TEHO-lehti 02/2022

2/2022

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

TTS testaa: Vihannekset viipaleiksi 12

MAATALOUSTEKNOLOGIA ON RAUTAA JA SOFTAA 22

KONEYRITTÄJYYDEN KANNATTAVUUS 26

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Kesä on vihdoin saapunut, kevättyöt on tehty ja uusi sato on kasvamassa maatiloilla ympäri Suomea. Ukrainan tilanne on nostanut myös meillä huoltovarmuuden vaatimukset uudella tavalla esille. Huoltovarmuuden kannalta maatalous on keskeinen, mutta jo normaaliaikana monesta kohdasta liikaa tuontituotteista riippuvainen toimiala.

Työtehoseuran maatalouden tutkimus on vuosikymmenien ajan kehittänyt maatalouden toimintaedellytyksiä ja maatalousyrittäjien työtä. Tässä lehdessä pääsemme kurkistamaan mm. tilayhteistyön parantamiseen ja uusiin peltoviljelyteknologioihin. Tämäkin työ vaikuttaa omalta osaltaan ruoantuotannon määrään, laatuun ja huoltovarmuuteen. RuokaAkatemiamme on myös ajankohtaisempi kuin koskaan, onhan sen tavoitteena lisätä osaamista ja vuorovaikutusta suomalaisesta ruokajärjestelmästä - ja yhtenä tämän vuoden pääteemana on juuri ruokaketjun huoltovarmuus.

Ukraina ja Venäjä ovat ruoantuotannon suurvaltoja ja sota Ukrainassa on myös ruokaturvan suhteen globaali katastrofi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi viljojen ja öljykasvien hintojen nousevan 8-20 prosenttia vuoteen 2026 mennessä. FAO ennustaa myös 7-13 miljoonalle uudelle ihmiselle ruokapulaa sodasta johtuen. Ukraina on tuottanut vientiin 4,5 miljoonaa tonnia maataloustuotteita; 12 prosenttia

maailman vehnästä, 15 prosenttia maissista ja noin puolet auringonkukkaöljystä. Ukrainan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus maailman vehnäkaupasta on 30 prosenttia.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kertoi maailman ruokatilannetta käsitelleessä huippukokouksessa, että vakavan elintarvikepulan uhkaamien määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Nälänhätäolosuhteissa Vastavalo, Mikko Karjalainen elävien määrä määrä on lisääntynyt huomattavasti.

Nyt mitataan kestävyyttä, yhteistyötä ja osaamista sekä globaalisti että kotimaassa. Maatalouden kattojärjestöjen mukaan Suomen huonoimmatkin pellot pitää nyt kylvää viljalle tai tuottamaan valkuaista. Kasvintuotannon sesonkityöt täytyy saada tehtyä tehtyä luotettavasti ajallaan, jotta taataan ihmisravinnoksi tarkoitetun sadon määrä. Valtio on myös valmistellut laajat tukitoimet kotimaiselle ruoantuotannolle. Kokonaisuus sisältää nopeita toimia tilojen maksuvalmiuden tukemiseksi sekä toimia, joilla vauhditetaan energiaomavaraisuutta ja siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Tämä auttaa myös ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Tulevaisuus on tietysti aina epävarma. Aurinko kuitenkin nousee joka aamu ja uusi sato kypsyy.

Hyvää ja viljavaa kesää kaikille!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Henna Hurttala ja Sirpa Pussinen Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Henri Koskinen, Vastavalo Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 7.10.2022. @TTSfi @tutkimusja kehittaminen

2

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutetyotehoseura/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€ Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2022 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 @ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

2/2022

Pääkirjoitus

2

TTS:ssä tapahtuu

4

Yhteistyö on työelämän tärkeintä pääomaa 8 Nurmikosta niityksi

9

Ilmastoviisaampaa arkea mökillä

10

Kaasugrilli puhtaaksi

11

Vihannekset viipaleiksi mandoliinileikkurit testissä

12

Yrittäjänaisten huima reissu

14

Millintarkkaa mittausta

16

Dronet hyllyjen yllä

18

Konenäköä, antureita ja QR-koodeja

20

Uusi peltoviljelyteknologia on rautaa ja softaa

22

Yhteistyö on voimaa myös maatiloilla

24

Työtehoseuran hallituksen uusi jäsen Paula Horne

25

Koneyrittäjyyden kannattavuuskäyrä kasvuun

26

Prystinestä automaattiautojen tarvitsemaa tekniikkaa

28

Tukea kuljetusyrittäjänä toimimiseen

29

Biokaasua ja kierrätyslannoitteiden valmistusta Vihdissä

30

Koteja saariston luonnossa - Asuntomessut Naantalissa 2022

32

Työtehoseuran juurilla - historiasta tähän päivään

34

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

3

Kukkaseinä ihastutti Kevätmessuilla TTS:n puutarhuriopiskelijat osallistuivat isolla panoksella Helsingin Messukeskuksessa huhtikuussa pidetyille Kevätmessuille.

Kuvassa oleva opiskelija Marja Pitkäaho suoritti Tilan koristelu kasvimateriaalilla – tutkinnonosan kukittamalla Jalotakan huvimajan. Kolmessa kukkaseinässä oli yli 500 leikkokukkaa: ruusuja, neilikoita, gladioluksia, harsokukkaa, ritarinkannuksia, hortensiaa ja cymbidium-orkideoja.

Upea tilatyö herätti paljon huomiota ja huvimajaan oli lähes tauoton jono innostuneita valokuvaajia ja selfien ottajia. Opiskelijat Sanni Tammi ja Anna Hämäläinen nikkaroivat ja kukittivat Marjan tilatyön edessä roikkuneen herkän kukkakeinun. Lisäksi puutarhaopiskelijat osallistuivat messujen esiintymislavalla kukkakorudemoon, sitoivat huutokauppakimppuja ja taiteilivat yli 200 kukkatatuointia, joita jaettiin messuvieraille TTS:n osastolla. Suuri kiitos näille reippaille opiskelijoille!

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu Konekaupan uusia tuulia opintomatkalla Urakalla eteenpäin -hanke järjesti huhtikuussa urakoitsijoille opintomatkan Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Vierailukohteina olivat kiinteistöhuoltolaitteita valmistava Serco Köyliössä ja maatalouskoneita valmistava Dometal Loimaalla. Osallistujille matka tarjosi mahdollisuuden kysellä konekaupan uusista tuulista sekä verkostoitua.

Kotimaiset työkonevalmistajat uskovat pärjäävänsä kovassa kilpailussa panostamalla tuotekehitykseen sekä koneiden korkeaan laatuun. Lisää tietoa ja kuvia opintomatkasta sekä tulevista reissuista sivuilla www.tts.fi/urakalla_eteenpain.

4

TEHO

Ruoka Akatemiassa huoltovarmuus ja omavaraisuus Työtehoseuran toteuttaman Ruoka Akatemian pääteemana on tänä vuonna ruokaketjun huoltovarmuus, omavaraisuus ja suomalaisen ruuan arvostus.

Syksyllä 2022 järjestettävää seminaaria ja kenttäjaksoa parhaillaan valmistellaan. Ruoka Akatemian tavoitteena on lisätä suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien ymmärrystä suomalaisesta ruokajärjestelmästä sekä luoda uudenlaista vuorovaikutusta. Tämä on erityisen ajankohtaista juuri nyt, kun globaalit kriisit ravistelevat suomalaista ruokaketjua. Ruoka Akatemiaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. www.ruokaakatemia.fi

Keittiömyyjät nosturissa Työtehoseuran Sarkatieltä valmistuneille opiskelijoille tarjotaan ainutlaatuinen mahdollisuus kiivetä ylös torninosturiin. Keittiömyyjien ryhmästä kaksi rohkelikkoa nousi nosturiin, jota pyöräytettiin juhlan kunniaksi ympäri. Kurssilta valmistui 17 liiketoiminnan ammattitutkinnon suorittanutta kärkenä keittiösuunnittelu ja myynti. Yli puolet opiskelijoista on työllistynyt heti.

Keittiöalan yritysten kanssa läheisessä yhteistyössä toteutunut ja hyvän palautteen saanut koulutusohjelma saa syksyllä uuden aloituksen. Haku on avoinna 23.9. saakka TE-palveluiden kautta tai suoraan TTS Työtehoseuraan. Klikkaa lisätietoihin www.tts.fi/johtaminen

Metsäalan Työelämä tutuksi – sivuilla tuhdisti tietoa Työelämä tutuksi -verkostosivut on rakennettu koko metsäalan koulutukselle soveltuvaksi aineistoksi ja alalle tulevien työntekijöiden tietopaketiksi. Sivuston Kouluverkko-osasta löytyvät kaikki metsäalan koulutusta järjestävät oppilaitokset kartalta sekä työmarkkinajärjestöjen tukihenkilöt koulukohtaisesti yhteystietoineen. Toinen osa sivustoa on Työelämä tutuksi-verkkokurssi, mikä sisältää keskeisen työlainsäädännön ja metsäalan toimintatavat.

Metsäteollisuus ry, Meto, Koneyrittäjät, Loimu, Teollisuusliitto ja Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n aloitteesta ja Metsäkoulutus ry:lle tuella TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus toteutti sivuston 2020–2021 yhteistyössä aloitteentekijöiden ja koulujen kanssa. Ammatillisen koulutuksen näkökulmaa sidosryhmäverkkotyöskentelyssä piti esillä Tredu ja korkea-asteen Helsingin yliopisto. Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

Tutustu https://ttsmetsa.fi/tyoelama TEHO

5

MetsänomistajaAkatemia maastoretkellä Epidemia-aika on vaikuttanut tuiki tärkeään maastoretkeilyynkin, mutta tilanne on korjaantumassa! Maaliskuussa tiukalla seminaariosuudella alkanut MetsänomistajaAkatemia suuntasi huhtikuun puolessa välissä Hämeenlinnan ympäristössä kohteille, joissa tutustuttiin toteutettuun poimintahakkuuseen, pienaukkoihin sekä ympäristötuen avulla tehtyihin lehtojen- ja vesistöjensuojeluhankkeisiin.

Tavoitteellinen metsänomistajuus näyttäytyi tässä ensimmäisessä MetsänomistajaAkatemiassa ennen kaikkea monikanavaisena tiedonhankintana omien päätöksien tueksi. Akatemia on toteutettu Etämetsänomistajien ja Työtehoseuran yhteistyössä Metsämiesten Säätiön rahoituksella. Seuraava akatemia järjestetään lokakuun 2022 alussa. Lisätietoja www.etamol.fi.

Hollantilaiset raksan vieraina TTS:n Rakentamisyksikkö sai vieraita Hollannista 19.-21.4.2022.

Deltion Collegesta, yhdestä Hollannin suurimmista ammatillisista oppilaitoksista, vieraili talon- ja infrarakennusyksiköiden henkilökuntaa tutustumassa Työtehoseuraan ja suomalaiseen puu- ja maarakentamiseen. Tapaamisessa keskusteltiin suunnitteilla olevasta opiskelija- ja kouluttajavaihdosta oppilaitostemme välillä. Suomalainen puurakentaminen ja ilmaston huomioonottaminen tekivät talonrakentajiin vaikutuksen.

Vierailijajoukon infrarakentamisen henkilöstöllä ei ollut aiempaa kokemusta savelle rakentamisesta, niinpä erityisesti runkoviemärityömaalla heillä riitti paljon kysyttävää.

Työturvallisuus maatiloilla -teemasivusto avattu TTS:ssä vuonna 2021 toteutetussa Lehti-tiedotushankkeessa levitettiin ammattilehtikirjoituksien avulla käytännönläheistä tietoa työturvallisuudesta maatiloilla.

Hanke rahoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla. - Kirjoitusten keskeisin sisältö on nyt koottu teemasivustolle TTS:n kotisivuille. Tietoja voidaan hyödyntää kaikkien maataloustyötä tekevien työturvallisuuden edistämisessä. Teemasivustolta löytyy myös linkkejä lisätiedonlähteille, muistuttaa TTS:n erikoistutkija Janne Karttunen. Teemasivustot löytyvät osoitteesta: www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/tutkimushankkeet/ maatalous/tyoturvallisuus_maatiloilla_-teemasivusto

6

TEHO

OPPIJA-loppuseminaarista terveisiä Miten tehdä oppimisesta motivoivaa? Miten napata kiinni digimaailman pyörteestä pudonneet? OPPIJA ikä kaikki –hankkeessa on kehitetty yhdessä usean oppilaitoksen (TAMK, TAKK, TTS, VAAO, Valo-Valmennus, Kiipula) eri syistä haastavassa asemassa oppimisen kannalta olevien opiskelijoiden ja työelämään hakeutuvien oppimisen edellytyksiä. TTS on keskittynyt hankkeessa talonrakennuksen opintopolkuun. Projektin loppuseminaarissa esiteltiin monia testattuja tapoja opiskelun tukemiseksi, kuten pakopelit, liikunnan yhdistäminen opiskeluun, ThingLink-julkaisualusta ja TTS:n Anne Kumpulaisen johdolla toteuttamat vodcastit.

OPPIJA-blogista lisää tietoa keinoista: https://blogs.tuni.fi/oppija/.

