Konenäköä, antureita ja QR-koodeja

REETTA PALVA, TUTKIJA, TYÖTEHOSEURA TYÖTEHOSEURA & SAVONIA

Lypsyrobotit ovat navetoissa arkipäivää, mutta myös muita työtä helpottavia teknologioita on käytössä runsaasti. Navetoiden uudet teknologiat -verkkotapahtumassa vierailtiin viidellä karjatilalla, joilla on käytössä erilaisia antureita, sovelluksia ja uusia teknologioita.

Tapahtumassa oli esillä monenlaista ja -tasoista teknologiaa työohjevideoista aina konenäköä hyödyntävään kuntoluokkakameraan. Kokemuksia kuultiin kahdesta navetasta suorassa kuvayhteydessä ja kolmelta tilalta saatiin tervehdys videon välityksellä. Tapahtuma herätti paljon kiinnostusta: verkkolähetystä seurasi suorana 200 osallistujaa.

Antureita korvissa ja hännissä Aktiivisuusmittarit ovat pihattonavetoissa jo tuttuja lehmien kiimanseurannassa. Oikea-aikainen siemennys on keskeinen lehmien tiinehtymiselle ja karjan tuottavuudelle. Uudenlaisia vaihtoehtoja kehitetään tälläkin alueella. Iisalmessa Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen opetusnavetalla testataan SenseHubin uusia korvamerkkiantureita, joiden vilkkuva led-valo helpottaa tarkkailtavien lehmien havaitsemista karjasta. Kokemuksia oli kertynyt vasta alkuvuoden ajalta, mutta kiimahälytys oli toiminut ja vilkkuvalo näkynyt. Livelähetyksessä käytiin kurkkaamassa, miten merkki vilkkui Rubiini-lehmän korvassa, ja näkyihän se.

Poikimisesta Peltosalmen navetalla ilmoittaa puolestaan häntään asennettava MooCall -poikimisanturi, joka hälyttää lähestyvästä poikimisesta älypuhelimessa ammumalla. Häntään asennettava anturi ”Navetalta voi lähteä helpottuneemmilla mielin”, pohti opetusnavetan karjanhoitaja Sirpa Hokkanen poikimisanturin hyötyjä.

Konenäöllä kuntoluokka automaattisesti Uusinta teknologiaa edusti DeLavalin automaattinen kuntoluokkakamera. Sopivalla kuntoluokalla on

Korpelan tilalla on käytössä DeLavalin BCS kuntoluokkakamera. Kuvassa Terho Korpela ja Lumisade.

Navettavierailut verkon välityksellä oli kiinnostava kokeilu”, toteavat Mika Repo Savoniasta ja Reetta Palva Työtehoseurasta. Tapahtuman järjestivät Savonia AMK:n ja YSAO:n Maatila 2030 ja Savofarm 4.0 -hankkeet ja TTS Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla –hanke.

suuri merkitys lehmän terveydelle, maitomäärälle ja tiinehtyvyydelle. Kuntoluokan määrittämisen tulisi olla rutiinia, mutta järjestelmällinen seuranta jää usein muun tekemisen jalkoihin. Automaattinen järjestelmä kuvaa lehmät joka päivä, ja kuvista näkee kuntoluokan kehityksen koko tuotantokauden ajalta.

Korpelan tilalle Soiniin kuntoluokkakamerat asennettiin viimesyksyisen navettalaajennuksen yhteydessä hankittujen kahden lypsyrobotin yhteyteen. Terho Korpela on kameroihin tyytyväinen ja hyödyntää niiden tuottamaa dataa päivittäin. Se on auttanut havaitsemaan ketoosiriskissä olevia lehmiä sekä tarkastamaan lehmien ruokintaa. Siemennysajankohdan optimointi on ollut Korpelan tilalla merkittävä hyödyntämistapa.

