Ekologiset arvot

On tosiasia, että ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisimmista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa jo nyt, myös meillä Suomessa. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi arviolta 2,5 astetta - jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle.

Jätteiden lajittelu ja kierrätys on helppo vastuullisuusteko. Lajittelemalla annat roskalle uuden elämän, sillä lajitelluista jätteistä tehdään uusia tuotteita. Siten vähennät sekajätteen määrää ja pidät arvokkaat luonnonvarat kierrossa. Lajittele aina erikseen biojäte, paperi, kartonki, pahvi, metalli, lasi ja muovi. Toimita vaaralliset jätteet ja SER asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Huolellisen lajittelun ja kierrättämisen jälkeen jäljelle jäävä jäte on sekajätettä, joka voidaan hyödyntää energianlähteenä. Ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Koko maailmassa noin 30% kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa tuhlataan vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa ja pelkästään kotitalouksissa yli 100 miljoonaa kiloa. Henkilöä kohti heitämme ruokaa pois 20-25 kiloa vuodessa.

Naudanliharuokien ilmastokuormitus on noin nelinkertainen kasvisruokiin verrattuna. Lihoissa on kuitenkin eroa: kanan- ja porsaanlihan ilmastokuormitus on yli puolet pienempi kuin naudanlihan.

Ilmastonmuutos ahdistaa ihmisiä - myös minua. Usein tulee ajatelleeksi, mihin ilmaston lämpeneminen lopulta johtaa ja millainen maailma on esimerkiksi 50 vuoden kuluttua. On selvää, että konkreettisia toimia tarvitaan puheiden sijaan ja myös yksittäisen ihmisen teoilla ja valinnoilla on merkitystä. Ihmiset ovat skeptisiä tämän asian suhteen esimerkiksi tuoreen HS gallupin mukaan, mutta jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, muutosta ei ainakaan synny.

Jokainen voi kierrättää - se on helppoa, kun sen ottaa tavaksi ja rutiiniksi. Meillä on kotona ulkokatoksessa roskalaatikot eri jätteille: löytyy biojätettä, paperin-, lasin-, muovin- ja metallinkeräystä. Usein kerros- ja rivitalojen pihalta löytyykin roskakatoksista omat lajittelupisteet kullekin jätteelle. Mielipiteeni on, että on puhdasta välinpitämättömyyttä ja laiskuutta, jos ei viitsi lajitella roskiansa. Netissä voi testata, osaatko heittää kodissa lojuvat jätteet oikeaan astiaan, esim. martat.fi/lajittelu-ja-kierratys. Olen todennut, että oman jääkaapin sisältöä kannattaa säännöllisesti seurata! Saisiko aineksista kasaan vielä aterian tai kaksi? Vaikka päiväys olisikin jo ohitettu, maistamalla tai haistamalla voi tarkistaa käyttökelpoisuuden. Edellisen päivän tähteistä syntyy ”tuunaamalla” ihan maistuva ateria. Myös pakastinta ja sen antimia on aika ajoin seurattava. Ennen kauppaan lähtöä kannattaa miettiä ostoslista ja kuten tiedämme: nälkäisenä ei kannata mennä ruokaostoksille. Pienellä vaivalla saa ruokahävikin pysymään aisoissa ja samalla ”kukkaro kiittää”.

Lihan kulutusta voi vähentää pikkuhiljaa, esim. pienentämällä liha-annosten kokoja ja suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen. Oiva vaihtoehto on korvata lihaa lähivesien kalalla. Kasvikset saavat koko ajan enemmän suosiota; esimerkiksi ravintoloissa on yleisesti tarjolla kasvisruokaa, lehdissä runsaasti kasvisruoka reseptejä ja television kokkiohjelmista saa hyviä vinkkejä maistuviin kasvisruokiin. Tiesitkö, että punaisesta lihasta kertyy elimistöön karsinogeenejä eli syöpää aiheuttavia aineita. Runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio lisää myös mm. sepelvaltimotaudin, lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Mielestäni jokaisen olisi syytä miettiä kohdallaan tottumuksiaan ja tapojaan lihansyönnin suhteen. Pienillä muutoksilla voi saada lopulta paljon aikaan!

Usein mieliteot, hinta ja helppous ohjaavat ostopäätöksiämme. Vastuullinen kuluttaja ei osta mitään hetken mielijohteesta, vaan valikoi sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka kuluttavat ympäristöä mahdollisimman vähän ja ovat eettisesti tuotettuja.

Itse ostan nykyään suhteellisen harvoin esim. vaatteita. Mietin tarkkaan, tarvitsenko sitä. Pidänkö tuotteesta oikeasti ja tuleeko minun varmasti käytettyä sitä? En halua vaatteita kaappiin pölyttymään tai muita tuotteita hyllyille lojumaan vuosikausiksi. Näin ennen joulua voisi antaa itselleen haasteen: ”älä osta mitään turhaa”.

Omalla kohdallani kävelen, minne suinkin vain mahdollista - en omista autoa. Välillä sitä manaa toden teolla, kun olisi niin paljon helpompaa päästä autolla paikasta A paikkaan B. Lopulta kuitenkin autottomuuden hyvät puolet peittoavat huonot. Säästän näin omalta osaltani ympäristöä ja mikä parhainta, kunto pysyy koholla. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy ja tuntuu myös Suomessa. Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien yli kaksi astetta.

Pitkät lämpötila-aikasarjat paljastavat, että Suomen ilmasto on lämmennyt kaikkina vuodenaikoina. Lämpeneminen on ollut voimakkainta alkutalvella.

• Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat Suomessa edelleen

• Talvilämpötilat nousevat voimakkaimmin

• Hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät kesäisin

• Sademäärät kasvavat etenkin talvisin ja sateet tulevat entistä useammin vetenä

• Rankkasateet voivat voimistua kesäisin

• Myrskytuulien arvioidaan voimistuvan etenkin merialueilla, mutta myös rannikoilla ja mahdollisesti sisämaassakin

• Ilmastonmuutoksen myötä myös lumipeite aika lyhenee, routa vähenee ja talvet muuttuvat entistä pilvisimmiksi.

Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Liikenne nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Valtaosa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää ottamalla ilmastonäkökulma mukaan maankäytön ja liikenteen suunnitteluun ja omilla liikkumisvalinnoilla.

Onko kansalaistottelemattomuus yksi ratkaisu ympäristö- ja ilmasto-ongelmiin? Maailmalla oleva hätä tuo ihmisiä yhteen järjestöihin ja liikkeisiin, jotka organisoivat esimerkiksi mielenosoituksia saadakseen äänensä kuuluviin. Mielipiteeni on, että siihen liittyy sekä hyvää että huonoa. Toisaalta kansalaiskapina pysäyttää ihmisiä ajattelemaan ja toimimaan, toisaalta se saattaa ajaa monia kauemmaksi. Maapallo ja oma tulevaisuutemme ovat uhattuna - nyt tarvitaan tekoja.

- Janita Ahola Lähteet:

thl.fi/ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on hävittämässä useita eläinlajeja. Esim. naali on häviämässä kaikista Pohjoismaista.