä osta mitään turhaa”.

• Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat Suomessa edelleen • Talvilämpötilat nousevat voimakkaimmin • Hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät kesäisin

Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Liikenne nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Valtaosa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää ottamalla ilmastonäkökulma mukaan maankäytön ja liikenteen suunnitteluun ja omilla liikkumisvalinnoilla.

• Sademäärät kasvavat etenkin talvisin ja sateet tulevat entistä useammin vetenä • Rankkasateet voivat voimistua kesäisin • Myrskytuulien arvioidaan voimistuvan etenkin merialueilla, mutta myös rannikoilla ja mahdollisesti sisämaassakin

Omalla kohdallani kävelen, minne suinkin vain mahdollista - en omista autoa. Välillä sitä manaa toden teolla, kun olisi niin paljon helpompaa päästä autolla paikasta A paikkaan B. Lopulta kuitenkin autottomuuden hyvät puolet peittoavat huonot. Säästän näin omalta osaltani ympäristöä ja mikä parhainta, kunto pysyy koholla.

• Ilmastonmuutoksen myötä myös lumipeite aika lyhenee, routa vähenee ja talvet muuttuvat entistä pilvisimmiksi.

Lähteet: thl.fi/ilmastonmuutos

Onko kansalaistottelemattomuus yksi ratkaisu ympäristö- ja ilmasto-ongelmiin? Maailmalla oleva hätä tuo ihmisiä yhteen järjestöihin ja liikkeisiin, jotka organisoivat esimerkiksi mielenosoituksia saadakseen äänensä kuuluviin.

Mielipiteeni on, että siihen liittyy sekä hyvää että huonoa. Toisaalta kansalaiskapina pysäyttää ihmisiä ajattelemaan ja toimimaan, toisaalta se saattaa ajaa monia kauemmaksi. Maapallo ja oma tulevaisuutemme ovat uhattuna - nyt tarvitaan tekoja.

- Janita Ahola

Ilmastonmuutos on hävittämässä useita eläinlajeja.

Esim. naali on häviämässä kaikista Pohjoismaista.

35

Joulun lajitteluvinkkejä Jouluna ja uutena vuotena syntyy paljon jätettä.

Paras tapa vaikuttaa jätteen määrään on uudelleen käyttäminen ja lajitteleminen hyötykäyttöön.

Joulukortit ja lahjapaperi

Kinkun rasva

Joulukorteista voi askarrella ensi vuodeksi esimerkiksi pakettikortteja. Jätteenä ne lajitellaan joko kartongin/ pahvin joukkoon tai sekajätteeksi. Lahjapaperi kuuluu sekajätteeksi runsaan painovärimääränsä vuoksi.

Lahjapaperit, jotka ovat avattu siististi, voi käyttää uudelleen ensi jouluna.

Kerää jäähtynyt kinkkurasva tyhjään maitotölkkiin, kahvipakettiin tai margariinirasiaan. Hyytyneen tai kiinteytyneen rasvan voi laittaa biojäteastiaan, nestemäinen rasva kuuluu sekajätteeseen. Useilla paikkakunnilla on myös kinkkutempputempaus, jonne rasvan voi viedä. Kankaanpäässä keräys on vuosittain Citymarketin pihassa UFF-laatikoiden luona.

Joulukuusi Kuivuneen kuusen voi käyttää polttopuuna tai sen voi hakettaa ja kompostoida. Loppiaisen aikoihin kuusia myös kerätään lavoille useilla paikkakunnilla.

Joulukuusta ei tule laittaa jäteastioihin eikä kevään haravointijätekeräykseen. Kankaanpäässä keräyksestä vastaa Vatajankosken Sähkö.

Muovikuusi / kestokuusi Muoviset joulukuuset kuuluvat nimestään huolimatta metallinkeräykseen, sillä runko on ohuella muovilla päällystettyä metallia.

Jouluvalot LED-lamput ovat SER-jätettä. Hehku- ja halogeenilamput ovat sekajätettä. Rikkoutuneet sähkökyntteliköt ja jouluvalot kuuluvat SER-jätteeseen.