Kauha-hankkeen yritysten vertaistapaaminen KAUHA - Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan -hanke järjesti toukokuussa vertaistapaamisen hankkeessa mukana oleville yrityksille Oulussa. Tilaisuuden teemana oli yrittäjien ja esihenkilöiden jaksaminen ja työhyvinvointi. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutin tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemen johdolla pohdittiin yhdessä, mitkä asiat kuormittavat, miten niitä voi hallita, mistä saa voimavaroja jaksamiseen ja miten voi edistää työhyvinvointia.

Tapaamisessa oli mahdollisuus tavata myös muita koronan kanssa kamppailleita ravitsemisalan ammattilaisia, verkostoitua ja virkistyä. www.tts.fi/kauha

Taitaja-kilpailuissa menestystä!

Taitaja-kilpailuissa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. TTS:ssa maarakennusalaa opiskeleva Eevert Naskila saavutti upeasti pronssia tämän suurtapahtuman infrarakentamisen finaalissa Porissa! Eevert on nuoresta iästään (vasta 17 v) huolimatta jo kokenut maarakennusalalla, sillä hän on peruskouluikäisestä asti ollut kesätöissä Maarakennus Vehto Oy:llä, ja on siellä nytkin töissä oppisopimusopiskelijana. Kiitämme Eevertiä hienosta suorituksesta ja toivotamme edelleen onnea opintoihin!

TEHO

7

Yhteistyö on työelämän tärkeintä pääomaa

Rakentamisen yksikönjohtaja Kalle Laine eläkkeelle MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Kalle Laine on siirtynyt eläkkeelle TTS:n rakentamisen yksikönjohtajan tehtävistä. Kalle tuli Työtehoseuraan 2009 Amiedusta luomaan talonrakentamisen koulutuskokonaisuutta eli käytännössä käynnistämään koko Sarkatien uutta toimipistettä. Muutaman välivaiheen jälkeen hän on viime vuodet johtanut koko rakentamisen yksikköä: talonrakennusta, puu- ja sisustusalaa, kiinteistönhoitoa ja maarakennusta.

Kalle Laine korostaa yhteistyön ja verkostojen tärkeyttä.

Monet onnistumiset ovat kiinni juuri siitä; kun pääsee oikeisiin pöytiin keskustelemaan asioista ja avoin yhteistyölle, pääsee myös päättämään ja vaikuttamaan.

Ilman hyviä suhteita, kunnioitusta ja luottamusta toisiin on työ paljon vaikeampaa! Yksi hyvä yhteistyön paikka on ollut Kallen perustama Rakennusalan neuvottelukunta. Tämä on ollut hyvä linkki työelämään, muihin oppilaitoksiin, yrityksiin ja liittoihin kuten Rakennusteollisuus ry:n. Neuvottelukunta oli oleellisen tärkeä mm. rekrykoulutusten rakentamisessa.

Kautensa vahvoihin onnistumisiin Kalle listaa näiden nytkin käynnissä olevien rekrykoulutusten lisäksi mm. asbestikoulutukset, joissa TTS on kouluttanut yli 2000 henkilöä. Työnjohtokoulutukset on myös saatu toteutumaan ja hyvin käyntiin – Suomessa vain kolme oppilaitosta kouluttaa rakennusalan työnjohtoa.

Kalle pitää erilaisia hankkeita tärkeinä väylinä kehittyä, verkostoitua ja pysyä ajassa kiinni. Rakentamisen yk-

8

TEHO

sikkö on ollut mukana yli 40 hankkeessa, mistä Kalle mainitsee merkittäviksi mm. lisää energiatehokkaan rakentamisen koulutusmateriaalia tuoneen EU-projekti BUILD UP Skillsin, Lean-periaatteita linjasaneeraukseen ja uutta tietoa TTS:lle tuoneen Raksavirtaa-hankkeen, kosteus- ja homevauriokorjaushanke Homerin sekä maarakennusalan tuottavuutta ja turvallisuutta työntutkimuksen avulla kehittäneen TuTu:n. Tällä hetkellä on käynnissä myös puukerrostalorakentamisen hanke.

Puurakentaminen, digitaalisuus, ilmastonmuutos, harmaa talous – haasteita riittää jatkossakin rakennusalan monipuoliselle koulutukselle sekä tutkimus- ja kehittämistyölle Työtehoseurassa.

Kalle Laine jättääkin, nyt enemmän matkustelun, lastenlasten ja golfin pariin siirtyessään, vahvan viestin TTS:n rakentamisen yksikölle: jatkossakin on oltava ajan hermolla ja seurattava alan tarpeita, lakimuutoksia, materiaalikehitystä ja uusia haasteita kuten digitaalisuuden vahvaa nousua. Oppilaitokset kilpailevat hyvistä osaajista ja rahoituksesta. Mukana kannattaa pysyä!

Nurmikosta niityksi - monimuotoisuus kauneimmillaan EIJA KESKI-KORPELA, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

VASTAVALO, SIRPA VIRTANEN

Nurmikon muuttaminen niityksi on ekoteko luonnon monimuotoisuudelle.

Niittymäisen lajiston kehkeytyminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta lopputulos palkitsee.

Leikattu nurmikko on viime vuosiin saakka ollut useimmissa kotipuutarhoissa välttämättömyys ja itsestäänselvyys. Smaragdinvihreä samettinurmi voi olla ylpeyden aihe, mutta sammaloituva rikkaruohokenttä aiheuttaa usein myös huolta ja vaivaa. Luonnon monimuotoisuuden hiipuminen ja erityisesti hyönteiskato on havahduttanut pohtimaan myös kotipihojen merkitystä tässä kokonaisuudessa.

Pieni käytännön ekoteko on leikatun nurmikon tai nurmikon osan muuttaminen kukkivaksi niityksi. Niitty on vaihteleva ja viehättävä, se tukee monimuotoisuutta ja mikä parasta, helppohoitoisena säästää energiaa – niin leikkurin kuin tarhurinkin. Niityillä elää monia uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista on ketojen ja niittyjen lajistoa. Pienikin niitty voi olla merkittävä keidas muuten niukkalajisessa kaupunkiympäristössä.

Yksinkertaisimmillaan niittyä voi lähteä kehittämään jättämällä osan nurmikosta leikkaamatta. Alue niitetään maaperän rehevyydestä riippuen kerran, kahdesti tai kolmesti kesässä. Niittojäte kuljetetaan pois, jotta maaperä köyhtyy niittykasveille optimaaliseksi. Lajis-

toa pyritään kehittämään paikan ehdolla – valmiiksi hiekkaisella, paahteisella, niukkaravinteisella kasvupaikalla menestyvät kuivan kedon lajit. Rehevämmällä kasvupaikalla viihtyvät monet niittymäisesti leviävät perhosperennat kuten kurjenpolvet, illakko, nauhukset, asterit ja päivänhatut. Yksivuotiset rikat häviävät niityltä muutamassa vuodessa itsekseen. Liian dominoivia lajeja kuten voikukkaa, leskenlehteä, ohdaketta, pujoa ja juolavehnää voi joutua aluksi kitkemään.

Nurmikon siemenpankista saattaa putkahdella iloisia yllätyksiä, kun säännöllinen leikkaaminen loppuu.

Lähtökohtaisesti kuitenkin tarvitaan uutta siementä.

Niittyjen lisääntyneen suosion ansiosta siemeniä on puutarhamyymälöissä hyvin tarjolla, tässäkin valinnassa on syytä suosia suomalaista. Vanhan nurmen pintaan rikotaan mulloslaikkuja, joihin niittysiemenet kylvetään. Kukkivat lajit leviävät vähitellen ja valtaavat alaa nurmiheiniltä. Monivuotiset luonnonkasvit kehittyvät alussa hyvin hitaasti, joten ensimmäisten vuosien kukkaloiston varmistaa kylvämällä joukkoon myös yksivuotisia lajeja kuten kehäkukkaa, ruiskaunokkia, unikkoja, pellavaa ja malvikkeja. Niitylle on mukava niittää kulkua helpottavia polkuja ja suuremmalle alalle piknik-aukkoja.

TEHO

9

Ilmastoviisasta mökkeilyä MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Etätyö ja korona ovat aiheuttaneet suorastaan mökkibuumin. Suomessa on noin 509 000 kesämökkiä, ja näissä käy säännöllisesti yli kaksi miljoonaa ihmistä. Uudet mökit ovat vanhoja suurempia ja ne ovat yhä enemmän täysin varustettuja kakkosasuntoja.

Kaikilla toimillamme on ympäristövaikutuksia. Tiivistä kaupunkiasumista korostetaan usein kestävän kehityksen vaihtoehtona. Toisaalta se lisää usein tarvetta kakkosasunnolle. Jokainen vapaa-ajan asukas tekee valintoja, joilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hallintaan. Mökkeily ja kahden asunnon ylläpito lisää selvästi kokonaiskulutusta, mutta tähän voidaan vaikuttaa fiksuilla valinnoilla.

Iso haaste kestävän kehityksen kannalta on liikkuminen mökeille. Reilusti yli 80 % sekä matkoista loma-asunnolle että matkoista loma-asunnolla ollessa tehdään henkilöautolla. Mökkimatkat ovat keskimäärin vajaat 200 km edestakaisin. Jos mökille matkataan kesäloman ulkopuolellakin joka viikonloppu, sattuu se sekä hiilijalanjälkeen että omaan kukkaroon. Liikenteen yleisiä päästövähennystoimenpiteitä tarvitaan tähän: mm. sähköautoilun ja sen latausinfran lisääminen, joukkoliikenteen parantaminen kaikkialla ja mökkipaikkakunnan pyörätieverkon kehittäminen. Olisiko mahdollista tehdä mökiltä kauppareissut mökkipyörällä?

Mökkeilyyn liittyy turhan usein edelleen jonkinasteinen huolettomuus: roskat menevät kaikki sekajätteeseen tai ne poltetaan, puita poltetaan osaamattomasti tai falskaavissa tulisijoissa, laiturilla pestään surutta mattoja jne. Talviasunnossaan fiksusti käyttäytyvät ihmiset saattavat unohtaa normaalit tavat kesäauringon lämmössä.

Kesämökkeilyä kannattaa ja täytyy ajatella ilmastoviisaasti. Voimme ottaa perinteisestä mökkeilystä omavaraisuuden ja luonnonläheisyyden ja yhdistää siihen uutta ymmärrystä ja uusia asumisen ratkaisuja, kuten uusiutuvan energian; aurinkopaneelit, ilmalämpöpumput, oikein käytetyn polttopuun, ja vaikkapa led-valaistuksen. Kannattaa myös pohtia, tarvitseeko

10

TEHO

kesämökkiä lämmittää myös talvella. Riittääkö ylläpitolämmitys?

Jätteistä on hyvä myös mökillä lajitella vähintään sekajäte, muovijäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli. Mökkikunnat ovat onneksi nykyään satsanneet hyvin yhteisiin keräyspisteisiin. Mökeillä yleisten moottorikäyttöisten työkoneiden päästöjä voidaan myös vähentää siirtymällä päästöttömiin tai vähäpäästöisiin laitteisiin tai vähentämällä niitä. Ison nurmikon ylläpitoa kannattaa mökillä miettiä: sujuuko leikkaus perinteisellä työnnettävällä leikkurilla? Vai olisiko jopa luonnonmukaisempi piha parempi?

Asiantuntija vastaa

Kaasugrilli puhtaaksi TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Puhdas kaasugrilli ei käryä, on turvallinen ja heti käyttövalmis. Erityyppiset grillit ja materiaalit vaativat erilaista puhdistusta. Käyttöohjeisiin on hyvä perehtyä, jotta huolto tulee tehtyä oikein.

Pääsääntönä on, että grilli kannattaa puhdistaa aina käytön jälkeen. Kaasugrillin rasvapellin ja -kuvun karstat rapsutellaan pois puu- tai muovilastalla ja irrotettavat osat pestään kuumalla vedellä. Kevyt irtolika lähtee valurautaparilasta, kun sen päällä kuumentaa tilkan vettä ja pyyhkäisee pintalian talouspaperiin. Jämähtänyt karsta poistetaan haaleaksi jäähtyneestä parilasta, grillausritilästä ja polttimista messinki- tai teräsharjalla.

Lopuksi pyyhitään grillin sisä- ja ulkopinnat ja laite peitetään suojahupulla.

Peruspuhdistuksessa polttimet säädetään täysteholle, kansi suljetaan ja grilliä kuumennetaan, kunnes käryäminen loppuu. Jäähtyneistä ritilästä, parilasta ja polttimista harjataan karsta pois messinki- tai teräsharjalla.

Lopuksi valurautaiset osat sivellään silavalla tai korkeaa lämpötilaa kestävällä rypsiöljyllä.

Teräsritilän ja -pintojen puhdistukseen sopii käsiastianpesuaine, sillä se irrottaa hyvin rasvalikaa. Teräsritilä pestään käsin tai käyttöohjeen salliessa astianpesukoneessa tai painepesurilla. Jämähtäneille pinnoille voi kokeilla grillinpuhdistusainetta. Syttymisvaikeudet ja kellertävä liekki merkitsevät, ettei poltin saa riittävästi ilmaa. Polttimien reiät puhdistetaan esimerkiksi rautalangalla tai hammastikulla. Grillin puuosat käsitellään puuöljyllä. Laavakivigrillin kivet poltetaan puhtaiksi aina käytön jälkeen. Kiviä kannattaa silloin tällöin käännellä ja tarvittaessa harjata vedellä puhtaiksi.

