Aluevaltuusto

Olen Anssi Joutsenlahti eläkkeellä oleva rovasti. Yhä edelleen olen mukana esim. kaikkien sotiemme veteraanijärjestöjen toiminnassa mottona veljiä eikä sisariakaan jätetä. Aikanaan eduskuntakausilla olin sosiaalivaliokunnassa ja valtion veteraaniasianneuvottelukunnassa. Kokemusta löytyy. Halusi mukaan päättämään sosiaali- ja terveyden huollon asioista. Aluevaltuutetun lisäksi olen jäsen Kankaanpään kaupunginvaltuustossa ja kirkkovaltuustossa. Kuulun lisäksi Länsi-Suomen Osuuspankin edustajistoon ja Vatajankoski Oy:n kl:n hallitukseen. Johdan Kankaanpään veteraaniasiain neuvottelukuntaa.

Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle?

Halusin olla vielä mukana tässä hyvinvointialueemme SOTE-palvelujen kehittämisessä, koska olen ollut jo kaksi kautta Satakunnan SOTE-ohjausryhmässä viimeksi varapuheenjohtajana.

Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana.

Valtissa, Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiön työpajassa tehdään tärkeää kuntouttavaa työtoimintaa ja uuden Satakunnan hyvinvointialueenkin aikana tällaista uranuurtavaa vajaatyökykyisten saattamista takaisin työelämään tietysti edelleenkin tarvitaan. Eihän uuden hallintojärjestelmän tarkoituksena ole tietenkään toimintojen alasajo vaan pikemminkin päinvastoin, joten pyrkimyksenä tältäkin osin on myös panostaa edelleen tähän tärkeää osa-alueeseen ja monelle sen kohteena olevalle uusia mahdollisuuksia luovaan toimintaan.

Olen kankaanpääläinen ensimmäisen kauden kansanedustaja (sd.). Olen taustaltani sosiaalityöntekijä ja ennen kansanedustajan työtä työskentelin Kankaanpään A-kodissa päihdetyön parissa. Kankaanpään kaupunginvaltuutettuna olen kolmatta kautta. Perheeseeni kuuluvat aviomies, tytär ja kissa.

Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle?

Lähdin ehdolle siitä syystä, että haluan olla kantamassa vastuuta satakuntalaisten palveluista, kun kyse on ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollosta ja palo- ja pelastustoimesta. Olen työskennellyt pitkään sote-alalla ja eduskunnassa istun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä hallintovaliokunnassa, jonka alaisuuteen pelastustoimi kuuluu. Olen perehtynyt sote-uudistukseen kattavasti eduskunnassa ja haluan, että se toteutuu myös käytännössä ihmisten tarpeet edellä. Palveluiden pitää olla yhdenvertaisia ja jokaisen saavutettavissa.

Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, joka siirtyy 1.1.23 alkaen hyvinvointialueen vastuulle. On tärkeää, että Valtin kaltainen, pitkään kehitetty toimija voi myös jatkossa toimia palveluntuottajana hyvinvointialueelle. Laillista estettä tälle ei ole, mikä on erinomainen asia. Tärkeää on huolehtia siitä, että kuntouttavan työtoiminnan vastuun siirtyessä hyvinvointialueelle, palvelut eivät katkea ja kukaan ei jää palvelujen ulkopuolelle. Kuntouttava työtoiminta on monille polku kohti palkkatyötä tai opiskelua. Valtissa on osaamista ja mahtava työlleen omistautunut henkilökunta. Sillä on suuri merkitys sille, että ihminen saa omat parhaat puolensa esille ja löytää itsestään vahvuudet tulevaisuutta ajatellen.

Olen 67-vuotias eläkkeellä oleva lehtori Kankaanpäästä ja asun Niinisalossa. Perheeseen kuuluu vaimo Heli, kolme lasta ja neljä lastenlasta. Työelämäni olen tehnyt rakennusalalla. Ensin yksityisyrittäjänä n. 15 vuotta ja sen jälkeen rakennusalan opettajana 25 v. Sataedussa. Harrastan golfia ja vapaaehtoistyötä Lioneissa. Olen kaupungin valtuutettu, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän (Posa) valtuuston pj. Sairaanhoitopiiri SataDiag johtokunnan pj. Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää (Kuntsari) hallintoneuvoston jäsen. Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, Satakunnan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen. Alkanut valtuustokausi kaupungin valtuutettuna on kuudes perättäinen.

Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle?

