Mielenkiinnon kohteita

Tämä suuri, uljas, perhekeskeinen, suosittu palvelus- ja suojelukoira, jonka maine on pilattu vuosien saatossa tappajakoiraksi, koska tämä, ja monet muut rodut (esim. dobermanni, rottweiler ja amstaff) ovat joutuneet vääriin käsiin. Tarkoitan, että koulutus on ollut puutteellinen, tai koira on jätetty kokonaan kouluttamatta, mutta on kuitenkin osallistunut tappeluihin, ja ollut uhkaavissa tilanteissa mukana. Myös poliisit käyttävät tätä rotua työssään, koska rotu on oikein koulutettuna hyvin luotettava, ja sosiaalinen.

Saksanpaimenkoira on yksi maailman tunnetuimmista koiraroduista. Koiran yleisilmeen tulee olla lihaksikas ja valpas. Asenteeltaan se on ylväs ja varautunut, mutta sosiaalinen. Koira on ketterä ja sopusuhtainen ja kantaa itsensä ylväästi. Turkista on useita eri värimuunnoksia. Esim. harmaa, ruskea mustin merkein, ja toisinpäin, pelkkä ruskea, ja pelkkä musta. Se koostuu kovasta, karkeasta ja sileästä päällyskarvasta ja paksusta aluskarvasta. Täysikasvuisen uroksen ihanne säkäkorkeus on 60-65 cm ja nartuilla 55-60 cm. Paino vaihtelee 22-40 kg:n välillä. Yleensä urokset painavat rodussa kuin rodussa enemmän kuin nartut, mutta poikkeuksiakin on. Rodun arvioitu elinikä on 12-14 vuotta. Saksanpaimenkoiraa voidaan käyttää moniin eri lajeihin, esim. näyttelyihin, agilityyn, rally-tokoon, IPOon, jäljestykseen ja hakuun.

Saksanpaimenkoiraa on kahta eri linjaa, on näyttelylinja sekä käyttölinja. Rakenteeltaan ne eroavat siten, että käyttölinjaisen selkälinja on suorempi kuin näyttelylinjaisella, jolla on esim. laskeva lantio. Yleensä käyttölinjainen on aktiivisempi kuin näyttelylinjainen ja sitä käytetäänkin enemmän harrastuksiin kuin näyttelylinjaista. Näyttölinjaiset ovat pikemminkin kotivahteja ja perheen lemmikkejä. ”Tosiharrastajat” sanovatkin, että näyttelylinjaisen hermot eikä vietti riitä esim. suojeluharrastukseen. Näyttölinjaisista tykätään näyttelyissä enemmän, koska niillä ei vietit nouse kehässä, kun taas käyttökoirilla voi niin käydä.

Näyttelyihin voi myös mennä kotikoirankin kanssa, mutta kannattaa selvittää esim. internetistä, että millaisista koirista näyttelyn tuomari pitää. Olen itse henkilökohtaisesti mennyt koirani kanssa näyttelyyn, enkä huomannut selvittää, mitä ominaisuuksia tuomari arvostaa. Huonot tuloksethan sieltä tuli, mutta seuraaviin näyttelyihin osasin jo varautua, ja selvitin tuomarin taustoja, mikä selvästi helpotti omaa jännitystä.

On myös sekalinjaisia, jossa on yhdistetty käyttö- ja näyttelylinjainen koira. Jos vaikka haluaa käyttölinjaisen näköisen koiran, näyttölinjaisen luonteella. Nämäkin ovat todella suosittuja, mutta aika helposti huono luustokin periytyy, sekä huonot hermot. Sen takia on olemassa myös koirien luonnetestejä, jotka vähän kertovat koiran luonteesta sekä vieteistä. Luonnetestiin voi mennä minkä koiran kanssa tahansa, ei pelkästään palveluskoiran. Myös kotikoiria testataan hyvin paljon.

Elinikä Väri

Käyttölinjainen saksanpaimenkoira.

Näyttelylinjainen saksanpaimen.

• 12-14 vuotta

Paino • 22-40 kg

Säkäkorkeus

• Urokset: 60-65 cm • Nartut: 55-60 cm • Harmaa • Musta • Ruskea

Käyttötarkoitus

• Paimenkoira • Palveluskoira • Seurakoira

Älykäs ja monipuolinen saksanpaimenkoira on vuodesta toiseen yksi suosituimmista koiraroduista. Rodun järkkymätön luottamus ja lojaalius omistajaansa, sekä palava halu toimintaan tekevät siitä loistavan työkoiran. Alun perin lampaiden paimennukseen jalostetun, myöhemmin monissa vaativissa työtehtävissä kunnostautuneen rodun loi ratsumestari Max von Stephanitz 1800-luvun lopulla Saksassa. Ensimmäisen maailmansodan aikana myös brittiläiset ja amerikkalaiset sotilaat ihastuivat tähän periksiantamattomaan rotuun ja sodan päätyttyä saksanpaimenkoiria lähti heidän mukanaan eri puolille maailmaa.