Muistathan, että valurautaparilaa ja -ritilää ei puhdisteta pesuaineella. Valurautaparilan ja -ritilän rasvapolttokäsittely estää materiaalin ruostumista ja ruoan tarttumista. Pinnoille sivellään sianihraa tai rypsiöljyä ja kuumennetaan grillissä puolisen tuntia. Pinnan jäähdyttyä ylimääräinen rasva pyyhitään talouspaperiin.

Rasvapoltto kannattaa tehdä etenkin ennen grillin talvisäilytystä, jos säilytystilan lämpötila- ja kosteusolosuhteet vaihtelevat.

Kaasugrillin käyttöön liittyy turvallisuusasioita, sillä propaanikaasu on räjähdysherkkää. Etenkin kaasuletkun ja liitoskohtien tiiviyttä kannattaa seurata. Kaasuletkussa on valmistuspäivästä kertova leima. Letkun vaihtovälisuositus on 3–5 vuotta ja matalapainesäätimen 5–10 vuotta. Kaasupullon paikka grillatessa on grillin takana tai vieressä, ei alla.

TEHO

11

TTS testaa

Vihannekset viipaleiksi Mandoliinileikkurit testissä

ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS testasi kolme mandoliinileikkuria. Viipalointi ja suikalointi sujuvat niillä nopeammin kuin veitsellä. Lopputulos on usein hyvä sekä tasainen ja viipaleen paksuutta voi säädellä viipaloitavan tuotteen ja käyttötarkoituksen mukaan.

Testatut mandoliinit olivat Börner V3 Trendline, Gefu Violi 2.0 ja Küchenprofi Compact.

Mandoliinileikkurilla leikataan tuotteesta halutun paksuisia viipaleita tai suikaleita, jotka putoavat leikkurin alapuolelle asetettuun astiaan tai leikkuulaudalle. Terät ovat todella teräviä, joten sormia suojaavaa turvapidikettä kannattaa käyttää. Mandoliinin leikkuuterän tulee olla viisto tai v-mallinen, jolloin se leikkaa hyvin. Joissakin malleissa leikkuuterä voidaan tarvittaessa irrottaa ja teroittaa tai vaihtaa uuteen. Laitteeseen kiinnitettävällä ns. Julienne-terällä suikaloidaan esimerkiksi ranskanperunoita, wokattavia vihanneksia ja juurestikkuja.

Nopeasti tasalaatuista Testin mukaan mandoliini on kätevä vihannesten viipalointiin ja suikalointiin. Laite nopeuttaa työtä ja lopputulos on yleensä tasalaatuinen. Mandoliineilla voi leikata eripaksuisia viipaleita, lastuja ja suikaleita eri käyttötarkoituksiin.

Erityisen hyvin mandoliinilla onnistuu ohuiden lastujen leikkaaminen, mikä veitsellä leikaten on hankalaa tai jopa mahdotonta.

Mandoliineja testattiin viipaloimalla ja suikaloimalla kasviksia niillä säädöillä, joita laitteissa on valittavissa.

Testiryhmä viipaloi perunaa, sipulia, tomaattia, kesäkurpitsaa, herkkusieniä ja retiisejä. Julienne-teriä käytettiin perunan, porkkanan ja kesäkurpitsan suikaloimiseen.

Viipaleiden ja suikaleiden paksuutta ja käyttökelpoisuutta sekä terien säädettävyyttä, terävyyttä ja työskentelyn sujuvuutta arvioitiin.

Viipalointi ja suikalointi onnistuu Kokeiltujen ruoka-aineiden viipalointi onnistui kaikilla laitteilla hyvin. Testattujen mandoliinien terä on v-mallinen.

Küchenprofi

Gefu

12

TEHO

Börner

Börnerin vihannesleikkurissa on kaksipuolinen viipalointiterä, jolla saa viipaloitua kahden ja viiden millimetrin paksuisia viipaleita. Useimpien kokeiltujen tuotteiden viipaloinnissa kaksi paksuudeltaan erilaista vaihtoehtoa riittää, mutta tomaatin viipaloinnissa testiryhmä piti Börnerin ohutta viipalepaksuutta liian ohuena ja paksumpaa hieman liian paksuna.

Gefussa ja Küchenprofissa on ruuvilla säädettävät viipalointiterät. Gefussa on valittavissa viisi viipalointipaksuutta väliltä yhdestä viiteen millimetriä ja sillä saatiin viipaloitua testin ohuimmat viipaleet, joista voi tehdä esimerkiksi rapeita juureslastuja. Küchenprofissa on valittavissa neljä paksuutta, kahdesta viiteen millimetriin.

Testatuissa mandoliineissa on kaksi suikalointi- eli Julienne-terää. Kapeilla terillä saa ohuita, lähes raastemaisia suikaleita, jotka sopivat esimerkiksi pikkelöitäviin vihanneksiin ja juureksiin. Paksummilla terillä tehdyt suikaleet sopivat muun muassa erilaisten kiusausten valmistamiseen, mutta ovat melko ohuita esimerkiksi ranskanperunoiksi, lukuun ottamatta Börneriä.

HUOMIOITA Börner - tukeva, paras kookkaiden tuotteiden viipaloinnissa ja suikaloinnissa - valittavissa vain kaksi viipalointipaksuutta - pienikokoisten tuotteiden painaminen turvapidikkeen piikkeihin sekä niiden viipaloiminen/suikaloiminen on hankalaa - turvapidikkeen käyttöä/ohjausta helpottaisi, jos se kulkisi urissa Gefu - eniten säätöjä, joista pienimmällä saa viipaloitua erittäin ohutta lastua - Julienne-terien kiinnittäminen vaatii tarkkuutta - turvapidike pysyy kiinni laitteessa työskentelyn aikana ja soveltuu hyvin pienten tuotteiden käsittelyyn - puuttuu kumitassut, joiden ansiosta pysyisi tukevasti paikoillaan pystyasennossa Küchenprofi - säädöillä saa selkeästi eripaksuisia viipaleita eri käyttötarpeisiin - viipaloitava tuote ei pysy kunnolla turvapidikkeessä - Julienne-terien kiinnittäminen vaatii tarkkuutta - turvapidike sopii hyvin pienten tuotteiden käsittelyyn, mutta pidike voi irrota laitteesta käytön aikana

Börner on kooltaan testin isoin vihannesleikkuri ja sopii hyvin melko kookkaiden tuotteiden viipalointiin ja suikalointiin. Laitteen turvapidike on kookas, josta syystä pienten tuotteiden, kuten retiisien, asettaminen pidikkeeseen on hankalaa. Gefussa ja Küchenprofissa turvapidike liikkuu työskentelyn aikana urissa, mikä helpottaa viipalointia ja suikalointia. Toisaalta molempien laitteiden turvapidike on muodoltaan ja kooltaan sellainen, etteivät isot perunat ja sipulit mahdu pidikkeeseen ja porkkanat yms. täytyy paloitella.

Käyttö vaatii totuttelua ja kokeiluja Ruoka-aineen koko ja muoto sekä haluttu lopputulos vaikuttavat siihen, miten päin leikattava tuote kannattaa mandoliinileikkuriin asettaa. Sopivimman paksuuden kuhunkin käyttötarkoitukseen löytää kokeilemalla. Yleisesti ottaen leikattavat tuotteet saadaan hyödynnettyä hyvin ja hukkaa jää vähän. Turvapidikkeen käyttö on ehdottoman suositeltavaa, vaikka se tuntuu joskus hankalalta. Ilman suojusta on suuri riski viiltää sormensa terävään terään.

Testattuja mandoliineja voi käyttää vaaka-asennossa astian päällä, sillä niissä olevien lovien avulla leikkuri pysyy tukevasti paikoillaan. Börnerissä ja Küchenprofissa on leikkurin päässä kumitassut, jotka estävät laitteen liukumisen pystyasennossa käytettäessä.

Käyttöohjeet olivat suppeita, vieraskielisiä ja etupäässä kuvallisia. Gefun myyntipakkauksessa on kuvallisia ohjeita, Börnerissä pikakäyttö- ja turvaohjeet on painettu laitteeseen. Testin laitteet on valmistettu Saksassa. Konepesu sallitaan Gefun ja Küchenprofin käyttöohjeissa, mutta terien terävänä pysymisen vuoksi käsinpesua suositellaan.

TEKNISIÄ TIETOJA Merkki ja malli

Börner V3 Trendline

Gefu Violi 2.0

Küchenprofi Compact

Ulkomitat, lev. x kork.

12,5 x 36 cm

8 x 32 cm

10 x 32 cm

Hinta

49,90 €

34,90 €

38,95 €

Viipalointiterät

kaksipuolinen viipalointiterä

säädettävä viipalointiterä

säädettävä viipalointiterä

Viipaleiden paksuus

2 eri paksuutta: 2 mm ja 5 mm

5 eri paksuutta: 1–5 mm

4 eri paksuutta: 2–5 mm

Julienne-terät

3,5 ja 7 mm

3 ja 6 mm

3 ja 6 mm

Leikkuuleveys, maks.

10 cm

6,5 cm

8,5 cm

Muuta

säilytysteline, terän suojuslevy

Julienne-terille säilytyskotelo

Julienne-terien säilytyspaikat laitteen takana

TEHO

13

Yrittäjänaisten huima reissu SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseuran Yrittäjä-Ladyt -johtamiskoulutus kokosi yhteen 30 yrittäjänaista eri puolelta Suomea. ”Huima reissu huimien ladyjen seurassa. On rikkautta päästä opiskelemaan yhdessä toisten yrittäjien kanssa, jotka puhuvat samaa kieltä ja samalla huomaamatta myös opettavat”, totesi opiskelija palautteessaan.

Yrittäjän ammatissa riittää aina lisää opittavaa. - Viime vuodet ovat osoittaneet, että yrittäjänä mennään kriisistä toiseen ja jatkuvasti tulee uusia haasteita. Esimerkiksi oman sosiaaliturvan varmistaminen korostuu näinä aikoina, pohtii Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Carita Orlando.

Työtehoseuran ja Suomen Yrittäjänaisten yhteistyönä toteutetussa Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon koulutuksessa - eli vanhassa kunnon jetissä - opiskeli ryhmä eri-ikäisiä yrittäjänaisia eri puolelta Suomea. Yritystoiminnan kirjoon kuului ravintola- ja

kahvilayrityksiä, työhyvinvointipalveluita, mallitoimisto, henkilövuokrausfirma, lemmikkieläinkauppa, kirjanpitäjiä ja monia muita. - Yrittäjänä toimiessa vertaistuki, koulutus ja kokemusten jakaminen ovat todella tärkeitä jo ihan motivaation ylläpitämisen kannalta. Vaikkei omaa yritystoimintaansa haluaisi laajentaa, voi itse yrittäjänä koko ajan kasvaa. Voi sanoa, että yrittäjänä ei ole koskaan valmis, toteaa Orlando.

Yrittäjäkonkari kannustaa rohkeuteen Yrittäjä-Ladyt -koulutukseen osallistunut lempääläinen Tiina Pöhö on ollut tilitoimistoyrittäjänä 23 vuotta.

Yrittäjä-Ladyt koulutuksen päätöspäiviä vietettiin huhtikuussa Oulussa. Kuvassa on osa valmistuneista ja osa juhli verkon välityksellä etänä. Vasemmalla on Ravintola-kahvila Jalohelmen yrittäjä Sarianna Koivumäki, vieressään Tizian Oy:n Tiina Pöhö.

14

TEHO

- Päivääkään en ole katunut ja nautin tästä työstä aivan suunnattomasti, kertoo numeroista aina yhtä innostunut Pöhö. Tilitoimisto Tizian Oy lisäksi lempilapsena on sijoittaminen osakkeisiin ja asuntoihin. Sijoittamisen innostus sai kipinän Mestarimyyjä-kilpailussa voitetuista Keskon osakkeista. - Aloita, on kannustukseni sijoittamiseen. Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä paremmin sijoitukset kantavat hedelmää. Ei se niin vaikeaa ole, kannustaa Pöhö.

Nuorille yrittäjille viestinä on: usko itseesi, ole rohkea ja kartuta yrittäjätaitoja. Pelkkä ammattiasian osaaminen ei enää riitä, vaan pitää osata olla yrittäjä. Esimerkiksi palvelun tai tuotteen liian halpaa hintaa voi olla vaikea korjata jälkikäteen tai ainakin se vie kauan aikaa. Vinkkinä onkin seurata mitä kilpailijat laskuttavat ja laittaa hinta kohdalleen heti. Entä mitä sanoisit nuorelle yrittäjän uraa aloittelevalle itsellesi? - Sanoisin, että sä osaat kyllä.

Aloittaessa en ollut niin itsevarma ja ajattelin vaikkapa hinnoittelussa, etten ole sen arvoinen. Vaikka oikeasti olin paljon enemmän arvoinen, juttelee Tiina Pöhö.

Verkosto nuorelle yrittäjälle Opiskelijaryhmän kolmekymppinen nuori yrittäjä, Sarianna Koivumäki, pyörittää ravintola-kahvila Jalonhelmeä Suomussalmella. Raaka-aineiden laatu ja lähiruoka ovat arvoja, joita arvostavat niin turistit kuin paikalliset. Menuuseen kuuluu pizzaa, burgereita, riistaruokia ja leivonnaisia.

