Issuu

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

1/2021

TEHO TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Tuoretta leipää leipäkoneella 10

KOULUTUSTA KORKEALLA

MIELENTERVEYTTÄ LUONNOSTA 30

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Hyvää uutta kevättä kaikille! Tässä TEHO-lehdessä talonrakennuksen koulutuspäällikkö Timo Pitkänen kertoo TTS:n torninosturikoulutuksesta. Sarkatien toimipisteessämme muidenkin alojen opiskelijoille annetaan mahdollisuus kiivetä ylös nosturiin. Yleensäkin on hyvä välillä katsella maailmaa laajemmin ja ikään kuin yläpuolelta. Jokapäiväinen työ voi olla rutiinijunnaamista: analysoidaan samankaltaisena toistuvia tilastoja, ajetaan samaa bussia, kuunnellaan samat aiheet ja tutut työkavereiden vitsit Teams-palaverissa ja opetetaan samoja perustutkinnon asioita vuodesta toiseen. Yhteiskunnan kehittymiseen vaikuttaa joukko esimerkiksi Sitran listaamia megatrendejä. Näitä ovat mm. ekologinen jälleenrakennus, digitalisaatio ja teknologian sulautuminen kaikkeen, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen sekä talouden uuden suunnan etsiminen. Miten nämä muuttavat työtä, ja millaiseen tulevaisuuteen varaudumme? Tulevaisuuteen voivat kaikki itsekin vaikuttaa haastamalla, kuvittelemalla ja toimimalla, katsomalla asioita ylempää ja kauas. Taloudelliset kriisit, jollaisessa nytkin elämme, luovat epäjatkuvuuskohtia, joissa uudet kehityspolut ovat normaalia enemmän auki. Rutiineilla ei ehkä enää pääsekään eteenpäin. Uutta yhteistyötä tarvitaan myös. Pohdimme vaihtoehtoisia tulevaisuuksia myös meillä Työtehoseuran tutkimuksissa ja koulu-

tuksissa. Tutkimusyksikössä kehitämme tällä hetkellä mm. maatalouden uusia teknologioita ja rakennamme kiertotalouden osaamiskortteja. Muistatteko Toy Story -animaatioiden lentävän avaruusrangerilelu Buzz Lightyearin? Buzz oli lelu, joka uskoi voivansa oikeasti lentää kohti ääretöntä ja sen yli. Hän kuitenkin menetti uskonsa. Elokuvan lopun kriisitilanteessa Buzz oli kuitenkin ainoa, joka pystyi pelastamaan ystävänsä, koska otti käyttöön uutta teknologiaa. Sen avulla hän pystyikin taas lentämään - ja myös ”putoamaan tyylillä”. Olisimmeko mekin kaikki kuin Buzz ja suunnittelisimme kevään kunniaksi uusia lentotapoja, irti rutiineista?

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Henna Hurttala ja Sirpa Pussinen Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Päivi Niemi, Vastavalo Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 13.6.2021 www.facebook.com/ TTSfi/

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

1/2021

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu 4

Kotien kohentamisen buumi

Energiamerkintä uudistuu 9

Leipäkoneella tuoretta leipää ja edullisesti 10

Hakkuukoneenkuljettaja, talousmetsien luonnonhoidon tekijä

Digitaaliset välineet koneyrittäjän valttikorttina

14 16 18

Kortit kertovat puutarha-alan yritysten työstä 20

Mielenterveyttä tukevaa liiketoimintaa luonnosta 22

Sujuvasti seuraavalle

Keittiöunelmia 2021 uudet trendit ja teknologiat kiinnostavat

Ravintolakeittiön kautta keittiömyyjäksi

Koulutusta korkealla torninosturikuljettajien koulutus

Mehiläistalous makea juttu

Pidempiä puita pesään!

Rinta rinnan opiskelijan kanssa

Oppivelvollisuusikä nousee – TTS on valmiina

Katse kaivantoon - turvallisuus ja työhyvinvointi infratyömaalla

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

Digimaatalous -webinaareissa tulevaisuuden maataloutta Digimaatalous –webikahvit ovat maatalousyrittäjien ja uuden teknologian kohtaamispaikka. - Tähän mennessä on toteutettu viisi webinaaria, joiden aiheina ovat olleet säilörehua älykkäästi, droonit peltojen yllä, lehmien paikannusta pihatossa, satelliittidatan hyödyntäminen peltoviljelyssä ja maaperäskannaus. Verkkolähetysten äärellä on ollut yli 300 osallistujaa ja tallenteet ovat katsottavissa Maatalous & Uudet teknologiat -YouTube -kanavalla, kertoo projektipäällikkö Reetta Palva Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hankkeesta.

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu Maa- ja puutarhatilojen työvoimakyselyn tulokset valmiit

TEHO

TTS Työtehoseuran ja Puutarhaliiton asiantuntijat toteuttivat vuodenvaihteessa kyselyn, jolla kartoitettiin muun muassa hyviä käytäntöjä vakituisen ja kausityövoiman rekrytoinnissa ja johtamisessa maa- ja puutarhatiloilla. Kaksikieliseen kyselyyn vastasi 161 suomenkielistä ja 26 ruotsinkielistä yrittäjää. Tulokset ovat herättäneet kovasti mielenkiintoa alan yrittäjien, viranomaisten ja edunvalvojien keskuudessa, kertoo TTS:n erikoistutkija Janne Karttunen. Kyselyn tuloksiin ja niiden pohjalta annettuihin suosituksiin voi käydä tutustumassa TTS:n Työvoima-hankkeen kotisivuilla, jotka löytyvät osoitteesta: https://www. tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/hankkeet.

Terveen rakentamisen asiantuntijoita TTS Työtehoseura kouluttaa osaajia terveen rakentamisen asiantuntijatehtäviin. Osaamista täydentävinä koulutuksina ovat tarjonnassa sisäilmastokoordinaattorin, kosteudenhallinnan ja puhtaudenhallinnan koordinaattorien ohjelmat. – Terveessä rakentamisessa filosofia perustuu siihen, että jo rakennushankkeen alussa nimetään asiantuntijat, jotka pitävät huolen hyvien käytäntöjen huomioimisesta eri vaiheissa, niin suunnittelussa kuin työmailla. Kun taloprojekti valmistuu, asiantuntijat ohjeistavat aihealueet myös kiinteistönhuollosta vastaaville. Tämä edistää kestävää ja tervettä rakentamista, juttelee Jukka Jaakkola, TTS Rakentaminen yksikön kehitys- ja asiakkuuspäällikkö. Tutustu koulutuksiin www.tts.fi/koulutustarjonta/ talonrakennus_ja_kiinteisto

Asuntomessut Lohjalla 2021 Työtehoseura valmistautuu kevään aikana taas arvioimaan asuntomessujen asumisen ratkaisuja. Vuoden 2021 asuntomessut järjestetään Lohjalla 9.7.-8.8.2021. Hiidensalmeen, Lohjanjärven rannalle on rakentumassa eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville sopiva asuinalue. -Erityistä huomiota messuilla on kiinnitetty siihen, kuinka ympäristöystävällisyys on huomioitu rakentamisen aikana ja asumisen mukavuuksissa, kuten pihoissa, kertoo Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää.

LIKSU auttaa infratyömaita Maarakennusalan TuTu-hankkeessa on kehitetty LIKSU - Liikennejärjestelyjen suunnitteluohjelma eli “työmaapeli”. LIKSU tulee toimimaan sekä pelinä että käytännön työkaluna työmaa-alueiden liikennesuunnittelussa. Pelissä liikutellaan mm. liikennemerkkejä karttapohjalla erilaisia liikennejärjestelyjä suunnitellen. Peli on valmis ladattavaksi alkuvuonna 2021 ja sen voi ladata Syklin ja TTS:n sivuilta www.tts.fi/tutu

TEHO

Työkaluja maahanmuuttajien kotoutumiseen TTS kouluttaa maahanmuuttajia erityisesti kuljetus- ja logistiikka-alalla sekä rakennusalan koulutuksissa. TTS osallistui kansainväliseen hankkeeseen, jossa etsittiin ratkaisua kotoutumisen haasteeseen työpaikalla tapahtuvan valmennuksen avulla. Tuloksena on kehitetty maahanmuutto- ja työpaikkaintegraatiovalmentaja -koulutus ja profiili. - MaWI-valmentajan tehtävänä on helpottaa ja tukea työpaikalla tapahtuvaa kotoutumista käyttämällä hankkeessa laadittuja valmennusmenetelmiä ja tekniikoita yhdistettynä kulttuurienväliseen viestintään ja osaamiseen, kertovat hankkeen asiantuntijat Pirita Niemi ja Teemu Lähde. MaVIC-hanke

TTS Työtehoseura ja MaRa ry solmineet yhteistyösopimuksen TTS:n ravintola-alan hankkeiden mahdollisuuksista ja hyödyistä tiedottamisen tueksi ovat TTS ja MaRa ry solmineet yhteistyösopimuksen vuodelle 2021. Verkkovalmennusten ja sparrausten tavoitteina on auttaa yksinyrittäjiä sekä pieniä ja keskisuuria löytämään uusia toimintatapoja muutostilanteesta selviämiseen. - TTS:n ravintola-alan hankeperhe kattaa tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Keski-Suomen alueille suunnatut ESR-hankkeet. Yritysryhmiin voi hakeutua ottamalla suoraan yhteyttä. Osallistuminen on yrityksille maksutonta, mutta edellyttää sitoutumista ja aktiivista halua kehittää toimintaansa, kertoo Anu Ahtela yhteistyösopimuksen taustoja. www. tts.fi/ aurinko Lämpöyrittäjät 2020 Tutkimus ja kehittäminen -yksikkö tarkastelee vuosittain suomalaista lämpöyrittäjyyttä. Vuoden 2020 päivityksen perusteella tiedossa on 648 lämpöyrittäjäkohdetta ja lämpöyrittäjiä on noin 300. Kokoluokaltaan lämpökattiloista enemmistö on enintään 500 kilowatin tehoisia ja yleisin polttoaine on metsähake. Eniten lämpöyrittäjäkohteita sijaitsee Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisuluvan antaneet lämpöyrittäjät löytyvät myös päivitetyltä karttapohjalta. - Lämpöyrittäjyys on yksi kannattavista tavoista lisätä uusiutuvan energian käyttöä, aluetaloutta ja omavaraisuutta, toteaa asiantuntija Juhani Piekkala. Tarkempaan raporttiin ja lämpöyrittäjäkarttaan voit tutustua TTS:n Uusiutuvista energiaa -kotisivuilla, jotka löytyvät osoitteesta: https://www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/hankkeet.

TEHO

Luminen luokkahuone Alkuvuosi on ollut eteläisessäkin Suomessa melkoisen talvinen. Metsäkoneenkuljettajaopiskelijamme ovat siis saaneet hyvää tuntumaa talvisiin savottoihin. Jokainen päivä on erilainen metsäkoneen ohjaimissa! Voit tutustua haettavissa oleviin koulutuksiin koulutuskalenteristamme: www.tts.fi/koulutustarjonta/metsaala

Työtehoseuraan jäseneksi Työtehoseura on yleishyödyllinen yhdistys, jonka jäseneksi voivat hakeutua niin yksityishenkilöt kuin yhteisöt. - Jäsenenä tuet suomalaisen työn kehittämistä, maa- ja metsätalouden hyvinvointia, ammatillista osaamista useilla eri aloilla ja monipuolista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Liity mukaan tai jos olet jo jäsen, vinkkaa kaverille mahdollisuudesta, kannustaa jäsenasioista vastaava Henna Hurttala. www.tts.fi/jasenyys Jarkko Kleemola

TEHO

Kotien kohentamisen buumi SAIJA JÄNTTI, KOULUTTAJA JA MINNA UUSI-SIMOLA, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Koteihin eristäytyminen ja lisääntynyt vapaa-aika saivat viime keväänä aikaiseksi buumin kohentaa koteja niin sisältä kuin ulkoa. Kevät 2020 oli ennätysmäisen vilkas puutarha-alalla. Kaikki tämä näkyi myös TTS Työtehoseuran Puutarhaalan ammattitutkinnon Floristiikan osaamisalan hakijoissa.

