Teho-lehti 3/2025

LUE TEHO DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TEHO PELTOROBOTTI KORVAA KÄSIN KITKENTÄÄ 18 HYVÄÄ ASUMISTA SENIOREILLE 24 OPISKELIJAVAIHDOSSA MAAILMALLA 32

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE 3/ 2025

Sisältö

3/2025

Pääkirjoitus: Uudistuva TTS muuttamassa maailmaa

3

Näkökulma: Viestintä voimavaraksi

4

TTS:ssä tapahtuu

5

Asuntomessut Oulussa 2025: tiivistä asumista ja paljon puuta

8

Koulutusta koko urapolulle

12

Uusi tuuli puu-, verhoiluja sisustusalan tuotekehitykseen

13

Näppärä apuri keittiöön - sauvasekoittimet testissä

14

Ruoka-alan kasvu tarvitsee luottamusta ja investointeja

17

Peltorobotti korvaa käsin kitkentää

18

Yhteisen työpaikan yhteiset vaarat

20

Ruokaketju näkyväksi

22

Hyvää elämää ja asumista myös ikävuosien karttuessa

24

Taidelähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin tukena

26

Ennallistamisestako elantoa?

28

Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen hakijamäärissä ja tasossa nousua

30

ERASMUS+ opiskelijavaihtotarinoita

32

Asiantuntija vastaa: Onko uudet vaatteet pestävä ennen käyttöä?

34

Habitare 2025

35

Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti ja Henna Hurttala Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Petri Jauhiainen Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 12.12. 2025

2

TEHO

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€, Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa Liity jäseneksi www.tts.fi/tts/jasenille TILAUKSET Tilaushinnat 2025 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200

Pääkirjoitus

Uudistuva TTS muuttamassa maailmaa TTS:n Valtuuskunta vahvisti TTS:n uuden strategian kokouksessaan 17.9.2025. Strategiatyötä tehtiin perusteellisesti ja osallistaen alkuvuodesta 2025 lähtien. Toimintaympäristön kehittymisen ennakointi on yksi tärkeimpiä asioita strategisten valintojen taustaksi.

TTS:n tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia on paljon. Geopolitiikan ja suurvaltakilpailun paluu on johtanut maailmanjärjestyksen muutoksiin. Samaan aikaan Euroopan unioni on muutospaineiden keskellä ja EU:ssa painottuu turvallisuuden ja vahvan talouden varmistaminen. Myös Suomessa tulevina vuosina painottuu turvallisuus ja huoltovarmuus. Tämän ymmärretään vaativan vahvaa taloutta, joten maan taloudellisen kestävyyden kehittäminen on ratkaisevaa.

Globaaleja muutosvoimia ovat myös ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä. Tulevaisuudessa on löydettävä vastuullisia liiketoimintamahdollisuuksia kestäviä tavoitteita tukien.

Muuttoliike maailmassa jatkuu ja siihen kuuluu hallitsemattomuus.

Muuttoliikkeessä on paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia mm. työvoiman saatavuuden näkökulmasta.

Suomen suuri haaste on julkisen talouden kestävyys. Hyvinvointiyhteiskunnan varmistaminen edellyttää aiempaa tuottavampaa työelämää.

Maamme taloudellisen tilanteen heikkouteen on merkittävänä syynä työn tuottavuuden heikko kehitys viime vuosina. Kansantalouden kasvu syntyy työn tuottavuuden sekä työllisyyden kasvusta. TTS kehittää työn tuottavuutta ja kouluttaa osaajia työelämään.

Osaaja- ja osaamispula on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallista haasteista. Väestön ikääntyminen kuormittaa julkista taloutta ja vähentää työvoimaa. Työurien pituuteen tuleekin panostaa monipuolisin keinoin. Ikäluokkien pienentyminen alkaa näkyä työmarkkinoilla osaajien määrän vähenemisenä.

Suomeen saapuvien maahanmuuttajien kotouttaminen ja siirtyminen työelämään on yksi keinoista, joilla voidaan vastata osaajapulaan. TTS huomioi toiminnassaan ihmisten koko työuran aikajanan ja on myös merkittävä maahanmuuttajien kouluttaja.

Teknologinen kehitys haastaa työelämässä olevien osaamista kiihtyvällä vauhdilla. Tekoälyn vapauttaman inhimillisen resurssin onnistunut uudelleen suuntaaminen lisää tekoälyn mahdollistamaa tuottavuusloikkaa.

Tulevaisuuden osaamistarpeet onkin kyettävä ennakoimaan paremmin ja rohkeammin. Henkilöstön sitouttaminen ja osaamisen kehittämisen nopeus muodostavat onnistuessaan kilpailukykytekijän.

TKI-toiminnan merkitys kasvaa. Yritysten kilpailuympäristö on kaikilla aloilla yhä globaalimpi ja kilpailu tiukkenee. Jotta yritykset löytävät menestyksen mahdollisuuksia, tulee TKI-toiminta olemaan yhä merkityksellisemmässä roolissa. Innovaatioita tarvitaan työn tuottavuuden kehittämiseen prosessitasolla. Ketterän TKI-toiminnan kautta tulee löytää kaupallistettavia innovaatioita tukemaan liiketoiminnan kannattavaa kasvua. TTS:n perinteisillä toimialoilla on saavutettavissa TKI-toiminnan kautta tuottavuuden kasvua sekä kokonaan uusia tuoteinnovaatioita esimerkiksi huomioiden teknologinen kehitys. Asiantuntijatyön lisääntyessä ja ollessa muutoksessa, on asiantuntijatyön tuottavuuden kehittäminen kaikilla toimialoilla ratkaisevaa työelämän tuottavuuden kehittämisessä.

Yli 100 -vuotiasta TTS:aa tarvitaan yhä ja uudistettu strategiamme ohjaa meitä vaikuttavasti eteenpäin.

Visiomme on: Tuottava työ – kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Suomi.

Missiomme mukaisesti olemme valmiina luomaan menestystä työtä kehittämällä. Tehtäväämme teemme tutkien, kouluttaen ja vaikuttaen.

Uskomme työn tuottavuuden syntyvän käytännönläheisen osaamisen sekä työmenetelmien ja prosessien kehittämisen, teknologian hyödyntämisen, työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja toimivien organisaation rakenteiden kautta. TTS – Tuottavan Työn Suunnannäyttäjä.

Teemu Hassinen on TTS Työtehoseuran toimitusjohtaja

TEHO

3

Näkökulma

Viestintä voimavaraksi – kohti yhteistä suuntaa ja vaikuttavuutta PIRJO HÄSTBACKA, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseuralla on uusi strategia, jossa vaikuttava viestintä on nostettu keskeiseksi menestystekijäksi.

Viestintä on meille mahdollisuus, jonka avulla voimme aiempaa vahvemmin olla vuorovaikutuksessa eri sidosryhmiemme kanssa ja kertoa tavoitteistamme jäsenistölle, henkilöstölle, asiakkaille, opiskelijoille, päättäjille ja edistää sitä kautta koko Suomen hyvinvointia sekä kilpailuetua.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä vahvistaa Työtehoseuran mainetta. Systemaattisen viestinnän ja markkinoinnin keinoin tulemme rakentamaan tunnettuuttamme paremmaksi ja erottumaan kilpailijoistamme. Viestintä auttaa myös seuraamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tulevaisuuden trendejä. Tätä kautta viestintä tuo mahdollisuuksia kasvuun ja innovointiin tukien samalla luovuutta ja Työtehoseuran kulttuuria.

Kasvatustieteiden maisteri Pirjo Hästbacka on nimitetty Työtehoseuran viestintä- ja markkinointijohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi.

Hän aloitti tehtävässään 1.9.2025.

Hästbacka vastaa uudessa roolissaan TTS:n viestinnän ja markkinoinnin strategisesta suunnasta, brändin kehittämisestä sekä organisaation näkyvyyden ja vaikuttavuuden vahvistamisesta. Hänellä on laaja kokemus strategisesta viestinnästä ja markkinoinnista. Hästbacka on työskennellyt aiemmin arvostettujen ja tunnettujen brändien parissa mm.

Pauligilla ja Stockmannilla. - Työtehoseuralla on pitkä ja vaikuttava historia suomalaisen työelämän kouluttajana sekä kehittäjänä ja samalla selkeä katse tulevaan. Tässä kohtaa on ilo liittyä joukkoon mukaan, Hästbacka sanoo ja jatkaa: - Meistä jokainen on viestijä ja TTS:n toiminnassa erittäin tärkeitä viestinviejiä ovat meidän jäsenistömme ja henkilökuntamme, joiden kanssa kuljemme yhteistä matkaa joka päivä. Pidetään siis yhteyttä – Keskustellaan, vaihdetaan ajatuksia ja rakennetaan yhdessä entistä vahvempi Työtehoseura!

Pirjo Hästbacka on aloittanut TTS Työtehoseuran viestintä- ja markkinointijohtajana

4

TEHO

TTS:ssa tapahtuu Kyläpäivät TTS Rajamäellä Perinteisiä Rajamäen kyläpäiviä vietettiin 30.8.2025. TTS Työtehoseura tarjosi puitteet ja piha-alueen tapahtuman käyttöön. Sadat kävijät pääsivät tutustumaan markkinahumun ohessa TTS:n koulutusaloihin, kun esillä olivat koneet, simulaattorit ja koulutusesittelyt. Vihreät ilmapallot koristivat komeasti sateista säätä. Kukkakaupan ovet olivat avoinna ja kimppu kotiin oli mukava tuliainen. TehoRavintolan yhteydessä oli nähtävillä TTS 100 vuotta -valokuvanäyttely.

Esillä oli koulutuskalustoa metsäkoneista ja kuorma-autoista maarakennuskoneisiin ja linja-autoon asti.

Rakennusalan koulutus ja taidonnäytteet kiinnostivat. Pajassa pääsi itse tekemään ja osallistumaan yhteiseen taideteokseen.

Simulaattorit tarjosivat areenan taitojen testaukseen.

TEHO

5

Turussa 10-vuotisjuhlat TTS Työtehoseuran Turun toimipisteessä koulutetaan ammattilaisia työelämään henkilöliikenteen, tavaraliikenteen ja sisälogistiikan aloilla.

Elokuun juhlahetkenä oli toimipisteen 10-vuotisjuhlat, johon osallistui kumppaneita ja sidosryhmien edustajia. Tapahtuman teemana oli “10 vuotta kasvua, koulutusta ja kumppanuutta”.

Yritysyhteistyö on erityisen tärkeää ja sitä halutaan kehittää, painottaa toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Metsäalan työhyvinvoinnin aineistopankki Metsähyvinvointi-palvelusta löydät tietoa ja inspiraatiota oman ja työyhteisösi hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Blogit tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin ja aineistopankki kokoaa metsäalalle sopivia oppaita ja toimintamalleja. Näkökulmia löytyy niin esihenkilöille, asiantuntijoille, metsätyöntekijöille kuin alan opiskelijoillekin – eli juuri sinulle.

Metsähyvinvointia tehdään koko metsäalan yhteistyönä. Myös TTS Työtehoseura on työssä mukana. Palvelua koordinoi Tapiossa Tarja Ollas Metsämiesten Säätiön rahoituksella. Ota hyvinvoinnin ylläpito ja parantaminen myös omaan työkalupakkiisi tilaamalla uutiskirje tai seuraa teemaa somessa. Linkit löytyvät verkkosivujen yhteystiedoista. Työ on osa elämää ja työn ilo on tavoittelemisen arvoista! www.metsahyvinvointi.fi

Nähdään KoneAgriassa Tampereella TTS Työtehoseura on monella tapaa mukana maatalousalan messuilla KoneAgriassa Tampereella 9.-11.10.2025.

Oman ständin lisäksi TTS on Innovaatiotorin lavaohjelman järjestäjänä yhdessä Maaseutuverkoston kanssa.

Lavaohjelma haastaa tutkijat ja viljelijät keskusteluun päivänpolttavista aiheista, kuten tekoälystä pelloilla, kotieläintilojen uusista teknologioista, datasta, uudistavasta viljelystä, energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta.

Nähdään Innovaatiotorilla (C111) ja TTS ständillä (C402).