- Kyllä ensimmäinen vuosi yrittäjänä oli ihan opettelua. Näin jälkikäteen voi sanoa, että olin hitusen liian optimisti. Vaikka entisenä tämän paikan työntekijänä tiesin, mitä ravintola-kahvilan pitämisen todellisuus on, silti byrokratia yllätti. Ajoittain oli takkuista, muttei onneksi mitään mistä ei yli olisi päässyt, muistelee Sarianna Koivumäki yrittäjän uran alkutaivalta.

Asiakkaiden tavoittaminen on vaatinut kärsivällisyyttä. Hyvä palvelu, hyvät tuotteet ja puskaradio ovat vakiinnuttaneet asiakasvirran ja kesää kohti mennään luottavaisin mielin. Entä mitä Yrittäjä-Ladyt -koulutus antoi nuorelle yrittäjälle? - Vertaistuki oli tärkeintä, ja se kun sai nähdä oman alan ja alueen ulkopuolisia yrittäjiä.

Koulutus sai pohtimaan omaa tekemistä, johtamista ja ihan kaikkea. Opiskelu ei ollut lainkaan stressaavaa, kun näyttötehtävät pystyi soveltamaan omaan työhön.

Tämä oli irtiotto arkeen ja lisäsi henkistä kasvua, pohtii Sarianna Koivumäki.

Uusi ryhmä Yrittäjä-Ladyja haussa Hyvän palautteen saanut johtamiskoulutus saa jatkoa ja haussa on nyt uusi Yrittäjä-Ladyjen ryhmä. Haku on avoinna syyskuuhun ja opiskelu alkaa lokakuussa.

Noin 1,5 vuoden kestoinen koulutus alkaa ja päättyy

läsnätapaamiseen, vaikka pääosin toteutus on verkossa.

Noin kuukausittain pidettävissä koulutuspäivissä aiheita ovat johtaminen, työelämän muutokset, yrittäjän hyvinvointi, talousasiat ja asiakkuudet.

- Työtehoseuralla on vuosien kokemus eri alojen johtamiskoulutuksista. Tietopuoliset koulutuspäivät antavat oppia, mutta suola on tapaamisissa, ovat ne sitten verkossa tai läsnä. Se, että yrittäjät kuulevat toisten yrittäjien näkemyksiä antaa uskoa omaan tekemiseen.

Ryhmissä on hirmu positiivinen tunnelma, kertoo koulutuspäällikkö Anu Ahtela Työtehoseurasta.

”Ryhmähenki ja vertaistuki vertaansa vailla, voimauttavaa ja kannustavaa naisenergiaa, kuuli onnistumisia ja epäonnistumisia yrittäjätarinoissa, tuli tunne, että lähes kaikesta selviää!” ”Yrittäjä-Lady-koulutus auttaa hahmottamaan omaa tapaa olla yrittäjä (ja nainen) suomalaisessa yhteiskunnassa.” ”Sopiva elämäntilanteeseen, jossa hakee uutta suuntaa yritystoiminnalle." ”Ihana opiskella samanhenkisten ihmisten kanssa ja puhua yrittäjyyteen liittyvistä asioista luottamuksella.” ”Tästä junasta ei kannata myöhästyä!"

i

Lisätietoja Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Yrittäjä-Ladyt 12.10.2022 - 31.12.2023 Hakuaika 23.9.2022 saakka Lisätietoja: Anu Ahtela, koulutuspäällikkö p. 044 7143 719 tai anu.ahtela@tts.fi

TEHO

15

Millintarkkaa mittausta JOHANNA GIROD, OPINTO-OHJAAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Rakennusmittaukset ovat rakennusprojektin onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä, mutta osaavista mittamiehistä on pula. Oppisopimuskoulutus olisi monelle hyvä työelämälähtöinen tapa opiskella mittamiehen ammatti.

Oppisopimuksella opiskeleva kouluttautuu tehden töitä, nostaen palkkaa ja kerryttäen työkokemusta. Näin teki mittamies Antti Linde, joka suoritti Talorakennusalan ammattitutkinnon vuonna 2021 oppisopimuksella reilusti alle vuodessa. Ennen mittamiestöitä Antti Linde työskenteli sähkönjakelu- ja tietoliikenneurakoinnissa sekä viherrakentamisessa.

Jo näissä töissä Antin tuli seurattua mielenkiinnolla mittamiesten työskentelyä.

- Erään koulun pihamaata rakentaessa tutustuin mittamieheen, joka oli töissä Mittaus Pesonen Oy:ssä. Keskustelujen pohjalta innostuin hommasta kovasti ja vaihdoin sitten itsekin Mittaus Pesoselle töihin joulukuussa 2019. Työt alkoivat takymetrin

16

TEHO

käytön tehoperehdytyksellä ja mittausosaaminen parani pikkuhiljaa käytännön kautta, avaa Linde opiskelupolkuaan.

Virallinen todistus osaamisesta kuitenkin puuttui ja oli aika etsiä koulutusmahdollisuuksia. Silmiin osui Työtehoseuran mittamieskoulutus, jonka myötä tarjoutui mahdollisuus opiskella oppisopimuksella mittamieheksi.

Joustavasti oppisopimuksella Antti Linde pitää oppisopimusta joustavana tapana kehittää osaamista. - Oppisopimus oli minulle hyvä koulutusmuoto, koska minulla oli alan työpaikka ja pääosa opiskelusta tapahtui työpaikalla työpaikka-

ohjaan ohjauksessa mestari-kisälli-mallilla. Lisäksi osallistuin lähiopiskelupäiviin TTS:ssä Vantaalla.

Opiskelin lähipäivissä asioita, joita tarvitsin tutkinnon suorittamiseen ja joissa tarvitsin vielä lisäosaamista.

Ammatin vaatiman osaamisen osoitin sitten näytöissä käytännön työtehtävissä, kertoo Linde.

- Työssä kiehtoo rakentamisen ja mittaamisen kombinaatio. Yksikään työpäivistäni ei ole samanlainen ja osaamiseni kehittyy päivittäin, koska liikun rakennusliikkeiden eri työmailla ja mittaukseen käytettävä tekniikka kehittyy jatkuvasti, jatkaa Linde.

Mittauksesta riippuen käytetään erilaisia mittausvälineitä, joiden oikeaoppinen käyttäminen ja toimintaperiaatteiden tunteminen on olennaista mittausten onnistumisen ja laadun kannalta.

Mittamiehen pitää hallita laaja-alaisesti piirustukset ja mittaustyössä tarvittava laskenta kuten taso- ja korkeusgeometria. Käytössä olevat atk-pohjaiset mittalaitteet mahdollistavat laserintarkat mittaustulokset. Mittaustuloksia käsitellään puolestaan erilaisilla CAD-suunnitteluohjelmistoilla.

Millintarkkaa työtä Mittamiehen työ on millimetrin tarkkaa. Antti Linde työskentelee paljon elementtitalotyömailla ja korostaa mittausten tarkkuutta. - Nykyisten rakennusmenetelmien takia mittausten pitää olla hyvin tarkkoja. Oikein tehdyllä mittauksella saadaan kaikille rakenteille osoitettua tarkka sijainti ja kohtaavat rakenteet osuvat varmasti kohdilleen. Näin vältetään kalliit virheet ja lisäksi säästetään muun muassa elementtien saumauksessa. Nykyaikaisen

i

Lisätietoja MITTAMIES, oppisopimuksella / Talonrakennusalan ammattitutkinto • Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet työskennellä mittamiehenä rakennusalan työmailla itsenäisesti tai työryhmän vetäjänä • Rakennusalalla jo työskenteleville ammattitaidon syventämiseen tai kokonaan uusille alalle tuleville • Hakeutumisvaiheessa riittävät perustaidot tietotekniikasta • Opinnot suunnitellaan henkilökohtaisesti huomioiden aiempi osaaminen, koulutus ja työkokemus

mittalaitteiden ja ohjelmistojen avulla turha työ saadaan karsittua pois ja työstä saadaan tehokasta, kuvailee Linde.

Työssä vaaditaan lehmän hermoja ja taitoa ennakoida tilanteita työmaalla. - Mittamiehellä tulee olla stressinsietokykyä ja rauhallinen toimintatyyli – äkkipikainen ei pärjää. Pitää olla työmaan lukemisen taito ja toimia jouhevasti yhteistyössä työmaajohdon, suunnittelijoiden ja muiden työntekijöiden kanssa.

Sitkeydestäkin on hyötyä, koska mittamies joutuu puskemaan oman työnsä muiden työn lomaan.

Työ edellyttää myös hyvää kuntoa ja ketteryyttä.

- Mittamies liikkuu yleensä yksin ja joutuu roudaamaan kamoja repussa helposti 30 kilon edestä.

Lisäksi polvet voivat rasittua, kun joutuu olemaan kyykyssä tai selkä vihoitella, koska mittaaminen on staattista homma. Työmaalla saa olla vähän pöllön silminä koko ajan, ettei epähuomiossa putoa tai kompastu, pohtii Linde.

Kohti erikoisammattitutkintoa Antti Linde innostui opiskelusta oppisopimuksella niin, että jatkoi suoraan Talonrakennusalan erikoisammattitutkintoon samalla systeemillä. Tavoitteena on valmistua vuoden 2022 aikana. Muutaman vuoden kuluttua Antti voisi vielä harkita ammattikorkeakouluopintoihin hakeutumista. Se avaisi lisäovia työskennellä muillakin rakentamisen osa-alueilla.

Mutta mittamiehenäkin Antilla on monta mielenkiintoista asiaa, joihin tulevaisuudessa voisi perehtyä, kuten laserkeilaus ja dronen hyödyntäminen mittaamisessa.

TEHO

17

Dronet hyllyjen yllä HENNA HURTTALA, YKSIKÖNJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

Sisälogistiikasta saattaa maallikolle mieleen tulla ensisijaisesti perinteinen varasto trukkeineen, tai toisessa ääripäässä itsenäisesti operoivat robottikädet valtavien logistiikkakeskusten korkeissa halleissa. Todellisuus on näitä molempia: kaikenlaisissa sisälogistiikan ympäristöissä otetaan kiihtyvällä vauhdilla käyttöön uusia teknologioita, jotta tavaravirrat liikkuisivat mahdollisimmat sukkelasti.

Katkeilevien toimitusketjujen aiheuttamat vaikeudet ovat näkyneet viimeisten vuosien aikana hyvin konkreettisesti sekä kuluttajille että teollisuudelle. Tämä on yleisesti lisännyt kiinnostusta koko logistiikka-alaan.

Lisääntyvä automatisaatio ja uudet teknologiat ovat synnyttäneet mielikuvan siitä, että työvoiman tarve olisi alalla vähenemässä. Todellisuus on kuitenkin päinvastainen ja varastotyöntekijöiden määrä työvoimatilastoissa

18

TEHO

niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin on kasvanut viimeiset vuosikymmenet. Työntekijöiden tarve ei näytä vähenevän ja tähän on useita syitä. Varastotyötä on ulkoistettu siihen erikoistuneille toimijoille ja teollisuus toimii periaatteella, jossa omat varastot minimoidaan ja kuljetukset saapuvat prosesseihin juuri oikeaan aikaan.

Verkkokauppa on lisännyt täsmällisen sisälogistiikan ja työvoiman tarvetta hurjasti.

Droneilla sinne minne silmä ei ulotu Työtehoseurassa on ollut erinomaiset mahdollisuudet sisälogistiikan koulutuksen ohessa osallistua myös alan tuottavuutta ja työhyvinvointia kehittäviin projekteihin, iloitsee kouluttaja Ari Suomi. Yksi erittäin mielenkiintoinen avaus on ollut kevyiden lennokkien, droonien, käyttöä selvittänyt hanke. - Yksi alkuperäinen tavoite oli hyödyntää droneja niin, että ne toimisivat täysin autonomisesti keräten tietoa esimerkiksi inventoinnin ja hyllyjen turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden osalta.

Lopputulemana on kuitenkin ollut se, että parhaimmillaan drone on ollut lennättäjän käsissä ulottumassa tehokkaasti paikkoihin, joiden tarkastaminen muuten vaatisi esimerkiksi hyllyjen tyhjänä olemista ja vähintään henkilönosturia, kertoo Suomi.

Dronella varastohyllyjen turvallisuusriskit voidaan todeta tehokkaasti ja monenlaiset, lintuperspektiiviä vaativat havainnot esimerkiksi varastojen piha-alueilta voidaan tehdä joustavasti. - Ihmissilmä on monessa vielä yliveto tekemään analyysejä, mutta dronella mahdollisuus ulottua kriittisiin kohtiin on ehdottomasti etu perinteisiin

menetelmiin verrattuna, Suomi toteaa.

Uusia keinoja sujuvaan sisälogistiikkaan Ari Suomi pitää digiloikkien pidentymistä varmana asiana sisälogistiikassa. Esimerkiksi yli puoli vuosisataa käytössä olleet viivakoodit voivat laajasti korvaantua aktiivisesti tietoa lähettävillä RFID-tunnisteilla, joiden etuna on se, että viivakoodi printattuna pakkaukseen ilmaisee vain, että pakkaus sisältää vaikkapa rautanauloja. RFID-tägi taas mahdollistaa juuri tietyn naulapakkauksen erottamisen muista pakkauksista sekä sen sijainnin tunnistamisen. Automatisaatiossa pääpaino tulee ylipäätään todennäköisesti olemaan henkilötyötä täydentävissä ratkaisuissa, kuten automatisoidussa inventoinnissa ja erilaisissa siirroissa toimintojen välillä.