Rodun koulutettavuus on hyvä ja helppo, sillä rotu on miellyttämisen haluinen ja tottelevat, jos ne on oikein koulutettu. Tämä rotu soveltuu myös hyvin pelkäksi kotikoiraksi, jos vain osaa kysyä kasvattajalta tulevan pennun vanhemmista. Rodussa esiintyy myös sairauksia. Lonkkaniveldysplasiaa sekä kyynärniveldysplasiaa. Niillä saattaa olla myös selkäongelmia. Nämä periytyvät vanhemmista ja esivanhemmista, eli pitkälti suvusta.

Entisenä aktiivisena koiraharrastajana oma kokemukseni on se, että tosiaan on kennelistä riippuvaa, että minkälainen pennusta kasvaa. Hyvä pentukoulutus on tae sille, että pennusta kasvaa hyvä harrastuskoira. Näyttelylinjaisilla ei tosiaan vietti, eikä hermo rakenne riitä kaikkiin harrastuksiin. Käyttölinjaisilla taas ei hermot oikein kestä sitä painetta. Niin kuin tuossa aikaisemmin jo mainitsin, että se on koiran vanhemmista enimmäkseen kiinni.

Ensimmäinen saksanpaimeneni oli sekalinjainen, eli koiran toinen vanhempi oli käyttö ja toinen näyttölinjaa. Toinen ja viimeisin saksanpaimeneni taas oli puhtaasti käyttölinjaa. Sen hermot olivat todella huonot, eikä siitä sitten harrastuskoiraa saanut. Enimmäkseen jäljestykseen, mutta muihin lajeihin se ei sopinut. Tämä ensimmäinen taas sopi kaikkeen ja sen kanssa tuli harrastettua kaikkea mahdollista. Luustoltaan olivat hyvin erilaisia. Sekalinjaisella oli huono luusto ja käyttölinjaisella suhteellisen hyvä. Sekalinjaisen lonkat olivat D:t eli todella huonot. Kyynärät kaikista huonoimmat mitä voi olla. Selkä oli hyvä.

Käyttölinjaisella olivat sekä lonkat että sekä kyynärnivelet hyvät, mutta selkä taas huono. Hermoista puhumattakaan. Joten minä suosittelen sekalinjaista, jos harrastuskoiran tai kilpailukaverin haluaa. Näyttelylinjaisista minulla ei ole kokemusta, paitsi jos tutuillani tai ystävilläni on ollut. Muuten tosiaan pidän sekalinjaisista, koska omalle kohdalle sattui täydellinen (mielestäni) yksilö. Agility on vauhdikas koirien esteratakilpailu. Agilityssä ihminen ohjaa koiran virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti tuomarin suunnitteleman radan läpi. Ratatyyppejä on kaksi: agilityrata ja hyppyrata. Jäljellä taas koira etsii esineitä, tai makupaloja hajuaistinsa avulla erilaisissa maastoissa, tai ihmisiä.

Haussa etsitään joko esineitä tai ihmisiä. Riippuen siitä, mitä koira on opetettu hakemaan. Hakemaan koiran voi opettaa hakea tiettyjä esineitä tietyn hajun avulla, tai ihmisiä erilaisissa maastoissa: pelloilla, metsässä, sisätiloissa, ulkotiloissa tai missä vain missä koira mahtuu liikkumaan.

Rally-toko on taas tottelevaisuuden ja agilityn sekoitus, jossa koira tekee ohjaajansa kanssa tottelevaisuusliikkeitä ja hyppää Rally-toko esteitä. Rally-toko on nykyään hyvin suosittua, koska siinä voi ottaa rennommin, kuin tottelevaisuudessa.

Tottelevaisuusosuuden tarkoituksena on selvittää koiran koulutettavuutta, palvelu- ja työskentelyhalua, sekä ohjaajan ja koiran välistä suhdetta. Tottelevaisuuden liikkeet eivät poikkea kansallisten lajien tottelevaisuudesta. Liikkeet ja niiden arvostus vaihtelevat luokittain aivan kuten muissakin palveluskoirakokeissa. Tottelevaisuus suoritetaan aina pareittain tai useamman koiran ryhmänä siten, että kun yksi koira suorittaa muita liikkeitä, pois lukien eteen lähetys, jolloin toinen koira on paikallaolossa.

Jokainen liike alkaa ja päättyy perusasentoon. Perusasennolla tarkoitetaan koiran istumista ohjaajan vasemmalla puolella. Jokaiseen liikkeen aloitukseen tarvitaan tuomarin lupa. Tämä sen vuoksi, että tuomari pystyy seuraamaan jokaisen liikkeen kokonaisuudessaan, eikä esim. joudu kirjoittamaan arvostelua, kun ohjaaja ja koira jo suorittavat seuraavaa liikettä.

Lähteet:

Spl.fi Bobbi.fi Purina.fi