Pidempiä puita pesään

Asiantuntija vastaa Pidempiä puita pesään!

HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Otsikon huudahduksella kannustetaan tsemppaamaan kovassa paikassa. Metsään ja puuhun liittyviä sanontoja kielessämme riittää muutenkin, onhan kieli rakentunut elämänpiirin tärkeiden teemojen ympärille. Ja lämpö ja suoja jos jotkin ovat niitä olleet.

Klanikoita, säröksiä Myöskin murrerajat piirtyvät tupia lämpiminä pitäneen polttopuun nimityksillä. Idässä hellaan ovat lentäneet klanikat, Länsi-Suomessa ollaan kannettu sisään sylys klapuja. Askolassa taas klapu on nimenomaan ollut varsta, viljan puinnissa käytetty työkalu, jota ei uuniin ole heitetty kuin aivan käyttöajan lopussa. Pilkkeen mieltää osa melko pieneksi pilkotuksi, ehkä tervanpolttoon soveltuvaksi, muttei kuitenkaan aivan sytyiksi tai kiehisiksi. Ja ne tervanpolttoon tehdyt pilkkeet, ne ovat Lounais-Suomessa pirsteitä ja Pohjois-Suomessa säröksiä.

Kaupungistumiskehitys on kuitenkin jonkin verran etäännyttänyt meitä polttopuutermistöstä, ja varsinkin polttopuun ostajaa saattaa termistö hämmentää. Klapit, pilkkeet ja halot vaativat polttopuiden toimittajien ilmoituksissa kuvaukset ominaisuuksista. Puulajin, alkuperämaan, kosteuden ja laadun lisäksi tarpeen ovat nimitysten lisäksi myös polttopuun mitat. Työtehoseuraan otti hiljattain yhteyttä herrasmies, jonka kanssa kävimme keskustelua markkinoilta kadonneesta polttopuuartikkelista. Sota-ajan polttoainepulan vuoksi käytössä olleisiin puukaasutinmoottoreihin ei kovin pitkä polttopuu sopinut, ja tätä 10-12 cm pitkää polttopuuta kutsuttiin tuolloin pilkkeeksi. Nyttemmin pilke usein viittaa noin kolmannekseen halosta, joka taas yleensä on metrinen, tai esimerkiksi 25 cm mittaiseen polttopuuhun. Ehkäpä puukaasuttimiin, ”häkäpönttöihin”, nykyisin syöttäisimme hakkurilla tuotettua haketta? Polttopuyrittäjät havainnollistamishaasteen edessä Itse varsinaisten nimikkeiden lisäksi sekaannusta saattavat aiheuttaa määriin liittyvät nimikkeet. Ihan hiljattain iltapäivälehden uutiset kertoivat julkisuudesta tutun henkilön sosiaalisen median julkaisusta, jonka pääviesti oli yllätys polttopuutoimituksen koossa: ”Sellainen idea, että klapimestojen nettisivuille vois laittaa vaikka kuvan miltä näyttää kuutio”, kiteytyi havainto polttopuiden määrästä. Kuutio polttopuita on tietenkin tismalleen sama määrä kuin vaikkapa kuutio marmorikuulia, mutta hämmennys on siltä ymmärrettävää. Polttopuiden mittaaminen ja määrittäminen säkeittäin, joiden tilavuus ilmaistaan litroissa ja irto-, heitto- tai pinokuutiona, saati vastaavuus rankapinon ja valmiin polttopuun välillä ovat vaihtelevasti yleistietoa, ja havainnollistaminen on usein tarpeen. Tässä on kuitenkin jo nähty paljon kehitystä: monen polttopuuyrityksen verkkosivut ovat jo usein ihan täysverisiä verkkokauppoja havainnollisin kuvin ja tuotetiedoin!