6

TEHO

Työtehoteko-kilpailu avoinna Työtehoseura järjestää jo toistamiseen valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta? Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja - yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta. Työtehoteko-kilpailuun voi osallistua Työtehoseuran kotisivuilla sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan ja jaossa myös kunniamainintoja.

Klikkaa www.tts.fi > Työtehoteko.

Business Startti -tapahtuma Yrittäjän päivänä Rajamäellä Business Startti –tapahtuma 5.9. kokosi yhteen opiskelijat, yrittäjät ja asiantuntijat jakamaan ajatuksia yrittäjyydestä eri näkökulmista. Päivän aikana osallistujilla oli mahdollisuus kiertää eri rasteja, jossa heillä oli mahdollisuus osallistua Minustako yrittäjä? -testiin, tutustua TTS:n yrittäjyysopintoihin ja projektioppimiseen, kuulla yritysvieraita, oppia yrityksen rahoituksesta ja velka-asioista sekä pohtia kansainvälisyyden mahdollisuuksia opinnoissa. Business Startti -tapahtuma toteutettiin valtakunnallisen Yrittäjyyspäivän 5.9. yhteydessä. Tänä vuonna päivän teemana on nuoret ja kasvu. Kiitos kaikille osallistuneille!

Kokeiltiin meijeristinä oloa!

Työtehoseuran asumisen tutkimuksen iskuryhmä pääsi kesällä konkreettisesti muistelemaan kotitaloustyön historiaa ja kokeilemaan menneiden aikojen emäntien normityötä Vesilahdella Narvan maatilamajoituksessa. Päivä meijeristinä -ohjelmassa oli muun muassa maidon separointi käsin veivattavalla separaattorilla, sen vatkaaminen voiksi sekä juoksutin- leipä- ja ruukkujuustojen valmistaminen. Todella maukkaita tuloksia syntyi! Vaikka nykyihminen saakin hankittua maitotuotteet myös valmiina kaupasta, niin onhan itse tehty aina hyvää - ja varmasti tuoretta.

TEHO

7

Asuntomessut 2025 Oulussa:

Tiivistä asumista ja paljon puuta MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA JA SUOMEN ASUNTOMESSUT

TTS Työtehoseura arvioi jokavuotiseen tapaan Asuntomessujen kohteet. Oulun Hartaanselän uudelle asuinalueelle oli toteutettu 24 kohdetta tiivisti aseteltuna.

Messujen linja oli hillitty, ympäristövastuullinen ja pohjoisen luonnon kanssa sopusointuinen, mutta hieman yllätyksetön. Yksi huippukohta oli etäkohde, jossa vanhasta rikkihappovarastosta oli kunnostettu moderni palvelukortteli, jossa oli loft-asuntoja, hoivakoti, päiväkoti, koirien päiväkoti ja liikuntakeskus. kuva: Ville Uusimaa, Suomen Asuntomessut

8

TEHO

Oulun kaupunki näki asuntomessut ennen kaikkea Hartaanselänrannan kehittämisprojektina, jonka tavoitteena oli luoda korkeatasoinen ja viihtyisä asuinalue. Kävijöitä Oulun messuilla oli kaikkiaan noin 65 500.

Kävijämäärä jäi odotetusta 100 000:sta, tärkeimpänä syynä Oulun etäisyys Etelä-Suomen kasvukeskuksista. -Tavoitteet toki asetettiin kunnianhimoisesti korkeammalle, mutta määrä on linjassa muiden pohjoisemmassa Suomessa järjestettyjen asuntomessujen kanssa. Myös ensimmäisten messuviikkojen poikkeuksellisen kovat helteet verottivat osaltaan kävijämäärää, huomauttaa Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Joran Hasenson.

Tasaisen miellyttävät messut

Mieleen jäävä kohde oli yksi pienimmistä taloista, 42,5m2 Villa Aurinkotuuli, joka oli jännittävän muotoinen – ja punainen. Sen pohjaratkaisussa myös pienet tilat käytettiin tehokkaasti.

Näillä messuilla ei ollut ns. wow-kohteita, joita olisi iltapäivälehdissä ja sosiaalisessa mediassa ihmetelty. Historia on toki opettanut, että erikoisimmat kohteet myyvät itsensä hitaasti, mitä kaupungit eivät halua.

Tavallinen messualueelle rakentava asukas myös haluaa useimmiten toimivan kodin eikä hämmästelykohdetta. Mutta kävijä, joka oli näille messuille tullut hakemaan uusia, kenties yllättäviäkin ideoita tai jopa ”kauhisteltavaa”, saattoi hieman pettyä messujen maltillisuuteen.

Talojen maltilliset koot ja mietityt piha-alueet Toisaalta messujen tärkeä anti oli näyttää, ettei talojen tarvitse olla 300-neliöisiä kivilinnoja. Vuonna 2005 Oulussa järjestetyillä asuntomessuilla oli 300-neliöisiä omakotitaloja ja pienin omakotitalo oli 160-neliöinen.

Nyt messujen isoin asunto on samankokoinen kuin silloinen pienin asunto. Tämä on linjassa rakentamisen yleisen trendin kanssa.

Asuntojen hillittyä kokoa kompensoitiin pihojen monenlaisilla oleskeluratkaisuilla sekä talojen isoilla yhteisillä alueilla.

Messujen etäkohde, palvelukortteli, oli ehkä ulkoa tylynoloinen, mutta sisällä oli paljon värejä ja iloa.

Messuilla esiteltiin myös luonnonmukaisia viheraluerakenteita, tässä risuaita

TEHO

Tietoa Oulun Asuntomessut 2025 ovat järjestyksessään 52. valtakunnalliset Asuntomessut

9

Talojen väleissä oli ilahduttavasti paljon luonnonmukaista vihreää.

Toimiva kurapiste, jossa on kätevä huuhdella kurasaappaat ja koiran tassut.

Menneiden vuosien ykkössuosikit ulkoporealtaat loistivat nyt poissaolollaan. Sen sijaan näkyi paljon kesäkeittiöitä ja grilli- tai nuotiopaikkoja. Ulkotilojen kasvillisuus oli hyvin suunniteltu ja ilon aiheita löytyi: paljon luonnonkasveja, pörriäisystävällisiä niittykukkia, hulevesipainanteita ja myös joitain viherkattoja. Uutuutena esiteltiin yhden kohteen jäkäläkatto.

Messualueella noudatettiin hiiliviisaan rakentamisen periaatteita. Vuoden 2025 alusta voimaan tulleen uuden rakentamislain myötä ilmastoselvitys ja hiilijalanjälkilaskelma vaaditaan kaikilta uudisrakennuksilta ja laajemmista korjauksista. Asuntomessualue toimi myös näiden laskelmien pilotointialueena.

Yksi messujen lukuisista aamiaiskaapeista

10

TEHO

Messutrendejä:

Hietasaaren Veiston Sauna puukiukaineen ja tuppeen sahattuine laudelautoineen henkii konstailematonta saunaperinnettä.

•

Puu: Lähes kaikki pientalot oli rakennettu puusta, myös CLT- ja hirsirakennuksia oli joukossa. Sisustuksissa erilaiset puupinnat, rimoitukset ja paneelit olivat hallitsevia seinissä, huonekaluissa ja keittiöissä, sisäovissa ja portaikoissa.

•

Skandinaavinen sisustustyyli: Tarkoittaa mm. puun käyttöä ja hillittyä väriskaalaa. Messuilla riehaannuttiin väri-ilotteluihin vain harvoissa kohteissa.

•

Pyöreät muodot sisustuksissa: Taantuma ja vaikeat ajat tuovat aina koteihin turvallisen pyöreät muodot, pehmeitä materiaaleja ja luonnonsävyjä.

•

Betonilattiat: Klassinen puuparketti sai kilpailijan erilaisista sirote- ja betonilattioista, vaikka puu vallitsikin muualla asunnoissa.

•

Suurlaatat: Isot, jopa esimerkiksi160 x 320 cm kokoiset laatat. Näitä käytettiin niin messujen kylpyhuoneissa, keittiöissä kuin eteisissä.

•

Saunat: Perinteiden kosketus. Messusaunoissa näkyi kirveellä veistettyjä pintoja ja mökkisaunatunnelmia.

•

Piha-alueiden luonnonkasvit ja monimuotoisuus

Kiitämme: •

Saunatilojen yhteydessä oli useimmissa kohteissa oma wc. Melkein aina se oli nyt erotettu omaksi tilakseen seinällä, mikä on hyvä ratkaisu..

Suurin osa keittiöistä oli puunsävyisiä.

Vihreä väri oli kuitenkin myös vahvasti mukana.

Toimivat keittiöt: • Erilaisia aamiaiskaappityyppisiä ratkaisuja oli paljon, mutta nyt ne eivät vaikuttaneet enää muotiasian esittelyltä, vaan oikeasti mietityiltä.

•

Esteettömän suunnittelun kannalta ilahdutti keittiöissä vetimien lisääntyminen: olisiko viimein huomattu, että vetolaatikon tai kaapinoven saa avattua parhaiten, kun siinä on muutakin kuin sileä pinta?

•

Useimmissa kohteissa käytännölliset pohjaratkaisut.

Asunnon pienempi koko vaatiikin arkkitehdeilta panostusta toimivuuteen.

•

Puun määrä. Puu on luonnonmukainen ja ympäristöarvoiltaan hyvä valinta. Se on myös hengittävä ja aistiystävällinen.

•

Muuntojoustavuus. Useammassa kohteessa oli mietitty tulevaisuutta ja muunneltavuutta: esimerkiksi iso tila oli mahdollista jakaa kahdeksi, ja melkein kaikista kohteista löytyvät työskentelynurkkaukset toimivat monenlaisessa käytössä.

•

Kurapisteet. Työtehoseura on vuosia levittänyt sanaa toimivien kurapisteiden merkityksestä. Kunnollisia, seinäkkeellä erotettuja ja suihkulla varustettuja kurapisteitä näkyi tällä kertaa useampi.

TEHO

11

Koulutusta koko urapolulle HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Urapolku ei ole suora tie – vaan monien mahdollisuuksien polveileva reitti. TTS Työtehoseura tarjoaa koulutusta ja valmennusta kaikissa työuran vaiheissa, aina ensiaskeleista johtajuuteen ja erilaisiin alanvaihdon liikkeisiin. Olitpa aloittelemassa työelämää, vahvistamassa ammattitaitoasi tai suuntaamassa uudelle uralle, löydät meiltä koulutuksen, joka vie eteenpäin.

Yritystoiminnan kehittäminen h Yrityksille suunnatut palvelut: Esihenkilöiden koulutus, työmenetelmien kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen Työntutkijavalmennuksella h Räätälöidyt Rekry- ja Täsmäkoulutukset.

Osaksi julkisella rahoituksella toteutettavat koulutusmuodot yritysten täsmätarpeisiin

Alanvaihto tai uusi alku h Opiskele uusi ammatti: Mahdollisuus kokonaan uuteen suuntaan – esimerkiksi puutarha-, rakennus- tai kuljetusalalle h Työvoimakoulutus: Työttömille tai työttömyysuhan alla oleville suunnattuja koulutuksia

Erikoistuminen ja urakehitys h Esihenkilötyön ja johtamisen osa-alueille eväitä työn ohessa: Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto ja Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto h Joustavat koulutusmuodot: Monimuoto-, hybridi- ja verkko-opetus mahdollistavat opiskelun työn ohessa

Ammattitaidon vahvistaminen

Ensiaskeleet työelämään h Perustutkinnot: Ammatillinen koulutus nuorille ja aikuisille tähtää perustutkintoon h Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot (OPVA) valmistelevat perustutkinnon suorittamiseen, jos valmiuksissa on puutteita

12

TEHO

h Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot: Syventävää osaamista eri aloille. h Lyhytkoulutukset: Sertifikaatit, pätevyydet ja asiantuntijakoulutukset ja valmennukset tuottavuuteen

Uusi tuuli puu-, verhoilu- ja sisustusalan tuotekehitykseen TIMO PITKÄNEN JA MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA

Ekologisuus, innovatiivisuus ja käytännönläheisyys kohtasivat TTS Työtehoseuran uudessa PUUVERSIO*-koulutuksessa, joka tarjosi puu-, sisustus- ja verhoilualan ammattilaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää osaamistaan biopohjaisten materiaalien ja tuotekehityksen parissa.