Mennyt vuosi 2020 aiheutti tilanteen, jollainen on viimeksi koettu 1990- luvun laman aikaan. Aloilla, joilla on kuviteltu olevan varma työllisyystilanne, katosivat työpaikat. Monilla heräsi tarve käsillä tekemiseen ja pehmeiden arvojen toteuttamiseen. Floristiikan osaamisalassa imua Floristiikan osaamisalalle hakeneiden reilun 30 hakijan joukosta valittiin 9 opiskelijaa aloittamaan opinnot tammikuun lopussa 2021. Opinnot kestävät noin kaksi vuotta, jonka aikana opiskelijat suorittavat kolme pakollista tutkinnon osaa ja yhden valinnaisen. Hakijat ovat hyvin erilaisista taustoista ja opiskelijoiksi valikoituivat henkilöt, joilla oli suunnitelma, miten käyttää nyt saatavaa osaamista työllistymisessä koulutuksen jälkeen. Monipuolinen osaamistausta rikastuttaa koko ryhmän ajattelua ja luo arvokkaita kontakteja tulevaisuutta varten. Työelämässä työskentely linkittyy vahvasti opintoihin koulutuksessamme. Kukkakauppa- ja puutarhamyymäläympäristöjen lisäksi opintoihin on suunniteltu

työskentelyä myös mm. projekteissa. Erilaiset oppimisympäristöt haastavat opiskelijaa soveltamaan oppimaansa ja mukautumaan vaihteleviin tilanteisiin. Esimerkkinä voidaan mainita pitkäaikainen yhteistyökumppani Suomen Messut. Tänä vuonna emme valitettavasti pääse kiinnostaviin käytännön projekteihin Kevätmessuille, mutta hyvät suunnitelmat ovat odottamassa seuraavaa kertaa. Ideaparvekkeita ja yritysyhteistyötä Opiskelijat ovat päässeet toteuttamaan mm. ideaparvekkeita ja kukkasidontaa yleisön edessä, ja tämä kaikki on ollut hyvin avartavaa ja oiva mahdollisuus verkostoitumiseen alallamme. Tartumme opiskelijoiden kanssa reippaasti työtilaisuuksiin, mikäli niitä eteen tulee, tai tarjoamme työpanostamme suoraan yrityksiin. Seuraava aito oppimisympäristömme on Espoon Plantagen tänä keväänä. Pääsemme toteuttamaan sinne konseptin mukaisia esillepanoja ja teemme monipuolisesti käytännön töitä. Tämä on ensimmäisen vuoden opiskelijoillemme samalla pieni maistiainen kevääseen ja kesään sijoittuvasta pidemmästä työelämäjaksosta. On mukavaa toimia pienissä ryhmissä, osittain itsenäisesti, mutta ryhmän tuki kuitenkin taustalla. Oma kouluttaja on mukana näissä projekteissa, joten ohjausta on saatavilla helposti. Samalla hoidamme koulutuksen puolelta yllä asiakkuussuhteitamme.

i Tutustu puutarha-alan koulutuksiin www.tts.fi/ koulutustarjonta/puutarha-ala

TEHO

Energiamerkintä uudistuu TARJA MARJOMAA TTS TYÖTEHOSEURA

EU-alueella myytävien kotitalouslaitteiden energiamerkintäjärjestelmä auttaa kuluttajaa valitsemaan vähän sähköä kuluttavia laitteita ja valmistajia kehittämään laitteiden energiatehokkuutta. Uudistettu energiamerkintä on astunut voimaan 1.3.2021.

Energiamerkintä otettiin käyttöön kylmäsäilytyslaitteissa vuonna 1995 ja se laajeni hiljalleen myös muihin kodinkoneisiin. Energiamerkintäkriteerien päivitys on ajankohtaista, sillä laitteiden energiatehokkuus on parantunut huimasti. EU:n ekosuunnitteludirektiivin energiamerkintä antaa luotettavaa, vertailukelpoista tietoa kotitalouslaitteiden energiankulutuksesta. Merkinnän piiriin kuuluvat myös mm. ikkunat, osa lvi-laitteistoista, autot ja rakennukset. Energiamerkintä koostuu energiamerkistä, tuoteselosteesta ja teknistä tiedoista, jotka perustuvat valmistajien standardinmukaisesti mittaamiin tuloksiin. Plussat historiaan Energiamerkinnän alkuvuosina kotitalouskoneiden energiatehokkuus ilmoitettiin kirjainluokituksella A-G, jossa A oli paras. Merkintää tehostetiin visuaalisesti väreillä vihreästä punaiseen. Merkinnän musta nuoli osoitti siihen kirjaimeen, johon laite energiatehokkuudeltaan sijoittui. Tuotekehityksen myötä useimmat laitteet saavuttivat lopulta A-luokan.

laitteen täyttömäärästä, energiankulutuksesta nimetyllä pesuohjelmalla, valmiustilan energiankulutuksesta, sisälämpötilasta tai ohjelman kestosta. Kriteerit ovat tiukat, joten mikään nykylaitteista ei toistaiseksi saavuta A-luokkaa. Laitteet, jotka nyt kuuluvat A+++ -luokkaan, ovat jatkossa enintään B-luokassa. Tämä jättää tilaa uusille innovaatioille ja innostaa valmistajia kehittämään laitteiden energiatehokkuutta entisestään. Energiamerkin tulkinta helpottuu Laitteessa olevan energiamerkkitarran päivitys tuo selkeyttä laitevertailuun. Merkin tulkinta on aiempaa helpompaa ja kielineutraalit kuvasymbolit merkin alaosassa antavat lisätietoa esimerkiksi laitteen kapasiteetista, äänitasosta ja vedenkulutuksesta. Ensimmäisinä energiamerkinnät uudistuvat kylmäsäilytyslaitteissa, viinikaapeissa, astian- ja pyykinpesukoneissa, televisioissa ja näytöissä. Muutos astuu voimaan 1.3.2021. Myymälöissä merkintöjen vaihtamiseen on varattu aikaa 18.3.2021 asti, jonka jälkeen vanhaa merkkiä ei saa enää käyttää.

Vuonna 2010 energiamerkintään lisättiin kolme luokkaa, A+, A++ ja A+++. Viime vuosina ne ovat aiheuttaneet sekaannuksia sekä vähentäneet valmistajien intoa laitteiden energiatehokkuuden parantamiseen. Kuluttajien on ollut hankalaa hahmottaa laitteiden välisiä energiatehokkuuseroja, sillä plussat eivät ilmennä niitä riittävän painokkaasti. Esimerkiksi A:n ja B:n ero on psykologisesti huomattavasti selkeämpi hahmottaa kuin plussien määrä A:n jatkeena. Energialuokan laskentakriteerejä on tiukennettu ja palattu takaisin A–G-asteikkoon. Energiatehokkuusluokka lasketaan useista tekijöistä kuten esimerkiksi

Lisää tietoa: www.energiamerkinta.fi

TEHO

TTS testaa

Leipäkoneella

tuoretta leipää ja edullisesti ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN, TARJA MARJOMAA TTS TYÖTEHOSEURA LAITEVALMISTAJAN KUVAPANKKI, SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

Koronapandemian aikana kotoilu ja kotona leipominen on lisääntynyt. Onko siis aika kaivaa leipäkone esiin tai hankkia sellainen? Kokeilimme OBH Nordica Inox 6544 -leipäkonetta ja vertasimme tulosta uunissa paistamiseen.

OBH Nordica Inox 6544 -leipäkoneessa on 12 erilaista ohjelmaa, joista yhdeksän on tarkoitettu erilaisten leipien ja leivonnaisten valmistamiseen. Lisäksi siinä on ohjelmat hillon ja taikinan valmistamiseen sekä ohjelma leivän lisäpaistamiseen tai lämmittämiseen. Ohjelmaa valittaessa voi valita leivän koon (750 g tai 900 g) sekä paistoasteen (light, medium, dark). Leipäkoneessa on myös ajastusmahdollisuus ja leivän lämpimänä pito -toiminto.

TEHO

Uunissa vai leipäkoneella? Vertailimme uunissa paistettua ja leipäkoneella tehtyä leipää. Hiivaleipää valmistettaessa uunissa paistettu vuokaleipä valmistui tunti kaksikymmentä minuuttia nopeammin kuin leipäkoneella valmistettaessa. Molemmissa leipä onnistui hyvin, kuori oli rapea ja väri oli hyvä. Uunissa paistetun vuokaleivän rakenne oli tasaisempi ja sen muotoa pidettiin parempana kuin leipäkoneleivän. Leipäkoneessa taikinan sekoitin jättää leipään kolon ja siitä ei saa yhtä hyvin viipaleita kuin

vuokaleivästä. Lisäksi leipäkoneleivän pinta on muuta leipää vaaleampi ja höttöisempi. Gluteenitonta tattarileipää valmistettaessa käytimme ensin käyttöohjeen mukaisesti Quick-ohjelmaa, jolloin leipä epäonnistui. Pidemmällä Normal-ohjelmalla tattarileipä onnistui paremmin ja lopputulos vastasi uunissa paistettua tattarileipää. Leipäkoneen sähkönkulutus on noin 0,35 kWh/käyttökerta. Yhden leivän paistamiseen uunissa ylä-alalämmöllä kuluu sähköä noin 0,9 kWh ja kiertoilmalla noin 0,8 kWh. Paistettaessa kolme vuokaleipää samanaikaisesti ylä-alalämmöllä uunin sähkönkulutus on noin 1,2 kWh eli 0,4 kWh/leipä. Kiertoilmalla voi paistaa jopa kuusi vuokaleipää kerralla, jolloin sähkönkulutus on noin 1,4 kWh eli 0,23 kWh/leipä. Vaihtelua leipävalikoimaan Leipäkoneen käyttöohjeessa on 18 erilaista leipäreseptiä, joista kaksi gluteenittomille leiville. Lisäksi ohjeessa on pullaresepti sekä reseptejä hiivataikinoiden valmistukseen. Kokeilimme useita käyttöohjeen reseptejä ja niiden mukaan tehdyt leivonnaiset, sekä hillo onnistuivat hyvin lukuun ottamatta tattarileipää. Käyttöohjeen reseptejä on helppo muunnella itse esimerkiksi vaihtamalla tai-

kinanestettä, käyttämällä erilaisia mausteita ja jauhoja tai jauhoseoksia. Myös erilaiset siemenet, pähkinät, marjat ja juurekset tuovat makua leipiin. Gluteenittoman leivän valmistuksessa käyttöohjeessa neuvotaan sekoittamaan leivän ainekset kulhossa ja laittamaan valmis taikina leipäkoneen paistovuokaan. Tämä ei nopeuta leivän valmistamista ja tuntuu, että silloin kannattaa laittaa taikina vuokaan ja paistaa uunissa. Omia reseptejä käytettäessä, on etsittävä sopivimmat ohjelmat kokeilujen kautta. Periaatteena on, että lyhyitä ohjelmia käytettäessä leivät jäävät pienemmiksi kuin pidempiä ohjelmia käytettäessä. Esimerkiksi valmistettaessa hiivaleipä Quick-ohjelmalla Normal-ohjelman sijaan, leivästä tuli matalampi ja vaaleampi, leivän pinta repesi ja rakenne ei ollut yhtä tasainen. Samoin käytetyt jauhot vaikuttavat leivän kokoon ja rakenteeseen. Mitä enemmän taikinassa on ruis-, ohra- tai grahamjauhoja, sitä tummempaa ja matalampaa leivästä tulee. Käyttöohjeesta ei löydy reseptejä esimerkiksi cake-ohjelmalle, mutta kokeilemalla ja soveltamalla valmiita kakkureseptejä niidenkin leivonta onnistuu leipäkoneella.

TTS kuva-arkisto

Onpa kyseessä iltatee tai päiväkahvi, sopii leipä kahvipöydän kattaukseen vuosikymmenestä toiseen.

TEHO

Edullista leipää itse valmistaen

Helppo käyttää ja huoltaa

Leipäkoneen käyttöohjeen perusreseptillä valmistetun rouheisen hiivaleivän kilohinnaksi tuli 0,82 senttiä. Halvimmat kaupan sekaleipäviipaleet maksavat noin 2 euroa kilo ja paistopisteiden leivät jopa 10,50 euroa/ kilo. Gluteenittoman tattarileivän hinnaksi tuli itse valmistaen 3 euroa/kilo. Kaupassa gluteenittomien leipien kilohinnat vaihtelevat paljon. Pakasteena myytäviä leipiä saa reilun viiden euron kilohinnalla, mutta tuoreena myytävien kilohinta voi nousta lähelle 20 euroa. Leipäkoneen hinta on noin 100 euroa. Leipomalla noin sata kiloa perusleipää (noin 135 kappaletta) saa säästettyä leipäkoneen hinnan. Vastaavasti leipomalla 25-30 kappaletta gluteenittomia leipiä kertyy leipäkoneen hinnan verran säästöä.