Myös polttopuuyrittäjyys, jos siihen liittyvä kielikin, kehittyy. Tämä näyttäytyy uusina toimijoita, verkkokauppana, palveluina, pakkauksia ja tuotantotekniikoita. TTS Työtehoseura kutsuukin kaikki polttopuuyrittäjät, ja toimialasta kiinnostuneet Polttopuualan Kehittämisaamupäivään pandemiatilanteen salliessa. Seuraathan ilmoitteluamme! Lisätietoja: henna.hurttala@tts.fi.

Kiinto- vai pinokuutio; ero on merkittävä. Kuva: Pilketuotantoopas, 2012. Metsäkeskus.

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset Rinta rinnan opiskelijan kanssa

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Haastattelussa on Tutkimus ja kehittäminen -yksikön Anu Ahtela, joka on tuttu niin ravintola-alan yritysten kehittäjänä kuin johtamiskoulutusten koordinoijana. Mikä kokeneen koulutuspäällikön sydäntä sykähdyttää?

”Työtehoseuran urani alkoi matkailualan opettajana Sammatista vuonna 2004. Vuosien varrella olen ollut erilaisissa rooleissa kouluttajana, koulutusvastaavana ja nykyään Rajamäellä Tutkimus ja kehittäminen -yksikössä koulutuspäällikkönä.

Ymmärrys toimialojen vivahteista ”Vanha kunnon JET eli Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto on lähellä sydäntä. Pidän tätä yrityksille ja ammattiryhmille räätälöityä koulutusta tärkeänä TTS:n erikoisosaamisena. Meidän vahvuuksinamme ovat hyvät yhteydet katto-organisaatioihin, esimerkiksi metsäalalla ja kuljetusalalla sekä kyky samaistua työelämälähtöisesti siihen, mitä johtaminen tarkoittaa eri sektoreilla. Osa johtamistaidoista on samaa kaikille, mutta yritämme aina löytää ja ymmärtää alan omat vivahteet. Uusia ideoita erilaisesta osaamisesta ”Puhun luontevan kommunikaation puolesta. Koulutusten näkökulmasta on äärimmäisen hyvä, että me olemme TK-yksikössä tutkijoiden ja kehittäjien kanssa yhdessä. Ruoka- ja kahvipöydän ääressä ja yksikön palavereissa tieto välittyy ja mahdollistaa sen, että hankkeiden tulokset ja löydökset tuodaan osaksi koulutusta. Uusia ideoita syntyy, kun pystytään yhdistämään erilaista osaamista.

Työntutkijan valmennus ja ravintola-alalle sparrausta ”Johtamisen ja lähiesimiestyön koulutuksia teemme pitkin vuotta ja niiden osalta voi olla yhteydessä meihin milloin vain. Juuri nyt on avoimena haku Työntutkijan valmennukseen, joka toteutuu ensi kertaa verkko-opintopainotteisesti. Koulutuspaletissa ovat lisäksi Uudistu esimiestyössä sekä Työhyvinvointi- ja tuottavuusvalmennukset. Keittiömyyjien koulutus on jo vähän kuin TTS:n lippulaiva. Yhtenä vuoden 2021 painotuksena ovat ravintola-alan yritykset, joiden toimintaa korona-aika on rokottanut. Tarjoamme yritysryhmille verkko- ja kehittämisvalmennuksia. Ravintola-alan hankeperheeseen kuuluu jo useampia hankkeita, alueinaan Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa ja Keski-Suomi. Uutena on liikkeelle lähtenyt KORKO -hanke Lapin alueen naisyrittäjyyden tueksi.

Opiskelijat ja työkaverit innostavat ”Innostavinta se, että 16 vuoden työuran aikana TTS on mahdollistanut jatkuvasti uuden oppimisen. Täällä on luotettu ja on päässyt kokeilemaan rohkeasti omaa osaamistaan. Pitkän työuran plussana on, että tunnen ihmiset ja jos jokin on epäselvää, tiedän kenen puoleen kannattaa asiassa kääntyä. Työkaverit ovat ihan parhaita. Innostavaa on myös se hetki, kun opiskelija saa todistuksen. Yrittäjillä, jotka ovat alansa kovia osaajia, on voinut vierähtää jo tovi edellisestä kerrasta koulun penkillä ja opiskelijaksi ryhtyminen saattaa aluksi arveluttaa. Kun rinta rinnan mennään ja opiskelija saa tutkinnon, niin kyllä se sykähdyttää.