Kansainvälinen Ehrhardt + Partners Group arvioi yli kolmanneksen sisälogistiikan yrityksistä lisäävän robotiikkaa varastoinnissa lähivuosina. Sovelluksia voivat olla esimerkiksi automatisoidut siirrot tuotteiden vastaanotosta lähetysalueelle tai kokoonpanolinjaston lavasiirrot varastoon tai lähetysalueelle. Digitalisaatio voi olla myös puettavaa teknologiaa, kuten keräilyä ohjaavat älylasit, puheohjausta tai “esineiden internetin”, etäseurauksen mahdollistaman tavaroiden internet-verkkoon kytkemisen, hyödyntämistä. Tehokas 5G-verkko mahdollistaa esimerkiksi trukkien huoltotarpeen ennakoimisen, onnettomuusriskin tunnistamisen sekä tavaroiden sijoittelupäätösten ja keruureittien optimoinnin. Sisälogistiikan tehostuminen on kaikkien etu, aina varastotyöntekijästä kuluttajaan saakka. .

i

Lisätietoja Työtehoseuran sisälogistiikan monipuoliset koulutusmahdollisuudet www.tts.fi/koulutustarjonta/varasto_ sisalogistiikka Tutustu yrityskohtaisiin palveluihin, kuten kuormalavahyllyjen turvallisuustarkastuksiin Kuormalavahyllyjen vuositarkastus S.A.R.I asiantuntijatyönä - Työtehoseura (tts.fi) Lisätietoja: Marko Peräkylä, puh. 044 431 4831, marko.perakyla@tts.fi

TEHO

19

Konenäköä, antureita ja QR-koodeja

- uudesta teknologiasta helpotusta navetoiden työhön REETTA PALVA, TUTKIJA, TYÖTEHOSEURA

TYÖTEHOSEURA & SAVONIA

Lypsyrobotit ovat navetoissa arkipäivää, mutta myös muita työtä helpottavia teknologioita on käytössä runsaasti. Navetoiden uudet teknologiat -verkkotapahtumassa vierailtiin viidellä karjatilalla, joilla on käytössä erilaisia antureita, sovelluksia ja uusia teknologioita.

Tapahtumassa oli esillä monenlaista ja -tasoista teknologiaa työohjevideoista aina konenäköä hyödyntävään kuntoluokkakameraan. Kokemuksia kuultiin kahdesta navetasta suorassa kuvayhteydessä ja kolmelta tilalta saatiin tervehdys videon välityksellä. Tapahtuma herätti paljon kiinnostusta: verkkolähetystä seurasi suorana 200 osallistujaa.

Antureita korvissa ja hännissä Aktiivisuusmittarit ovat pihattonavetoissa jo tuttuja lehmien kiimanseurannassa. Oikea-aikainen siemennys on keskeinen lehmien tiinehtymiselle ja karjan tuottavuudelle. Uudenlaisia vaihtoehtoja kehitetään tälläkin alueella. Iisalmessa Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen opetusnavetalla testataan SenseHubin uusia korvamerkkiantureita, joiden vilkkuva led-valo

helpottaa tarkkailtavien lehmien havaitsemista karjasta. Kokemuksia oli kertynyt vasta alkuvuoden ajalta, mutta kiimahälytys oli toiminut ja vilkkuvalo näkynyt.

Livelähetyksessä käytiin kurkkaamassa, miten merkki vilkkui Rubiini-lehmän korvassa, ja näkyihän se.

Poikimisesta Peltosalmen navetalla ilmoittaa puolestaan häntään asennettava MooCall -poikimisanturi, joka hälyttää lähestyvästä poikimisesta älypuhelimessa ammumalla. Häntään asennettava anturi ”Navetalta voi lähteä helpottuneemmilla mielin”, pohti opetusnavetan karjanhoitaja Sirpa Hokkanen poikimisanturin hyötyjä.

Konenäöllä kuntoluokka automaattisesti Uusinta teknologiaa edusti DeLavalin automaattinen kuntoluokkakamera. Sopivalla kuntoluokalla on

Korpelan tilalla on käytössä DeLavalin BCS kuntoluokkakamera. Kuvassa Terho Korpela ja Lumisade.

20

TEHO

Navettavierailut verkon välityksellä oli kiinnostava kokeilu”, toteavat Mika Repo Savoniasta ja Reetta Palva Työtehoseurasta. Tapahtuman järjestivät Savonia AMK:n ja YSAO:n Maatila 2030 ja Savofarm 4.0 -hankkeet ja TTS Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla –hanke.

suuri merkitys lehmän terveydelle, maitomäärälle ja tiinehtyvyydelle. Kuntoluokan määrittämisen tulisi olla rutiinia, mutta järjestelmällinen seuranta jää usein muun tekemisen jalkoihin. Automaattinen järjestelmä kuvaa lehmät joka päivä, ja kuvista näkee kuntoluokan kehityksen koko tuotantokauden ajalta.

Korpelan tilalle Soiniin kuntoluokkakamerat asennettiin viimesyksyisen navettalaajennuksen yhteydessä hankittujen kahden lypsyrobotin yhteyteen. Terho Korpela on kameroihin tyytyväinen ja hyödyntää niiden tuottamaa dataa päivittäin. Se on auttanut havaitsemaan ketoosiriskissä olevia lehmiä sekä tarkastamaan lehmien ruokintaa. Siemennysajankohdan optimointi on ollut Korpelan tilalla merkittävä hyödyntämistapa.

QR-koodeista klikkaus työohjeisiin Joskus tarvitaan vain tavallinen älypuhelin ja hieman nettiosaamista arjen työn helpottamiseen. Pyytölammen tilalla Lapinlahdella oli mietitty toimivaa tapaa työohjeiden tekemiseen, ja Savonia AMK:n Leena Kärkkäisen ehdotukseen qr-koodien hyödyntämisestä tartuttiin saman tien. Työohje on helppo toteuttaa – kuvataan työ videolle älypuhelimella, videon ladataan YouTubeen piilotettuna ja linkkiin liitetään qr-koodi netin ilmaisella qr-koodigeneraattorilla. Älypuhelimen kameralla tai erillisellä sovelluksella ohjevideot ovat helposti saatavilla työntekijöille sekä lomittajille. ”QR-koodien kautta löytyvät videot ovat helpottaneet työntekijöiden perehdyttämisessä. Huomattavasti vähemmän tulee soittoja”, totesi hyödyistä Tiina Katainen työnantajan näkökulmasta.

Valvontakameroista näkee enemmän kuin navetalla Kukkaromäen tilalla Leppävirralla päästään seuraamaan emolehmien elämää navetalla valvontakameroista kotoa käsin tai puhelimesta. ”Tallenteilta saadaan tarkempia havaintoja eläinten terveydestä ja käyttäytymisestä kuin navetalla ollessa”, kertoivat Riku ja Ulla Kauhanen.

Päänavetan katon rajassa pyörii dome- eli kupukamera, jonka tallenteelta voidaan katsoa navetan tapahtumia myös jälkikäteen. Kameraa voidaan ohjata ja zoomata etäkäytöllä, ja kuva on niin tarkkaa, että jopa korvamerkkinumero on luettavissa. Dome-kameran lisäksi järjestelmään on asennettu kiinteät kamerat hiehonavetalle ja ulkotarhoihin. ”Säästää eläinten henkiä ja omia askeleita”, Ulla Kauhanen kiteytti valvontakameroiden hyötyjä ja suosittelee muillekin.

Kauhasen tilalle hankittiin avaimet käteen, tilalle räätälöity paketti. Se on hyvä vaihtoehto, sillä tallentavaan kameravalvontaan liittyy yllättävän monia huomioitavia asioita. Wikli Oy:n asiantuntijat Tuomo ja Pasi Tikkanen nostivat esiin tärkeitä kysymyksiä liittyen henkilötietojen käsittelyyn, tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen.

Sorkkahoitoa lypsyllä Erilaiset sorkkaongelmat ovat lisääntyneet lehmillä pihatoiden myötä, monista syistä. Lely on kehittänyt uudenlaisen sorkkahoitojärjestelmän, joka suihkuttaa takasorkkia automaattilypsyn yhteydessä. Leinolan Maidon Tapio Leinonen kiinnostui siitä, koska sorkkakylpyjä on automaattilypsyssä hankala toteuttaa helposti. Leinonen on ollut tyytyväinen uuteen navettaan hankkimaansa Lely Meteor -järjestelmään, ja uskoo sillä olleen vaikutusta sorkkaterveyteen. ”Kantasyöpymiä ei sorkkahoitajan mukaan karjassa juuri esiinny ”, kertoi Leinonen.

Eläinlääkäri Hertta Pirkkalainen ETT:ltä arvioi kommenttipuheenvuorossaan menetelmän olevan toimiva lisäkeino muun sorkkaterveyttä tukevan toiminnan yhteydessä. ”Isoimmaksi eduksi näkisin sen tuoman helpotuksen työmäärään, kun eläimiä ei tarvitse ajaa sorkkakylvyn läpi”, summaa Pirkkalainen ja uskoo menetelmän yleistyvän automaattilypsytiloilla. Perusasiat, kuten lantakäytävien hyvä puhtaanapito, ovat edelleen keskeisiä tarttuvien sorkkasairauksien ehkäisyssä.

i

Lisätietoja Tallenteet Uudet teknologiat & Maatalous -YouTube-kanavalla https://www.youtube.com/channel/ UCDd_mOS4IBNyLoxrj8fuX0Q/videos

TEHO

21

Uusi peltoviljelyteknologia on rautaa ja softaa JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatilojen nykyisen konekannan kirjava laatu hidastaa esimerkiksi täsmäviljelyssä tarvittavan uuden peltoviljelyteknologian käyttöönottoa.

Teknologian vaihtoehdoista, kokemuksista, hyödyistä ja kustannuksista tarvitaan konkreettista tietoa. Teknologiset kehityspolut vaativat aikaa, ja kaikkea ei välttämättä kannata hankkia vain omaan käyttöön.

Luonnonvarakeskus Luken, Helsingin yliopisto/Agroteknologian ja TTS Työtehoseuran asiantuntijat tarkastelevat yhteishankkeessaan uutta peltoviljelyteknologiaa monelta kantilta. Tietoa kerätään ja levitetään muun muassa sidosryhmätyöpajoissa. Seuraavassa on kahden ensimmäisen työpajan ydintuloksia TTS:n tutkimusteemojen osalta. Osaan esille nostetuista seikoista on jo tartuttu.

22

TEHO

Uuden teknologian haasteita Haasteena uuden peltoviljelyteknologian käyttöönotossa on maatilojen keskimäärin iäkäs, hitaasti uusiutuva sekä määrällisesti ja laadullisesti sekalainen konekanta.

Teknologian potentiaalisia hyötyjä tai kustannuksia ei myöskään tunneta riittävästi. Teknologian käytettävyys ja yhteensopivuus voi myös olla haasteellista – teknologian on ensisijaisesti tuettava käyttäjää työssään, tiedonkeruu ja -käsittely ei saisi olla itseisarvo. Neuvonnan ja tuen saaminen esimerkiksi vikatilanteissa huolettaa tiloilla.

Lisäksi tietoliikenneyhteyksien toimivuudessa (nopeus, alueellinen kattavuus) on maaseudulla edelleen liikaa vaihtelua.

Ratkaisuja haasteisiin Ratkaisuja uuden teknologian käyttöönoton ja käytön vauhdittamiseksi ovat konkreettisen tiedon lisääminen sen hyödyistä ja kustannuksista sekä mahdollisuus päästä kokeilemaan sitä käytännössä. Tarvitaan tietoa ja ohjausta tilakohtaisista poluista uuden teknologian käyttöönotossa: kuinka uuteen teknologiaan perustuvaa järjestelmää kannattaa ryhtyä rakentamaan ja mille alustalle tietoa keräämään? Lisäksi tarvitaan tiedotusta erilaisista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista, puolueetonta neuvontapalvelua sekä palveluportaali erilaisiin ongelmatilanteisiin ja tekniseen tukeen.

Tilakohtaisia kehityspolkuja Tilojen erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet on tunnistettava tilakohtaisia uuteen teknologiaan liittyviä kehityspolkuja rakennettaessa. Koska kaikkea ei voi eikä kannata hankkia kerralla, tila- tai verkostokohtainen kehityspolku kannattaa suunnitella esimerkiksi viisivuotisjaksolle. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vuosittain kannattaa investoida ja perehtyä kunnolla vain yhteen uuteen teknologiaan.

Tiloilla on intoa myös yhteis-/vuokra-/leasingkoneisiin ja yhteistestauksiin. Peltoviljelyn pitkien syklien (tyypillisesti vain yksi sato vuodessa) vuoksi on myös hyvä jakaa kokemuksia ja kerättyä dataa. Edelläkävijöille, kuten urakoitsijoille, kertyy ”datavuosia” ja joskus myös virheinvestointeja. Tulisi investoida sopivalla hetkellä

”raudan tai softan” kehityskaarella: pitkä elinkaari ja tuen varma saanti ovat tarpeen. On tiedostettava, että osa teknologioista edellyttää tietyn kynnysteknologian, kuten tarkan automaattiohjauksen, hankintaa.