Maito-, mehu ja glögitölkit Kartonkipakkaukset kuuluvat kartongin/pahvin keräykseen. Nestekartonkipakkaukset on hyvä huuhdella ensin.

Vuoat ja foliot Huuhtele ja lajittele metallinkeräykseen.

Joulukukkien kääreet ja kukat Käärepaperit ja silkkipaperit kuuluvat pahvi/kartonkikeräykseen tai sekajätteeseen. Hyvänä säilynyttä paperia kannattaa uusiokäyttää esimerkiksi askartelussa. Sanomalehtipaperi kuuluu paperinkeräykseen. Alumiiniset kukkakääreet kuuluvat metallinkeräykseen. Pehmeävartiset kukat multineen ovat biojätettä.

Kynttilät ja tuikut Muoviset hautakynttilät, steariini ja kynttilän pätkät ovat sekajätettä. Lasiset hautakynttilät kannattaa käyttää uudelleen, sillä ne eivät ole lasijätettä.

Poltetut tuikut ja hautakynttilöiden hatut sekä ulkotulien foliot puhdistettuina ovat metallijätettä.

Raketit ja tinat Tinan voi sulattaa uudelleen seuraavana vuonna tai viedä vaarallisen jätteen keräykseen. Ammutut raketit kuuluvat sekajätteeseen, ampumatta jääneet ja vanhentuneet raketit palautetaan rakettimyyjille.

36

Pajatarinoita Sari Hakala on 52-vuotias, syntyään Jämijärveltä ja muuttanut Siikaisista Kankaanpäähän kaksi vuotta sitten. Perheeseen kuuluu 15-vuotias tytär Siiri ja bretoni-rotuinen metsästyskoira. Siiri asuu pääosin Siikaisissa, jossa suorittaa koulun loppuun.

TET-harjoittelun hän suoritti Kankaanpään S-Marketissa. Sari harrastaa lukemista, lenkkeilyä ja leipomista. Aiemmin hän harrasti myös posliininmaalausta, joka on nyttemmin jäänyt.

Koulutukseltaan Sari on merkonomi eli käynyt markkinointipuolen koulutuksen Kankaanpään kauppaoppilaitoksessa. Aikaa siitä on toki jo 33 vuotta.

Kouluaikana hän työskenteli kaupoissa; näistä mainittakoon Tampereen Lielahdessa olevat Löytöasu, Citymarket ja Vapaa Valinta sekä Hallituskadun Vapaa Valinta.

Merkonomiksi valmistumisen jälkeen hän oli työllistämistuella Ylöjärven kunnan päivähoitotoimistossa puoli vuotta. Sen jälkeen seitsemän vuotta toimistohommissa Lihajaloste Mynttisellä Jämijärvellä.

Yritys meni konkurssiin ja Sari oli välillä joulu- ja kesäapulaisena Hämeenkyrön Palviportissa kahviossa ja lihatiskillä. Jämijärven kunnan kirjastossa hän oli puoli vuotta työllistämistuella.

Pitkän työrupeaman eli lähes 22 vuotta Sari teki toimistosihteerinä Maalaistuote Vatajalla. Tehtäviin kuului kaikki toimistotyöt, mm. laskutus, tilastot, myynti- ja ostoreskontra, asiakkaiden perustaminen, kellokorttien purku ym. Samoin hän oli tarvittaessa myymälässä kassalla. Yritys siirtyi osaksi kotimaista ruokataloa (Landeli Group).

Sari tuli Valttiin 25.8. tänä vuonna. Olkapää oli leikattu aiemmin ja sairasloma päättyi 1.8. Niina Veko soitti ja pyysi häntä toimistotehtäviin Katariinan avuksi.

Taloushallinnon ohjelma nimittäin vaihtuu.

Sarin työtehtävät ovat pääasiassa osto- ja myyntireskontra sekä myyntilaskutus. Työkokeilupäivät ovat ma-to. Maanantaina klo 9-15 ja ti-to klo 8-14.

Sari kertoo: ”työpaikkana Valtti on ihana ja työkaverit mahtavia”. Kun työpaikka meni, on työ Valtissa piristänyt ja antanut tunteen, että kelpaa johonkin.