Leipäkoneen käyttö on helppoa, kun muistaa vain mitata aineet huolella. Leivän paistumista ei tarvitse vahtia kuten uunissa, vaan kone ilmoittaa, kun leivonnainen on valmis. Jos taikinan alustus on hankalaa esimerkiksi heikkojen käsivoimien vuoksi, niin kone vaivaa taikinan. Ajastusmahdollisuus takaa tuoreen ja lämpimän leivän vaikka aamiaispöytään. Yksi leipäkoneen eduista perinteiseen leivontaan verrattuna on se, että useimpien leipien ainekset voi laittaa suoraan koneen paistovuokaan eikä synny muuta tiskiä kuin mittavälineet. Leipä irtoaa hyvin non-stick-pinnoitetusta vuoasta paistamisen jälkeen. Sekoittimesta jää kuitenkin keskelle ”kuoppa”, jolloin koko leivästä ei saa kauniita viipaleita. Vuoan muodosta ja koosta johtuen leipäviipaleista tulee isoja, mutta ne voi puolittaa tarjolle laitettaessa. Laite on isokokoinen, joten se vaatii säilytys- ja käyttötilaa.

Kaupan leivät sisältävät usein runsaasti suolaa. Itse leipomalla voi vaikuttaa leivän suolapitoisuuteen. Vähäsuolaisen rajana pidetään alle 0,83 % ja esimerkiksi rouheisen hiivaleivän ohjeen mukainen suolapitoisuus on noin 0,87 % ja tattarileivän noin 1 %.

Työtehoseurassa on 1990-luvulla kehitetty perinteisen ruisleivän resepti leipäkoneelle

Hapanleipää leipäkoneella 5,5 dl vettä 30-50 g hapanleipätaikinaa (=taikinajuurta) 1 tl suolaa 1,2 l ruisjauhoja

Mistä taikinajuurta? Ohje lähtee oletuksesta, että taikinajuuri on olemassa. Hyvä taikinajuuri sisältää runsaasti erilaisia bakteereita, joiden toiminnan tuloksena muodostuu maito- ja etikkahappoa, tyypillinen hapanleivän maku sekä leipää kohottavia kaasuja. Hiivan käyttö hapanleivän valmistuksessa ei siis ole tarpeen.

TEHO

Ellei taikinajuurta ole, sen voi itse tehdä. Juuren aluksi riittää pari viipaletta hyvää hapanleipää, jonka sisus murennetaan vesi-ruisjauhovelliin. Kuorta ei oteta mukaan. Uusi juuri on hyvää yleensä vasta neljännen tai viidennen paistokerran jälkeen. Ensimmäisten leivontakertojen tuloksista ei kannata masentua, koska paistokertojen mukana juuri vain paranee. Juuren valmistukseen löytyy yksityiskohtaisia ohjeita myös netistä.

Jos hapanleipää leivotaan säännöllisesti, hapattimeksi jätetään edellisestä taikinasta pieni pala. Taikinantekoastiaa ja puuhaarukkaa ei pestä, vaan taikinanrippeiden annetaan kuivua niihin kiinni seuraavan taikinan juureksi. Taikinantekovälineet säilytetään pesemättöminä kuivassa paikassa pölyltä suojattuna. Jos hapanleipää leivotaan silloin tällöin, säilyy taikinajuurikakkara jääkaapissa tai sitä voi myös pakastaa 30 - 50 g:n taikinakakkaroina. Pakastettu juuri lisätään ruisjauhovelliin. Kun se on sulanut, on hyvä sekoittaa velliä vielä kerran.

niin jäykkää, että leipäkoneen vuokaan laitettaessa sitä on irrotettava haarukkavatkaimesta esimerkiksi lusikalla. Painele valmis taikina leipäkoneen vuokaan lusikan ja haarukkavatkaimen avulla. Muista jättää pieni taikinankakkara juureksi seuraavaan leivontakertaan, jos peset leivontavälineet välillä. Valitse perusohjelma ”Normal” ja paistovärin säätö "dark" (voimakas). Leivän valmistus kestää noin kolme tuntia. Kun ohjelma on päättynyt, ota leipä koneesta. Anna leivän jäähtyä leivinliinaan käärittynä.

Juuritaikinan valmistus leivontaa edeltävänä päivänä

Leipäkoneella voi leipoa myös makeita leivonnaisia. Pullan ohje on OBH Nordica 6544 käyttöohjeesta:

Mittaa taikina-astiaan 5,5 dl haaleaa vettä 14-18 tuntia ennen kuin aiot paistaa hapanleivän. Jos taikina-astiassa ei ole ennestään taikinanjuurta, lietä veteen valmista taikinanjuurta tai murennettua hapanleivän sisusta. Lisää astiaan 6 dl ruisjauhoja ja sekoita puisella haarukkavatkaimella sakeaksi velliksi. Peitä astia pyyhkeellä ja sijoita vedottomaan, noin 20 - 21- asteiseen, mutta ei viileämpään paikkaan. Hapattamista jatketaan sen mukaan, kuinka hapanta leipää halutaan. Juuritaikina on valmista leivottavaksi silloin, kun se alkaa kuplia ja tuoksuu miellyttävän happamalle.

Kardemumma-rusinapulla (koko 750 g, ohjelma sweet) 2,5 dl 0,5 dl 1 tl 1 tl 50 g 6 dl 3 tl 1 dl

maitoa sokeria suolaa kardemummaa pehmeää voita tai margariinia vehnäjauhoja kuivahiivaa tai 20 g tuoretta hiivaa rusinoita

Taikinan valmistaminen ja paistaminen Kun juuri taikina on riittävästi hapantunut (14 - 18 tuntia), lisää joukkoon 6 dl ruisjauhoja ja 1 tl suolaa. Taikinanvalmistus sujuu haarukkavatkaimella sekoittamalla taikinaa sen verran, että jauhot kostuvat kauttaaltaan. Taikinaa ei siis tarvitse alustaa käsin. Leipäkonetta varten tehty hapanleipätaikina on hiukan löysempää kuin käsin alustettu perinteinen ruisleipätaikina, mutta kuitenkin

Mittaa kaikki muut aineet, paitsi rusinat, leipäkoneen paistovuokaan ohjeessa luetellussa järjestyksessä. Jos käytät tuoretta hiivaa, murenna se jauhojen pinnalle. Valitse ohjelma ja käynnistä kone. Kun kone on sekoittanut taikinaa vajaan puoli tuntia, kuuluu merkkiääni, lisää silloin rusinat. Kun pulla on valmis, anna pullan jäähtyä vuoassa 10–15 min ja kumoa se varovasti ritilälle.

Leipäpalan mitat ovat 13x13 cm, mutta siitä voi leikata erimuotoisia paloja tai käyttää muottia, jos ei halua leipään kuorta.

TEHO

Hakkuukoneenkuljettaja talousmetsien luonnonhoidon tekijä JIM ANTTURI, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Uuden täydennyskoulutuspaketin avulla metsäkoneenkuljettaja voi lisätä osaamistaan luonnonhoidosta ja jatkuvasta kasvatuksesta. Sähköisessä oppimisympäristössä voi opiskella itsenäisesti teoriatietoa ja 360-kuvia harjoituksineen. Lisäksi tehdään simulaattoritehtäviä ja ryhmäharjoituksia niin maastossa kuin luokassakin. Puunkorjuun yhteydessä toteutettava luonnonhoito on arkipäivää nykymetsätaloudessa. Metsäkoneenkuljettajat muun muassa jättävät metsään säästö- ja lahopuita sekä suojakaistoja vesistöjen äärelle – luontokohteiden huomioimisesta puhumattakaan. Toimenpiteiden tavoitteena on edistää metsäluonnon monimuotoisuutta, johon metsätaloudella väistämättä on vaikutuksensa. Pitkäaikaiset, valtakunnalliset luonnonhoidon laadun seurannan tulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että metsäalalla on edelleen runsaasti parannettavaa. Metsäkoneenkuljettajille suunnattu täydennyskoulutus voisi olla yksi ratkaisu tilanteen edistämiseksi. Kehitetyllä täydennyskoulutuksella on pyritty vastaamaan myös lisääntyneeseen tarpeeseen tuottaa oppimateriaalia jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmistä. Runsaasta julkisesta keskustelusta huolimatta jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on toistaiseksi vain muutamia prosentteja kaikista hakkuista, mutta metsänomistajien kiinnostus on kasvussa. Ennen käytännön kokemusten laajempaa kartuttamista kuljettaja voikin edistää taitojaan täydennyskouluttautumalla. Itseopiskelua ja lähipäiviä Aineisto koostuu itseopiskelumateriaalista ja lähipäivän harjoituksista. Itseopiskelumateriaali sisältää 360-kuvia (Luonnonhoidon verkko-oppimisympäristö, LuHo), luettavia teoriaosioita ja videoita sekä edellä mainittuihin liittyviä tehtäviä. Käytännössä kunkin

TEHO

”

opetettavan teeman kohdalla opiskelija perehtyy ensin pääasiassa metsänhoidon suosituksiin perustuvaan teoriaan, jonka jälkeen hän siirtyy virtuaalimetsään, jossa käytännön valintatilanteita havainnollistetaan 360° kuvien avulla. Lähiopetuspäivien materiaali koostuu harjoituksista, joissa hyödynnetään vertaisoppimista, maastossa havainnoimista ja metsäkonesimulaattoria. Vertaisoppimisen tarkoituksena on keskustellen jakaa tietoa maastossa vastaan tulleista tilanteista, esimerkiksi onnistuneista säästöpuuryhmien rajaamisista tai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuiden toteuttamisesta. Metsäkonesimulaattorilla harjoitellaan esimerkiksi suurempien puiden poistoa taimikon vahingoittamista välttäen. Hankkeessa kehitettyjen simulaattoriharjoitusten osalta yhteistyötä on tehty John Deeren kanssa, ja osasta on tehty mallisuorituksen video osaksi oppimateriaalia. Koulutuksen pilotointi suunnitteilla tälle vuodelle Koulutuksen soveltuvuutta testataan ja pilotoidaan kevään 2021 aikana. Etsimme mukaan yhteistyöhön kokeilunhaluisia metsäpalveluyrityksiä ja metsäkoneenkuljettajia, jotka ovat kiinnostuneita arvioimaan

Koulutuskokonaisuus on kehitetty TTS:n, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä vuoden 2020 aikana osana MonimuotohakkuuEXPERTS-hanketta. Projektia rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

oulutusmateriaalin toimivuutta. Virtuaaliopintoihin painottuvassa itseopiskelussa on paljon mahdollisuuksia, mutta kuinka hyvin se sopii luonnonhoidon ja jatkuvan kasvatuksen hakkuiden opiskeluun?

i Lisätietoja Näin pääset opiskelemaan Itseopiskelun materiaali on vapaasti saatavilla yksityishenkilöille ja yrityksille, ainoastaan 360-kuvien täysimääräiseen tarkasteluun tarvitaan metsäoppilaitoksen tarjoama lisenssi. Koulutuskonsepti on vapaasti kaikkien oppilaitosten hyödynnettävissä, joten yrittäjä voi tiedustella koulutuksen järjestämistä esimerkiksi TTS:ltä, Tampereen seudun ammattiopisto Tredulta tai lähimmältä metsäoppilaitokselta. Tutustu e-oppimisympäristöön: Boost Site https://boostsite.org -> siirry oppimisympäristöön, rekisteröidy käyttäjäksi ja valitse sivustolta ”täydennyskoulutuskonsepti” Lisää tietoa MonimuotohakkuuEXPERTS –hanke: www.tts.fi/monimuotohakkuuexperts

TEHO

Digitaaliset välineet koneyrittäjän valttikorttina IINA HULKKONEN JA EERIKKI KAILA, TTS TYÖTEHOSEURA

Koneyrittäjän asiakkaat vaihtelevat yksityisten pihojen aurauksista isoihin urakoihin. Tämän kaltaisia asiakkaita ja työmaita on myös koneyrittäjä Matti Putkirannalla, joka toimii Hämeenlinnan kupeesta Hattulasta käsin. Hänen valttinaan asiakkaiden palvelussa on hyvä tiedonkulku nykyajan digitaalisilla välineillä. Matti Putkiranta perusti MAP-Yhtiöt Oy:n vuonna 2011, kun kaipasi entiseen tutkijan työhönsä käytännönläheisempää tekemistä. Ensin yritys aloitti raskaan kaluston kuljettajien jatkokoulutuksen. Koneurakointi tuli mukaan toimintaan kolme vuotta myöhemmin. Korona-aikana konetyöt ovat olleet suuremmassa roolissa, kun koulutusta ei ole mahdollista tehdä niin paljoa. - Hyvä kun on kaksi erilaista toimialaa, joita voidaan painottaa tilanteen vaatimalla tavalla, toteaa Putkiranta.