Lähdin ehdokkaaksi, koska näin, että minulla on kokemusta ja näkemystä SOTE- asioiden hoitamisessa. Olin aikoinani yli kymmen vuotta sitten silloisen Kankaanpään kansanterveyskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana perustamassa Posaa. Olen toiminut koko poliittisen urani SOTE-alalla. SOTE-palvelujen järjestäminen maakuntapohjalta tuo kuntien talouteen vakautta ja ennustettavuutta. Satakuntalaisilla eri seutukunnilla on oltava varmuus siitä, että lähipalvelut säilyvät ja he saavat laadukasta hoitoa ja hoivaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lääkäriin ja hoitoon pääsy tulee olla joustavaa ja nopeaa. Kotihoidon resursseja on lisättävä vanhusten kotonaasumiseen. Unohtamatta omaishoitoa. Lapsille ja nuorille on taattava riittävät mielenterveyspalvelut. Varmistettava hätätilanteissa koko hyvinvointialueella, miten nopeasti saa apua liikenneonnettomuudessa, tulipalossa tai muussa vaaran tilanteessa.

Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana.

Suomessa on n. 280 työpajaa, joista kunnallisia n. 65 % ja loput ovat yhdistyksiä ja säätiöitä kuten esim. meidän Valtti Työpaja, joka toimii säätiöpohjaisesti. Työpajat vastaavat merkittävästi osasta valmennus-, kuntoutus- ja työllistämispalveluista, ja pajatoiminta on monessa kunnassa ainoa pitkäkestoinen palvelu, jota on tarjolla heikossa työmarkkina-asemassa oleville lähipalveluna. Työpajatoiminnan tulokset ovat todennetusti hyviä useilla mittareilla mitattuja. Vaarana on, että nykyisenkaltaisten, kuntien järjestämisvastuulla olevien työpajatoimintojen ylläpito ei ole enää SOTE-uudistuksen jälkeen mahdollista sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun ja rahoituksen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueelle. Pidän tärkeänä, että kuntien järjestämän monialaisen työpajatoiminnan jatkuminen turvataan myös SOTE-uudistuksen jälkeen.

Näen myös tärkeänä, että uudistuksen vaikutukset myös kuntien järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan arvioidaan ja toiminnan jatkumisen edellytykset kunnissa samoin kuin kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuus toimia palvelujen tuottajina varmistetaan. Hyvinvointialueet voivat tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa itse tai hankkia sitä kilpailutuksen kautta kuten kunnat nykyään tekevät. Uskon, että näin toimitaan jatkossa myös Satakunnan hyvinvointialueella.

Eläkkeellä oleva lääkäri ja lääkärikeskus yrittäjä. Vammaisaktiivi ja Yrittäjä Maire Karjalainen houkutteli aikoinaan vihreiden mukana kuntavaaleihin. Vihreillä oli kaksi kiinnostavaa agendaa vammaispolitiikka ja perus tulo. Vammaislaki on saatu jo toteutettua, mutta perustulosta ei ole päästy sopimukseen. Valtuustossa Irmeli ollut valtuutettuna 20 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Kankaanpään kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna. Irmeli Elomaa on valittu aluehallituksen varajäseneksi. Loppukaudeksi hän tulee siitymään varsinaiseksi jäseneksi.

Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle?

Aluevaaleissa hän lähti ehdolle, koska koki ne ensimmäisiksi vaaleiksi, jossa voi käyttää omaa tietotaitoa, asiantuntemusta ja elämänkokemusta. Kuntapolitiikassa hän oli aina esteellinen terveydenhoitoa koskevissa asioissa, koska itse toimi terveysalan yrittäjänä alueella. Hän ei päässyt vaikuttamaan esim. Posan toimintaan. Pienen puolueen edustajana ei ollut mahdollisuutta saada paikkoja sairaanhoitopiirien ja muiden vastaavien päättäviin elimiin. Hän katsoi myös, että elämäntilanteenkin takia nyt oli juuri sopiva hetki lähteä mukaan.

Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana.

Hänellä on kokemusta lähipiirissäkin kuntouttavan työtoiminnan toiminnasta. Hänestä on ehdottoman tärkeänä, että Valtin kaltaisten toimijoiden toiminta voisi jatkua myös alueuudistuksen jälkeen. Pelkona hän pitää, että kuntouttavan työtoiminnan kaltaiset toiminnot, jotka eivät ole varsinaista terveydenhoitoa, eivätkä suoranaista sosiaalityötä jäävät vähemmälle huomiolle valtion varojen vähetessä. Hänen mielestään valtissa tehdään todella arvokasta työtä. Monet saavat uuden mahdollisuuden. Valtissa korjataan ongelmia, joita ei ole osattu hoitaa jo peruskoulu vaiheessa.