Koulutuksen keskiössä olivat biopohjaiset ja ekologisesti kestävät materiaalit, joiden käyttö yleistyy vauhdilla eri aloilla. Osallistujat pääsivät kehittämään ja kaupallistamaan uusia tuotteita tai tuoteryhmiä, jotka pohjautuivat uusiutuviin materiaaleihin. Tuotekehitys liittyi esimerkiksi tekstiileihin, huonekaluihin, puusepäntuotteisiin, sisustukseen, käyttötarvikkeisiin tai pakkauksiin. Koulutus antoi myös valmiuksia brändin ja liiketoiminnan kehittämiseen, mikä teki siitä erityisen arvokkaan yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville.

Koulutus johti tutkintoon

opistonlehtori Esa Vesmanen Aalto Yliopistosta sekä savimestari Suveka Kymäläinen. Erityistä kiitosta sai mahdollisuus kokeilla konkreettisesti myös entuudestaan vieraita materiaaleja. Kokeilujen osuutta kannattaakin seuraavassa PUUVERSIO*:ssa vielä lisätä.

PUUVERSIO* ei ollut vain koulutus – se tarjosi osallistujille mahdollisuuden uudistaa osaamistaan, kehittää liiketoimintaansa ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.

Samalla Työtehoseura sai arvokkaita kokemuksia Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon ja sekä puu-, verhoilu- ja sisustusalojen koulutusten kehittämiseen.

PUUVERSIO*-koulutus oli suunnattu puu-, sisustus- ja verhoilualan ammattilaisille, yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville, jotka halusivat syventää osaamistaan, kehittää liiketoimintaansa kestävällä tavalla ja testata kehittämiään tuotteita tuotekehitykselle myönteisessä ryhmässä. Vertaistuki oli tärkeä osa kokonaisuutta.

PUUVERSIO* toteutettiin 23.9.2024–31.8.2025, ja siihen valittiin 19 osallistujaa. Koulutuksen aikana suurin osa osallistujista suoritti Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon.

Monipuolinen ja käytännönläheinen toteutus Opetus koostui lähi- ja verkko-opetuspäivistä sekä ohjatuista tuotekehitysprojekteista, joissa ideat jalostuivat konkreettisiksi tuotteiksi ja kenties jo puolivalmiit tuotteet kirkastuivat valmiiksi.

Toteutus rakentui kolmen teeman ympärille: biopohjaiset materiaalit, puu- ja selluloosapohjaiset ratkaisut sekä tuotekehitys ja kaupallistaminen. Asiantuntijoina ja kouluttajina vieraili useita alan huippuja, kuten tekstiilitaiteilija ja professori Pirjo Kääriäinen ja yli-

Koulutuksen suorittanut Sirpa Levonperä esittelee Levonpuu-jalustaa syksyn Habitare-messuilla. Nämä tuotteet löytyvät www.superuniikki.com.

PUUVERSIO* toteutettiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPAn rahoituksella.

TEHO

13

Näppärä apuri keittiöön - sauvasekoittimet testissä

ANNE KORHONEN JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Sauvasekoitin on kätevä laite, joka helpottaa arkea keittiössä. Se on suunniteltu erityisesti soseuttamiseen, sekoittamiseen ja hienontamiseen. Sauvasekoittimen avulla voit valmistaa esimerkiksi smoothieita, kastikkeita, tahnoja, sosekeittoja sekä vauvanruokia suoraan kattilassa tai kulhossa. TTS testasi kolme eritehoista ja -hintaista laitetta: edullisen OBH Nordica 7698 Super Mixin, Kuluttaja-lehden testivoittajan Braun Multiquick 7 MQ 7000X:n sekä klassikon Bamix Classic 140 W:n.

Sauvasekoittimen toimintaperiaate on yksinkertainen.

Painamalla laitteen käyttökytkin pohjaan moottori käynnistyy ja terät alkavat pyöriä, pilkkoen ja sekoittaen ainekset. Moottorien tehot vaihtelevat yleensä noin 150–1000 watin välillä. Mitä suurempi teho, sitä tehokkaammin laite murskaa ja sekoittaa ainesosia.

Useimmissa laitteissa on vähintään kaksi nopeusasetusta. Alhaista nopeutta käytetään erityisesti silloin, kun halutaan estää roiskumista tai ainesten juoksettumista.

14

TEHO

Markkinoilla olevien sauvasekoittimien hinnat vaihtelevat alle kahdestakymmenestä eurosta jopa satoihin euroihin. Halvemmat mallit voivat riittää satunnaiseen peruskäyttöön, mutta aktiivisen käyttäjän kannattaa panostaa laatuun. Kalliimmat mallit ovat usein kestävämpiä ja monipuolisempia. Niiden sekoitinosa on usein valmistettu metallista, kuten ruostumattomasta teräksestä, kun taas edullisemmissa käytetään muovia.

Metallinen varsi on kestävämpi ja naarmuuntuu vä-

hemmän. Joihinkin malleihin voi hankkia lisävarusteita, kuten vispilän, teholeikkurin sekä raaste- ja viipaleteriä.

Suorituskyky kaikilla hyvä Sauvasekoittimia testattiin valmistamalla majoneesia, villiyrttipestoa, kasvissosekeittoa ja marjasmoothieta.

Kaikki laitteet suoriutuivat hyvin testiruokien valmistuksesta. Pieniä eroja löytyi lähinnä sekoitus- ja soseuttamistuloksen tasaisuudessa sekä majoneesin rakenteessa. Suorituskyvyltään paras oli Braunin laite.

Villiyrttipestoa täydellä teholla valmistettaessa kaikki laitteet suoriutuivat villivihannesten (vuohenputki, maitohorsma, kuusenkerkkä, voikukka) hienontamisesta hyvin minuutissa. Braunin lopputulos oli silein ja tasaisin, mutta hieman juoksettunut. Matalampi

Bamix Classic 140 W

nopeus olisi voinut estää juoksettumisen. Majoneesin valmistuksesta kaikki suoriutuivat erinomaisesti alle minuutissa. Kaikilla saatiin tasalaatuista majoneesia.

Bamixin tulos oli pehmeämpi kuin muilla.

Marjasmoothien valmistus jäisistä mustaherukoista, banaanista ja maustamattomasta jogurtista onnistui kaikilta hyvin minuutissa. Eroja näkyi mustaherukoiden pilkkoutumisessa. Silein ja tasaisin lopputulos tuli Braunilla. Eniten eroja tuli kasvissosekeittoa valmistettaessa. Silein tulos saatiin kaikkein nopeimmin, noin 1,5 minuutissa Braunilla. Bamix ja OBH Nordica vaativat hieman enemmän aikaa, mutta niilläkin saatiin sileä ja tasainen lopputulos. Lopputulos oli Braunilla ja Bamixilla kuohkeampi kuin OBH Nordicalla. OBH Nordican turbonopeutta käytettäessä keittoa roiskui hieman.

Braun Multiquick 7 MQ 7000X

OBH Nordica 7698 Super Mix

Hinta

n. 120 euroa

n. 70 euroa

n. 20 euroa

Valmistusmaa

Sveitsi

Romania

Kiina

Teho

140 W, vaihtovirtamoottori

1000 W

400 W

Takuu

Elinikäinen moottorille kotikäytössä, 2 vuotta rungolle ja muille osille

2 vuotta

2 vuotta

1000 ja 1500 r/min

Portaaton

2 nopeutta, joista toinen turbo

Paino

945 g

900 g

590 g

Johdon pituus

1,7 m

1,3 m

1,3 m

Hienonnusterän leveys

3,5 cm

5 cm

4,5 cm

Terän suojuksen halkaisija

n. 6 cm

n. 7 cm

n. 7 cm

Sekoitusvarren pituus

14 cm

21 cm

20 cm

Nopeusasetukset

Vakiovarusteet

0,6 l sekoitusastia

TEHO

15

Milloin valita sauvasekoittimen sijaan yleiskone, sähkövatkain, blenderi tai monitoimikone?

Yleiskone • suurten taikinoiden ja ruokamäärien valmistamiseen • monipuolinen laite leivontaan • laaja valikoima lisävarusteita esim. pilkkomiseen, raastamiseen, jauhamiseen ja soseuttamiseen • kallis, tilaa vievä ja painava Blenderi (tehosekoitin) • •

•

tehokas smoothien, juomien, keittojen ja kastikkeiden valmistukseen laadukas blenderi soveltuu myös kovien aineksien mm. jäiden ja pähkinöiden hienontamiseen. soveltuu isomman määrän soseuttamiseen ja tulos on sileämpi kuin sauvasekoitinta käytettäessä.

Sähkönkulutus oli kaikilla laitteilla pieni, koska käyttöaika on lyhyt. Käyttöohjeissa on mainittu yhden minuutin yhtäjaksoinen käyttöaikarajoitus OBH Nordican ja Braunin laitteille. Käyttökokeissa minuutti oli riittävä aika sosekeittoa lukuun ottamatta koeruokien valmistukseen.

Käyttöominaisuuksissa eroja Laitteiden käyttöominaisuuksista löytyi enemmän eroja. Bamix ja Braun olivat painavampia, tukevampia ja laadukkaamman oloisia kuin edullinen OBH Nordica.

Kädensijojen muotoilu jakoi testaajien mielipiteitä.

Bamixin hieman karhennettu kädensija koettiin melko lyhyeksi eikä istunut kaikkien testaajien käteen. Braunin pitkässä kädensijassa oli liukumaton pinta, josta sai tukevan otteen. OBH Nordican kädensija tuntui hieman liukkaalta.

Braunissa oli portaaton nopeudensäätö ja Bamixin sekä OBH Nordican laitteissa oli kaksi grip-pintaista nopeudenvalitsinta. Bamixilla oli pisin liitosjohto. Braunin ActiveBlade- varren avulla terä ulottuu paremmin astian pohjaan ja parantaa lopputulosta. Hienonnusterän koko on Bamixilla pienempi kuin muilla. Bamixin teho 140 W on huomattavasti pienempi kuin kahdella muulla kokeillulla sauvasekoittimella. Bamixin vaihtovirtamoottori pyörittää teriä suurella voimalla, on melko hiljainen eikä ylikuumene helposti. Moottorilla on elinikäinen takuu.

Monitoimikone • monipuolinen nopea ja tehokas isoille määrille • sisältää useita lisäosia hienontamiseen, pilkkomiseen, raastamiseen, viipalointiin ja soseuttamiseen

Sauvasekoittimen puhdistaminen on usein hankalaa terän ympäriltä. Bamixissa terä on irrotettava, mikä helpottaa puhdistamista. Terän irrottaminen vaatii jonkin verran sormivoimaa. Braunissa terää ympäröi teflonpinta, mutta sen ei testissä huomattu helpottavan puhdistusta. Braunin terän ja teräsuojan ympärille jäi eniten ruokajäämää.

Sähkövatkain • hyvä valinta, jos haluat yhden laitteen, joka suoriutuu useista tehtävistä.

• soveltuu vispilöillä sekoittamiseen ja vaahdottamiseen sekä taikinakoukuilla pienten taikinoiden vaivaamiseen • kevyt, helppo käyttää ja puhdistaa

Braunin sekoitusvarren voi irrottaa helposti moottoriosasta vapautuspainikkeilla. OBH Nordican sekoitusvarsi irrotetaan kiertämällä. Bamixin sekoitusvartta ei voi irrottaa. Bamixin sekoitusvarsi oli huomattavasti lyhyempi kuin Braunin ja OBH Nordican varren pituus, mutta sitä ei koettu ongelmaksi testaustilanteessa. .

•

ei korvaa sauvasekoitinta

Miksi valita sauvasekoitin?

Sauvasekoittimella on useita etuja verrattuna muihin ruoanvalmistuslaitteisiin. Se on edullinen ja pienikokoinen ja sillä voi soseuttaa ruoan suoraan valmistusastiassa.

Lisäksi sauvasekoitin on helppo puhdistaa, turvallinen käyttää ja vie vähän säilytystilaa. Kun valitset tarpeisiisi sopivan sauvasekoittimen, saat keittiöösi monipuolisen apulaisen, joka helpottaa arkea ja ruoanlaittoa.