Tukea hankintaan ja käyttöön Yhteinen kieli ja ymmärrys voi puuttua myyjän ja asiakkaan väliltä: raudasta on helpompi puhua kuin ohjelmistoista, datasta ja ”helppokäyttöisyydestä”.

Tuotetuki on usein hyvä, mutta käytön tuki voi ontua kaikkien osapuolien kokemuksen vähyyden takia.

Videot, webinaarit ja havainnolliset käyttöohjeet ovat tarpeen. Positiivista mediajulkisuutta tarvitaan – maatalous on teknologiaintensiivinen ala muun muassa ilmastonmuutoksen hallinnassa. Hallinnon ymmärrystä alan digitaalisista mahdollisuuksista tulisi lisätä ja tukimekanismien ajantasaisuutta tarkistaa. Taloudellisten riskien jakaminen koko ruokaketjun kesken ja uudet vakuutustuotteet alkutuotantoon olisivat myös tarpeen sidosryhmätyöpajojen osallistujien mielestä.

i

Lisätietoja Uusia hankkeita TTS:ssä Luken, HY/Agroteknologian ja TTS:n yhteishankkeen ”Maatalousteknologiat tulevaisuudessa – Synergiakartta tutkimukseen ja koulutukseen” tavoitteena on tuottaa maatalousteknologian tulevaisuusvisio ja synergiakartta erityisesti alan tutkimuksen ja koulutuksen tueksi.

Hanke toteutetaan vuosina 2021–2023 ja sitä rahoittaa Maatalouskoneiden tutkimussäätiö.

TTS:n omassa hankkeessa ”Tietoa uusien teknologioiden vaikutusten arviointiin peltoviljelyssä – Teknohyöty” konkretisoidaan uuden teknologian avulla maatiloilla saavutettuja ja saavutettavissa olevia taloudellisia, ekologisia ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä peltoviljelyssä. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2023 ja myös sen rahoittaa Maatalouskoneiden tutkimussäätiö.

Drooneja eli pienoislentolaitteita voidaan käyttää myös maataloudessa moniin tarkoituksiin, kuten kasvustojen ilmakuvaamiseen viljelytoimenpiteiden tarkentamista varten.

TEHO

23

Yhteistyö on voimaa myös maatiloilla JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Tilojen välisen yhteistyön harjoittaminen on keskeinen yrittäjän omissa käsissä oleva keino hallita talouteen, osaamiseen ja jaksamiseen liittyviä haasteita.

Hyväksi todettujen keinojen vahvistamisen lisäksi kannattaa tarkastella myös uusia yhteistyömuotoja. TTS:n tilayhteistyö-teemasivustolle on koottu maatilojen töiden järkevää organisointia edistävää käytännönläheistä tietoa.

TTS:n yrittäjäkyselyiden mukaan tällä hetkellä yli kolme tilaa neljästä harjoittaa tilayhteistyötä. Tilayhteistyön harjoittaminen ja aikomus jatkaa tuotantoa pitkään on yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla kuin sitä pienemmillä tiloilla. Selvästi yleisintä on yhteisten peltoviljelykoneiden hankinta ja käyttö, jota harjoittaa noin puolet tiloista. Tämä yhteistyö koskee tyypillisesti vain muutamaa – mutta usein kallista – konetta.

Edellistä harvinaisempia yhteistyömuotoja ovat (alenevassa yleisyysjärjestyksessä) työsuoritteiden vaihto, vastikkeeton talkootyö, omien koneiden lainaus, tuotteiden luovutus, vastaanotto tai vaihto sekä töiden tekeminen yhdessä, mutta omilla koneilla. Lisäksi hankitaan yhteisiä tuotantopanoksia, tuotantorakennuksia tai työntekijöitä. Myös peltolohkojen vaihtoa ja tuotteiden yhteismyyntiä harjoitetaan, mutta vain vähäisessä määrin.

Tilayhteistyön hyötyjä ja haasteita Tilayhteistyön merkittävimpinä hyötyinä tuodaan esille taloudelliset edut, ammattitaitoisen avun saanti erityisesti sesonkitöihin ja mahdollisuus päästä osalliseksi työtä tehostaviin tehokkaisiin koneisiin. Usein korostetaan myös tilayhteistyön tuomia henkisiä etuja: yhteisöllisyyttä, vertaistukea, toisilta oppimista, stressin vähenemistä ja hyvää mieltä.

Haasteita tilayhteistyössä aiheuttavat aikataulujen yhteensovittaminen, yhteisistä koneista huolehtiminen, erot tilojen koossa, tuotantosuunnassa ja tarpeissa sekä rakennemuutoksen myötä aktiivitilojen kasvaneet välimatkat ja tuotantonsa lopettavat yhteistyökumppanit. Näkemyserot, henkilökemia, itsekkyys ja kateus nostetaan myös esille. Toisaalta moni ei kuitenkaan nimeä haittapuolia harjoittamassaan tilayhteistyössä.

24

TEHO

Uusia yhteistyömuotoja Toisin sanoen tilayhteistyön harjoittaminen on verraten yleistä maassamme, mutta se on tyypillisesti melko vähäistä määrältään ja laadultaan. Yhteistyöhön liittyviin tunnistettuihin haasteisiin kyetään varautumaan huolellisella suunnittelulla ja asioista etukäteen sopimalla.

Tilayhteistyöllä saavutettavissa olevilla taloudellisilla ja muilla hyödyillä on juuri nyt erityisen suurta tarvetta ja toisaalta myös kasvupotentiaalia. Esimerkiksi yhteistyö tuotteiden markkinoinnissa ja myynnissä sekä uuteen teknologiaan liittyvän datan ja kokemusten vaihdossa voivat olla yleistyviä yhteistyömuotoja.

i

Lisätietoja Tilayhteistyö-teemasivustoon voi tutustua TTS:n kotisivuilla: https://www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/ tutkimushankkeet/maatalous/ tilayhteistyo-teemasivusto

Kalliita sadonkorjuukoneita hankitaan usein tilayhteistyönä.

Työtehoseuran hallituksen uusi jäsen Paula Horne

– ”Motivoivinta on, kun tutkimustuloksista on jollekin hyötyä!”

HENNA HURTTALA, TUTKIMUSJOHTAJA TTS

PTT TALOUSTUTKIMUS

Työtehoseuran valtuuskunta on valinnut hallitukseen Pellervon taloustutkimus PTT tutkimusjohtaja Paula Hornen. Paula on toiminut pitkään tutkimus- ja ennakointitehtävissä luonnonvara-alalla osallistuen mm. PTT:n laajasti seurattujen talousennusteiden laatimiseen. Paulan osaaminen ja verkostot täydentävät erinomaisesti Työtehoseuran hallitusta.

Hornen tutkimusteemoja ovat olleet mm. puumarkkinat, ekosysteemipalvelut, metsä- ja ympäristöpolitiikan ohjauskeinot sekä arvottaminen. Tutkimustyönsä lisäksi Paula on toiminut ja toimii erilaisten metsä- ja ympäristöalan asiantuntijaryhmien jäsenenä. Näistä esimerkkeinä ovat TEM:n metsäalan strategisen ohjelman johtoryhmä, MMM:n metsälakityöryhmä, YM:n IBPES-työryhmä ja Uudenmaan metsäneuvosto.

Paula on saanut Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin toimistaan luonnon monimuotoisuutta turvaavan METSO-toimintaohjelman rakentamisessa.

METSO-ohjelman parissa työskentelyn Paula mainitseekin kysyttäessä yhdeksi kaikista toistaiseksi palkitsevimmista työtehtävistään urallaan. -Kaiken kaikkiaan, oli kyse sitten puumarkkinoista tai suojelukysymyksistä, erityisen kiinnostavana näen ihmisen päätöksenteon ja siihen vaikuttavat tekijät. -Ja tämähän on osa-alue, johon metsäalalla jatkuvasti tulee uusia kysymyksiä tarkasteltavaksi!

Odotettavissa moninaistuva metsätalous Pitkään näköalapaikalta suomalaista metsäkeskustelua ja -politiikkaa seurannut Horne uskoo metsätalouden monipuolistumisen jatkuvan vahvasti tulevaisuudessa.

-Uusien metsänomistajasukupolvien moninaistuvat tavoitteet ja mm. paremmat valmiudet palveluiden ostoon, uuden tutkimustiedon karttuminen metsänkäsittelyn vaihtoehdoista sekä metsäammattilaisten paranevat valmiudet vastata metsänomistajien tarpeisiin edesauttavat tätä, Horne summaa. -Myös yhteiskunnan ja EU:nkin odotukset metsätaloutta kohtaan lisääntyvät ja luovat lisäpainetta metsiemme hyödyntämisen vaihtoehtojen kirjoon.

Yhteistyössä tuottamassa tietoa yhteiskunnan hyväksi Horne on jo ennen valtuuskunnassa toimimistaan tutustunut Työtehoseuraan erityisesti yhteistyön kautta. -Työtehoseura on minulle ennen kaikkea tuttu yhteishankkeiden, tutkimusyhteistyön ja henkilöiden kautta. PTT:n ja Työtehoseuran intressit ovat hyvin samanlaisia, meillä on tavoitteena tuottaa yhteiskuntaa hyödyntävää tutkimusta. Monipuolinen osaaminen tekee Työtehoseurasta halutun kumppanin hankkeisiin. Uskon hedelmällisen yhteistyömme jatkuvan tulevaisuudessakin, summaa tuore hallituksen jäsen.

TEHO

25

Koneyrittäjyyden kannattavuuskäyrä kasvuun HENNA HURTTALA, YKSIKÖN JOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

Matematiikassa määritellään jonkin asian olevan välttämätön, muttei riittävä ehto lausekkeen oikeaksi todistamiseksi. Ajatusmalli sopinee yrityksen menestyksen edellytyksiäkin mietittäessä; riittävä kysyntä ja alan asiaosaaminen ovat varmastikin välttämättömiä, mutta eivät toisaalta riittäviä ehtoja kannattavaan ja menestyksekkääseen liiketoimintaan.

26

TEHO

Tuottavuuden parantamisen, ja laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen välittäminen metsäkoneyrittäjien käyttöön ja hyödyksi on ollut TTS Työtehoseuran, Koneyrittäjät ry:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian yhteishankkeen ”Koneyrittäjyyden Kannattavuuskäyrä kasvuun!” ytimessä. Jotta mahdollisimman monen yrityksen osalta myös ne riittävät ehdot menestykseen täyttyisivät…

Osaamispääomaa puunkorjuun yrittäjille, materiaaleja opettajille ja valmentajille Koneyrittäjien Liiton vuosittain teettämän kannattavuusselvityksen mukaan metsäkoneyritysten kannattavuuskehitys on heikkoa, vaikka samanaikaisesti metsistä korjattava puumäärä on kasvanut reippaasti.

Tämän hankkeen tavoitteena onkin ollut parantaa koneyritysten kannattavuutta koulutuksen ja tutkimustiedon välittämisen keinoin. Yhtenä toimenpiteenä on ollut kehittää ”valmentajien valmennus” -konseptia, jolla palvellaan suoraan niitä tahoja, jotka ohjaavat ja kouluttavat alalle uusia toimijoita, yrittäjiä, työnjohtoa ja kuljettajia. Liiketoimintavalmiudet, varsinkin alan esimerkein tarjoiltuna, juurtuvat tuleviin yrittäjiin suurella todennäköisyydellä varmimmin kouluttajien ja opettajien kautta. Lisäksi, kun tuottavuuden parantamisen ja kannattavan liiketoiminnan periaatteet ovat koko yrityksen henkilöstön yhteisesti ymmärtämä ja jakama asia, luottamus siihen, että tekemisen parantamisestakin hyöty jakautuu kaikille, on helpommin herätettävissä.

Suoraan alan toimijoiden, niin valmentajien ja opettajien, kuin käytännön tekijöidenkin käyttöön kerätään tässä hankkeessa verkko-opintomateriaaleja tarjoava kokonaisuus. Oppimisympäristössä tulee olemaan maksuttomasti ja matalalla kynnyksellä helposti käyttöön otettavissa runsas kattaus tuoreita webinaaritallenteita, lähtien koneyrittäjän sopimusoikeuden kiemuroista ja hinnoittelun jujuista aina somemarkkinoinnin perusteisiin ja kriisiviestinnän työkaluihin. Lisäksi tarjolla on sekä opetuskäyttöön että oman liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi tilinpäätösanalyysipohja ja työkirja asiakasymmärryksen parantamiseen. Saataville on tuotu myös kuvauksia keinoista, joilla puunkorjuuyrityksen tuottavuutta, ja edelleen kannattavuutta, voidaan parantaa. Tällaisia ovat mm. Koneyrittäjien Datapankki-palvelu, ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa kehitetty auditointi- eli osaamiskartoituskonsepti metsäkoneenkuljettajien työn kehittämiseen ja tehostamiseen.

Tavoitteena yritysten kokonaisvaltainen kehittäminen Koneyrittäjyyden Kannattavuuskäyrä kasvuun! -hankkeen mahdollistamana voivat korjuuyritykset myös päästä mukaan henkilöstön osaamiskartoituksiin eli auditointeihin sekä koko yrityksen toiminnan arviointiin.