TEHO

Monenlaisia asiakkaita Putkirannan tärkeimmät toimeksiantajat ovat tällä hetkellä kaksi suurta metsäyhtiötä, jotka työllistävät Kanta-Hämeen alueella. Talvella Putkiranta hoitaa metsäteiden ja varastopaikkojen lumenauraukset sitä mukaa, kun työt eri hakkuukohteissa etenevät. Kesäkaudella tehdään uusia ja parannetaan vanhoja metsäteitä ja varastopaikkoja. Lisäksi vakituisina asiakkaina omalla Sattulan kylällä on muutama tiekunta, yksityispihoja ja yrityksiä, joiden teiden ja piha-alueiden kunnossapidosta Putkiranta vastaa. Koneurakointiasiakkaita on yhteensä parikymmentä.

Putkirannalla asiakkaita on riittänyt, eikä hänen ole tarvinnut viime aikoina markkinoida urakointipalveluitaan. Putkiranta uskoo netin ilmoitus- ja hakupalveluiden lyövän läpi lähitulevaisuudessa myös urakointialalla. Tällaisen kohtaamispaikan urakoitsijalle ja tilaajalle tarjoaa esimerkiksi Urakka-Foorumi, jossa myös Putkiranta on mukana. Digitaaliset välineet apuna Putkirannan yritystoiminta perustuu laadukkaaseen työjälkeen ja hyvään asiakaspalveluun. Tiedonkulkua on tehostettu digitaalisten välineiden avulla. -Kuvio menee esimerkiksi niin, että aurauksen tilaaja lähettää karttakuvat työmaakohteista ja laittaa sen tulemaan WhatsAppilla. Tämän jälkeen siirrän karttapisteet puhelimen omaan karttaohjelmaan ja suunnittelen työjärjestyksen ja reitit, kertoo Putkiranta. Järjestelmän vuoksi työt on mahdollista ottaa vastaan missä tahansa. Samalla on mahdollista kysyä tarkennuksia tilaukseen, esimerkiksi aikataulutoiveita. Kun työ on suoritettu, lähetetään tieto työn valmistumisesta asiakkaalle tai vaikkapa suoraan puutavara-auton kuljettajalle, joka on menossa kohteeseen hakemaan puita. Etua asiakkaalle syntyy myös tarkasta GPS-seurantajärjestelmästä. -Työmaiden laskutus on aikaperusteista, mutta minun ei tarvitse tien päällä merkitä mitään aikoja ylös, kun minulla on traktorissa etäseurantajärjestelmä, kertoo Putkiranta. Pilvipalvelusta voi laskuttaessa tarkistaa, missä on milloinkin oltu. -Aikaperusteisessa laskutuksessa traktorin etäseuranta on lyömätön apuväline, toteaa Putkiranta. Suunnitelmallisuutta ja varasuunnitelmia Koneurakoitsijan pitää konetyön lisäksi osata pyörittää yritystään kannattavasti ja kilpailla muiden urakoitsijoiden kanssa. Tarjouksia tehdessään hänen on osattava hinnoitella oikein urakointipalvelunsa ja mitoittaa urakat omien voimavarojen mukaan. Suuremmissa yrityksissä on omat työkalut urakkalaskentaan ja talouden seurantaan, mutta yksityisyrittäjä joutuu yleensä turvautumaan Exceleihin ja kokemukseen aiemmista urakoista.

Puhelimen karttaohjelma toimii töiden suunnittelun apuna. Punaiset karttapisteet kertovat työmaiden sijainnin.

Matti Putkiranta tekee koneurakointia koulutustyön ohella. Mielenkiinto koneisiin syttyi jo lapsena äidin kotitilalla koneiden kanssa puuhatessa.

Vaikka urakat olisi etukäteen suunniteltu ja mitoitettu, aina joskus eteen tulee yllätyksiä. Esimerkiksi konerikkojen ja työntekijöiden sairastumisten varalle on tärkeää olla varasuunnitelma valmiina. Varautuminen riskeihin on sitä tärkeämpää, mitä suurempi ja kiireellisempi urakka on kyseessä. Putkirannalla on lähipiirissä vastaavaa konekalustoa ja osaamista. Kotikylän lumityöt sujuvat myös yrityksen vanhemmalla konekalustolla ja oma isä on tärkeänä apuna traktoritöissä.

Urakalla eteenpäin -hanketta toteuttaa TTS Työtehoseura yhdessä tuottajaliittojen MTK-Häme, MTK-Pirkanmaa ja MTK-Varsinais-Suomi kanssa. Hanke saa rahoituksen Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja sen tavoitteena on kehittää maaseudun yrittäjien koneurakointitoimintaa. Hankkeessa muun muassa kehitetään Urakkakymppi-ohjelmaa urakointiyrityksen töiden ja talouden seurantaan ja järjestetään koulutus- ja infotilaisuuksia. Lisätietoa hankkeen toiminnasta ja sen tulevista tilaisuuksista hankesivulta www.tts.fi/ urakalla_eteenpain

TEHO

Katse kaivantoon

Turvallisuus ja työhyvinvointi infratyömaalla TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

TuTu -hankkeessa kehitetään maarakennustyömaiden toimivuutta, tuottavuutta ja työturvallisuutta muun muassa työmailla tapahtuvien työntutkimuksien ja montunreunakoulutusten avulla. Työhyvinvointikyselyllä kerättiin tietoa työntekijöiden työssä viihtymisestä ja jaksamisesta. Maaliskuun aikana valmistuvat vielä erilliset maarakennusalan työhyvinvointiaakkoset. Hyvä ennakkosuunnittelu lisää työhyvinvointia

Työmaalla pölyää, ilmassa on pakokaasuja, on kuuma tai kylmä, liikenne on vilkasta ja meteli kova. Silti työssä myös viihdytään. TuTu - Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä -hankkeen työhyvinvointikyselyn mukaan kaivantotyö koetaan mielekkääksi ja oma työkyky pääosin hyväksi. Työmaan hyvä ennakkosuunnittelu, asianmukaiset työvälineet, mukava työilmapiiri ja ergonomiset työtavat auttavat jaksamaan.

TEHO

Kaivantotyön tehokuuden ja sujuvuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat toimijoiden välinen yhteistyö, hyväkuntoiset työvälineet ja työmaan siisteys. Työmaan liikennejärjestelyt, katu- ja työalueen suojaukset sekä kaivantoturvallisuus ja työergonomia ovat myös tärkeässä roolissa. Fyysinen ja psyykkinen turvallisuuden tunne vaikuttavat siihen, miten kaivantotyössä viihdytään ja millaiseksi oma työhyvinvointi koetaan. Fyysistä kuormitusta hallitusti Kaivantotyötä havainnoitaessa ilmeni, että lapiomiehien työssä on paljon kyykistelyä ja polvillaan työskentelyä epätasaisella, muhkuraisella alustalla, joka on talvella myös kylmä. Työtä tehtäessä vartalo on usein kumartuneena sekä kiertyneenä ja käsissä on taakkaa. Maa-ainesta siirrellään osin jalkoja apuna käyttäen, jolloin nilkat ja polvet ovat kovilla. Työskentelyä voi keventää esimerkiksi säätelemällä kerralla lapioitavan maa-aineksen määrää ja nostamalla taakkoja selkä suorassa. Putkien siirtely käsivoimin voi aiheuttaa työntekijän horjahtamisen, sillä vaikka putket ovat melko kevyitä, ne ovat usein pitkiä. Täryä käytetään työpäivän aikana paljon, joten tekniikalla on väliä. Täryn käyttö aiheuttaa käsiin ja koko vartaloon tärinää ja laite on äänekäs. Hyvä työasento on tärkeä ja kuulosuojainten käyttö on välttämätöntä. Työmaahavainnot osoittivat, että etenkin kokeneiden työntekijöiden työtavat ovat hioutuneet ergonomisiksi ja fyysistä työkuormitusta hallitaan hyvin. Työhyvinvointikyselyn tulokset tukevat havaintoa, sillä

suurin osa vastanneista ilmoitti kokevansa työkykynsä hyväksi. Kaivantotyö kuormittaa myös psyykkisesti Kaivinkoneenkuljettajalta vaaditaan tarkkuutta lapiomiehen ollessa kauhan työskentelyalueella. Lapiomies on ajoittain selin kauhaan ja voi jäädä myös katveeseen. Kuulosuojaimet ovat tärkeä osa työturvallisuutta, mutta ääntä eristävinä ne vaikeuttavat ympäristön havainnointia. Yhteinen ymmärrys käsin viitoitetun viestinnän merkityksestä on työparin välillä välttämätöntä. Konetyöskentelyn keskiössä ovat kauhan käyttö, nostotekniikka, nostettavat massat sekä niiden paino ja käyttäytyminen. Kauhan lisäosien kiinnityksessä ja putkien sekä muiden tavaroiden siirtelyssä on oltava tarkkana. Putki ei saa lähteä siirrettäessä heijaamaan, sillä heilahdukset aiheuttavat vaaratilanteita kaivannossa työskenteleville. Tapaturmariskin vuoksi kauhaa ei myöskään kuljeteta päiden yläpuolella. Työturvallisuus tärkeä osa työhyvinvointia Kaivantoturvallisuus varmistetaan putoamissuojin, asiallisin luiskauksin ja tarvittaessa tuennoin. Työalue rajataan työmaan turvaamiseksi ja myös siksi, että työmaa on turvallinen ohittaa. Kaivettu maa-aines antaa periksi, joten kaivantoon laskeutuessa ja pois kiivettäessä kannattaa turhaa kiirehtimistä välttää. Maassa oleva työmaatarvikkeisto, putket ja johdot sekä käsissä kannettavat taakat lisäävät putoamis- ja kompastumisvaaraa. Työntekijä joutuu harkitsemaan useita kertoja päivässä oman riskinottonsa rajoja, joka saattaa kuormittaa psyykkisesti. Työturvallisuuden varmistaminen vaatii ammattitaitoa, työryhmän keskinäistä luottamusta, yhteispeliä ja yhteisiä toimintatapoja. Kaivantotyössä viihdytään Työhyvinvointikyselyllä kartoitettiin muun muassa kaivantotyön mielekkyyttä ja työn hallintaa, kommunikaation ja viestinnän tasoa sekä työilmapiiriä ja sosiaalisen tuen tarvetta. Vastaajilta kysyttiin myös perehdytyskäytännöistä, työn organisoinnista ja johtamisesta. Tulosten mukaan kaivantotyö koetaan mielekkääksi ja oma työkyky pääosin hyväksi, mutta kommunikaatiossa ja viestinnässä on puutteita. Kaivantotyössä koetaan melko usein kiirettä työmäärän takia. Eri työvaiheiden aikataulullisen yhteensovittamisen ongelmat ja työn keskeytykset turhauttavat. Työmaalla on usein monia urakoitsijoita, joten työvaiheiden etukäteissuunnittelu, yhteistyö ja tiedonkulku on tärkeää. Suunnittelulla vähennetään turhaa sähläystä sekä tietokatkoksia. Hyvin suunniteltu työ ja rauhallinen, jouheva tekeminen ergonomisilla työmenetelmillä vievät työtä eteenpäin ja vähentävät kiireen tuntua, jolloin työntekijä voi keskittyä laatuun. Hyvin tehty työ lisää oman työn arvostusta, hallinnan tunnetta ja työhyvinvointia.

i Lisätietoja TuTu - Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä -hanke Kehittää: - maarakennustyömaiden toimivuutta ja turvallisuutta - alan yritysten työn tuottavuutta - työntekijöiden työssä jaksamista Kohderyhmä: maarakennusalan mikroja pk-yritykset Toteutusaika: 1.4.2018- 31.3.2021 Toteuttajat TTS ja SYKLI