16

TEHO

Ruoka-alan kasvu tarvitsee luottamusta ja investointeja SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Ruoka-alan kasvu ei synny sattumalta, vaan se vaatii panostusta jokaiselta ketjun tekijältä. Miten kasvu tehdään, oli Ruoka Akatemia -seminaarin 28.8.2025 pääteemana. Keskusteluun osallistui lähes 80 eritaustaista vaikuttajaa ja päättäjää yrityksistä, järjestöistä ja hallinnonaloilta.

Ruoka Akatemia -seminaarissa vahvana yhteisenä viestinä oli, että ruokajärjestelmän kehittäminen edellyttää luottamusta investointeihin, keskittymistä kannattavaan ja osaamiseen perustuvaan toimintaan sekä yhteistyökykyä yli rajojen. Suomen kokoisessa maassa tarvitaan rohkeutta tehdä valintoja ja keskittää panoksia sinne, missä ne tuottavat eniten lisäarvoa. Kasvun tukemiseksi nousivat keskusteluissa esille seuraavat näkökulmat: ”Investointien kannattavuuteen tarvitaan luottamusta, jotta uskalletaan panostaa tulevaisuuteen. Yritysten on uskallettava keskittyä kannattavaan toimintaan ja omaan ydinosaamiseensa. Turha vaatimattomuus on syytä jättää taakse, sillä tulevaisuus vaatii rohkeutta ja vahvaa brändäystä. Suomen kokoisessa maassa yritysten koko vaihtelee pienestä suureen: näille kaikille on paikkansa, ja kehitystä on tuettava. Yhteistyöhön tarvitaan

sekä keinoja että tahtoa yli rajojen, sillä jokainen osa ruokaketjussa tarvitsee toistaan. Tuotteisiin on lisättävä arvoa ja syvennettävä asiakasymmärrystä. Liian kapea keskittyminen voi vaarantaa koko huoltovarmuuden.

Sekä vienti että kotimarkkinat ovat keskeisiä kasvun ja huoltovarmuuden kannalta.”

Ruoka Akatemian tavoitteena on vahvistaa kasvun ilmapiiriä ja lisätä ymmärrystä koko ruokajärjestelmästä, alkutuotannosta kuluttajalle saakka. Toteuttajana on TTS Työtehoseura maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Lisää: Ruoka Akatemian herätteleviä puheenvuoroja ovat katsottavissa ja kuunneltavissa Ruoka Akatemian YouTubekanavalla. Tapahtumatiedotuksen kanavana on LinkedIn @RuokaAkatemia

TEHO

17

Peltorobotti korvaa käsin kitkentää EERIKKI KAILA JA REETTA PALVA, TTS TYÖTEHOSEURA

Robotiikka ja automaatio voivat merkittävästi tehostaa työn tuottavuutta ja parantaa tuotannon kilpailukykyä. Vaikka robotit ovat jo osa arkea monilla aloilla, pelloilla niiden käyttö on vasta alkamassa. Pellot ovat haastavia toimintaympäristöjä ja peltotyöt monimutkaisia roboteille. Markkinoilla on kuitenkin jo ratkaisuja myös kasvinviljelyn automatisointiin. PeltoRobo-hankkeessa testattiin tanskalaista FarmDroid-peltorobottia ja arvioitiin sen käytettävyyttä sekä taloudellista kannattavuutta.

FarmDroid FD20 on kylvö- ja harausrobotti, joka on alun perin kehitetty sokerijuurikkaan viljelyyn. Valmistajan mukaan se on maailman yleisimmin käytössä oleva peltorobotti. FD20 toimii sähköllä, ja sen akut latautuvat aurinkopaneelien avulla. Työskentelynopeus on tyypillisimmin 500–700 metriä tunnissa, ja kolmimetrisenä laitteen työsaavutus on 0,2–0,25 hehtaaria tunnissa. Valmistajan mukaan suositeltu maksimiala laitteella hoidettavaksi on noin 20 hehtaaria.

Robottia testattiin sokerijuurikkaan lisäksi pinaatin, lantun ja tillin viljelyssä. Sen rikkakasvitorjunnan tehokkuutta verrattiin tavanomaisilla koneilla hoidettuihin testilohkoihin. Mittaukset osoittivat, että robotti suoriutui tehtävästään hyvin. Parhaimmillaan robottiharaus poisti noin 85 prosenttia rikkakasveista. Haraus oli tehokasta riviväleissä ja osittain myös taimien väleissä.

18

TEHO

Lähimpänä viljelykasveja kasvavia rikkakasveja ei saatu poistettua, koska taimivaurioiden varalta haraukseen jätettiin sentin kahden turvaväli. Jäljelle jääneet rikkakasvit saivat hyvin kasvutilaa ja kasvoivatkin varsin suuriksi ja yleisnäkymää hallitseviksi.

Satotaso jäi vertailumenetelmistä Lanttutestissä robottihoidetun alueen tuloksia verrattiin samana päivänä kylvettyyn tilan kalustolla hoidettuun alueeseen. Robottiharaus osoittautui selvästi tehokkaammaksi kuin traktorikäyttöisellä riviväliharalla tehty haraus. Robotilla päästiin lähemmäs taimiriviä sekä taimien väliin. Traktorilla harattu alue kitkettiin suurimmalta osin heinäkuun lopulla tilan toimesta käsin FarmDroid on tanskalaisvalmisteinen sähköllä toimima kylvö- ja harausrobotti.

Robottiharaus oli tehokasta riviväleissä ja osittain myös taimien väleissä.

Parhaimmillaan haraus poisti noin 85 % rikkakasveista.

Ihmistä tarvitaan edelleen – työn luonne muuttuu

rikkakasvien suuren määrän vuoksi. Alueilta punnittiin satonäytteet, ja robottiharatun lantun satotaso (43 t/ ha) jäin selvästi käsin kitkettyä pienemmäksi (70 t/ha).

Traktoriharaus ilman käsin kitkentää antoi kuitenkin varsin heikon sadon (n. 10 t/ha). Sokerijuurikkaan testissä robottiharatun alueen sato jäi noin 16 prosenttia kemiallisesti torjutun alueen satoa pienemmäksi.

Testirobottiin lisävarusteena sittemmin saataville tulleen täsmäruiskun myötä kasvuston puhtaudessa ja satotasossa voidaan oletettavasti päästä tavanomaisen viljelyn tasolle kasveilla, joille on saatavilla tehokkaita rikkakasvien torjunta-aineita. Vihannesviljelyssä puolestaan tarvitaan edelleen käsin kitkentää, mutta vähemmän.

Korvaa käsin kitkentää kannattavasti Testikokemusten perusteella laadittiin testirobotille toimintamallit sokerijuurikkaan viljelyyn sekä monipuoliseen vihannesviljelyyn. Työ-, kone- ja torjunta-ainekustannukset muokkauksesta rikkatorjuntaan käsittävien mallien kustannuksia verrattiin perinteisiin traktori-työkoneyhdistelmiin perustuviin viljelykäytäntöihin. Sokerijuurikkaalla robotin käytön hehtaarikustannukset olisivat laskelmien mukaan noin 220 euroa tavanomaisia viljelykäytäntöjä korkeammat.

Tämä johtuu erityisesti siitä, että kemiallinen rikkakasvitorjunta on huomattavasti edullisempaa peltorobotin rikkatorjuntaan verrattuna.

Vihannesviljelyssä lantulla, punajuurella ja jäävuorisalaatilla robotin käyttö puolestaan laskisi mallin lähtökohdilla viljelyn kustannuksia noin puoleen verrattuna perinteiseen teknologiaan. Suurin kustannussäästö syntyy käsin kitkennän tarpeen vähenemisestä, sillä robotin oletettiin testien perusteella vähentävän merkittävästi rikkakasvien torjuntaan tarvittavaa työaikaa.

Peltorobotit eivät toistaiseksi pysty omatoimisesti hoitamaan kaikkia töitä tai niiden työvaiheita. Esimerkiksi kylvöissä ja ruiskutuksissa säiliöiden täytöt ja sadonkorjuussa tyhjennykset vaativat ihmistyötä. Myös robotin siirrot lohkolta toiselle edellyttävät ihmistyötä. Vaikka robotit voivat toimia pellolla ilman jatkuvaa valvontaa, käyttäjän on silti tarvittaessa kuitattava häiriötilanteet ja käynnistettävä työ uudelleen. On myös muistettava, että robotti on työtä tehdessään aina sen käyntiin laittaneen operaattorin vastuulla.

Peltorobotiikan käyttö edellyttää kiinnostusta uuteen teknologiaan sekä erilaista osaamista kuin perinteinen traktorityö. Käyttöliittymät ovat ainakin vielä englanninkielisiä, joten käyttäjältä vaaditaan englannin kielen taitoa ja alan termien tuntemusta. Käytön opetteluun on hyvä varata reilusti aikaa. Häiriöiden selvittäminen voi olla haastavaa, joten valmistajan tai jälleenmyyjän asiakastuki on tärkeää sekä käyttöönotossa että käytön aikana.

FarmDroid FD20 -peltorobotteja on käytössä jo useita satoja eri puolilla maailmaa. Sen suosiota selittää toimiva konsepti ja kilpailijoihin verrattuna edullinen hinta (n.

90 000 € + alv.). Testien perusteella robotti vähentää merkittävästi rikkakasvien kitkentätarvetta, mikä tekee siitä erityisen kiinnostavan vaihtoehdon vihannesviljelyyn, missä tehokkaiden rikkakasvien torjunta-aineiden vaihtoehdot vähenevät, sekä luomuviljelyyn.

Peltorobotiikalla kestäviä viljelykäytäntöjä -hankkeen toteutti TTS Työtehoseura yhdessä Luonnonvarakeskus Luken kanssa. Hankkeessa testattiin FarmDroidpeltorobottia ja tuotettiin tietoa peltorobotiikan hyödyntämismahdollisuuksista suomalaisilla tiloilla. Kaksivuotisen hankkeen (2023–2024) rahoitti Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera). Hankkeen tulokset on julkaistu TTS:n julkaisuna Doria-julkaisuarkistossa www.doria.fi.

TEHO

19

Yhteisen työpaikan yhteiset vaarat JANNE KARTTUNEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Erityisesti kotieläintiloilla voi työskennellä maatalousyrittäjien ja heidän perheenjäseniensä lisäksi yrittäjien palkkaamia työntekijöitä, toisen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Maatilaa voidaan pitää yhteisenä työpaikkana, jossa pääasiallisen vastuun työturvallisuudesta kantaa yrittäjä, mutta kaikki ovat velvollisia huolehtimaan siitä omalta osaltaan.

Maatalousalalla työtapaturmat ja työperäiset sairaudet muodostavat edelleen merkittävän riskin. Ihmiseen kohdistuvat työympäristön vaaratekijät voidaan luokitella erilaisiin tapaturmatekijöihin, altisteisiin ja kuormitustekijöihin. Kotieläintilojen tuotantorakennuksissa työtään tekevät keskeiset ammattiryhmät – yrittäjät, palkkatyöntekijät, lomittajat, keinosiementäjät ja eläinlääkärit – tunnistavat työssään pääasiassa samoja vaaratekijöitä ja niiden torjuntakeinoja. Tämä ilmenee TTS Työtehoseurassa äskettäin toteutetusta kyselystä, johon vastasi 140 henkilöä edellä mainituista ammattiryhmistä.

Työtapaturmien yleisimmät tapaturmatekijät Työtapaturmien tapaturmatekijät voidaan luokitella kolmeen kategoriaan: tekniset ja fyysiset tekijät, ihmisten omaan toimintaan liittyvät ”inhimilliset” tekijät ja työn organisointiin liittyvät tekijät.

Kyselyn vastaajille listatuista erilaisista teknisistä ja fyysisistä tapaturmatekijöistä selvästi yleisimmin nimettiin ja kuvailtiin tuotantoeläinten äkillisiä liikkeitä, kuten potkuja, puskemisia ja polkaisuja. Toiseksi yleisimmin tuotiin esille tuotantorakennusten riskialttiit rakenteet ja ominaisuudet, kuten ahtaat, liukkaat tai epätasaiset kulkuväylät portaineen ja kynnyksineen.

