Uusi peltoviljelyteknologia on rautaa ja softaa

JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatilojen nykyisen konekannan kirjava laatu hidastaa esimerkiksi täsmäviljelyssä tarvittavan uuden peltoviljelyteknologian käyttöönottoa. Teknologian vaihtoehdoista, kokemuksista, hyödyistä ja kustannuksista tarvitaan konkreettista tietoa. Teknologiset kehityspolut vaativat aikaa, ja kaikkea ei välttämättä kannata hankkia vain omaan käyttöön.

Luonnonvarakeskus Luken, Helsingin yliopisto/Agroteknologian ja TTS Työtehoseuran asiantuntijat tarkastelevat yhteishankkeessaan uutta peltoviljelyteknologiaa monelta kantilta. Tietoa kerätään ja levitetään muun muassa sidosryhmätyöpajoissa. Seuraavassa on kahden ensimmäisen työpajan ydintuloksia TTS:n tutkimusteemojen osalta. Osaan esille nostetuista seikoista on jo tartuttu. Uuden teknologian haasteita Haasteena uuden peltoviljelyteknologian käyttöönotossa on maatilojen keskimäärin iäkäs, hitaasti uusiutuva sekä määrällisesti ja laadullisesti sekalainen konekanta. Teknologian potentiaalisia hyötyjä tai kustannuksia ei myöskään tunneta riittävästi. Teknologian käytettävyys ja yhteensopivuus voi myös olla haasteellista – teknologian on ensisijaisesti tuettava käyttäjää työssään, tiedonkeruu ja -käsittely ei saisi olla itseisarvo. Neuvonnan ja tuen saaminen esimerkiksi vikatilanteissa huolettaa tiloilla. Lisäksi tietoliikenneyhteyksien toimivuudessa (nopeus, alueellinen kattavuus) on maaseudulla edelleen liikaa vaihtelua.

Ratkaisuja haasteisiin Ratkaisuja uuden teknologian käyttöönoton ja käytön vauhdittamiseksi ovat konkreettisen tiedon lisääminen sen hyödyistä ja kustannuksista sekä mahdollisuus päästä kokeilemaan sitä käytännössä. Tarvitaan tietoa ja ohjausta tilakohtaisista poluista uuden teknologian käyttöönotossa: kuinka uuteen teknologiaan perustuvaa järjestelmää kannattaa ryhtyä rakentamaan ja mille alustalle tietoa keräämään? Lisäksi tarvitaan tiedotusta erilaisista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista, puolueetonta neuvontapalvelua sekä palveluportaali erilaisiin ongelmatilanteisiin ja tekniseen tukeen.

Tilakohtaisia kehityspolkuja Tilojen erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet on tunnistettava tilakohtaisia uuteen teknologiaan liittyviä kehityspolkuja rakennettaessa. Koska kaikkea ei voi eikä kannata hankkia kerralla, tila- tai verkostokohtainen kehityspolku kannattaa suunnitella esimerkiksi viisivuotisjaksolle. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vuosittain kannattaa investoida ja perehtyä kunnolla vain yhteen uuteen teknologiaan.

Tiloilla on intoa myös yhteis-/vuokra-/leasingkoneisiin ja yhteistestauksiin. Peltoviljelyn pitkien syklien (tyypillisesti vain yksi sato vuodessa) vuoksi on myös hyvä jakaa kokemuksia ja kerättyä dataa. Edelläkävijöille, kuten urakoitsijoille, kertyy ”datavuosia” ja joskus myös virheinvestointeja. Tulisi investoida sopivalla hetkellä ”raudan tai softan” kehityskaarella: pitkä elinkaari ja tuen varma saanti ovat tarpeen. On tiedostettava, että osa teknologioista edellyttää tietyn kynnysteknologian, kuten tarkan automaattiohjauksen, hankintaa.

Tukea hankintaan ja käyttöön Yhteinen kieli ja ymmärrys voi puuttua myyjän ja asiakkaan väliltä: raudasta on helpompi puhua kuin ohjelmistoista, datasta ja ”helppokäyttöisyydestä”. Tuotetuki on usein hyvä, mutta käytön tuki voi ontua kaikkien osapuolien kokemuksen vähyyden takia. Videot, webinaarit ja havainnolliset käyttöohjeet ovat tarpeen. Positiivista mediajulkisuutta tarvitaan – maatalous on teknologiaintensiivinen ala muun muassa ilmastonmuutoksen hallinnassa. Hallinnon ymmärrystä alan digitaalisista mahdollisuuksista tulisi lisätä ja tukimekanismien ajantasaisuutta tarkistaa. Taloudellisten riskien jakaminen koko ruokaketjun kesken ja uudet vakuutustuotteet alkutuotantoon olisivat myös tarpeen sidosryhmätyöpajojen osallistujien mielestä.

i

Lisätietoja

Uusia hankkeita TTS:ssä

Luken, HY/Agroteknologian ja TTS:n yhteishankkeen ”Maatalousteknologiat tulevaisuudessa – Synergiakartta tutkimukseen ja koulutukseen” tavoitteena on tuottaa maatalousteknologian tulevaisuusvisio ja synergiakartta erityisesti alan tutkimuksen ja koulutuksen tueksi. Hanke toteutetaan vuosina 2021–2023 ja sitä rahoittaa Maatalouskoneiden tutkimussäätiö.

TTS:n omassa hankkeessa ”Tietoa uusien teknologioiden vaikutusten arviointiin peltoviljelyssä – Teknohyöty” konkretisoidaan uuden teknologian avulla maatiloilla saavutettuja ja saavutettavissa olevia taloudellisia, ekologisia ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä peltoviljelyssä. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2023 ja myös sen rahoittaa Maatalouskoneiden tutkimussäätiö.

Drooneja eli pienoislentolaitteita voidaan käyttää myös maataloudessa moniin tarkoituksiin, kuten kasvustojen ilmakuvaamiseen viljelytoimenpiteiden tarkentamista varten.