QR-koodeista klikkaus työohjeisiin Joskus tarvitaan vain tavallinen älypuhelin ja hieman nettiosaamista arjen työn helpottamiseen. Pyytölammen tilalla Lapinlahdella oli mietitty toimivaa tapaa työohjeiden tekemiseen, ja Savonia AMK:n Leena Kärkkäisen ehdotukseen qr-koodien hyödyntämisestä tartuttiin saman tien. Työohje on helppo toteuttaa – kuvataan työ videolle älypuhelimella, videon ladataan YouTubeen piilotettuna ja linkkiin liitetään qr-koodi netin ilmaisella qr-koodigeneraattorilla. Älypuhelimen kameralla tai erillisellä sovelluksella ohjevideot ovat helposti saatavilla työntekijöille sekä lomittajille. ”QR-koodien kautta löytyvät videot ovat helpottaneet työntekijöiden perehdyttämisessä. Huomattavasti vähemmän tulee soittoja”, totesi hyödyistä Tiina Katainen työnantajan näkökulmasta.

Valvontakameroista näkee enemmän kuin navetalla Kukkaromäen tilalla Leppävirralla päästään seuraamaan emolehmien elämää navetalla valvontakameroista kotoa käsin tai puhelimesta. ”Tallenteilta saadaan tarkempia havaintoja eläinten terveydestä ja käyttäytymisestä kuin navetalla ollessa”, kertoivat Riku ja Ulla Kauhanen. Päänavetan katon rajassa pyörii dome- eli kupukamera, jonka tallenteelta voidaan katsoa navetan tapahtumia myös jälkikäteen. Kameraa voidaan ohjata ja zoomata etäkäytöllä, ja kuva on niin tarkkaa, että jopa korvamerkkinumero on luettavissa. Dome-kameran lisäksi järjestelmään on asennettu kiinteät kamerat hiehonavetalle ja ulkotarhoihin. ”Säästää eläinten henkiä ja omia askeleita”, Ulla Kauhanen kiteytti valvontakameroiden hyötyjä ja suosittelee muillekin. Kauhasen tilalle hankittiin avaimet käteen, tilalle räätälöity paketti. Se on hyvä vaihtoehto, sillä tallentavaan kameravalvontaan liittyy yllättävän monia huomioitavia asioita. Wikli Oy:n asiantuntijat Tuomo ja Pasi Tikkanen nostivat esiin tärkeitä kysymyksiä liittyen henkilötietojen käsittelyyn, tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen.

Sorkkahoitoa lypsyllä Erilaiset sorkkaongelmat ovat lisääntyneet lehmillä pihatoiden myötä, monista syistä. Lely on kehittänyt uudenlaisen sorkkahoitojärjestelmän, joka suihkuttaa takasorkkia automaattilypsyn yhteydessä. Leinolan Maidon Tapio Leinonen kiinnostui siitä, koska sorkkakylpyjä on automaattilypsyssä hankala toteuttaa helposti. Leinonen on ollut tyytyväinen uuteen navettaan hankkimaansa Lely Meteor -järjestelmään, ja uskoo sillä olleen vaikutusta sorkkaterveyteen. ”Kantasyöpymiä ei sorkkahoitajan mukaan karjassa juuri esiinny ”, kertoi Leinonen.

Eläinlääkäri Hertta Pirkkalainen ETT:ltä arvioi kommenttipuheenvuorossaan menetelmän olevan toimiva lisäkeino muun sorkkaterveyttä tukevan toiminnan yhteydessä. ”Isoimmaksi eduksi näkisin sen tuoman helpotuksen työmäärään, kun eläimiä ei tarvitse ajaa sorkkakylvyn läpi”, summaa Pirkkalainen ja uskoo menetelmän yleistyvän automaattilypsytiloilla. Perusasiat, kuten lantakäytävien hyvä puhtaanapito, ovat edelleen keskeisiä tarttuvien sorkkasairauksien ehkäisyssä.

Lisätietoja

Tallenteet Uudet teknologiat & Maatalous -YouTube-kanavalla

https://www.youtube.com/channel/ UCDd_mOS4IBNyLoxrj8fuX0Q/videos