Inhimillisistä tekijöistä tuotiin yleisimmin esille ihmisten – mahdollisesti myös vastaajan itsensä – vajavaiset fyysiset ominaisuudet, kuten ikääntymisen myötä alentunut lihaskunto sekä tuki- ja liikuntaelinongelmat. Myös henkiset valmiudet eli tiedot, taidot ja valppaus tai paremminkin niiden puute tuotiin esiin.

20

TEHO

Työn organisoinnin kohdalla tuotiin esille yleisimmin puutteet toimintatavoissa, kirjallisissa tai suullisissa ohjeissa sekä erityisesti työntekijöiden ja lomittajien perehdyttämisessä ja työnopastuksessa.

Työperäisten sairauksien altisteet ja kuormitustekijät Myös ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien altisteet luokitellaan kolmeen kategoriaan: fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin altisteisiin. Sairauksiin johtavat

tai niiden syntymiseen myötävaikuttavat kuormitustekijät voidaan puolestaan luokitella fyysisiin ja psykososiaalisiin.

Fysikaalisista altisteista tuotiin yleisimmin esiin kehnot lämpöolot, kuten kylmyys, kuumuus, kosteus ja vetoisuus, sekä liiallinen melu. Kemiallisista altisteista nimettiin yleisimmin eläin-, kuivike- ja/tai rehupöly sekä erilaiset kemikaalit, kuten pesu- ja desinfiointiaineet. Alkueläimet, varsinkin kryptosporidioosi eli vasikkaripuli, sekä home- ja hiivasienet tuotiin esille tunnistettuina biologisina altisteina.

Fyysisistä kuormitustekijöistä korostettiin työssä esiintyviä kuormittavia toistoliikkeitä sekä epätavallisia ja outoja, kuormittavia työasentoja. Kiire, yksin työskentely sekä työn määrä ja vastuu nostettiin yleisimmin esiin mahdollisten psykososiaalisten kuormitustekijöiden pitkältä listalta. Useat lomittajat, keinosiementäjät ja eläinlääkärit nostivat esiin myös henkisen väkivallan, jota ilmeni joko maatiloilla tai niiden ulkopuolella.

Työoloja voidaan parantaa Miten edellä lueteltuja työperäisiä vaaratekijöitä sitten kyetään torjumaan? Vastaajien maatiloilla työssään kohtaamia hyviä käytäntöjä olivat ennen kaikkea ajantasaiset ja selkeät ohjeet ja opastus, joista on hyötyä kaikille osapuolille. Tämä edellyttää ensin töiden huolellista suunnittelua: tehdäänkö oikeita asioita oikein?

Moni ongelmatilanne voidaan välttää, kun tieto liikkuu sujuvasti kaikkien osapuolten välillä.

Tutustu lisää: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/ -> hakusana Maayhteisö

Myös nykyaikaiset ja kunnossa olevat työkalut, koneet ja ajoneuvot, sekä moderni työympäristö mukaan lukien asialliset sosiaalitilat tuotantorakennuksessa tuotiin esiin. Työympäristön riittävää valaistusta, ilmanvaihtoa ja puhtautta korostettiin sekä liukkauden torjuntaa ja tilojen väljyyttä toimintaympäristössä. Erilleen otettavien eläinten asialliset käsittelytilat tuotiin esille varsinkin keinosiementäjien ja eläinlääkäreiden toimesta, mutta ne ovat tärkeitä kaikille osapuolille.

Voidaan arvioida, että työturvallisuudesta viestiminen toistuvasti eri kanavissa sekä maataloudessa etenevä rakennemuutos luovat hyvät edellytykset hyvien käytäntöjen yleistymiselle. Entistä suurempi osa maamme alkutuotannon tuotteista tulee teknisesti kehittyneiltä tiloilta. Myös pienillä tiloilla oikeat tiedot ja niiden myötä oikea asenne työturvallisuutta kohtaan ovat suureksi avuksi.

Maayhteisö-hanke pähkinänkuoressa Kirjoitus perustuu Luonnonvarakeskus Luken johtamassa ja yhteistyössä TTS:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa toteuttamassa Maatila yhteisenä työpaikkana (Maayhteisö) -hankkeessa keväällä 2025 toteutettuun sähköiseen kyselyyn. Hanke toteutetaan 9/2024–12/2026 EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tuella.

Hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa hyvistä käytännöistä eri ammattiryhmien työturvallisuuden ja työn sujuvuuden edistämiseksi maatiloilla. Aineistoa kerätään eri ammattiryhmien vakuutustilastoista, sähköisillä kyselyillä ja verkkohaastatteluilla sekä työnkulun seurannalla. Tuloksia jaetaan verkkokoulutusten, yhteistyökumppaneiden, ammattilehtien ja somekanavien kautta.

Suurilla kotieläintiloilla voi vuoden mittaan työskennellä erimittaisia aikoja jopa parinkymmenen eri ammatin harjoittajaa.

TEHO

21

Ruokaketju näkyväksi SIRPA PUSSINEN JA MARKKU LÄTTI, TTS TYÖTEHOSEURA TTS JA VASTAVALO, LASSE ANSAHARJU

Logistiikka on merkittävä ja kriittinen osa ruokaketjun kokonaisuutta. Tie alkutuotannosta kuluttajalle saakka kattaa monta mutkaa, niin raaka-aineiden, tuotantopanosten kuin valmiiden elintarvikkeiden kuljetusta, varastointia, tiedonhallintaa ja jakelua.

Harvoin tulee ajateltua, kuinka paljon elintarvikkeet liikkuvat tien päällä. Ruokaketjun logistiikka on elintärkeä aihe, sillä sujuvat logistiikkapalvelut ovat kriittinen osa elintarvikkeiden huoltovarmuutta. Juuri tässä hetkessä on tärkeää nostaa julkiseen keskusteluun logistiikan merkitys elintarvikkeiden huoltovarmuudelle, tuoda esille jo olemassa olevia hyviä esimerkkejä ja ylipäätään tehdä näkyväksi ruoka- ja logistiikkaketjujen kokonaiskuvaa ja ympäristönäkökulmia.

Ruokajärjestelmä + logistiikka TTS Työtehoseura on lähtökuopissa ryhtymässä työhön ruokayritysten ympäristöviisaiden logistiikkaratkaisujen puolesta. Työtehoseuralla on pitkä historia maatalouden, ruokajärjestelmän ja logistiikan aloilta, ja karttunut tieto yhdistyy nyt Tehokkuutta ruokayritysten logistiikkaan -kehittämishankkeessa Uudenmaan alueella.

22

TEHO

- Tekemisen ytimessä ovat tutustumiset käytännön kohteissa kenttä- ja hautomopäivillä ja tiedonvaihto ruoka- ja logistiikkaketjun eri toimijoiden kesken.

Kutsumme mukaan ruokayrityksiä ja logistiikka-alan toimijoita, kuntasektoria, tutkijoita ja kehittäjiä. Kun tunnetaan ketjun eri tekijöitä ja ymmärretään kokonaisuus, on mahdollista löytää kehittämiskohteita, jotka parantavat ketjun tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä, arvioi Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Markku Lätti. Kustannustehokkuus, harkitut logistiikkaketjut ja optimoidut reitit ovat tavoitteita, joista hyötyvät niin elinkeino kuin ympäristö.

Tiedonvaihtoa puolin ja toisin Ruokayritysten logistiikkaa lähdetään ruotimaan yhdessä asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Erityisinä näkökulmina hankkeessa ovat digitaalisten ratkaisujen

mahdollisuudet, jäljitettävyys, data ja uusi teknologia.

Tekoälyn mahdollisuudet ulottuvat laajalle, niin datan käsittelyyn kuin logistiikan optimointiin.

- Monesti ratkaisu tehokkuuteen voi löytyä siitä, ettei viimeiseen asti yritetä pitää totutuista tavoista ja malleista kiinni, vaan uskalletaan uudistua. Tuntumana on, että ruokayritysten logistiset ratkaisut ovat toimintatavoiltaan melko vakiintuneita. Kustannustehokkuutta ja ympäristönäkökulmia ei ehkä aina huomioida tarpeeksi, tai ei ole tietoa, miten logistiikkaa voisi kehittää vaihtoehtoisilla uusilla tavoilla, arvioi Markku Lätti.

Herättelyjen ja selvityksen kohteita on monia. Esimerkiksi maatilatasolla on useita logistiikan ketjuja, kun tuotantopanoksia tuodaan ja tuotteita viedään, oli kyseessä viljanviljely tai maatilakauppa. Sovelluksia ja appeja on jo käytössä, mutta miten niitä voi hyödyntää entistäkin tehokkaammin? Välikäsien vähentäminen ja jakeluiden yhdistäminen ovat konkreettisia tekoja, joilla ketjun tehokkuutta voi parantaa. Entä voisiko tilaus-toimituslogistiikkaa ajatella kokonaan uudella tavalla ja onko rakennettavissa malleja, joissa tuottajilta haettaisiin useita tuotteita kerralla, ja toimitettaisiin keskitetysti eri suuntiin kuluttajille, lähikauppoihin, muihin kauppoihin, rekorinkeihin, jalostajille, välittäjille, suurkeittiöille, ravintoloihin tai jopa vientiin? Tämän kaltaiset kysymykset ovat herätteleviä syötteitä kenttäja hautomopäivissä pohdittaviksi.

Tehokkuutta ja ympäristöviisautta Ensimmäisenä askeleena on tehdä selvitystyö, jossa perehdytään kotimaisiin ja ulkomaisiin esimerkkeihin ja tavoitetaan kiinnostuneita mukaan toimintaan.

Yhteyttä tullaan ottamaan alueen ruoka- ja logistiikkahankkeisiin, yrityksiin ja kuntiin. Kevätkaudella 2026 starttaavat kenttä- ja hautomopäivät, jotka eivät ole vain tutustumiskäyntejä, vaan niissä ammennetaan tietoa puolin ja toisin, läpi ruokaketjun. Tutustumiskohteina ovat alkutuotanto, maatilayritykset, elintarvikkeiden jatkojalostus, logistiikkakeskus, kuljetusyritys, kauppa, suurkeittiö sekä muut koko ketjua edustavat toimijat.

ja sen logistiikasta”. Tavoitteena on, että hanke hyödyttää yrityksiä ja kehittäjiä näkemään logistiikkaketjun kokokuvaa sekä kiinnittämään entistä enemmän huomiota tehokkuuteen ja ympäristönäkökulmiin, toteaa Markku Lätti.

Tavoitteena on tehdä näin näkyväksi logistiikkaketjujen moninaisuutta, myös visuaalisessa muodossa.

Projektin loppuvaiheessa julkaistaan sähköinen julkaisu, joka kokoaa yhteen saadut tulokset. Pienikin säästö kilometreissä tai materiaaleissa kertaantuneena tuo säästöä niin taloudelle kuin ympäristölle.

- Kiteytetysti voisi sanoa, että sloganina on ”tämä jokaisen täytyy vähintään tietää koko ruokaketjusta

Tehokkuutta ruokayritysten logistiikkaan TTS Työtehoseura Uudenmaan Liitto, EAKR 1.9.2025 – 31.12.2027

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

Sirpa Pussinen, sirpa.pussinen@tts.fi Markku Lätti, markku.latti@tts.fi

TEHO

23

Hyvää elämää ja asumista myös ikävuosien karttuessa MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO

Vuoteen 2030 mennessä neljännes suomalaisista on täyttänyt 65 vuotta. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut ja Suomessa on 200 kuntaa, joiden asukkaista kolmannes on yli 65-vuotiaita. Tarvitaan panostusta uusiin asumisratkaisuihin ja ikäystävällisiin asuinympäristöihin. TTS Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämisyksikkö on pitkään tehnyt työtä asian parissa. Nyt on käynnistynyt koulutus, missä vahvistetaan hoiva- ja sotealan ammattilaisten osaamista ikääntyneiden asumisratkaisujen kehittämisessä.

Esteettömiä ja turvallisia asuntoja tarvitaan huomattavasti lisää väestön vanhetessa. Noin 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan. Heistä osalla on valmiiksi esteetön, toimiva ja turvallinen asunto, mutta meillä on paljon esteellistä asuntokantaa, josta osa sijaitsee kaukana palveluista. Oleellista olisi myös

24

TEHO

kaikkien – mehän kaikki ikäännymme – pysähtyä miettimään, onko oma koti sellainen, missä pystyy asumaan vielä silloinkin, kun jalka ei enää nouse vetreästi? Apuja kunnostusten suunnitteluun löytyy: muiden muassa Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvonta auttaa turvallisuuden ja esteettömyyden parantamisessa.