Osaamiskartoituksessa metsäkoneenkuljettajien taitoja ja käsityksiä työstä selvitetään kyselyllä, minkä jälkeen työskentelyä videoidaan. Saatujen tietojen perusteella kuljettajille annetaan ohjeita työtapojen kehittämiseksi.

Työmallien omaksumista kartoitetaan vielä jälkikäteen, jotta uusien toimintamallien käyttöön ottamista voidaan arvioida. Kehittäminen ei kuitenkaan jää tähän.

- Koko yrityksen kokonaisvaltainen kehittäminen toimenpide-ehdotuksineen kulkee auditointien rinnalla.

Olemme konkreettisesti nähneet, että tuottavuuden kehittäminen on monen osan yhteissumma ja tämän pohjalta kehittäneen toimintamallia, tiivistää lehtori Ville Ovaskainen Riveriasta.

Metsämiesten säätiön rahoituksella pystytään tässä hankkeessa tarjoamaan laaja kattaus materiaaleja suoraan alan toimijoiden käyttöön. Lisäksi kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä saadaan erittäin arvokasta kokemusta tuottavuuden parantamisen tehokkaimmista keinoista.

Metsämiesten Säätiön tuella on tässä projektissa saatu eteenpäin toimintaa, joka omalta osaltaan on vääntämässä kannattavuuskäyrää koilliseen; alan ja koko Suomen menestykseksi.

i

Lisätietoja Simo Jaakkola, Koneyrittäjät ry, puh. 040 9009414, simo.jaakkola@koneyrittajat.fi Ville Ovaskainen, Riveria, puh. 050 3657141, ville.ovaskainen@riveria.fi Henna Hurttala, TTS Työtehoseura, puh.

050 3297498, henna.hurttala@tts.fi Kotisivut: www.tts.fi/kannattavuuskayra

TEHO

27

Prystinestä automaattiautojen tarvitsemaa tekniikkaa ARTO KYYTINEN, KEHITTÄMISASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

PRYSTINE-HANKE

Lokakuussa 2021 päättynyt Prystine-projekti kehitti tekniikkaa käytettäväksi erityisesti osittain automaattisen liikenteen tarpeisiin. TTS:n roolina oli automaation ja tunnistustekniikan soveltuminen raskaisiin ajoneuvoihin, erityisesti ammattiliikenteen kannalta. Meillä oli projektissa kolme pääaihetta: kuljettajan ajokyvyn mittaaminen, Lidar/Radar-tekniikan häiriötön toiminta, sekä autojen tietoliikenteeseen liittyvä kyberturvallisuus.

Nykyisistä tuotantoautoistakin tutut ajamista avustavat järjestelmät ovat tuoneet uusia haasteita kuljettajien osaamiselle sekä autojen sensoritekniikalle. Erityisesti nykyiset melko yleiset ADAS-järjestelmät, kuten ”Highway assistance” (kaistalla pysymisen avustin) sekä ”ACC” (adaptiivinen vakionopeuden säädin) ovat tuoneet tarpeen tunnistaa kuljettajan vireystila reaaliaikaisesti ajon aikana. Jokainen voi kuvitella tilanteen, jossa kuljettaja ensin työskentelee kylmässä ilmassa esim. kuormauksen yhteydessä ja sen jälkeen kiipeää hiljaiseen ja lämpimään ohjaamoon ajaakseen seuraavat neljä tuntia. Ongelmia voi syntyä, kun järjestelmät käytännössä hoitavat kaikki kuljettajan rutiinityöt pääosan ajoajasta. Prystine-projektissa kehitettiin tutkapohjaista järjestelmää kuljettajan vireystilan valvontaan. Tutkalla havainnoitiin mm. sydämen sykettä, hengitystä sekä sykevälin vaihtelua.

Kolmantena aihealueena oli tietoliikenne ja häiriötilanteiden tunnistaminen. Tietoliikenne on tullut olennaiseksi osaksi ajoneuvotekniikkaa. Ajoneuvon sisäiseen tietoliikenteeseen voi tulla häiriöitä teknisistä syistä, jotka järjestelmän on pystyttävä käsittelemään ja mahdollisesti korjaamaan. Nykyisissä ja etenkin tulevissa ajoneuvoissa on myös ulkoisia tietoliikenneyhteyksiä, joita käytetään energian käytön optimointiin, huoltotarpeen valvontaan, järjestelmäpäivityksiin, reittisuunnitteluun yms. Lisääntyvän ulkoisen tietoliikenteen riskinä on myös ulkoinen häirintä tai jopa suoranaiset ajoneuvon hallintaan vaikuttavat haltuunottoyritykset.

Prystine-projektissa tutkittiin häiriöiden sekä ulkoisten hyökkäysten tunnistamista sekä niiltä suojautumista.

KUVA: FRANS TUUNA

Toisena osa-alueena oli ajoneuvon ympäristön havainnointi erityisesti haastavissa ajotilanteissa ja taajama-alueella. Pääasiassa tutkittiin tutkan ja Lidarin havaintojen käyttämistä eri sensorien havaintojen vahvis-

tamiseen. Syy hyvin erilaisten teknologioiden käyttöön on mm. sään vaikutus havaintojen todenmukaisuuteen.

Esimerkiksi talvella valonsäteeseen perustuvan Lidarin havaintokyky laskee jyrkästi kovassa lumisateessa, ja tutkan virheheijastumat lisääntyvät havaintoalueella olevien vesilammikoiden johdosta. Antureilta saatavaa tietoa käytetään vapaan ajolinjan tunnistamiseen sekä ns. kuolleiden kulmien tunnistamiseen.

28

TEHO

Tukea kuljetusyrittäjänä toimimiseen PIRITA NIEMI, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

Korona on vaikuttanut kuljetusyritysten arkitoimintaan. Esimerkiksi kuljetusten peruuntuessa tulee kokonaislogistiikan suunnittelusta vaikeampaa. Henkistä hyvinvointia koettelevat huoli oman yrityksen tulevaisuudesta ja henkilöstön tilanteesta.

Toimintaympäristön muutosten lisäksi kuljetusyritysten toimintaan ovat vaikuttaneet voimakkaasti talouden suhdanteiden vaihtelut. Nousu- ja laskukauden ennakoitavuus, polttoaineen hintojen nousu, varautuminen yllätyksiin kilpailutuksissa, investointien suunnittelu ja varasuunnitelmien laadinta talouden ylläpitämiseksi kuuluvat kuljetusyrittäjän päivittäiseen työhön.

Kuljetusyrityksen ja yrittäjän osaamisen kehittämistä ja tukea on tavoiteltu Työtehoseuran koordinoimassa Transport Operators Competense (TOC) -hankkeessa.

Hankkeessa on tuotettu materiaalia kuljetusyrityksen pyörittämisen perusasioista ja nostettu esiin johtamiseen ja uusiin teknologioihin kuuluvia osa-alueita.

Tavoitteena on ollut tukea kuljetusyrittäjien osaamista ja vahvistaa niiltä alueilta, jotka jäävät liikennelupakokeen ja/tai yrittäjäkoulutuksen jälkeen liian heikoiksi.

Yrittäjäkoulutusta on kehitettävä Yhtenä TOC-hankkeen tuloksena on laadittu raportti, joka antaa suosituksia Euroopan kansallisten ja kansainvälisten liikenteenharjoittajien pätevyysvaatimusten viitekehykseen ja tekee ehdotuksia, miten yhtenäistää EU:n eri maiden hallinto- ja oikeuskäytäntöjä. Oleellisimpina kehittämiskohteina raportissa nostetaan tarve kehittää alan yrittäjäkoulutusta. Kehittämistä tulisi kohdentaa

i

erityisesti osaamisalueilla, jotka liittyvät johtamiseen, henkilöstöön, digitalisaatioon, työturvallisuuteen ja ympäristönäkökohtiin.

Oppimiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi eri jäsenmaissa on suositeltavaa edistää kuljetusyrittäjien yhtenäistä osaamiskarttaa Euroopan tasolla. Kartassa luetellaan tiedot, taidot ja pätevyydet, jotka vaaditaan kuljetusalan ammattilaisilta, jotta he voivat toimia yrityksessään tai työpaikallaan ammattitaitoisesti ja ovat ajan tasalla jatkuvasti kehittyvillä työmarkkinoilla.

Lisäkoulutus jakaa mielipiteitä Tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yrittäjät ja toimihenkilöt mielestään tarvitse lisäkoulutusta toiminnan tueksi. Suomalaiset kuljetusalan yrittäjät olivat sitä mieltä, että perusliikennelupakoulutus ja -koe riittää menestykselliseen toimintaan. Toisaalta tuli kuitenkin esiin, että muuttuvan toimintaympäristön vuoksi jatkokoulutusta voitaisiin soveltaa, jos se ei ole pakollista. Asianmukaiset koulutusmenetelmät ja nykyaikaiset koulutusaiheet voisivat motivoida kuljetusyrittäjiä ylläpitämään ja päivittämään pätevyyksiään. Tähän tarkoitukseen voitaisiin käyttää esimerkiksi omaan tahtiin eteneviä oppimismenetelmiä. Näin onnistuttaisiin päivittämään osaamista ja kehittämään yritystoiminnassa tarvittavia puuttuvia taitoja.

Lisätietoja TOC-hanke https://toc-project.eu/fi/ etusivu/ Pirita Niemi, pirita.niemi@tts.fi

TEHO

29

Biokaasua ja kierrätyslannoitteiden valmistusta Vihdissä JUHANI PIEKKALA, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Vihti Energia suunnittelee maataloussyötteillä toimivaa biokaasulaitosta Vihtiin. Toteutuessaan biokaasulaitoksesta saadaan uusiutuvaa energiaa ja kierrätyslannoitteita. TTS Työtehoseura on mukana projektiin liittyvässä toteutettavuustutkimuksessa.

Biokaasun ja kierrätyslannoitteiden valmistusta Vihdissä -hankkeessa selvitetään pienintä kannattavaa maataloussyötteillä toimivaa biokaasulaitosta liitettäväksi kansalliseen maakaasuverkkoon. Vihdin biokaasulaitos toimisi keskitettynä tuotantolaitoksena, jossa käsiteltäisiin vuosittain vajaa 20 000 tonnia syötteitä. Syötteinä toimisivat lähialueita kerättävä lypsykarjan lietelanta, hevosen lanta ja peltobiomassat.

Toteutuessaan laitoksen tuottama biokaasu riittää lämmittämään vuosittain 300 omakotitaloa tai korvaamaan liikenteessä 900 000 litraa dieseliä. Energian lisäksi laitoksesta saadaan mädätysjäännöksenä luomu-

kelpoisia kierrätyslannoitteita, joita palautetaan takaisin lypsykarjatiloille sekä myytäisiin erillisinä tuotteina.

Ratkaisu hevosenlannan käsittelyyn?

Hevosenlannan käsittely Uudellamaalla on haasteellista hevostiloille. Aikaisemmin lantaa poltettiin Järvenpäässä lämpölaitoksessa, mutta sittemmin toiminnasta on luovuttu. Kestävyysnäkökulmasta hevosenlannan sisältämiä ravinteita ei kannattaisi polttaa, vaan palauttaa takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi.

Biokaasulaitoksella tapahtuva hygienisointi varmistaa lannoitteiden käytettävyyden, kun kasvi- ja eläintaudit ja esimerkiksi hukkakauran riski saadaan poistettua.

Työtehoseura selvittää maakaasun siirtoverkkoon liitettävän biokaasulaitoksen toimintaedellytyksiä. Kuvassa on maatalousmassoilla toimiva PKbiokaasulaitos.

30

TEHO

Kaasun siirtoverkosto Suomessa.

Kuvalähde Gasgrid.

Pieni toimija isossa verkossa Siirtoverkko oli aiemmin vain Gasumin käytettävissä, mutta käyttö avautui kilpailullisille markkinoille vuonna 2020. Toistaiseksi verkossa ei ole muita toimijoita.

Suunnitteilla oleva Vihdin biokaasulaitos on esimerkki, jonka toimintamallia voidaan toistaa verkon puitteissa muillakin alueilla. Biokaasulaitoksen investointi ja kannattavuuslaskelmat valmistuvat kesäkuuhun 2022 mennessä, minkä jälkeen Vihti Energia päättää tulosten viemisestä käytäntöön.

Monia mahdollisuuksia ja aluetaloutta Hankkeen edetessä saadaan selvyys, onko laitokselle kannattavaa liittyä maakaasun siirtoverkkoon vai löytyykö kannattavampi liiketoiminta toisaalta, kuten alueella toimivan jakeluverkon asiakkaille tai laitoksen läheisyyteen tehtävän liikennepolttoaineen jakeluaseman kautta.

Vihdin kunta on suhtautunut suopeasti ajatukselle biokaasulaitoksesta, joka edistää alueen taloutta ja työtä kohti hiilineutraaliutta. Vihdin Energian Mikko Keisala kokee biokaasun olennaisena osana kestävää ruoantuotantoa ja uusiutuvaa energiaa. - Idea kotimaisen biokaasun tuottamisesta on pyörinyt mielessä jo pitkään.

Idea syntyi heinänkorjuun yhteydessä vuonna 2012. Nyt aika alkaa olla oikea toiminnalle, arvioi Mikko Keisala.

Vihti Energia lämmittää nykyisin kunnan uimahallia ja lukiota, sekä toimittaa teollisuuteen prosessilämpöä.