Tosiasiassa yli viisikymppinen nainen kokee ”ikärasismia” työmarkkinoilla - eli työtä ei löydy.

Valtissa on saanut motivaatiota ja virtaa elämään.

Sari muistaa lapsuudestaan joulunvietot mummuloissa Jämijärvellä. Äidin isä teki jouluksi kaneliässäpikkuleipiä, joita salaa käytiin syömässä. ”Jemmapaikka” tiedettiin. Joululahjaksi saatiin LP-levyjä, jotka sisarusten kanssa jaettiin eli kukin sai mieleisensä. Musiikki oli enimmäkseen Suomipoppia.

Traditio oli myös haudoilla käynnit.

Sarin jouluvalmisteluihin kuuluu kinkunpaisto.

Kinkku on yöllä paistumassa ja valmista aattoaamuna.

Riisipuuro on valmiina aattona klo 12 mennessä.

Kuusenkoristelu virittää myös joulutunnelmaan.

Sarin jouluvalmistelut alkavat viikkoa ennen joulua.

Joululahjoja hankitaan pitkin vuotta, kun sopiva sattuu osumaan kohdalle. Turha kaupallisuus ärsyttää Saria - joulun sanoma hukkuu ”krääsän” alle.

Joulutuotteet, kuten kalenterit ja joulusuklaat, tulevat kauppoihin aina vaan aiemmin. Mitään joulustressiä tai harmitusta hän ei tunne - ehkä se hiukan harmittaa, kun liha-alalla toimiessaan sai aina joulukinkun ja sellaisen, kun halusi.

Toivomuslistalla on kaksi päätoivetta: työpaikka ja tyttären lukioon meno. Toinen toive onkin toteutumassa: Sari aloittaa tammikuussa palkkatyön Valtissa.

Työ on ominta alaa eli toimistotyötä.

37

Joulu tullut on

Taas pienet tontut liikkuu ja muistiin merkitsee, niin joulupukki tietää saa, kuka lahjat ansaitsee.

Joulupukki lahjoja laittaa koko vuoden pajallaan.

Sitten jouluiltana taittaa pulkallansa taivaltaan.

38

Pukki ovella kolkuttaa, tokko hän sisään tulla saa.

Tervetuloa pukki vaan, kanssamme piiriä tanssimaan.

Taas lahjakääröt aukaistaan ja joululaulut soi.

Työpajalla tehdyt lahja- ja sisustustavarat löydät Valtin Puodista.

Tervetuloa!

39

Säätiön uusi hallitus

Arimo Koivisto, Seppo Vainionpää, Aulis Vehmasto, Ilpo Kiviniemi ja Jari Poutala.

Säätiön päätäntävaltaa käyttää säätiön 5-jäseninen hallitus, jonka toimikausi on kuntalain mukainen valtuustokausi. Hallituksen varsinaisista jäsenistä kaksi edustaa Kankaanpään kaupunkia, yksi alueen yrittäjiä, yksi alueen työntekijöitä ja yksi alueen maatalouselinkeinoa. Hallitus kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin sekä tarvittaessa useammin. Säätiön operatiivista toimintaa johtaa toimitusjohtaja Marja Kallioniemi, joka samalla toimii säätiön sihteerinä. Työpaja Valtin toimintaa johtaa toiminnanjohtaja Niina Veko.

Säätiön uusi hallitus valittiin 10/2021. Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Aulis Vehmasto (pj), Pekka Pääjoki (vpj), Arimo Koivisto, Jari Poutala ja Seppo Vainionpää. Varajäseninä toimivat Toni Tolonen, Ilpo Kiviniemi, Sari Liikala-Jalonen, Virpi Salo ja Hanna Kenttä.

40

Nyt on aika olla erityisen kiltti On se aika vuodesta, kun tontut alkavat kurkkia ikkunoista sisään. Listoihin merkitään, kuka on ollut kiltti ja kenellä on Herra Känkkäränkkä vieraillut kylässä.

Me kaikki tiedämme, että tontut ovat ovelia, vikkeliä ja erityisen kekseliäitä - konstit ovat monet. Tontut pitävät omat työmetodinsa salassa, tottakai, mutta yksi salaisuuksista on vuotanut tänne Valttiin asti.