Yhteisöllinen asuminen ratkaisuna Mitä vaihtoehtoja on, jos kotona asuminen ei enää onnistu? Yhteisöllinen asuminen, senioritalo, hoivakoti, vanhainkoti, palveluasuminen, laitoshoito? Ikääntyneille tarkoitetun asumisen termistö vaikuttaa sekavalta. Sosiaalihuoltolain uudistuksen (2023) jälkeen puhutaan lain tasolla yhteisöllisestä asumisesta, ympärivuorokautisesta palveluasumisesta ja tilapäisestä asumisesta.

Yhteisöllinen asuminen on suunnattu iäkkäille, joiden tarpeisiin kotihoito ei riitä, mutta jotka eivät vielä tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Hyvinvointialueet panostavat tähän, samalla vähentäen ympärivuorokautista palveluasumista. Tutkimusten mukaan yhteisöllinen asuminen ylläpitää asukkaiden aktiivisuutta ja toimintakykyä paremmin kuin yksinasuminen tai vahvemman hoivan muodot. Riittävällä palvelujen tuella asuminen voi jatkua myös toimintakyvyn heiketessä. Yhteisöllinen asuminen ei toki ole oikotie onneen eikä saa olla teoreettinen säästökeino: se ei sovi kovin huonokuntoisille, jatkuvaa hoivaa tarvitseville.

Yhteisöllisessä asumisessa asukkailla on omat asuntonsa ja mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan palveluja, mutta tärkeää ovat hyvät yhteiset tilat ja yhdessä tekeminen.

Kyse on ikään kuin “varttuneen iän opiskelijasolusta”, jossa tuetaan toisia ja eletään yhdessä arkea. Samalla täytyy olla mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan.

Työtehoseuran ja hankekumppaneiden 2016-2018 toteuttamassa, yhteisöllistä asumista kehittävässä Yhteinen koti maalla -hankkeessa nousi esiin myös yhteisökoordinaattorin tarve. Vireä yhteisöllisyys ei synny itsestään. Myös uudistetun lain mukaan yhteisöllisessä asumisessa pitää olla asukkaille tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa; vaikka teatterikäyntejä, yhteislaulua tai yhteisiä jumppahetkiä.

Hoivakotiin tai perhehoitoon Entä jos yhteisöllinen asuminen ei enää riitä? Ympärivuorokautinen palveluasuminen, josta aiemmin käytettiin termiä tehostettu palveluasuminen, tarjoaa turvaa ihmisille, jotka tarvitsevat jatkuvaa apua, mutta eivät sairaalahoitoa. Tähän ryhmään kuuluvat hoivakodit, hoitokodit, ryhmäkodit ja ympärivuorokautinen perhehoito.

Perhehoidossa iäkäs henkilö muuttaa hoitoperheen kotiin tai pienimuotoiseen kodinomaiseen yksikköön.

Etuina ovat kodinomaisuus, pysyvät ihmissuhteet ja usein myös luonnonläheinen ympäristö. Perhehoito voi olla vaihtoehto varsinkin silloin, kun perinteinen hoivakoti tuntuu liian laitosmaiselta.

Tilapäinen asuminen on kolmas lakiin kirjattu ikäihmisten asumispalvelu. Se on tarkoitettu hoivan tarpeessa oleville esimerkiksi omaishoitajan lomien ajaksi.

Ei enää laitoksiin Laitoshoidolla tarkoitetaan lainsäädännössä vanhainkoteja ja terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaispaikkoja. Ikääntyneiden asumismuotona se on jäämässä historiaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että ikääntyneet voivat asua mahdollisimman kodinomaisissa ja yksilöllisissä ympäristöissä, jotka tukevat toimintakykyä paremmin kuin perinteinen laitoshoito. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, perhehoitoon tai muihin kodinomaisiin ratkaisuihin. Tämän toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja ja viisaita päätöksiä.

TTS Työtehoseurassa on alkanut syyskuussa 2025 koulutus: Ikääntyvien asumisratkaisut ja asumisviihtyvyyttä parantava tilasuunnittelu” -täsmäkoulutus hoiva- ja sote-alojen osaajille. Koulutuksessa vahvistetaan osaamista ikääntyneiden asumisratkaisuista ja toimivasta tilasuunnittelusta erilaisissa asumismuodoissa. Koulutus on suunniteltu henkilöille, jotka työskentelevät asumisyksikössä tai tarjoavat koti- ja hoivapalveluita, tai harkitsevat yrittäjyyttä hoiva-alalla. Mukana asiantuntijoina on mm.

Vanhustyön Keskusliiton asiantuntijoita.

Kotisivut: www.tts.fi/koulutukset/ikaantyvien-asuminen-ja-arkea-tukeva-tilasuunnittelu/

TEHO

25

Taidelähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin tukena Kuvataideterapia ja luovat harjoitukset voivat vahvistaa työhyvinvointia monin tavoin. Harjoitusten avulla voidaan vahvistaa itsearvostusta, lisätä luontoyhteyttä ja löytää uusia näkökulmia oman osaamisen ja voimavarojen hyödyntämiseen niin arjessa kuin työelämässäkin. KASVUUN- hankkeessa työhyvinvoinnin edistämiseksi toteutettiin Toteemi-harjoitus, jossa tutkittiin ja tunnistettiin omia vahvuuksia, arvoja ja voimavaroja.

KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle –hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.

Rahoituslähteenä EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELYkeskukset.

26

TEHO

MINNA UUSI-SIMOLA, TTS TYÖTEHOSEURA

Elämä tuo eteemme erilaisia tilanteita, joissa tarvitsemme tukea ja uusia näkökulmia. Joskus ongelma ei ole suuri, mutta sen ratkaisemiseen kaivataan uudenlaisia keinoja. Yksi niistä on voimauttavan kuvan tekeminen, jonka tavoitteena on vahvistaa itsearvostusta, toivoa ja toimijuutta omassa elämässä.

Kuvataideterapia on lyhytterapian muoto, jota hyödynnetään kuntoutuksessa, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Se tarjoaa myös mahdollisuuden itsetuntemuksen kehittämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Monelle kuvallinen ilmaisu voi olla oivaltavampi ja motivoivampi tapa käsitellä omia kokemuksia kuin pelkkä keskustelu.

Voimaa ja hyvinvointia taiteesta Piirtämisen tai maalaamisen taitoa ei tarvita. Tärkeintä ei ole taiteellinen lopputulos, vaan prosessi, jonka avulla asioita voi katsoa uudesta näkökulmasta ja ottaa etäisyyttä käsiteltävään aiheeseen. Kuva voi syntyä monin tavoin – piirtäen, maalaten, muovaillen tai luonnonmateriaaleista kooten. Kevyt luova tekeminen ankkuroi hetkeen ja antaa aivoille lepotauon, jolloin intuitiivinen ajattelu saa tilaa. Kun kuva toteutetaan luonnonmateriaaleista, luontoyhteys vahvistuu ja keho saa metsämikrobien tuoman hyvinvointivaikutuksen.

Luonnossa toteutettu harjoitus tarjoaa kokonaisvaltaisen kokemuksen rauhoittumisesta, itsensä kohtaamisesta ja voimaantumisesta.

Toteemi-harjoitus tukee työssä jaksamista Toteemista nousevat helposti mieleen alkuperäiskansojen ilmeikkäät, puusta veistetyt pylväät, jotka symboloivat ryhmän identiteettiä, arvoja ja voimavaroja sekä toimivat onnen ja suojelun lähteinä. Kasvuun-hankkeen toteemi-harjoituksessa ideaa sovelletaan työhyvinvoinnin edistämiseen. Osallistujat tutkivat omaa ammattitaitoaan, kykyjään, lahjakkuuttaan ja kiinnostuksen kohteitaan – sitä, minkä varaan voi rakentaa uutta ja mistä löytyy voimaa elämän haastaviin tilanteisiin.

Luonnonmateriaaleista vaiheittain koottu toteemi kuvastaa näitä oivalluksia. Lopuksi syntyneet ajatukset ja tunteet jaetaan ryhmässä, jolloin yksilöllinen työskentely yhdistyy yhteiseen kokemukseen.

Omia voimavaroja ilmaisevat toteemit ovat hyvin ilmeikkäitä.

Toteemi ei siis ole vain luova harjoitus, vaan väline, joka auttaa vahvistamaan hyvinvointia, löytämään uusia näkökulmia ja oivalluksia.

Kesäpäivän tasauksen retriitin ryhmän yhteinen teos ”Aurinkoristi” syntyi paikalla löytyvistä materiaaleista

TEHO

27

Ennallistamisestako elantoa?

MIKKO VEISTOLA, TTS TYÖTEHOSEURA

MIKKO VEISTOLA

Soiden ennallistamiselle on kasvavaa kysyntää, mutta tekijöistä on pulaa.

Suomessa metsäluonnon ennallistaminen keskittyy erityisesti ojitettujen ja kuivuneiden soiden vesitalouden palauttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa ojien tukkimista tai patoamista, jolloin vedenpinta nousee ja suolajisto alkaa hiljalleen palautua. Työ ennallistamisen parissa vaatii erityiskalustoa, osaamista ja käytännönläheistä otetta eli juuri niitä vahvuuksia, joita monilla koneurakoinnin parissa toimivilla pienyrittäjillä jo on.

Suoseuran julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä noin 50–100 pientä yritystä ennallistamisen hankkeissa, ja kaiken kaikkiaan alalla työskentelee arviolta 200–300 henkilöä. Tyypillinen ennallistamishanke kestää 1–3 vuotta, työllistää 3–5 osa-aikaista henkilöä ja maksaa noin 1000–1500 euroa hehtaarilta.

Suurin osa kustannuksista aiheutuu käytännön töistä, joskin hankkeissa on tarvetta myös suunnittelulle ja valvonnalle. EU:n ennallistamisasetuksen kansallista suunnitelmaa laaditaan parhaillaan, ja työ valmistuu

28

TEHO

kesään 2026 mennessä. Soiden ennallistaminen tulee näyttelemään merkittävää roolia Suomen tapauksessa ja tämän myötä ennallistamistarve kasvaakin merkittävästi, mutta tekijöitä ei ole riittävästi. Tämä tarkoittaa, että alalla on tilaa uusille toimijoille.

Miksi juuri nyt kannattaa lähteä mukaan?

Ennallistamisen ammattilaiseksi kannattaa erikoistua monestakin syystä. Tällä hetkellä näkyvät kasvavat markkinat ja ennallistamishankkeiden määrä kasvaakin nopeasti. Tulovirrat ovat vakaalla pohjalla, sillä hankkeet ovat pitkäkestoisia ja rahoitettuja, usein julkisista tai EU:n varoista. Työ on monipuolista ja kiinnostavaa; se sisältää suunnittelua, konetyötä, vesitalouden hallintaa ja seurantaa. Yrittäjyyteen liittyy monia yhteistyön mahdollisuuksia, sillä metsäalan yritykset, viranomaiset ja järjestöt etsivät uusiakin kumppaneita.

Miten yrittäjä voi valmistautua?

Yrittäjä voi valmistautua kouluttautumalla, verkostoitumalla sekä hinnoittelemalla hankkeet oikein. Kouluttautuminen kannattaa, sillä ennallistamisen työlajit ovat monille uusia. Lyhyet koulutukset, maastopäivät ja konetyövideoiden katselu ovat suosittuja ja tehokkaita tapoja oppia.

Verkostoitumalla pääsee yhteistyöhön muiden yrittäjien ja alan toimijoiden kanssa ja tämä helpottaa mukaan pääsyä suurempiin hankkeisiin. Hinnoittelu on pohja kannattavuuteen. Oikealla hinnoittelulla kannattavuus paranee, kun pystyy arvioida kustannukset ja tarjota kilpailukykyisesti. Verkostoitumiseen yksi matalan kynnyksen tapa on omien ennallistamiseen ja luonnonhoitoon liittyvien palveluidensa lisääminen urakka-foorumi.fi-alustalle. Urakka-foorumi on Työtehoseuran maksuton kohtauspaikka kaikille koneurakoinnin parissa toimiville.

