Asiantuntija vastaa
Pidempiä puita pesään! HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA
Otsikon huudahduksella kannustetaan tsemppaamaan kovassa paikassa. Metsään ja puuhun liittyviä sanontoja kielessämme riittää muutenkin, onhan kieli rakentunut elämänpiirin tärkeiden teemojen ympärille. Ja lämpö ja suoja jos jotkin ovat niitä olleet. Klanikoita, säröksiä Myöskin murrerajat piirtyvät tupia lämpiminä pitäneen polttopuun nimityksillä. Idässä hellaan ovat lentäneet klanikat, Länsi-Suomessa ollaan kannettu sisään sylys klapuja. Askolassa taas klapu on nimenomaan ollut varsta, viljan puinnissa käytetty työkalu, jota ei uuniin ole heitetty kuin aivan käyttöajan lopussa. Pilkkeen mieltää osa melko pieneksi pilkotuksi, ehkä tervanpolttoon soveltuvaksi, muttei kuitenkaan aivan sytyiksi tai kiehisiksi. Ja ne tervanpolttoon tehdyt pilkkeet, ne ovat Lounais-Suomessa pirsteitä ja Pohjois-Suomessa säröksiä. Kaupungistumiskehitys on kuitenkin jonkin verran etäännyttänyt meitä polttopuutermistöstä, ja varsinkin polttopuun ostajaa saattaa termistö hämmentää. Klapit, pilkkeet ja halot vaativat polttopuiden toimittajien ilmoituksissa kuvaukset ominaisuuksista. Puulajin, alkuperämaan, kosteuden ja laadun lisäksi tarpeen ovat nimitysten lisäksi myös polttopuun mitat. Työtehoseuraan otti hiljattain yhteyttä herrasmies, jonka kanssa kävimme keskustelua markkinoilta kadonneesta polttopuuartikkelista. Sota-ajan polttoainepulan vuoksi käytössä olleisiin puukaasutinmoottoreihin ei kovin pitkä polttopuu sopinut, ja tätä 10-12 cm pitkää polttopuuta kutsuttiin tuolloin pilkkeeksi. Nyttemmin pilke usein viittaa noin kolmannekseen halosta, joka taas yleensä on metrinen, tai esimerkiksi 25 cm mittaiseen polttopuuhun. Ehkäpä puukaasuttimiin, ”häkäpönttöihin”, nykyisin syöttäisimme hakkurilla tuotettua haketta?
Polttopuyrittäjät havainnollistamishaasteen edessä Itse varsinaisten nimikkeiden lisäksi sekaannusta saattavat aiheuttaa määriin liittyvät nimikkeet. Ihan hiljattain iltapäivälehden uutiset kertoivat julkisuudesta tutun henkilön sosiaalisen median julkaisusta, jonka pääviesti oli yllätys polttopuutoimituksen koossa: ”Sellainen idea, että klapimestojen nettisivuille vois laittaa vaikka kuvan miltä näyttää kuutio”, kiteytyi havainto polttopuiden määrästä. Kuutio polttopuita on tietenkin tismalleen sama määrä kuin vaikkapa kuutio marmorikuulia, mutta hämmennys on siltä ymmärrettävää. Polttopuiden mittaaminen ja määrittäminen säkeittäin, joiden tilavuus ilmaistaan litroissa ja irto-, heitto- tai pinokuutiona, saati vastaavuus rankapinon ja valmiin polttopuun välillä ovat vaihtelevasti yleistietoa, ja havainnollistaminen on usein tarpeen. Tässä on kuitenkin jo nähty paljon kehitystä: monen polttopuuyrityksen verkkosivut ovat jo usein ihan täysverisiä verkkokauppoja havainnollisin kuvin ja tuotetiedoin! Myös polttopuuyrittäjyys, jos siihen liittyvä kielikin, kehittyy. Tämä näyttäytyy uusina toimijoita, verkkokauppana, palveluina, pakkauksia ja tuotantotekniikoita. TTS Työtehoseura kutsuukin kaikki polttopuuyrittäjät, ja toimialasta kiinnostuneet Polttopuualan Kehittämisaamupäivään pandemiatilanteen salliessa. Seuraathan ilmoitteluamme! Lisätietoja: henna.hurttala@tts.fi. Kiinto- vai pinokuutio; ero on merkittävä. Kuva: Pilketuotantoopas, 2012. Metsäkeskus.
TEHO
33
