Uusi asiakaspalvelu malli Uusi asiakaspalvelu malli työvoimapalveluissa voimaan 2.5.2022
U
utta asiakaspalvelu mallia kutsutaan pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi. Yhteydenpito työttömään työnhakijaan on alussa hyvin tiivistä ja yksilöllistä. Uudessa mallissakin on työnhakijalla velvollisuus hakea säännöllisesti töitä, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyisi. Sanktioita on uudessa mallissa kuitenkin vähennetty. Malli tulee voimaan kaikissa TE-toimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa 2.5.2022. Uudessa asiakaspalvelumallissa keskitytään työttömyyden ensimmäisiin kuukausiin. Ensimmäinen yhteydenotto tulee järjestää viiden vuorokauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Silloin suoritetaan alkuhaastattelu ja tehdään asiakkaalle heti työllistymissuunnitelma. Samalla selvitetään tuen tarve. Jos asiakkaalla on tarvetta sosiaali-, kuntoutus- tai terveyspalveluille ohjataan hänet eteenpäin. Myös koulutus tarve ja mahdollisuudet selvitetään.
Uudessa mallissa sanktiot ja karenssit (korvauksettomat jaksot) vähenevät. Jos työnhakija ei noudata yhdessä tehtyä suunnitelmaa tai unohtaa on siitä seurauksena ensin huomautus. Jos työnhakija ei huomautuksesta huolimatta noudata sovittua suunnitelmaa on toisella kertaa seurauksen viiden päivän karenssi. Kolmannesta rikkomuksesta seuraa sitten jo kymmenen päivän karenssi ja neljännen kerran jälkeen seurauksena on työttömyysturvan menetys ja työssäolo ehto. Tämä tarkoittaa, että työnhakijan on oltava töissä 12 viikkoa tai osallistua työvoimapalveluihin. Jos työnhakija kieltäytyy varmasta työstä, on seurauksena 45 päivän karenssi. Työvoimaviranomainen voi myös määrätä työnhakijan hakemaan tiettyä työpaikkaa, jos hän saa paikan on se myös pakko ottaa vastaan. Tämä mahdollistuu, jos työnhakija on ollut yli kuusi kuukautta työtön. Tästä velvoitteesta kuitenkin vapautuu, jos on jo kuukauden sisällä hakenut sovitun määrän työpaikkoja. Työttömän ammattisuoja säilyy. Hän voi kolmen kuukauden ajan kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutustaan tai työkokemustaan.
Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana asiakas tapaa TE-palvelun tai kunnan työllisyyspalveluiden työntekijän yhteensä seitsemän kertaa eli kahden viikon välein. Sen jälkeen seuraava tapaaminen on kolmen kuukauden kuluttua ja sitten kuuden kuukauden kuluttua. Jos työttömyys jatkuu kuuden kuukauden jälkeen, pidetään taas tiiviimpi tapaamisjakso, jolloin tapaamisia taas kahden viikon välein. Väliaikoina työtön hakee aktiivisesti töitä itsekseen. Tavoitteena on hakea 0-4 työpaikkaa kuukauden aikana. Paikka määrä asetetaan jokaiselle työttömälle yksilöllisesti. Jos vaikka työnhakijan työkyky on alentunut voi haettavien paikkojen määrä olla pienempi. Myös alueen työmarkkinatilanne otetaan huomioon. Työnhakija voi itse päättää, mitä työpaikkoja hakee. Töitä voi hakea työpaikkailmoitusten perusteella tai avoimena hakuna yrityksiin, jotka eivät ole ilmoitelleet avoimista työpaikoista. Haettujen paikkojen tulisi kuitenkin olla sellaisia, johon työnhakijalla on mahdollisuus työllistyä. Asiantuntija tukee työnhakijaa työmahdollisuuksien etsinnässä.
Koska TE- toimistoiden ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa tehtävät lisääntyvät, on hallitus lisännyt työttömien palveluihin 70 miljoonaa euroa. Tuolla rahalla pystytään palkkaamaan 1700 uutta virkailijaa. Hallitus on laskenut, että tämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli parantaisi työllisyyttä 9 500 - 10 000 uudella työllisellä. Muutokset tulevat näkymään suomen taloudessa kokonaisuudessaan v. 2025, jolloin arvioidaan menojen vähennyksen olevan 230 miljoonaa vuodessa. Vuoden 2024 alusta lähtien työvoimapalvelut tulevat siirtymään kuntien hoidettavaksi. Nyt on jo käynnistetty kuntakokeiluita. Kokeilussa ovat olleet mukana vaikeimmin työllistettävät työnhakijat. Kokeilun piti alun perin kestää kesäkuuhun 2023, mutta hallitus on esittänyt, että sitä jatketaan siihen asti, kunnes palvelut siirtyvät kokonaisuudessaan kunnille. Hallitus tavoittelee vuoden 2030 loppuun mennessä 80 000 lisätyöllistä. TE-palvelut tulee lähettämään työnhakijoille lisätietoa uudesta mallista ennen sen voimaantuloa. Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, TE-palvelut
17