Ennallistaminen on mahdollisuus, ei vain velvollisuus EU:n ennallistamisasetus ei ole pelkkä ekologinen velvoite, se on myös mahdollisuus yrittäjille. Ojitetut suot odottavat tekijöitä, ja alalla on tilaa uusille osaajille. Oikealla osaamisella, kalustolla ja asenteella voi ennallistamisella lisätä oman yrityksensä kassavirtaa ja kannattavuutta.

TEOS- ja EHTO –hankkeet pähkinänkuoressa TTS Työtehoseura toteuttaa TEOS – ja EHTO-hankkeita Keski-Suomessa 4/2025 – 8/2027.

Rahoituslähteenä Länsi-Suomen ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien JTF-hankkeiden haku - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kumppaneina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Päijänteen metsänhoitoyhdistys. Toiminnan tavoitteena on lisätä ennallistamisosaamista Keski-Suomessa. Hankkeiden työpaketeissa toteutetaan mm. ennallistamisen demonstraatiokohteita, maastoharjoitteluita, metsäluontoliiketoimintaosaamisen koulutuspaketti, tietoa maanomistajien ennallistamishalukkuuteen vaikuttavista tekijöistä, edistetään paikallisten toimijoiden verkostoitumista sekä toteutetaan tietoa lisäävää viestintää.

Kohderyhmään kuuluvat erityisesti entisten turvetuotantoalueiden ja ojitettujen heikkotuottoisten soiden maanomistajat sekä ennallistamistöiden suunnittelua tai toteutusta tekevät ja niistä kiinnostuneet entiset turveyrittäjät, metsä- ja luontoalan toimijat sekä opiskelijat.

TEHO

29

Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen hakijamäärissä ja tasossa nousua EILA LAUTANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Kevään 2025 yhteishaussa seitsemän koulua käytti pilottisoveltuvuuskoetta metsäkoneenkuljettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa. Hakijoita konekoulutukseen näissä kouluissa oli yhteensä 675, joista kokeeseen kutsuttiin 429. Hakijamäärä nousi 48 henkilöllä vuoteen 2024 verrattuna eli keskimäärin seitsemällä hakijaa koulua kohden. Määrää merkittävämpi on hakijoiden kokeessa saavuttama tulostason nousu.

Merkittävin parannus tapahtui metsäkoneenkuljettajan ammatissa pärjäämiseen välttämättömässä päättelykyvyssä, jossa testitulokset keskiarvona nousivat edellisen vuoden 4,3 tehtäväpisteestä 5,3 pisteeseen.

vyssä saavutti vuoden 2025 pilotoinnissa peräti 30 % kokeen tehneistä ja yhden valintapisteen saaneiden osuus oli 51 %.

Päättelykykytestin tuloksia

Vertailukohtana yhteisvalinnan 2025 tuloksille voidaan käyttää vuoden 2024 ammattikuljettajien ryhmää; siinä testatuista kuljettajista ei yksikään päättelykyky- tai havaintomotoriikkatesteissä jäänyt nollatulokseen.

Todennäköisesti koulutuksen jälkeen ne kuljettajat, joilla ei ole ollut riittäviä kykyjä työskennellä metsäkoneella, eivät olleet työllistyneet koneenkuljettajiksi ollenkaan, tai olivat varsin pian työuran alkamisen jälkeen siirtyneet muihin töihin ja ammattilaisina uraansa jatkoivat riittävät kyvyt metsäkoneenkuljettajiksi omaavat.

Päättelykykytestin tuloskehityksen merkitystä kuvaa keskiarvoja enemmän muutos valintapisteiden (0–2 p.) jakaumassa. Vuonna 2024 nollaan pisteeseen jäi peräti 37 % koeosion tehneistä, mikä tarkoittaa sitä, että yli kolmanneksella hakijoista oli huonot edellytykset menestyä metsäkoneenkuljettajan työssä välttämättömän päättelykyvyn ollessa heikko. Vuonna 2025 päättelykyvyssä pisteittä jääneitä oli enää 19 % eli työhön vajavaiset kyvyt omaavien osuus oli lähes puolittunut. Täydet kaksi valintapistettä päättelyky-

Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen tehtävä- ja valintapisteet yhteisvalinnoissa 2025 ja 2024, ka Esitietolomake 2025 Tehtävä- ja valintapisteet: =0,9 p/1p

?

Esitietolomake 2024 Tehtävä- ja valintapisteet: =0,9 p/1p

Päättelykyky 2025 Tehtäväpisteet: 5,3 p/9p Valintapisteet: 1,1p/2p Päättelykyky 2024 Tehtäväpisteet: 4,3p/9p Valintapisteet: 0,9 p/2p

Haastattelu 2025 Tehtäväpisteet: 8,4p/10p Valintapisteet:1,5p /2p Haastattelu 2024 Tehtäväpisteet: 8,1p/10p Valintapisteet: 1,4p/2p

Havaintomotoriikka 2025 Tehtäväpisteet: 5,7/8p Valintapisteet: 2,1p/3p Havaintomotoriikka 2024 Tehtäväpisteet: 5,5p/8p Valintapisteet: 2p/3p

30

TEHO

Hienomotoriikka 2025 Tehtävä- ja valintapisteet: 1,8 p/2p Hienomotoriikka 2024 Tehtävä- ja valintapisteet: 1,7p/2p

Yhteensä pisteitä 2025, ka Tehtäväpisteet:22,1 p/30 p Valintapisteet: 7,4 p /10 p Yhteensä pisteitä 2024, ka Tehtäväpisteet: 20,6 p/30 p Valintapisteet: 6,9 p/10 p

Päättelykykytestin valintapisteiden jakauma yhteisvalinnoissa 2024 ja 2025

Päättelykykytestin valintapisteiden jakauma yhteishaussa 2025, n= 257

Päättelykykytestin valintapisteiden jakauma yhteishaussa 2024, n= 209 2 pistettä 16 %

0 pistettä 19 % 2 pistettä 30 % 0 pistettä 37 %

1 pistettä 51 %

1 pistettä 47 % 2 pistettä

1 pistettä

0 pistettä

2 pistettä

1 pistettä

0 pistettä

Kuva 1.Päättelykykytestin valintapisteiden jakauma yhteisvalinnassa 2025(N=257) ja 2024(N= 209), keskiarvoina.

Opoille ohjauksen apuvälineeksi Soveltuvuuskokeen tulostason nousuun lienee osaltaan vaikuttanut peruskoulun oppilaanohjaajien käyttöön helmikuussa 2025 tehty, metsäkoneenkuljettajan ammattia suunnittelevien soveltuvuutta kartoittava testi.

Sen tulos antaa hakijalle käsityksen jo alaa valittaessa edellytyksistä menestyä opinnoissa ja ammatissa, jolloin nuori heikon testituloksen saatuaan voi tehdä päätöksen hakeutua itselleen soveltuvammalle alalle.

Toinen tulokseen vaikuttava tekijä on soveltuvuuskokeen tunnetuksi tuleminen ja sen merkitys lisäpisteiden antajana valinnassa. Tutkimusten mukaan ne, joita peruskoulun teoriaopinnot eivät ole kiinnostaneet ja päättötodistuksen arvosanat ovat jääneet huonoksi, ovat koulutukseen soveltuvuuskokeen kautta valituksi tullakseen harjoitelleet kokeeseen.

vertailutestiryhmänä kaksi uutta pilottikoulua testaa kevään 2025 yhteishaussa ilman soveltuvuuskoetta valitut opiskelijansa teettämällä heillä heti opintojen alkaessa pilottikokeen.

Soveltuvuuskoe mittaa oikeita asioita Kolmen vuoden laajojen pilotointiaineistojen valossa soveltuvuuskokeen on osoitettu mittaavan oikeita asioita luotettavasti. Kaikissa tutkituissa ryhmissä hyvä päättelykyky on positiivisesti yhteydessä sekä hyviin havaintomotorisiin että hyviin hienomotorisiin kykyihin.

Vuoden 2025 syksyllä testataan lisää jatkuvassa haussa hakevia aikuisia sekä ammattikuljettajia. Uutena

Lue lisää www.tts.fi > Metsäkoulutuksen tutkimus ja kehittäminen - Työtehoseura

TEHO

31

ERASMUS+ Opiskelijavaihtotarinoita

Puutarhanhoitoa Maltan auringon alla PIRITA NIEMI, TTS TYÖTEHOSEURA

HANNA HELLAS

Hanna Hellas ja Riikka Tervonen,

Kansainvälistä yhteistyötä

TTS Työtehoseuran puutarha-alan

Opiskelijoiden mukaan Hiltonin viheralueiden hoito edellytti tarkkaa työnjakoa ja aikataulutusta, sillä hotellin asiakasympäristön tuli näyttää moitteettomalta joka päivä. Työ toi esille myös eroja ja yhtäläisyyksiä suomalaiseen puutarhatyöhön.

aikuisopiskelijat, viettivät 5 viikkoa keväällä 2025 opiskelijavaihdossa Maltalla. Vaihdon tavoitteena oli tutustua kasvien hoitoon

polttavan auringon alla. Käytännön

”Huomasimme, että suomalainen tarkkuus ja siisteyden korostaminen sopivat hyvin yhteen maltalaisen joustavan työotteen kanssa. Opin paljon tiimityöstä ja siitä, miten tärkeää on viestiä selkeästi monikulttuurisessa työyhteisössä”, Riikka toteaa.

oppimispaikaksi konkretisoitui

Oppia tulevaisuutta varten

kansainvälisen tason hotelliympäristö

Opiskelijavaihdon aikana opiskelijat saivat arvokasta käytännön kokemusta kuumien ja kuivien ilmastojen viheralueiden hoidosta. Vaihto vahvisti myös heidän ammatti-identiteettiään: työ oli fyysisesti vaativaa, mutta samalla palkitsevaa. ”Kun näimme, miten siistit ja elinvoimaiset istutusalueet loistivat hotellivieraiden käytössä, tuli tunne, että työllämme oli oikea merkitys”, opiskelijat summaavat.

vaativissa olosuhteissa – erityisesti kuivuuden, suolaisen merituulen ja

St. Julian’sissa Maltalla.

Hannan ja Riikan työharjoittelupaikaksi valikoitui viheralan yritys Medisun Landscapes Ltd, jonka kautta he pääsivät työskentelemään Hilton-hotellin puutarhatiimiin. Päivät alkoivat aikaisin aamulla ja sisälsivät kuuden tunnin mittaisia työrupeamia – lämpötilojen kohotessa taukojen ja juomisen muistaminen oli tärkeää.

Käytännön oppia ja uusia taitoja Viikkojen aikana Hanna ja Riikka pääsivät osallistumaan monipuolisiin tehtäviin. He istuttivat satoja pelargonioita, petunioita ja isotalvioita uusiin kasvualustoihin, ja kuumassa ilmastossa erityisesti allas- ja terassialueiden puiden sekä pensaiden jatkuva kastelu oli olennainen osa päivittäistä työtä. Tehtävinä olivat lisäksi viheralueiden siisteinä pitäminen muotoilemalla pensasaitoja ja puita, poistamalla esiin nousseita juurivesoja sekä hoitamalla sisäkasveja, joiden lehdet puhdistettiin ja kiillotettiin huolellisesti. Toukokuun ukkosmyrskyn jälkeen työhön kuului myös myrskyn jälkien siivous, kun pudonneita palmunlehtiä ja muita roskia kerättiin pois useiden jätesäkkien verran.

Hanna kertoo raportissaan, että työ opetti paljon myös kasvien stressitekijöistä: ”Maltalla viheralueita rasittavat paitsi kuivuus ja aurinko, myös merituuli ja tuholaiset.

Opin, miten niitä torjutaan, ja miten tärkeää on valita oikeat kasvilajit oikeaan paikkaan.”

32

TEHO

TTS Työtehoseura painottaa kansainvälisten kokemusten tärkeyttä osana ammatillista koulutusta. Maltan vaihto osoitti, että suomalaiset puutarha-alan opiskelijat pärjäävät hyvin myös haastavissa ilmasto-olosuhteissa – ja tuovat kotiin osaamista, josta hyötyvät sekä alan yritykset että asiakkaat Suomessa.

