Prystinestä automaattiautojen tarvitsemaa tekniikkaa ARTO KYYTINEN, KEHITTÄMISASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA
PRYSTINE-HANKE
Lokakuussa 2021 päättynyt Prystine-projekti kehitti tekniikkaa käytettäväksi erityisesti osittain automaattisen liikenteen tarpeisiin. TTS:n roolina oli automaation ja tunnistustekniikan soveltuminen raskaisiin ajoneuvoihin, erityisesti ammattiliikenteen kannalta. Meillä oli projektissa kolme pääaihetta: kuljettajan ajokyvyn mittaaminen, Lidar/Radar-tekniikan häiriötön toiminta, sekä autojen tietoliikenteeseen liittyvä kyberturvallisuus. Nykyisistä tuotantoautoistakin tutut ajamista avustavat järjestelmät ovat tuoneet uusia haasteita kuljettajien osaamiselle sekä autojen sensoritekniikalle. Erityisesti nykyiset melko yleiset ADAS-järjestelmät, kuten ”Highway assistance” (kaistalla pysymisen avustin) sekä ”ACC” (adaptiivinen vakionopeuden säädin) ovat tuoneet tarpeen tunnistaa kuljettajan vireystila reaaliaikaisesti ajon aikana. Jokainen voi kuvitella tilanteen, jossa kuljettaja ensin työskentelee kylmässä ilmassa esim. kuormauksen yhteydessä ja sen jälkeen kiipeää hiljaiseen ja lämpimään ohjaamoon ajaakseen seuraavat neljä tuntia. Ongelmia voi syntyä, kun järjestelmät käytännössä hoitavat kaikki kuljettajan rutiinityöt pääosan ajoajasta. Prystine-projektissa kehitettiin tutkapohjaista järjestelmää kuljettajan vireystilan valvontaan. Tutkalla havainnoitiin mm. sydämen sykettä, hengitystä sekä sykevälin vaihtelua.
Kolmantena aihealueena oli tietoliikenne ja häiriötilanteiden tunnistaminen. Tietoliikenne on tullut olennaiseksi osaksi ajoneuvotekniikkaa. Ajoneuvon sisäiseen tietoliikenteeseen voi tulla häiriöitä teknisistä syistä, jotka järjestelmän on pystyttävä käsittelemään ja mahdollisesti korjaamaan. Nykyisissä ja etenkin tulevissa ajoneuvoissa on myös ulkoisia tietoliikenneyhteyksiä, joita käytetään energian käytön optimointiin, huoltotarpeen valvontaan, järjestelmäpäivityksiin, reittisuunnitteluun yms. Lisääntyvän ulkoisen tietoliikenteen riskinä on myös ulkoinen häirintä tai jopa suoranaiset ajoneuvon hallintaan vaikuttavat haltuunottoyritykset. Prystine-projektissa tutkittiin häiriöiden sekä ulkoisten hyökkäysten tunnistamista sekä niiltä suojautumista.
KUVA: FRANS TUUNA
Toisena osa-alueena oli ajoneuvon ympäristön havainnointi erityisesti haastavissa ajotilanteissa ja taajama-alueella. Pääasiassa tutkittiin tutkan ja Lidarin havaintojen käyttämistä eri sensorien havaintojen vahvis-
tamiseen. Syy hyvin erilaisten teknologioiden käyttöön on mm. sään vaikutus havaintojen todenmukaisuuteen. Esimerkiksi talvella valonsäteeseen perustuvan Lidarin havaintokyky laskee jyrkästi kovassa lumisateessa, ja tutkan virheheijastumat lisääntyvät havaintoalueella olevien vesilammikoiden johdosta. Antureilta saatavaa tietoa käytetään vapaan ajolinjan tunnistamiseen sekä ns. kuolleiden kulmien tunnistamiseen.
28
TEHO