TEHO

Kortit kertovat puutarhaalan yritysten työstä SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Puutarha-alan yritysten tuottavuuteen ja työhyvinvointiin tartuttiin HortiProw -hankkeessa yrityslähtöisesti ja henkilöstöä osallistaen. Luonnonvarakeskus Luke:n, Työtehoseuran ja PETLA:n yhteishankkeessa yhtenä tuloksena olivat tietokortit, jotka antavat rikkaan kuvan puutarha-alan yritysten arjen työstä. Puutarha-alalla työ on fyysisesti kuormittavaa, sesonkiluonteista ja työvoimasta suuri osuus on ulkomaalaistaustaisia. Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) -hankkeen tavoitteena oli tuottaa alalle ratkaisuja tuottavuuden nostoon ja työurien pidentämiseen. Puutarha-ala käsitti tässä yhteydessä viheralan, taimituotannon, kasvihuoneet, marjojen ja hedelmien tuotannon sekä perunanviljelyn. Osallistava toimintatapa Mukana oli 25 case-yritystä, joissa kahden vuoden aikana kartoitettiin kehittämisen kohteita ja ratkaisuja työhyvinvointiin. Aineiston kokoamiseksi haastateltiin yhteensä 82 yrittäjää ja työntekijää sekä pidettiin yritysryhmien välisiä tapaamisia. Tunnistetut kehittämiskohteet, joita enimmillään löytyi yritystä kohden jopa kymmeniä, liittyivät useimmiten työn organisointiin, työtapoihin ja teknisiin kysymyksiin. Osallistava toimintamalli edisti keskusteluyhteyttä ja yhdessä pohtimisen kulttuuria työpaikoilla. Yhdessä kehittäminen vaatii luottamuksellisen ilmapiirin, joka rakentui käyntien aikana. - Muutamissa työpajoissa kokeiltiin Appreciative inquiry -tekniikkaa, jossa keskityttiin onnistumisen elementteihin. Tämä lähestymistapa vaikutti hyvältä ja toimivalta ja sai myös osallistujilta kiitosta. Positiivisista kokemuksista liikkeelle lähtö auttoi tunnistamaan onnistumisen tekijöitä, asettamaan tavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi, kertoo erikoistutkija Veli-Matti Tuure TTS Työtehoseurasta. Tietokortteja työterveyshuollolle Koko puutarha-alaa ja työterveyshuoltoa hyödyttävinä tuloksina olivat käytännönläheiset tietokortit, joissa on kuvattu tuotantosuunnittain töiden erityispiirteitä sekä

TEHO

Tietokorteissa on kuvattu työvaiheita ja kuormitustekijöitä eri vuodenaikoina. Esimerkkinä ote perunantuotannon tietokortista.

vuosisykliin pohjautuvia työvaiheita kuormitustekijöineen. Useille yrityksille yhteisinä haasteina näkyvät kausityö, työvoiman saatavuus sekä sesonkiaikoina riittävästä lepo- ja palautumisajasta huolehtiminen. Toistuvia fyysisiä kuormitustekijöitä liittyy mm. yläraajojen kohoasentoihin, putoamisriskeihin työtasoilta ja vaihteleviin lämpöoloihin. Töihin voi liittyä myös paljon työvälineiden ja tuotteiden kantamista, mikä lisää työn kuormittavuutta. Tietokorttien avulla vahvistetaan työterveyshuollon henkilöstön puutarha-alan tuntemusta ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan palvella alaa. Kaikilla ei ole aiempaa kosketusta puutarhatalouteen, jolloin tilakäynnillä voi olla vaikea kiinnittää huomiota keskeisiin asioihin. Yrittäjien tueksi erilaista osaamista HortiProw-hanke kokonaisuutena sai kiitosta mukana olleilta yrittäjiltä. Verkostoitumismahdollisuus muiden yrittäjien kanssa koettiin arvokkaaksi erityisesti yksinyrittäjille. Yrittäjien tueksi pystyttiin ohjaamaan erilaista osaamista Luke:n, TTS:n ja PETLA:n asiantuntijatiimin toimesta. - Oikeastaan oli aika yllättävää, kuinka sitoutuneesti yrittäjät kaiken kiireen keskellä pysähtyivät hankkeen tapaamisiin ja kehittämistoimiin. Omia toimintatapoja ei arjen töissä aina tule arvioitua, ja hankkeella oli selkeä rooli keskustelunherättäjänä. Monet yrittäjät kokivat, että keskustelu- ja sparrausapu toisten yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa oli parhainta antia, kertoo tutkija Tiina Mattila Luonnonvarakeskus Luke:sta, joka toimi HortiProw -hankkeen koordinoijana.

olivat prosessikaaviot, joissa kuvattiin kaikki yrityksen toiminnot, ikään kuin helminauhana töistä. Itseäkin yllätti, kuinka eri tuotantosuunnissa - ruokaperunan, varhaisperunan ja tärkkelysperunan - tuotannossa on erilaiset työvaiheet. Prosessikaavio on hyödyllinen tuotantosuuntien vertailussa, laatujärjestelmän pohjana ja osana perehdytystä, juttelee Hokka. - Parasta on se, kun kehittämisideat tulevat yrittäjiltä itseltään, jolloin ne myös menevät suoraan käytäntöön. Tietokortit Luken julkaisusarjassa https://jukuri.luke.fi/ -> hakusanaksi Tietopaketti työterveyshuollolle

i Lisää Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) Valtakunnallinen kehittämishanke (2018 - 2020) Koordinointi: Luonnonvarakeskus Luke Yhteistyössä: TTS Työtehoseura ja PETLA Perunantutkimuslaitos Rahoituslähteinä: ESR-Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Samoilla linjoilla on PETLA:n johtaja Marjo Hokka. - Päällimmäisenä jäi mieleen, että tämä oli poikkeuksellisen innostava hanke, jolle oli selkeää tilausta juuri tässä ajankohdassa. Yhtenä hyvänä tuloksena TEHO

Mielenterveyttä tukevaa liiketoimintaa luonnosta ANNE KORHONEN JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

EERIKA KORHONEN, OIVALLUSVAARA OY

GreenCare on luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. TTS Työtehoseura ollut mukana yritysten kehittämisessä aiemmin Green CareLab- ja tällä hetkellä LuoLaLuonnosta laatua - hankkeilla. GreenCaren ajankohtaisia asioita kuultiin valtakunnallisilla GreenCare -päivillä. Vuoden 2020 valtakunnalliset GreenCare-päivät järjestettiin yksipäiväisenä verkkoseminaarina marraskuussa 2020. Tämän vuoden GreenCare- päivät järjestetään Hyvinkäällä, mikäli tilanne sallii.

TEHO

Seminaarin järjestelyistä oli päävastuussa Green Care Finland ry, joka on perustettu vuonna 2010. Yhdistyksen puheenjohtaja Laura Airaksinen avasi seminaarin. Hänen mukaansa yhdistys ja Green Care -palvelut ovat

hyvässä nosteessa. Yhdistyksen 600 jäsentä muodostavat hyvin monipuolisen ja laaja-alaisen ammatti- ja osaamisverkoston. Yhdistys on alan aktiivinen kehittäjä, joka välittää tietoa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä menetelmäosaamisen laadun kehittämiseen. Airaksinen totesi, että GC-palveluiden saamiseksi osaksi julkisia hankintoja, niin että ne ovat luonteva osa palvelukokonaisuuksia ja niiden erityispiirteet ovat tunnettuja, on vielä paljon työtä. Green Care -laatumerkki laadun takeena Yhdistys hallinnoi GC-laatumerkkejä: LuontoVoima virkistys-, hyvinvointi- ja kasvatuspalveluille sekä LuontoHoiva, joka on tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaville toimijoille. Laura Airaksinen kannusti yrityksiä entistä aktiivisemmin erottautumaan laatumerkkien kautta. Laatumerkki viestii palvelun ammattimaisuudesta, laadukkuudesta ja osaamisesta. Se auttaa yrityksiä myös kehittämään omaa toimintaa eteenpäin. Luonto auttaa traumasta toipumisessa Kati Sarvela esitteli traumainformoituja sosiaali- ja terveyspalveluja ja ympäristön merkitystä traumatyössä. Esimerkiksi tutut eläimet edistävät turvallisuuden tunnetta ja luontoympäristö voi tarjota kannattelevan levollisen ja turvallisen ympäristön. Lisäksi luonto aktivoi hermostollista “vihreää” tilaa, mikä edistää asiakkaan henkistä kasvua ja palautumista. Ennalta ehkäisevää toimintaa maatilalla Alkumaa Oy:n sosiaalisella maatilalla tarjotaan maatila- ja luontoavusteisia sote-palveluja. Niina Merivirta esitteli yrityksensä toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Toimintaa ohjaa ratkaisukeskeinen näkökulma ja voimavaralähtöinen toimintamalli. Tavoitteena on lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin edistäminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten huostaanoton ja syrjäytymisen ehkäiseminen ennaltaehkäisevällä ammatillisella toiminnalla. Niina kertoi toiminnan vaikuttavan muun muassa yliaktiivisuutta, aggressiivisuutta ja stressitasoa vähentävästi sekä parantavan sosiaalisia taitoja ja tarkkaavaisuutta. Yhteisöllistä toimintaa syrjäytyneille miehille Lahden Sininauha ry:n vetämä Näkymätön mies -hankeen tavoitteena on 25 – 54-vuotiaiden työttömien miesten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen matalan kynnyksen liikunnan sekä Green Care -toiminnan avulla luontoympäristössä ja maatilalla. Hankkeen vetäjät Marianna Kavasto, Pia Tuomaila ja hankkeessa mukana oleva tilallinen Matti Näsi esittelivät toimintaa. Yhteisöllisyyden merkitys ja toiminnan merkityksellisyys ja mielekkyys nousivat esiin osallistujien palautteista. Vaikutusta on ollut muun

muassa mielen hyvinvointiin, osallisuuden tunteeseen, terveydentilaan ja ihmissuhteisiin. Työhyvinvointia Metsävastaanotolta® Työtehoseuran koordinoimassa LuoLa -yritysryhmähankkeessa mukana olevan Oivallusvaara Oy:n Eerika Korhonen ja Janne Tuovila esittelivät luontoperustaista tyhy/tyky toimintaa. Metsävastaanotto® on luontolähtöinen työhyvinvointipalvelu, jossa ryhmä osallistuu yhteiselle metsäretkelle terveyden alan ammattilaisten tukemana. Palvelulle on myönnetty LuontoVoima-laatumerkki. Metsävastaanotolla® tuodaan luontoa ja metsäympäristöjä koskevat tutkimustulokset käytäntöön työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on, että osallistujat saavat käytännön työkaluja luonnon terveysvaikutusten tehostamiseksi ja oman terveyden vaalimisessa.

Vinkkejä Oivallusvaara Oy:n vinkit luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista: • Vietä metsässä, luonnossa kaksi tuntia viikossa tai käy siellä kolmena peräkkäisenä päivänä kuukaudessa. • Sijoita työpiste siten, että näet ulos luontoon. • Työskennellessä tietokoneella pidä 30 sekunnin mikrotaukoja, joiden aikana suuntaat katseen ulos luontoon tai katselet luontokuvaa. Hengitä muutaman kerran syvään. • Tuo työpaikan äänimaisemaan luonnon ääniä, esimerkiksi lintujen laulua, puiden huminaa, veden ääniä. • Toteuta tiimipalaverit ja kehityskeskustelut kävelykokouksina luonnossa. Luovuus lisääntyy 45 minuutin luonnossa oleskelun jälkeen.