Kuvassa on Riikka pensasaidan leikkuussa

ERASMUS+ Opiskelijavaihtotarinoita

Korjausrakentajaopiskelija Erasmus-vaihdossa Belgiassa JOHANNA GIROD, TTS TYÖTEHOSEURA

TOMI MYLLYMÄKI

Keväällä 2025 Työtehoseuran korjausrakentamisen opiskelija Tomi Myllymäki osallistui Erasmus-vaihtoon Mechelenissä, noin 20 kilometriä Brysselistä pohjoiseen. Viiden viikon työssäoppimisjakson hän suoritti Hendrickx vloer- en tegelwerken -yrityksessä, joka on erikoistunut lattia- ja laattatöihin.

Tomi kuvaa vaihtoa erittäin antoisaksi ja opettavaiseksi.

"Sain ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua rakennusalan työmenetelmiin ja työkulttuuriin uudessa ympäristössä. Työskentelin apuna kahden hengen tiimille, osallistuin päivittäisiin työtehtäviin ja sain arvokasta kokemusta kansainvälisestä työympäristöstä.

Erityisesti vaikutuksen teki työn nopea tahti ja korkea laatu – se kertoo tekijöiden pitkästä kokemuksesta ja ammattitaidosta", hän kertoo.

Vaihdon aikana karttui monta oppia ja uutta asiaa.

Esimerkiksi “chape”, maakostea betoni, oli uusi tuttavuus. Sitä käytetään lattian pohjustamiseen ennen pintamateriaalin asentamista – se tasoittaa pinnan ja peittää teknisiä elementtejä, kuten lattialämmitysputkia. Uutta oli myös suurikokoisten, jopa 1 x 1 metrin laattojen asentaminen sekä vedeneristyskankaan käyttö märkätiloissa. Työtehoseuran työsalissa opiskelijat ovat tottuneet pienempiin laattoihin ja vedeneristämiseen massalla.

Arki Belgiassa sujui vaivattomasti. Belgialaiset puhuvat hyvin englantia, eikä työpaikalla ollut kieliongelmia.

Tomi oppi myös muutamia flaaminkielisiä sanoja, kuten “kruiwagen” eli kottikärry. Majoitus järjestyi paikallisen teknisen oppilaitoksen kouluttajan avustuksella Airbnb-tyylisesti ja viiden kilometrin työmatkat taittuivat vuokrapyörällä. Kouluttaja esitteli hänelle kaupunkia ja kutsui mukaan pelaamaan sulkapalloa useampaan otteeseen työpäivien jälkeen. Opiskelijavaihtoon saatu Eramus+ -apuraha mahdollisti vaihdon kattamalla matkat, majoituksen ja arjen kulut.

Mechelenin sijainti alle puolen tunnin junamatkan päässä Brysselistä teki liikkumisesta helppoa. Vapaa-ajalla Tomi ehti vierailla myös Amsterdamissa ja pääsiäisen aikaan tuttavaperheen luona Sveitsissä. Erasmus-opiskelijoille järjestettiin lisäksi yhteinen retki Gentin kaupunkiin, joka tunnetaan kauniista vanhastakaupungistaan, kanaaleistaan ja vilkkaasta opiskelijaelämästään.

"Erasmus-vaihto ei vain vahvistanut ammatillista osaamistani, vaan lisäsi myös itseluottamusta ja rohkeutta hakeutua töihin ulkomaille – vaikka Norjaan. Kokemus jäi mieleeni opintojeni ehdottomana kohokohtana", Tomi summaa.

Lisää Kansainväliset opintojaksot ovat erinomainen mahdollisuus laajentaa näkemyksiä ja parantaa työelämäosaamista.

Työtehoseuran opiskelijoilla on mahdollisuus työssäoppimiseen, ammattitaitokilpailuihin tai opiskeluun yhteistyöoppilaitoksissa eri puolilla Eurooppaa tai myös Euroopan ulkopuolella erillisissä kumppanimaissa.

TEHO

33

Asiantuntija vastaa:

Onko uudet vaatteet pestävä ennen käyttöä?

TARJA MARJOMAA

EU-sopimus kieltää myrkkyjen käytön vaatteiden ja muiden tekstiilien värjäysja muissa valmistusprosesseissa. Monia tekstiilejä kuitenkin värjätään, silotellaan ja kyllästetään kemikaaleilla, jotka sisältävät haitallisia aineita.

Halpojen työkustannusten maista tuotavissa tekstiileissä voi olla jäämiä pitkien kuljetusmatkojen takia käytettävistä homeenestoaineista. Tekstiilien kemikaalijäämät voivat jo pieninä määrinä aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita, joten ainakin ihoa vasten tulevat vaatteet kannattaa pestä ennen käyttöönottoa.

Tullilaboratoriossa seurataan tarkasti kiellettyjen yhdisteiden käyttöä ja etenkin vauvan- ja lastenvaatteiden kemikaalipitoisuuksia. Suurin osa sallitut pitoisuudet ylittävästä tekstiilituonnista pysähtyy rajalle, mutta kuluttajan kannattaa silti olla tarkkana, mitä vaatteita päälleen pesemättä pukee.

Pese ihoa vasten olevat vaatteet Ihoa vasten tulevat tekstiilit kuten alusvaatteet, pyyhkeet ja lakanat sekä vauvan- ja lastenvaatteet on syytä pestä ennen ensimmäistä käyttöä. Uusia päällysvaatteita kuten jakkuja, housuja ja ulkotakkeja ei tarvitse pestä, mutta tuuletus on paikallaan, jos paketista otettu vaate haisee pahalle. Vaikka vaatteesta puhalletaan tuotantovaiheessa irtopöly pois, sitä on voitu sovittaa kaupassa useampaan kertaan, jolloin siihen on tarttunut ihoeritteitä ja muuta likaa. Tekstiilien kemikaalijäämät voivat aiheuttaa jo pieninä määrinä iho- ja hengitystieoireita.

Noudata pesussa hoitoohjemerkintöjä Uudet tekstiilit voi pestä normaalilikaisen pyykin kanssa.

Voimakasväriset tekstiilit saattavat päästää ensimmäisillä pesukerroilla väriä, joten ne pestään samanväristen kanssa. Hoito-ohjemerkinnän pesulämpötilasuositusta on syytä noudattaa, sillä liian alhaisessa lämpötilassa uusista puuvillatekstiileistä voi irrota runsaasti väriä.

Esimerkiksi puuvillatrikoiset raitapaidat kannattaa pestä 60 asteessa, jolloin värit eivät leviä ja myös mikrobit tuhoutuvat. Pyyhkeet puolestaan imevät vettä ja kuivaavat paremmin, kun niistä pestään pois käsittelyai-

34

TEHO

neet ennen käyttöönottoa. Pikaohjelmaa voi käyttää edellyttäen, että ohjelman pesulämpötila voidaan säätää suositeltuun lämpötilaan. Jos kankaassa on jäämiä valmistusvaiheessa käytetyistä kemikaaleista, suurin osa niistä lähtee hiljalleen pois pesuissa. Eniten ongelmallisia vaatteita tulee Aasiasta, joten omilla ostopäätöksillä on vaikutusta. Jos olemme huolissamme siitä, onko vaate pestävä ennen käyttöönottoa, kannattaa muistaa, että tuotteen valmistaja altistuu kemikaaleille moninkertaisesti ja myös vaatemyyjät ovat riskiryhmässä.

Atsovärit ja formaldehydi kiellettyjen listalla Yleisin syy tullissa hylätyksi tulemiseen ovat tekstiilien atsovärit, jotka saattavat hajota käytössä terveydelle haitallisiksi aineiksi. Tulliin jää tavaraa myös liian suurien formaldehydipitoisuuksien vuoksi. Formaldehydiä käytetään tekstiilien pintakäsittely- ja värienkiinnitysaineena ja se pitää kankaan sileänä. Homeenestoaineena käytetään usein dimetyylifumaraattia, joka aiheuttaa monille voimakkaita allergisia ärsytysreaktioita. Laittoman suuria kadmiumpitoisuuksia löytyy joskus muovista, johon tyynyt ja peitot usein pakataan.

Tekstiiliteollisuus on onneksi siirtymässä kohti vastuullisempia ja turvallisempia materiaaleja. EU:n uusi jätepuitedirektiivi velvoittaa tuottajavastuuseen ja kannustaa kestävään tuotantoon. Suomessa alan tavoitteena on olla maailman vastuullisin toimija vuoteen 2035 mennessä, jota tavoitetta tuetaan muun muassa kiertotalouden, ekologisten tekstiilikuitujen ja digitalisaation hyödyntämisen keinoin.

Inhimillisyyttä ja uusia kokeiluja

Habitare 2025 MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

Pohjoismaiden johtava huonekalu-, muotoilu- ja sisustustapahtuma Habitare avasi jälleen ovensa Helsingin Messukeskuksessa 10.–14.9.2025 ja tarjosi katsauksen siihen, mitkä sisustuksen, muotoilun ja asumisen ilmiöt nousevat yli muiden.

Monilla messuosastoilla oli näkyvissä kaipuuta aitoon ja yksinkertaiseen materiaalien käyttöön. Eri tavoin käsiteltyä puuta oli kaikkialla, mutta rinnalla nähtiin myös uusia biomateriaaleja. Messut tuntuivat virkistyneen, ja haluttiin selvästi uskoa taantuman taittumiseen.

Tilaa uusille kokeiluille Habitare-messujen parasta antia ovat usein erilaiset kokeilut: nuorten tai uusien suunnittelijoiden palo näyttää osaamisensa, ja opiskelijoiden rohkeatkin prototyypit.

Juuri tällä hetkellä trendinä olevat pyöreämuotoiset ja pehmeäpintaiset kalusteet näyttivät näillä osastoilla alkavan muuntua kohti uutta, suoralinjaisempaa yksinkertaistamista.

Luonnonmateriaaleja ja kosketuksen voimaa Ajan trendinä näkyi inhimillisyyden korostaminen. Puu ja muut perinteiset materiaalit tuntuvat tuovan turvaa haastavina aikoina. Moni haluaa nykyään myös tehdä itse ja opetella hitaasti tehtäviä vanhoja taitoja, vastapai-

Voisiko keittiö ollakin lasitiilestä?

Naapurit-osasto haastoi oikeita keittiöosastoja.

nona kiireiselle arjelle. Kodit saavat myös näyttää siltä, että niissä eletään. ”Patinaa harjoitellaan arvostamaan, eivätkä elämisen jäljet tiloissa ole ongelma vaan tarina”, Habitaren luova neuvonantaja Päivi Helander kiteyttää.

Messujen Koskettaa-teemaosasto herätteli kävijää ja houkutteli myös koskemaan. Osaston rakentamisessa oli käytetty esimerkiksi Finlandia-talosta peräisin olevaa purkumarmoria, polttamattomia savitiiliä ja puiden juurakkoja. Osasto halusi haastaa siloitellun, virheettömän pinnan tavoittelun ja nostaa esiin materiaalien aitouden.

Toimivia keittiöitä Keittiöt valtasivat vielä kymmenen vuotta sitten suuren osan messujen isosta hallista. Kilpailu keittiöalalla on kiristynyt ja Habitareen lähtevät enää isoimmat nimet.

Uusia, yllättäviä avauksia tai kodinkoneita ei osastoilla näkynyt, mutta yleisöä tuntui riittävän. Keittiöistä jäivät mieleen monenlaiset uudet pintamateriaalit työtasoissa, markkinat lähes täysin vallanneet työtasoon integroitavat tasoliesituulettimet, sekä edelleen valkoisten keittiöiden puuttuminen ja luonnonsävyjen valta-aika. Kaikilla osastoilla mainittiin myös näkyvästi vastuullisuus erilaisine sertifikaatteineen.

Puuta eri tavoin: etualalla Nikari Oy:n osaston perinteistä osaavaa puusepäntyötä, takana häämöttää Koskettaateemaosaston valtava juurakko.

TEHO

35

www.tts.fi/tyotehoteko

Osallistu kilpailuun - voita 5000 € Pienet ja suuret tuottavuusteot esiin TTS Työtehoseura ja Suomalainen työ järjestävät yhteistyössä valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.

Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.

Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!

Lähetä ehdotuksesi 31.10.2025 mennessä. Lue lisää: www.tts.fi/tyotehoteko