Oppivelvollisuusikä nousee

TTS on valmiina

LEENA SAARELA, OPINTO-OHJAAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Uusi oppivelvollisuuslaki, jonka mukaan oppivelvollisuus nousee 16 ikävuodesta 18 vuoteen, tulee voimaan 1.8.2021. Opiskelijalla on oikeus maksuttomaan koulutukseen, kun hän aloittaa ensimmäisen tutkinnon suorittamisen ennen 18 vuoden ikää. Oppivelvollisuutta voi suorittaa lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa sekä erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata oppivelvollisen opintojen edistymistä.

Miten oppivelvollisuuden pidentäminen tulee näkymään TTS:ssa? “Ohjausta ja tukitoimia tarvitaan enemmän jo heti opintojen alkuvaiheesta alkaen. Orientaatio, ryhmäytyminen sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) korostuvat, jotta opiskelijalle tulee tunne, että häntä kuullaan ja ymmärretään ja tuetaan opinnoissa, ja opiskelija harjaantuu itse kantamaan vastuun opintojen etenemiseksi,” pohtivat koulutusjohtaja Maarit Tenkula sekä opinto-ohjaaja Leena Saarela.

Mitä koulutusvaihtoehtoja TTS tarjoaa peruskoulunsa päättäville nuorille yhteishaussa? ”TTS:lla on yhteishaussa tarjolla Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljetuksen osaamisala sekä Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala. Nämä molemmat vaihtoehdot ovat tarjolla Nurmijärven Rajamäen toimipisteessä. Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala on tarjolla myös Vantaan Sarkatien toimipisteessä. Opiskelemaan voi hakeutua myös jatkuvan haun kautta, jossa TTS:lla on hyvin paljon laajempi koulutustarjonta haussa,” kertoo Leena Saarela.

Millaisia terveisiä teillä on peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa nyt pohtiville nuorille? ”Perustutkinnot ovat kattavia kokonaisuuksia ja monen tutkinnon kautta voi työllistyä haaveilemalleen alalle. Opiskelu ei joka tapauksessa pääty näiden opintojen jälkeen, vaan opiskelu jatkuu väistämättä myös aikuisena, eikä mikään koulutus mene hukkaan. Motivaatio opiskeluun löytyy usein myös opintojen edetessä ja osaamisen kertyessä. Työssäoppiminen joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella mahdollistaa tuntuman työtehtäviin ja reitin työelämään,” vastaa Maarit Tenkula. ”Nyt tässä yhteishakuvaiheessa ei kannata miettiä tulevaa työllistymistilannetta, sillä maailmantilanne elää ja muuttuu kolmessakin vuodessa – kuten vuosi 2020 osoitti. Ennemminkin kannattaa haarukoida omia kiinnostuksen kohteita; haluaako työskennellä ihmisten parissa vai teknisellä alalla koneiden parissa. Jos nyt peruskoululaisena kiehtoo tekniikka ja haaveilee pääsystä esim. yhdistelmärekan kuskiksi, voi edetä esimerkiksi siten, että hakeutuu yhteishaussa opiskelemaan maarakennus- tai metsäkoneenkuljetuksen opintoja, joissa valinnaisina opintoina voi suorittaa C-ajokortin sekä kuljetusalan perustason ammattipätevyyden. Tämän tutkinnon suoritettuaan voi hakeutua jatkamaan opintojaan yhdistelmä- tai linja-autonkuljettajaksi", jatkaa Leena Saarela.

i Lisää

Yhteishaku on peruskoulun 9-luokkalaisille 23.2.-23.3.2021 www.opintopolku.fi

Jatkuva haku on kaikille opiskelusta kiinnostuneille www.tts.fi