Kun aamulla kävelet lumessa ja tarkistat, näkyisikö ikkunan takana tontun tossun jälkiä ja niitä ei näy, se on vain tonttujen hämäystä, ettei heidän käyntejään huomattaisi. Kyllä he ovat vahtivuorollaan siellä käyneet.

Tontut puurtavat pajalla hiki hatussa. Onneksi kuitenkin muonitus on kunnossa - muori kun tietää, mikä ahkerille tontuille maistuu. Jumppailijatonttu vetää jumppahetkiä työn lomassa, jotta kroppa ei täysin jumitu ahertaessa ja jaksaminen riittää. Psykiatritontulle voi aina jutella mieltä askarruttavista asioista; stressi kun helposti valtaa kiireisen mielen. Pajalla on myös sokerihammastonttu, jolta saa makeaa silloin, kun sokerihammasta kolottaa. Tällöin myös verensokeri pysyy tarpeeksi ylhäällä!

Pian myös Joulupukki alkaa valmistautua vuoden kohokohtaansa eli lahjojen jakoreissuun.

Petteri Punakuonolla on ollut hiukan väsymystä ja köhää viime aikoina - täytyy nyt toivoa, että nuha menee jouluaattoon mennessä ohi, jotta Petteri pääsee muun porukan kanssa matkaan ja valaisee nenällään reissua. Pitkä matka on edessä ja paljon lahjoja säkissä.

Tonttujen salainen - toimituksen tietoon tullut asia - on pienen pienet ”lintujalat”. Että mitkä? No, kun lapset eritoten entisaikaan kävelivät puujaloilla, niin nyt tontut ovat keksineet pienet puiset jalat, jotka jättävät lumeen linnun jäljet. Niinpä meistä näyttää, että lumessa on taaperrellut vain lintuja etsimässä ruokaa talipalloista ja kauralyhteistä. Tontuthan ne ovat olleet asialla. Hmmm… fiksua, sanoisin.

- Sari Ahola

Toki ymmärrettävää tuo tonttujen toiminta, koska pukin pajalla on nyt kiireisin touhu ja tohina päällä.

Onneksi nykytekniikalla tieto ihmisten kiltteydestä menee nopeasti tähystäjätontuilta Korvatunturin pajaan. Pajan tontut valmistavat lahjoja ainoastaan kilteille, tuhmat jäävät ilman. Tontut näyttävät erityisosaamistaan kukin omalla tontillaan. On ompelijatonttuja, puupuolen tonttuja, leipojatonttuja, maistelijatonttuja, nekkujen valmistajatonttuja, löhöilijätonttuja, neuvojatonttuja, metallinvääntötonttuja, suutarimestaritonttuja, kaunokirjoitustonttuja ja tonttuja moneen muuhun lähtöön!

Siis - ei itkeä saa, ei meluta saa, tonttu voi tulla ikkunan taa…

Jaksetaan vielä olla kilttejä, ainakin jouluaattoon asti.

41

Joulupukin kuntokuuri Kesä on löhöilyn ja akkujen lataamisen aikaa - myös Korvatunturilla. Joulupukki otti loman rennosti niin kuin pitääkin. Kesän kääntyessä lopuilleen oli aika palata arkeen ja tuttuihin puuhiin. Mutta kävikin niin hassusti, että lomanvietto herkutteluineen ja laiskotteluineen toi pukille rutkasti kiloja lisää - olo oli turvonnut ja kunto täysin pohjalla. Joulupukki tuumi: ”Eihän tästä tule mitään. En jaksa tehdä yhtikäs mitään!”

Pitääkö joulu perua tänä vuonna? Viki ja Topi hälytetään apuun. Viki lastaa pakettiauton täyteen kuntolaitteita ja -välineitä. ”Näillä päästään hyvin alkuun”, arveli Viki. Pojat lähtevät matkaan kohti Korvatunturia.

42

Valtin väki toivottaa kaikille Rauhallista Joulunaikaa & Onnellista Uutta Vuotta!

43