TEHO

Sujuvasti seuraavalle MINNA MATTILA-AALTO, TTS TYÖTEHOSEURA

TIMO PEHRMAN, SUOMEN SOVITTELUFOORUMI

SOILI JUSSILA/VASTAVALO, HENNA HURTTALA TTS TYÖTEHOSEURA, JA PIIRROS: PÄIVI NUMMENRANTA TTS TYÖTEHOSEURA

Sukupolvenvaihdosten sujuminen on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti äärimmäisen tärkeä ja tarpeellinen asia, johon on syytä panostaa. Prosessin riskeistä tiedetään paljon, muttei riittävästi.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ”Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä” -hankkeessa selvitetään, mitkä ovat sukupolvenvaihdoksen inhimilliset riskit. Tunnettuja riskejä ovat muun muassa jatkajan löytäminen, perintö- ja lahjaverotus sekä yrityksen arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä osapuolten kohtaamattomuus tuottavat omat haasteensa. Siitä, miten sukupolvenvaihdoksen osapuolten ristiriitaiset näkemykset ja erimielisyydet vaikuttavat prosessin sujuvuuteen ja lopputulokseen, tiedetään vielä varsin vähän. Hankkeen toteuttajina toimivat TTS Työtehoseura, ProAgria ja Suomen sovittelufoorumi (SSF) kutsuivat maatalousyrittäjiä ja sukupolvenvaihdosasiantuntijoita keskustelemaan sukupolvenvaihdokseen liittyvistä inhimillisistä riskeistä syksyllä 2020 järjestettyihin työpajoihin. Lähes viisikymmentä kutsuun vastannutta osallistujaa toi esiin monenlaisia prosessissa ilmeneviä ihmisten välisiä ristiriitoja, kuten johtajuuden siirtymisen ongelmat, luopujaan kohdistuvat sanoittamattomat odotukset ja jatkajaan kohdistuva epäluottamus. Asiantuntijat totesivat yksimielisesti, että ihmisten välisiin suhteisiin ja tunteisiin liittyvien asioiden käsittely on tarpeen ja auttaisi entistä

TEHO

parempaan lopputulokseen pääsemisessä. Inhimilliset seikat saattavat jäädä turhan vähälle huomiolle paneuduttaessa taloudellisiin ja teknisiin yksityiskohtiin. ”Kyllähän se aika lailla tekninen on”, kuvasi nykyprosessia yksi osallistuneista neuvonnan asiantuntijoista. Ristiriitoja voi ratkaista rakentavan ja korjaavan keskustelun avulla Inhimillisten asioiden käsittely vaatii sen hyväksymistä, että tunteet ovat keskeinen päätöksentekoon vaikuttaja tekijä. Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa, hyväksyimmepä tämän tosiseikan tai emme. Ihmiselle on lajikehityksessä muotoutunut tunnejärjestelmä, jotta hän havahtuisi hyvinvointia uhkaaviin asioihin. Kielteinen tunne nousee pintaan, jotta ihminen pysähtyisi miettimään, mikä sen saa aikaan. Ikävän tunteen syy ei selviä, eikä sitä aiheuttava asia poistu väistelemällä tunnetta. Ihmisen välisissä ristiriidoissa asioiden ääneen sanominen on tärkeää ja osapuolten välinen rakentava ja kohtaamisen ongelmia korjaava keskustelu ratkaisevaa. Työpajoihin osallistuneet asiantuntijat totesivat, että monet perheen sisäiset asiat jäävät käsittelemättä, koska niistä ei puhuta – ei ole ollut tapana. Neuvonnan asiantuntija voi auttaa

LUE LISÄÄ Suomen sovittelufoorumi on yleishyödyllinen yhdistys, joka on auttaa suomalaista yhteiskuntaa soveltamaan restoratiivisia eli sovinnollisia käytänteitä. Sovittelufoorumi on lanseerannut Suomeen muun muassa päiväkoti-, koulu- eli vertaissovittelun, työyhteisö- ja perheasioiden sovittelun ja ollut mukana kehittämässä rikos- ja riita-asioiden sekä tuomioistuin- sekä naapuruussovittelua.

Ei ole harvinaista, että seuraava sukupolvi otetaan mukaan jo varhain.

ottamalla asioita puheeksi ja avaamalla keskustelun. Tunteista ja ihmisten välisistä suhteista puhuakseen ei tarvitse olla psykologi tai terapeutti. Sukupolvenvaihdosneuvonta nyt ja tulevaisuudessa Työpajojen tulokset haastavat pohtimaan, mitä sukupolvenvaihdosneuvonnan asiantuntijuus on ja mitä se voisi olla. Onko asiantuntijan työ neuvoa osapuolia taloudellisissa ja teknisissä asioissa? Pitäisikö ryhtyä vielä ratkaisemaan osapuolten välisiä inhimillisiä ristiriitojakin? Asiantuntijuuteen on tavattu liittää ajatus vaatimuksesta ratkaista asiakkaiden ongelmia. Tätä vahvistetaan usein asiakaslupauksella, jossa luvataan ratkaista ongelma. Asiantuntija tulee samalla ”varastaneeksi” osapuolten ongelman itselleen. Tämä saattaa tuoda asiakkaille hetkellisen helpotuksen, mutta tuskin kestävää ongelmanratkaisua. Asiakas voi onnistua, jos hän pystyy ja oppii ratkaisemaan ongelmia. Silloin onnistuu myös asiantuntija. Liiketoiminnallisesti ja inhimillisesti kriittisen sukupolvenvaihdosprosessin hallinta paranee ja inhimilliset riskit pienenevät.

Sovinnolliset menettelyt perustuvat ajatukseen, että lähes kaikkilla avun tarpeessa olevilla on kykyä löytää ratkaisuja omiin ongelmiinsa ja ohjata omaa elämäänsä. Sovinnollisessa menettelyssä ulkopuolisen tehtävänä on auttaa asiakkaita rakentamaan kapasiteettia ratkaista ongelmiaan yhdessä. Kestävä ratkaisu voi löytyä vain osapuolten toimesta. Esimerkiksi tuomioistuimessa sovitteluun perehtynyt tuomari toimii puolueettomana asiantuntijana ja fasilitaattorina. Voisiko neuvonnan asiantuntija tehdä sukupolvenvaihdosprosessissa vastaavaa työtä ja millä ehdoin? Aiheesta lisää: https://sovittelu.com/2020/08/19/luottamus-vai-kontrolli/

TEHO

KEITTIÖUNELMIA 2021

Uudet trendit ja teknologiat kiinnostavat MINNA KUUSELA JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA JA HELI MÄNTYLÄ

Aamiaiskaapit, tasoliesituulettimet, integroidut kodinkoneet ja maanläheinen värimaailma skandinaavisella twistillä ovat tämän hetken keittiötrendien aatelia. Saarekekeittiö on ollut vuosia suomalaisten suosikkivalinta, mutta nyt myös muut keittiötyypit kiinnostavat. Monen vuoden ajan on kiiltävä valkoinen ollut kalusteissa ykkösvalinta, nyt halutaan puuteria ja lakua. Saarekeratkaisu on edelleen mainio valinta avokeittiöön. Monikäyttöinen saareke toimii työskentely- ja tarjoilutasona sekä ruokailussa ja istumatyössä. Saareke ei pääse oikeuksiinsa ahtaissa tiloissa, sillä sen ympärillä pitää mahtua liikkumaan. Pienissä tiloissa L-, I- ja U-muotoisten keittiöiden käytännöllisyys korostuu ja niitä oli pitkästä aikaa esillä myös viime kesän asuntomessuilla Tuusulassa. Olisiko saarekkeiden valtakausi laskusuunnassa? Hyllykaapit ovat kohta historiaa Seinäkaapeissa on trendikästä suosia matalia malleja ja avohyllyjä. Jos säilytystilaa on muuten riittävästi, jätetään joskus yläkaapit kokonaan pois. Yläkaapeista ei kaikista enää löydy astiankuivauskaappiakaan, kun kuivaavat

astianpesukoneet ovat vähentäneet niiden tarvetta. Hyllykaapit työpöytätason alla alkavat olla historiaa. Niiden tilalle valitaan käytännöllisiä vetolaatikoita. Leveät 800–1000 mm laatikostot ovat suosittuja ja niihin on saatavana erilaisia tilanjakajia ja lokerikkoja järjestystä ylläpitämään. Hyvät mekanismit maksavat, mutta niistä ei kannata tinkiä. Mekanismien välillä on huomattavia eroja enimmäiskuormituksissa, joten vertailu kannattaa. Puuteria ja lakritsinmustaa Valkoinen on ollut turvallinen valinta ja keittiökalusteiden kestosuosikki. Ajattomat värit harmaa ja musta ovat nousseet nyt sen ohi, ja musta onkin ollut viime

Muodikkaasti musta kaapisto ja valkoinen kvartsitaso. Yläkaappien paikalla on näyttävät valaisimet. Myös vetimet ovat palaamassa keittiöihin.

TEHO

vuosina vahva suosikkiväri. Tämän hetken trendikkäimmissä keittiöissä värimaailmaa hallitsevat erilaiset puuterin sävyt, pastellit sekä maanläheiset ruskea, olki, kaura ja okra. Voimakkaampaa värimaailmaa edustavat keltainen, taivaansininen, mustikansininen ja vihreän eri sävyt. Greige, harmaan ja beigen sekoitus, miellyttää edelleen. Keittiöissä käytetään usein kahta eri väriä, esimerkiksi alaoviin valitaan tumma ja yläoviin vaalea sävy. Myös erilaiset puupinnat, etenkin vaalea koivuviilu, ovat nyt suosiossa, kuten sisustuksissa muutenkin.

Tasoliesituuletin on kätevä saarekkeisiin, ja myös helppo puhdistaa.

Hintava ja himoittu aamiaiskaappi

Aamiaiskaappeja on ollut jo muutamia vuosia markkinoilla, mutta nyt niitä himoitaan. Aamiaiskaappi muuntuu moneksi. Pistorasialliseen kaappiin voi sijoittaa Hanojen ja vetimien värimaailmassa on kuparia, mes- pienkoneita, kuten mikroaaltouunin, kahvinkeittimen ja sinkiä, ruusukultaa ja kultaa. Samat värit toistuvat leivänpaahtimen ja kaappi toimii myös työtilana. Ovet työtasoissa sekä pöytä- ja seinäkaappien välitilassa. avautuvat sivuille tai ne työnnetään komeron sisään, Kosketusvapaat hanat yleistyvät, joskin melko hitaasti. pois työskentelyn tieltä. Aamiaiskaappi on kätevä, Välitilojen materiaalivalikoima on rajaton, ja sillä on mutta sen sijaintiin keittiössä kannattaa kiinnittää nyt muodikasta kikkailla. Tarjolla on mm. metallia, huomiota. Kaikkiin keittiöihin ei se ole toimiva ratkailaminaattia, kaakelia, tiiltä, marmoria ja lasia, jonka su. Aamiaiskaapin hintaan vaikuttavat muun muassa alle voi laittaa mitä tahansa tapetista valokuviin. Usein kaapin koko, ovimekanismit, vetolaatikot, kiskot sekä työpöytätasoon ja välitilaan valitaan sama materiaali. varustetaso. Hinta on muutamista sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin. Työtasoissa suositaan komposiittia ja kiveä, mutta myös hinta-laatusuhteeltaan erinomaiselle laminaatille Jätteet järjestykseen on kysyntää. Laminaateista löytyy lukemattomia väri- Tämän hetken toimivassa keittiössä kiinnitetään huovaihtoehtoja ja struktuureja puujäljitelmästä marmoriin. miota myös lajitteluun ja kierrätykseen. Jäteastiat ja Aito marmori on trendikäs ja hintava luksusvalinta. kierrätyspaikat kannattaa miettiä jo keittiön suunnitPehmeä marmori vaatii tosin hoitoa ja huolellisuutta teluvaiheessa, ja siihen on runsaasti erilaisia ratkaisuja. käytössä. Materiaali on huokoista ja naarmuuntuu Käytännöllisimpiä ovat ulosvedettävät jätevaunut helposti. Marmori ei kestä voimakkaita happoja eikä työpöytätason alla. Jotkut lajiteltavat jätteet, kuten hankausta, ja öljystä jää helposti tahra. pahvit, vaativat runsaasti tilaa - kaikkea ei ole kuitenkaan pakko säilyttää keittiössä. Marmori luksusvalinta, laminaatti kestosuosikki

Keittiön kruununa kodinkoneet Jämerä Salmiakki-kohteen aamiaiskaappi Tuusulan asuntomessuilta

Keittiöön valitaan usein kalustepeitteiset kodinkoneet, jolloin keittiönäkymä on harmoninen ja yhtenäinen. Monet kodinkoneet ovat näyttäviä ja tyylikkäitä, joten osa kuluttajista haluaa niiden myös näkyvän. Kodinkoneet ovat kehittyneet huimasti. Ne ovat energiatehokkaita ja toimintoja löytyy moniin tarpeisiin. Mobiiliohjattavuus yleistyy ja monet kodinkoneet voidaan jo nyt liittää osaksi kodin älyverkkoa. Uusimpia kodinkoneita ovat keittotasot, joissa aktiivihiilisuodattimella varustettu liesituuletin on integroitu keraamiseen tasoon. Tasoliesituuletin on kätevä etenkin avokeittiössä ja saarekkeessa. Tuulettimen ilmankiertotekniikka vaatii tilaa alla olevasta kalusteesta, joka on otettava huomioon suunnittelussa. Tasoliesituulettimia on tarjolla useita eri merkkejä ja muotoja. Usein kysytään näiden puhdistamisesta: tuulettimen suodattimet on kokemuksen mukaan helppo pestä vaikka astianpesukoneessa.

TEHO

Ravintolakeittiön kautta keittiömyyjäksi SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseura toteuttaa Suomessa ainoana keittiö- ja kiintokalusteiden myyjien koulutusta, jossa on mahdollisuus suorittaa tutkinto. Helsinkiläinen Anna-Mari Malkamäki löysi keittiömyynnistä vaihtoehdon ravintola-alan työtehtäville.

