Työttömien terveystarkastukset

Työttömillä on mahdollisuus osallistua ilmaiseen terveystarkastukseen. Tarkastusten tarkoituksena on kartoittaa työttömän henkilön terveydentila ja arvioida hänen työ- ja toimintakykyään. Myös henkilön kuntoutustarpeita tutkitaan. Terveystarkastus on työttömälle maksuton. Ilmoitus velvollisuus terveystarkastuksista on kunnilla ja kuntayhteisöillä. Mahdollisuudesta pitää kertoa kunnan tai palveluntarjoajan verkko sivuilla. Sekä työttömät, että ammattilaiset ovat sitä mieltä, että tiedotus on riittämätöntä ja huonoa. Lisäksi terveystarkastuksia tulisi tarjota varhaisemmassa vaiheessa. Tällä hetkellä painopiste on pitkäaikaistyöttömissä. Myös asiakkaiden osallistumista suunnittelussa kaivataan.

Työttömän terveystarkastukset tekee ensisijaisesti terveydenhoitaja. Joissakin tapauksissa asiakas voidaan ohjata myös lääkärin vastaanotolle. Varsinkin jos tarvitaan työkyvyn tai kuntoutustarpeen arviointia. Terveystarkastus tehdään yleensä hyvinvointi- ja terveyskeskuksissa tai työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimipisteessä (TYP), toisinaan myös työterveyshuollossa. Terveystarkastuksessa keskitytään henkilön terveyteen, hyvinvointiin, elämäntilanteeseen ja elintapoihin, sekä työnhakuun ja siihen vaikuttavaan työ- ja toimintakykyyn. Terveystarkastuksen yhteydessä laaditaan henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Työtön asettaa omien tarpeidensa kautta tavoitteet. Niiden tulee olla realistisia, jotta ne voidaan toteuttaa ja konkreettisia, jolloin niiden toteutumista voidaan seurata. Tavoitteiden seurannasta sovitaan yhdessä. Rehellisyys itseään kohtaan on tärkeää, jotta tavoitteet pystytään asettamaan oikein. Terveystarkastuksen pohjalta voidaan antaa palaute henkilön terveystarkastukseen lähettäneelle taholle. Palautteen antaminen edellyttää aina asiakkaan suostumusta. Esim. työ- ja elinkeinohallinto saattaa pyytää terveydenhuollon lausuntoa henkilön sopivuudesta tiettyihin työtehtäviin. Mikäli asiakas suostuu, jatko suunnitelma on hyvä tehdä tarvittaessa monialaisesti. Mukaan pyydetään asiakkaan tilanteen kannalta olennaiset yhteistyötahot, kuten TE-toimiston, nuorten ohjaamon, Kelan, TYP:n tai sosiaalitoimen edustaja.

Miten sitten tulevaisuudessa. Satasotessa työikäisten terveydenhuoltoa pyritään kehittämään niin, että erityistä huomiota kiinnitetään työterveyshuollon ulkopuolella oleviin. Työkyvyn tukea tullaan tarjoamaan kaikille työikäisille. Työkyvyn kartoitus ei ole yksittäinen toimenpide vaan prosessi, jolla pyritään varmistamaan ihmisen työ- ja toimintakyky. Työkyvyn tuesta tulee keskeinen osa työikäisten palveluja. Varmistetaan työkyvyn kartoitus myös niille, joiden työttömyys pitkittyy ja edessä on mahdollinen eläkeratkaisu. Tärkeää on varmistaa yhteistyö eri toimijoiden kesken työkyky asioissa.

Kauniita tavoitteita toivottavasti niihin myös päästään soteuudistuksen myötä. On hyvä, että näihin asioihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Asiasta pitäisi kuitenkin informoida aktiivisemmin. Minun mielestäni näihin asioihin pitäisi puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa. Työttömyyden pitkittyessä usein myös ongelmat lisääntyvät ja toimintakyvyn saavuttaminen kestää kauemmin. Resursseja pitäisi entisestään lisätä. Monet työttömät myös kokevat, että parannettavaa olisi myös ammattilaisten asenteissa työttömiä kohtaan. Ne, jotka ovat päässet palvelun piirin ovat kuitenkin olleet pääasiassa pitäneet kokemusta hyvänä ja palvelua tärkeänä.

Työkyvyn tukea tullaan tarjoamaan kaikille työikäisille. Työkyvyn kartoitus ei ole yksittäinen toimenpide vaan prosessi, jollapyritään varmistamaan ihmisen työ- ja toimintakyky.

Lähteet:

Satasote sataduunia hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - THL Diakonia