Lämpö tuotetaan lähialueelta hankitulla hakkeella.

Työtehoseuran Biokaasun ja kierrätyslannoitteiden valmistusta Vihdissä -hankkeen kumppanina on Vihti Energia ja rahoittajina toimivat Hämeen ELY-keskus (yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, EAKR) ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö.

Biokaasu osana omavaraisuutta ja ravinnekiertoa Suomessa on kunnianhimoiset tavoitteet kestävän kehityksen mukaisesta energian- ja ruoantuotannosta ja vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa huoltovarmuus korostuu entisestään. Biokaasuntuotanto on yksi hyvä työkalu näiden asioiden edistämiseen.

Laitoksiin syötettävistä orgaanisista materiaaleista kuten biojätteestä, jätevesien lietteistä, lannasta ja nurmista saadaan mädätyksen kautta uusiutuvaa energiaa. Tällä voidaan korvata esimerkiksi fossiilista maakaasua ja öljyä liikenteessä tai sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Energiantuotannon lisäksi laitoksista saadaan kierrätyslannoitteita, joilla voidaan myös korvata fossiilisista lähteistä peräisin olevia lannoitteita.

i

Lisätietoja Biokaasu • Kiertotaloutta ja ravinnekiertoa • Voidaan käyttää lämmitykseen, sähköntuotantoon tai biometaaniksi jalostettuna liikennepolttoaineena tai teollisuusprosesseissa • Mädätysjäännöksestä saadaan kierrätyslannoitteita • 100 % kotimaista ja kestävää • Tukee maatalouden kannattavuutta ja omavaraisuutta

TEHO

31

Koteja saariston luonnossa

- Työtehoseura arvioi Naantalin asuntomessukohteiden ekotoimivuuden MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ & TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA SUOMEN ASUNTOMESSUT

Asuntomessut 2022 järjestetään Naantalin Lounatuulen asuinalueella, Luonnonmaan saarella. Kohteissa pääsee tutustumaan asukkaille suunniteltuihin tila- ja sisustusratkaisuihin, älyteknologiaan ja kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen. Näytteillä olevat vapaa-ajanasunnot, Suomen ensimmäinen saunarivitalo sekä venenäyttely täydentävät tapahtumaa, joten messukävijälle on luvassa monipuolinen katsaus asumisen ja vapaaajan trendeihin. Työtehoseura arvioi myös tänä vuonna messukohteiden ekotoimivuuden.

Lounatuulen asuntomessualue sijaitsee viiden kilometrin päässä Naantalin keskustasta. Meren rannalle, kallioiseen maastoon rakennettujen näyttelykohteiden suunnittelussa on huomioitu luonnon kunnioittaminen ja saaristolaismaisemaan sulautuva arkkitehtuuri.

Rakentamistapaohjeissa on kehotettu muun muassa välttämään kallioiden tarpeetonta louhintaa ja puiden kaatamista. Osa messutaloista on perustettu osittain pilareiden päälle ja rakennukset sulautuvat ympäröivään maastoon ja saaristomaisemaan. Messuteemoina ovat luonnon kunnioitus, aurinkoenergia, ”koti saaressa

32

TEHO

kaupungin kyljessä” ja onnellisuus. Yli 20 hehtaarin asuntoalueelle on suunnitteilla venesatama sekä rantaja leikkipuistot, aurinkovoimala ja yhteinen jätepiste.

Runsaasti hirsitaloja Näytteillä on 35 eri kokoista ja erilaisille asukkaille suunniteltua messukohdetta, joista omakotitalokohteita on 20 ja rivitaloyhtiöitä kaksi, paritaloja sekä kolme loma-asuntoa. Mukana on toistakymmentä talotehdasta ja myös useita arkkitehtien suunnittelemia uniikkitaloja.

Messualueella on tälläkin kerralla runsaasti hirsitaloja, mutta myös puu- ja CLT-taloja sekä kivitaloja.

lisäksi myös veneilijöitä ja matkailijoita. Saunoista voi hankkia viikoittaiseen saunavuoroon oikeuttavan osakkuuden tai lunastaa omistusoikeuden. Yksi saunoista jää yleisesti varattavaan, ympärivuotiseen käyttöön.

Kohteiden ekotoimivuus arvioidaan

Innovatiiviisia energiaratkaisuja ja älyä Messualueelle rakennettava aurinkovoimala tuottaa optimaalisissa olosuhteissa sähköä yli alueen oman tarpeen ja älymuuntamo vastaa sähkönvarastointitarpeisiin. Moneen messukohteeseen on valittu maalämpö ja asunnoissa on mahdollisuus maaviilennykseen. Älyteknologiaa on mukana asunnoissa mm. valaistuksen ohjauksessa, ovien lukituksessa, lämmityksessä, ilmanvaihdossa ja äänentoistossa. Kotiautomaation kautta voidaan seurata ja ohjata myös muun muassa mahdollisia vesivuotoja ja kodinkoneiden toimintaa.

Yhteiset jätepisteet ovat yhteisöllinen ja ekologinen tapa kerätä jätettä keskitetysti. Jäte lajitellaan kotitalouksissa, mutta pihoille ei tule omia jätekeräysastioita.

Uudenlaiset energiaratkaisut ja esimerkiksi yhteiset jätepisteet tuottavat hyödyllistä tietoa tuleviin rakennushankkeisiin.

Saunat kiinnostavat suomalaisia Saunat kiinnostavat aina kävijöitä ja moni hakee messuilta saunaideoita koti- tai vapaa-ajan asunnolleen.

Ranta-alueella on erikoisuutena neljästä saunasta koostuva CLT-massiivipuusta rakennettu saunarivitalo, jonka saunat palvelevat alueen ja ympäristön asukkaiden

Työtehoseura ja ympäristöministeriö arvioivat yhteistyössä Naantalin asuntomessualueen pientalojen ekotoimivuuden. Arvioinnissa etsitään hyviä esimerkkejä messukohteista, joissa on toteutettu toimivia asumisen ja arjen ratkaisuja. Tarkastelussa keskitytään konkretiaan: asuntojen yleiseen toimivuuteen, keittiöihin, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin sekä eteiseen, kuraeteiseen ja säilytystiloihin. Kestävä kehitys ja hiilijalanjälki ovat oleellinen osa arviointia. Ympäristöministeriön erityisen kiinnostuksen kohteena on esteettömyys ja ikääntymisen tuomat asumisen haasteet.

Kiinnostusta herättävät pohjapiirustusten perusteella esimerkiksi kaksi hirsitaloa: japanilaishenkinen, maisemaan uppoava Honka Haiku sekä moderni, jännittävästi kulmikas Honkatalojen Wing. Miten käytännössä toimii asunto, jonka seinät ovat suurelta osin ikkunaa ja huoneissa ei juuri näy suoraa kulmaa? Lapsiperheille suunnatusta arjen toimivuudesta näyttäisi olevan hyvä esimerkki ainakin Lammi-kivitalojen Rauhalanrinne.

Messujen avauduttua kohteisiin voi tutustua myös virtuaalisesti 24/7. Netissä voi tutustua kohteiden yksityiskohtiin ja kuunnella kotien suunnittelun taustoja.

Ennakkotutustuminen helpottaa myös messukäynnin suunnittelua ja kohteiden yksityiskohtiin syventymistä myös vierailun jälkeen.

i

Lisätietoja Asuntomessut Naantalissa 15.7.14.8.2022. www.asuntomessut.fi.

TTS Työtehoseura on monivuotinen Asuntomessujen yhteistyökumppani.

TEHO

33

Työtehoseuran juurilla historiasta tähän päivään SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS ARKISTO

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään. Mitä tapahtuikaan 50 vuotta sitten vuonna 1972?

Työtehoseuran ammatillisen kurssikeskuksen vihkiäiset Nurmijärven Rajamäellä vietettiin 25.5.1972 Työtehoseuran ammatillisen kurssikeskuksen vihkitilaisuutta (Teho-lehti 7-8/1972).

Työtehoseuran opetustoiminta alkoi 1950-luvulla saada yhä kehittyneempiä muotoja ja kurssitoimintaa keskitettiin Rajamäelle, Matkun kartanon tilalle, joka oli vuokrattu Oy Alko Ab:lta pitkäaikaisella sopimuksella. Perusteluina koulutustoiminnan laajentumiseen olivat talouselämän vahva muutos ja työntekijöiden tarve teknisille aloille. Opintosuuntina olivat metallityöalat, koneenkorjausalat, maarakennus- ja kuljetusalat, puutyöala ja palveluala.

Ammatteihin valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä, oppilasmäärän ollessa vuonna 1972 250 henkilöä. Kuten nykyään, myös silloin on maailman muuttumista pidetty vauhdikkaana. Työtehoseuran toimitusjohtaja Martti Sipilä luonnehtii aikakautta näin: ”Aikoinaan sanottiin, että uusia asia tullakseen tunnetuksi kestää 10 vuotta ja toiset 10 vuotta, että uudet asiat tulevat käytäntöön. Viimeaikainen kehitys ja muutokset eri elinkeinoelämän aloilla ovat kiihdyttäneet vauhtia siten, että jo muutamassa vuodessa olosuhteet voivat muuttua niin, että tarvitaan hyvinkin nopeaa kehittymistä.” Kuvassa opiskelijoita 1970-luvulla.

1924 34

TEHO

1947

1972

Maaraksan kursseilla harjoituskohteina tekoaltaat Työtehoseuran kurssikeskuksessa Rajamäellä kaivettiin maanrakennuskoneiden käyttäjäkurssien opetustyönä lähiympäristöön lukuisia tekoaltaita (Teho-lehti 4/1972). Altaiden koko vaihteli 50m2 aina 25 000 m2 saakka. Tekoaltaita tehtiin niin hyöty- kuin virkistyskäyttöön. ”Ihmisillä on tarve päästä vapaa-aikanaan luontoon, pois kaupungeista ja asutustaajamista. Suomalainen ei kuitenkaan tunne olevansa lähellä luontoa muualla kuin veden äärellä. Siellä voi kalastaa, uida, soudella tai muuten vaan ihailla veden väreilyä. Jokaiselle ei kuitenkaan riitä ranta-alueita, joten on turvauduttava tekoaltaisiin. Altaita tehdään virkistystarkoituksiin mutta erittäin laajassa mitassa niitä on viime vuosina tehty myös kala-altaiksi, nimenomaan lohikalojen kasvattamista varten. Maa- ja puutarhataloudessa on kasvien kastelu sadetuksen muodossa yleistynyt ja tällöin on turvauduttava myös keinoaltaisiin. Maalaistalon piha-alueella on allas tarpeellinen myös tulipalon varalta”, kirjoittaa Työtehoseuran ammatillisen kurssikeskuksen Tauno Pylvänäinen. Kuten kuvasta näkyy, oli käytössä ollut konekanta edistyksellistä. Osana kalustoa oli pyörillä varustettu kaivukone Ara, jota voitiin kuljettaa mahdollisimman vaivattomasti paikkakunnalta toiselle. Maarakennusalan koulutus on edelleen tärkeä osa Työtehoseuran ammatillista koulutusta. ”Maatalous tuottaa elintarvikkeita ja happea” Maatalouden ahdinko ja tunne arvostuksen puutteesta on puhuttanut 1970-luvulla.

Maatalouden työvoimaa oli kuudennes maan työvoimasta ja sen ennustettiin vähenevän jatkuvasti. Työtehoseuran toimitusjohtaja Martti Sipilä korostaa elintarviketuotannon ja ”hapen” merkitystä pääkirjoituksessaan (Teho-lehti 7-8/1972): ”Maatalouden tehtävänä on edelleen elintarvikkeiden tuottaminen maan väestölle. Näihin asti ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota siihen tosiasiaan, että maatalous tuottaa myös happea, jota me elääksemme tavattomasti tarvitsemme. Mikään sellainen, mitä meillä on yltäkyllin, ei kiinnitä huomiotamme. Sitä, josta on puutetta, arvostetaan. Ja happi on tällainen.” Maatilojen koon kasvaminen ja ympäristöasioiden korostaminen ovat niin ikään olleet jo nähtävissä. Aina eivät peltohehtaarit olleet määrääviä vaan maatilan kokonaisuus: ”Perheviljelmävaltainen maatalous on meille luonteenomaista. Tilojen suurentaminen sellaisiksi, että perheviljelmä saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta on päämäärä, johon on pyrittävä.

Peltoalan suuruus ei kuitenkaan maan kaikissa osissa ole ratkaiseva. Työvoimavaltainen erikoisviljelyn tuotantosuunta voi tuottaa elinkelpoisuuden myös pienemmillä viljelyaloilla samoin kuin sopivat sivuansion mahdollisuudet tai kätevän palvelualan omaksuminen. Elinvoimainen maatalous luo edellytyksiä myös muiden ammattien menestymiseen: maatalouden, teollisuuden ja palveluammattien entistä parempaan rinnakkaiseloon ja yhteistoimintaan.” Elintarvikkeiden tuottaminen ja alkutuotannon kannattavuus ovat erityisen ajankohtaisia myös tänä päivänä, kun globaalit kriisit koettelevat huoltovarmuutta. Suomen 45 000 maatilaa tuottavat meille puhdasta ruokaa, nykyaikaisen ympäristöystävällisesti.

TEHO

35