Keittiömyyjän työ vaatii monipuolista osaamista suunnittelutaidoista myyntityöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen. Keittiöalan myymälöissä on jo pitkään näkynyt tarve osaavista keittiömyyjistä. - Tärkeänä koulutuksen tavoitteena on, että työntekijät ja työpaikat kohtaavat toisensa. On ollut palkitsevaa, kun voi auttaa opiskelijoita elämässä eteenpäin kohti uutta työpaikkaa, kertoo kouluttaja Tarja Marjomaa Työtehoseurasta. Lokakuussa alkaneeseen koulutukseen on voinut hakeutua työvoimakoulutuksena Uudenmaan TE-palveluiden kautta tai suoraan Työtehoseuraan. Suurin osa opiskelijoista oli jäänyt työttömäksi koronapandemian aiheuttamista syistä. Työvoimakoulutuksella uudelle uralle Keittiö- ja kiintokalusteiden myyjän koulutusryhmässä on 15 opiskelijaa, joiden taustat ovat vaihtelevia. Mukana on nuoria työuraansa aloittelevia ja kokeneempia osaajia. Ravintola-alan eri tehtävissä 20 vuoden uran tehnyt kokki Anna-Mari Malkamäki sai vuosi sitten kokea epävarmuuden hetkiä, kun koronan takia iski lomautus. - Olin juuri päässyt unelmatöihin Finnair Kitchenin tuotekehityksen keittiömestarin tehtäviin, kun tieto lomautuksesta tuli. Aika pian aloin miettiä mikä on vaihtoehto B. Kun näin TE-palveluiden nettisivuilta ilmoituksen Keittiömyyjän koulutuksesta, mietin, että tässä tää on, tätä ei voi ohittaa, kertaa Malkamäki silloisia tunnelmia.

TEHO

Anna-Mari Malkamäki on työssäoppijana CharmiaKeittiöllä Tammiston myymälässä. Työ sujuu mukavassa työporukassa.

Työvoimakoulutuksena järjestettävän koulutuksen työelämälähtöisyyttä tukevat työssäoppimisjaksot, joissa yhteistyössä on mukana useita keittiöalan yrityksiä ja -ketjuja. - Ystävän vinkkaamana sain työssäoppimispaikan Tammiston Charmia-keittiöstä, jossa ensimmäinen työssäoppimisjakso oli ennen joulua. Olen ollut kiitollinen, miten työssäoppimispaikan henkilökunta on ottanut vastaan ja jakaneet minulle omaa tietotaito-osaamista ja kokemustaan. Olen saanut olla mukana jo monessa, ja asiakastilanteita olen päässyt hoitamaan niin pitkälle kuin olen harjoittelijana pystynyt. Olen ollut ensikontaktoinnissa vähän kuin sisäänheittäjänä, juttelee Malkamäki. Keittiömyyjän työhön antaa hyviä valmiuksia aiempi työkokemus asiakaspalvelun ja esimies- ja tiiminvetäjän tehtävistä. Koulutuksen kokonaisuudesta Malkamäki antaa kiitosta kouluttajille asiantuntemuksesta ja siitä, että on lähdetty liikkeelle pikkuhiljaa kohti keittiösuunnittelun ja -myynnin laajaa kokonaisuutta. Erityisen antoisaa on ollut tiedonvaihto opiskelijoiden kanssa, ovathan he samassa elämäntilanteessa kuin itsekin. Entä mitä sitten, kun toukokuussa saa todistuksen? - Keittiöt alana tuntuu ehdottomasti oikealle. Tämä työ on jatkuvaa oppimista, jossa luovuus saa kukoistaa. Tärkeä keittiöyritysten verkosto Työtehoseuralla on pitkä historia keittiö- ja tilasuunnittelun sekä koulutuksen alalta. Vuosien varrella on rakentunut vahva yritysverkosto ja yhteistyötä halutaan edelleen kehittää. Keittiömyyjien koulutuksen yritysyhteistyössä yhtenä toimijana on mukana Charmia-keittiöiden Vantaan myymälä, tuttavallisemmin Kalustetukku. Charmia Group Oy on vuonna 1993 perustettu perheyritys, jonka ketjuun kuuluu 12 myymälää eri puolella Suomea. Kotimaisuus ja paikallisuus ovat yritykselle tärkeitä arvoja.

- Charmia -keittiöiden kotimaisuusaste on tosi korkea ja rungot sekä käytettävä puumateriaali on pitkälti suomalaista. Loimaalla sijaitsee vastikään modernisoitu tehtaamme, jossa ekologisuus näkyy vahvana. Esimerkiksi hukkapaloja käytetään paikallisen hunajatarhan lämmöntuotantoon, kertoo Espoon ja Vantaan myymälöiden kauppias Toni Österberg. Keittiökaupoille uskaltaa mennä turvallisin mielin myös korona-aikana. Etätapaaminen onnistuu verkon välityksellä ja myymälöissä on tarkkaan huolehdittu turvallisesta asioinnista. - Keittiömyyjien koulutus on ollut mahtava tilaisuus työnantajalle ja uudelle työntekijälle. Työssäoppimisjaksot ovat ikään kuin pitkäkestoinen työhaastattelu, jonka aikana opiskelijalla on mahdollisuus varmistua siitä, onko kyseessä itselle sopiva ja kiinnostava ammatti. Keittiömyyjän työ ei ole vain suunnittelua ja piirtämistä, vaan myös myyntiä ja kaupantekoa, sanoo Österberg.

i Lisätietoja Keittiö- ja kiintokalusteiden myyjän koulutus • Toteutus 10/2020 – 5/2021 • Liiketalouden ammattitutkinto • Ryhmän koko 15 opiskelijaa • Työvoimakoulutus, TE-palvelut, Uusimaa • Työssäoppimisen yhteistyössä mukana Topi-Keittiöt, Puustelli, Kvik, Keittiömaailma, White Forest Oy/ Keittiökalustetukku, Charmia Group Oy/ Kalustetukku, Power, BMK-Saneeraus, Laatukeittiöt Lanterna, K-Rauta Vantaanportti, AINA-Keittiöt, Nixi-Keittiöt, Kaluste Aida, Audio-Kaluste Lisätiedot: Tarja Marjomaa, kouluttaja, tarja.marjomaa@tts.fi, puh. 044 7143 698

TEHO

Esittelyssä TTS:n koulutuksia

Koulutusta korkealla

Torninosturikuljettajien koulutus Sarkatien toimipisteessä TIMO PITKÄNEN, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseuran Talonrakennuskoulutusala järjestää ryhmämuotoisen torninosturinkuljettajakoulutuksen kerran vuodessa. Koulutus on yksi Työtehoseuran suosituimmista ammatillisista koulutuksista. Hakijoita on ollut aina reilusti yli sata, joista koulutukseen valitaan 16-18 henkilöä. Valintakriteerit ovat poikkeuksellisen vaativat muihin rakennusalan koulutuksiin nähden.

TEHO

TTS TYÖTEHOSEURA

Vaatimuksia hyvälle torninosturikuljettajalle ovat mm. hyvä näkö ja terveys, motivaatio, halu työskennellä yksin ja kyky työskennellä korkealla. Hakemusten perusteella valitaan henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttavat. Haastattelijoina ovat opinto-ohjaaja Johanna Girod ja vastuukouluttaja Seppo Hiekkavuo. Haastattelun päätteeksi käy jokainen hakija vuorollaan torninosturissa kouluttaja Tom Lahtisen johdolla. Tällä varmistetaan, että hakija pystyy säilyttämään toimintakykynsä myös korkealla työskennellessä. Ennen opintojen alkua järjestetään hakijoille myös lääkärin- ja näöntarkastukset, joilla varmistetaan hakijan terveys, riittävän hyvä näkö ja stereonäkö torninosturilla ajoa varten. Monipuolista ajoharjoittelua Työtehoseuran nosturikoulutuksesta tekee erityisen sen ajoharjoittelun monipuolisuus. Nosturin ajoharjoittelut aloitetaan ”maanpinnalla” simulaattorin avulla. Vasta kun nosturinajon perusteet ovat hallussa, siirrytään jatkamaan ajoharjoittelua torniin. Työtehoseuralla on käytössä kaksi erilaista torninosturia, toinen on ns. jäykkärunkoinen Yongmao- torninosturi ja toinen joustavarunkoinen Potain-torninosturi. Opiskelijan on opittava hallitsemaan molempia nostureita rakennustyömaan oloja vastaavalla harjoituskentällä. Torninosturityö on tiimityötä Torninosturi on rakennustyömaan näkyvin ”maamerkki”. Ohikulkija ei kuitenkaan huomaa, että nostotyöt torninosturilla ovat pari- ja tiimityötä. Torninosturin työparina maantasolla toimii alamies, joka toimii nosturinkuljettajan ”oikeana kätenä”. Alamies kiinnittää ja irrottaa taakat sekä ohjaa nosturinkuljettajaa maasta käsin. Koulutukseen kuuluu ohjaus sekä käsimerkkejä käyttäen että radiopuhelimella. Alamiehen ohjaus korostuu erityisesti silloin, kun taakkaa ohjataan sellaisella katvealueella, johon nosturinkuljettajalla ei ole suoraa näköyhteyttä. Jokainen torninosturikuljettaja saa myös alamieskoulutuksen.

Vasta tutkinnon osan suorituksen jälkeen työmaalle Torninosturikuljettajan opiskelu poikkeaa muusta rakennusalan opiskelusta siinä, että opintoihin ei kuulu työssäoppimisjaksoja, eli torninosturilla ajoa ei pääse harjoittelemaan työmaalle. Työmaalle pääsee ajamaan vasta sitten, kun on hyväksytysti suorittanut Talonrakennuksen ammattitutkinnon osan ”Torninosturin kuljetus”. Riittävän ajotaidon ja -rutiinin saamiseksi vaaditaan keskimäärin 150 ajotuntia torninosturin ”puikoissa”. Opiskelu on muutakin kuin ajoharjoittelua Torninosturikuljettajan on tunnettava nosturinsa. Heti koulutuksen alussa opiskelijoille annetaan koulutusta torninostureiden tekniikasta, rakenteista ja niille tehtävistä tarkastuksista. Koulutuksen olennainen osa on torninostureiden päivittäisten ja viikoittaisten tarkistuksien suorittamiset. Puutteellisesti tarkastettu torninosturi voi olla vaarallinen työmaalla työskenteleville. Tulevaisuusnäkymiä Torninosturinkuljettajan töiden loppumista ei ole näköpiirissä. Nykyiset rakentamisen trendit ja pula tonttimaasta aiheuttavat sen, että varsinkin pääkaupunkiseudulla suositaan aina vain korkeampia rakennuksia. Tämän kaltaisten rakennusten valmistaminen on täysin mahdotonta ilman riittävää nostokalustoa ja niiden ammattitaitoisia kuljettajia. Torninosturinkuljettajilla löytyy siis töitä myös jatkossa. Kunhan vain pää kestää korkealla työskentelyä!

i Lisää TTS-erikoisuus: Jokainen rakennusalan opiskelija saa Sarkatiellä käydä laajentamassa näkökulmaansa eli kiivetä torninosturiin katsomaan, miltä maailma näyttää korkealta. Opiskelijoista viidesosa käyttää tämän erityisen mahdollisuuden – useampi on kiinnostunut, mutta yleensä halukkuus vähenee, kun torniinnousun hetki lähenee.

TEHO

Mehiläistalous,

makea juttu HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseuran Nurmijärven kampuksella toimii monta yritystä. Yksi taatusti mielenkiintoisimmista on Välimäen mehiläistarvike! Alkutalvi on kaikkeen mehiläistalouteen liittyvään keskittyvässä yrityksessä hiljaista aikaa, mutta siitä huolimatta myymälässä riittää tohinaa yrittäjien, sisarusten Minna ja Juha Välimäen, valmistautuessa uuteen kauteen. Välimäen mehiläistarvike tarjoaa valikoimissaan kaikkea mehiläistarhaukseen, hunajankäsittelyyn ja tuotteiden jatkojalostukseen tarvittavaa. Valmiita lopputuotteitakin löytyy hunajasta siitepölyyn ja hunajaisiin nallekarkkeihin. Minna ja Juha kertovat valikoimaa kehitettävän asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Uusia menetelmiä seurataan tiiviisti, liittyvät ne sitten 1990-luvulta lähtien mehiläistarhausta vaikeuttaneeseen Varroapunkin torjuntaan tai suojavarusteisiin.

on palkittu vuonna 2015 Vuoden Mehiläistarhaajaksi.