Kari Kähkönen 54-vuotias Kankaanpääläinen perheellinen peruskoulun rehtori. Tällä hetkellä toimin aluevaltuuston valtuutettuna, hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana, Satakuntaliiton maakuntahallituksen jäsenenä, Kankaanpään kaupungin valtuuston 3. varapuheenjohtajana sekä Sataedun tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Vapaa-aikana harrastan kaikenlaista liikuntaa mm. golf, kuntosali, luonnossa liikkuminen mm. hiihto ja pyöräily sekä metsästys. Toimin myös Kankaanpään urheilijoissa painikoulun vetäjänä.

Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle?

Lähdin hyvinvointialueen vaaleihin mukaan tavoitteena vaikuttaa historiallisen maakunnallisen hyvinvointialueen toimintaan ja tulevaisuuteen, koska varsinkin alussa luodaan toiminnan linjaukset hyvinvointialueen toiminnoista ja malleista.

Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana.

Kuntouttava työtoiminta on ollut yksi työpajatoiminnan toteutustapa ja valmennusmalli. Kuten tiedämme, kuntouttava työtoiminta siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueen vastuulle. Kuntouttava työtoiminta on myös tulevaisuudessa erittäin tärkeässä roolissa. Kunta voi siis tarjota kuntouttavan työtoiminnan palvelua tai sen osaa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue päättää, miten se kuntouttavan työtoiminnan palvelut alueellaan järjestää. Kyseiseen kokonaisuuteen kuuluvana nuorten työpajatoiminta ja sen toteuttamisen tarkoituksena on parantaa mm. nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuorten työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Mielestäni on erityisen tärkeää, että mm. nuorten työpajalla on nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. Kankaanpäässä ja laajasti Pohjois-Satakunnassa kyseistä työpajatoimintaa toteuttaa ansiokkaasti tällä hetkellä Valtti. Valtin toimintaedellytykset alueellemme tulee jatkossakin taata.

Olen 62-vuotias yhtenäiskoulun rehtori ja koulutukseltani luokanopettaja. Asumme vaimoni kanssa kahdestaan kotitilallani Kankaanpään Honkajoella. Meillä on kaksi jo omillaan toimeentulevaa aikuista poikaa. Kunnallispolitiikassa olen ollut mukana opiskeluvuosista 80-luvulta lähtien Honkajoella. Nykyisin olen mm. Kankaanpään kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsen ja myös aluevaltuutettu. Kuntoliikunta eri muodoissaan sekä metsästys ja kalastus ovat lempiharrastuksiani. Erityisen hyvin aika kuluu hirvimetsällä koirien kanssa kulkiessa. Tällä hetkellä omatoiminen mökin rakentaminen vie suurimman osan vapaa-ajastani.

Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle?

Kovin suurta innostusta ei Keskustan piirissä aluevaaliehdokkuuteen tuolla Honkajoen suunnalla ollut. Kun ehdokkaita kyseltiin ja vain yksi Keskustan ehdokas kylästä aluevaaleihin oli saatu, niin lupasin lähteä toiseksi mukaan täydentämään kokonaisuutta. Kun kaksi ehdokasta Honkajoelta oli tavoitteena, niin näin puolueen asettama tavoite toteutui.

Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana.

SOTE-uudistuksen myötä työpajatoimintaan tulee vuoden 2023 alusta muutoksia. Hyvinvointialueen vastuulle siirtyy kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut. Hyvinvointialue päättää, miten se kuntouttavan työtoiminnan palvelut alueellaan järjestää.

Tulevaisuuden näen Valtin kaltaisen säätiöpohjalta toimivan palveluntuottajan osalta hyvin positiivisena. Uskon, että sopimukset hyvinvointialueen kanssa Valtin osalta saadaan tehtyä sellaisiksi, että myös tulevaisuudessa Valtti palvelee Pohjois-Satakunnan alueella asiakkaitaan vähintäänkin yhtä kattavasti ja laadukkaasti kuin tälläkin hetkellä. Ja näin myös kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tuottajana näen jatkossakin Valtin roolin vahvana alueellisena toimijana.