-Määrällisesti myydyin artikkelimme ovat lasipurkit, niitä kun ostetaan monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Varsinaisista mehiläistarhaustarvikkeista kysytyimpiä ovat pesälaatikot sekä hunajan keräävät kehät. Kehät ovat kotimaisesta männystä valmistettuja puisia kehikoita, joihin kiinnitettävään mehiläisvahapohjukkeeseen mehiläiset rakentavat kennostonsa, kertoo Juha.

Kampuksella on runsaasti tiloja liiketoimintaan. Keskeisen sijainnin, loistavien liikenneyhteyksien sekä Antellin ravintolan lisäksi bonuksena ovat verkostoitumismahdollisuudet toimipisteen koulutusalojen kanssa. Koulutusalojen läsnäolo näkyy yritysten näkökulmasta melko konkreettisesti: -Tänne on helppo päästä isollakin autolla, ja auraus ja hiekoitus hoidetaan talvella niin hyvin, että töihin on ilo tulla, vahvistavat Minna ja Juha Välimäen Mehiläistarvikkeesta.

Mehiläistaloutta kolmannessa polvessa Välimäkien perheessä mehiläiset ovat olleet läsnä sukupolvien ajan; jo Minnan ja Juhan isoisä tarhasi mehiläisiä, ja Juha on hoitanut tarhoja pikkupojasta asti. Toiminta kasvoi pikkuhiljaa merkittäväksi, ja kaksi vuotta sitten perustetun yrityksen myötä nykyisin mehiläiset ovat täysipäiväinen työ. Iloisen miehen olemuksesta huomaa, että elämä on näin varsin hunajaista. -Verkkokaupan perustimme heti yritystoiminnan alussa. Nykyisin se edustaa puolta liikevaihdosta. Asiakkaita sekä verkossa että myymälässä vierailee ympäri Suomen. Ja myöskin Suomen Mehiläishoitajain Liiton paikallisyhdistysten peruskurssilaiset vierailevat liikkeessä, Minna kuvailee. -Tuo peruskurssi on muuten hyvä tapa aloittaa tarhaukseen perustuminen, vinkkaa Juha. Juhan sydäntä lähellä onkin mehiläistarhauksen kehittäminen; arvostettu, kouluttajanakin toimiva Juha Mehiläistaloudessakin varusteet kehittyvät harppauksin. Minna Välimäki esittelee uudentyyppistä, hengittävää, taipuisaa ja kevyttä, suojahaalaria tarhaajille.

TEHO

Lähihunaja, mehiläisvahatuotteet ja pölyttäjien merkitys ekosysteemien ylläpitäjänä ovat vuosi vuodelta paremmin kuluttajien tuntemia ja arvostamia asioita. Hetki vain, ja pesissä ja niiden ympärillä taas pörisee ja surisee. Sitä odotellessa maistellaan viime vuoden satoa! Yrittäjänä TTS Työtehoseuran Rajamäen kampuksella

Lisätietoja Työtehoseuran tiloista: kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Tani, veli-matti.tani@tts.fi, puh. 050 3533176.

Asiantuntija vastaa

Pidempiä puita pesään! HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Otsikon huudahduksella kannustetaan tsemppaamaan kovassa paikassa. Metsään ja puuhun liittyviä sanontoja kielessämme riittää muutenkin, onhan kieli rakentunut elämänpiirin tärkeiden teemojen ympärille. Ja lämpö ja suoja jos jotkin ovat niitä olleet. Klanikoita, säröksiä Myöskin murrerajat piirtyvät tupia lämpiminä pitäneen polttopuun nimityksillä. Idässä hellaan ovat lentäneet klanikat, Länsi-Suomessa ollaan kannettu sisään sylys klapuja. Askolassa taas klapu on nimenomaan ollut varsta, viljan puinnissa käytetty työkalu, jota ei uuniin ole heitetty kuin aivan käyttöajan lopussa. Pilkkeen mieltää osa melko pieneksi pilkotuksi, ehkä tervanpolttoon soveltuvaksi, muttei kuitenkaan aivan sytyiksi tai kiehisiksi. Ja ne tervanpolttoon tehdyt pilkkeet, ne ovat Lounais-Suomessa pirsteitä ja Pohjois-Suomessa säröksiä. Kaupungistumiskehitys on kuitenkin jonkin verran etäännyttänyt meitä polttopuutermistöstä, ja varsinkin polttopuun ostajaa saattaa termistö hämmentää. Klapit, pilkkeet ja halot vaativat polttopuiden toimittajien ilmoituksissa kuvaukset ominaisuuksista. Puulajin, alkuperämaan, kosteuden ja laadun lisäksi tarpeen ovat nimitysten lisäksi myös polttopuun mitat. Työtehoseuraan otti hiljattain yhteyttä herrasmies, jonka kanssa kävimme keskustelua markkinoilta kadonneesta polttopuuartikkelista. Sota-ajan polttoainepulan vuoksi käytössä olleisiin puukaasutinmoottoreihin ei kovin pitkä polttopuu sopinut, ja tätä 10-12 cm pitkää polttopuuta kutsuttiin tuolloin pilkkeeksi. Nyttemmin pilke usein viittaa noin kolmannekseen halosta, joka taas yleensä on metrinen, tai esimerkiksi 25 cm mittaiseen polttopuuhun. Ehkäpä puukaasuttimiin, ”häkäpönttöihin”, nykyisin syöttäisimme hakkurilla tuotettua haketta?

Polttopuyrittäjät havainnollistamishaasteen edessä Itse varsinaisten nimikkeiden lisäksi sekaannusta saattavat aiheuttaa määriin liittyvät nimikkeet. Ihan hiljattain iltapäivälehden uutiset kertoivat julkisuudesta tutun henkilön sosiaalisen median julkaisusta, jonka pääviesti oli yllätys polttopuutoimituksen koossa: ”Sellainen idea, että klapimestojen nettisivuille vois laittaa vaikka kuvan miltä näyttää kuutio”, kiteytyi havainto polttopuiden määrästä. Kuutio polttopuita on tietenkin tismalleen sama määrä kuin vaikkapa kuutio marmorikuulia, mutta hämmennys on siltä ymmärrettävää. Polttopuiden mittaaminen ja määrittäminen säkeittäin, joiden tilavuus ilmaistaan litroissa ja irto-, heitto- tai pinokuutiona, saati vastaavuus rankapinon ja valmiin polttopuun välillä ovat vaihtelevasti yleistietoa, ja havainnollistaminen on usein tarpeen. Tässä on kuitenkin jo nähty paljon kehitystä: monen polttopuuyrityksen verkkosivut ovat jo usein ihan täysverisiä verkkokauppoja havainnollisin kuvin ja tuotetiedoin! Myös polttopuuyrittäjyys, jos siihen liittyvä kielikin, kehittyy. Tämä näyttäytyy uusina toimijoita, verkkokauppana, palveluina, pakkauksia ja tuotantotekniikoita. TTS Työtehoseura kutsuukin kaikki polttopuuyrittäjät, ja toimialasta kiinnostuneet Polttopuualan Kehittämisaamupäivään pandemiatilanteen salliessa. Seuraathan ilmoitteluamme! Lisätietoja: henna.hurttala@tts.fi. Kiinto- vai pinokuutio; ero on merkittävä. Kuva: Pilketuotantoopas, 2012. Metsäkeskus.

TEHO

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset

Rinta rinnan opiskelijan kanssa SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Haastattelussa on Tutkimus ja kehittäminen -yksikön Anu Ahtela, joka on tuttu niin ravintola-alan yritysten kehittäjänä kuin johtamiskoulutusten koordinoijana. Mikä kokeneen koulutuspäällikön sydäntä sykähdyttää? Uusia ideoita erilaisesta osaamisesta ”Puhun luontevan kommunikaation puolesta. Koulutusten näkökulmasta on äärimmäisen hyvä, että me olemme TK-yksikössä tutkijoiden ja kehittäjien kanssa yhdessä. Ruoka- ja kahvipöydän ääressä ja yksikön palavereissa tieto välittyy ja mahdollistaa sen, että hankkeiden tulokset ja löydökset tuodaan osaksi koulutusta. Uusia ideoita syntyy, kun pystytään yhdistämään erilaista osaamista. Työntutkijan valmennus ja ravintola-alalle sparrausta

”Työtehoseuran urani alkoi matkailualan opettajana Sammatista vuonna 2004. Vuosien varrella olen ollut erilaisissa rooleissa kouluttajana, koulutusvastaavana ja nykyään Rajamäellä Tutkimus ja kehittäminen -yksikössä koulutuspäällikkönä. Ymmärrys toimialojen vivahteista ”Vanha kunnon JET eli Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto on lähellä sydäntä. Pidän tätä yrityksille ja ammattiryhmille räätälöityä koulutusta tärkeänä TTS:n erikoisosaamisena. Meidän vahvuuksinamme ovat hyvät yhteydet katto-organisaatioihin, esimerkiksi metsäalalla ja kuljetusalalla sekä kyky samaistua työelämälähtöisesti siihen, mitä johtaminen tarkoittaa eri sektoreilla. Osa johtamistaidoista on samaa kaikille, mutta yritämme aina löytää ja ymmärtää alan omat vivahteet.

TEHO

”Johtamisen ja lähiesimiestyön koulutuksia teemme pitkin vuotta ja niiden osalta voi olla yhteydessä meihin milloin vain. Juuri nyt on avoimena haku Työntutkijan valmennukseen, joka toteutuu ensi kertaa verkko-opintopainotteisesti. Koulutuspaletissa ovat lisäksi Uudistu esimiestyössä sekä Työhyvinvointi- ja tuottavuusvalmennukset. Keittiömyyjien koulutus on jo vähän kuin TTS:n lippulaiva. Yhtenä vuoden 2021 painotuksena ovat ravintola-alan yritykset, joiden toimintaa korona-aika on rokottanut. Tarjoamme yritysryhmille verkko- ja kehittämisvalmennuksia. Ravintola-alan hankeperheeseen kuuluu jo useampia hankkeita, alueinaan Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa ja Keski-Suomi. Uutena on liikkeelle lähtenyt KORKO -hanke Lapin alueen naisyrittäjyyden tueksi. Opiskelijat ja työkaverit innostavat ”Innostavinta se, että 16 vuoden työuran aikana TTS on mahdollistanut jatkuvasti uuden oppimisen. Täällä on luotettu ja on päässyt kokeilemaan rohkeasti omaa osaamistaan. Pitkän työuran plussana on, että tunnen ihmiset ja jos jokin on epäselvää, tiedän kenen puoleen kannattaa asiassa kääntyä. Työkaverit ovat ihan parhaita. Innostavaa on myös se hetki, kun opiskelija saa todistuksen. Yrittäjillä, jotka ovat alansa kovia osaajia, on voinut vierähtää jo tovi edellisestä kerrasta koulun penkillä ja opiskelijaksi ryhtyminen saattaa aluksi arveluttaa. Kun rinta rinnan mennään ja opiskelija saa tutkinnon, niin kyllä se sykähdyttää.

Oppivelvollisuusikä nousee TTS on valmiina

LEENA SAARELA, OPINTO-OHJAAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Uusi oppivelvollisuuslaki, jonka mukaan oppivelvollisuus nousee 16 ikävuodesta 18 vuoteen, tulee voimaan 1.8.2021. Opiskelijalla on oikeus maksuttomaan koulutukseen, kun hän aloittaa ensimmäisen tutkinnon suorittamisen ennen 18 vuoden ikää. Oppivelvollisuutta voi suorittaa lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa sekä erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata oppivelvollisen opintojen edistymistä. Miten oppivelvollisuuden pidentäminen tulee näkymään TTS:ssa? “Ohjausta ja tukitoimia tarvitaan enemmän jo heti opintojen alkuvaiheesta alkaen. Orientaatio, ryhmäytyminen sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) korostuvat, jotta opiskelijalle tulee tunne, että häntä kuullaan ja ymmärretään ja tuetaan opinnoissa, ja opiskelija harjaantuu itse kantamaan vastuun opintojen etenemiseksi,” pohtivat koulutusjohtaja Maarit Tenkula sekä opinto-ohjaaja Leena Saarela. Mitä koulutusvaihtoehtoja TTS tarjoaa peruskoulunsa päättäville nuorille yhteishaussa? ”TTS:lla on yhteishaussa tarjolla Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljetuksen osaamisala sekä Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala. Nämä molemmat vaihtoehdot ovat tarjolla Nurmijärven Rajamäen toimipisteessä. Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala on tarjolla myös Vantaan Sarkatien toimipisteessä. Opiskelemaan voi hakeutua myös jatkuvan haun kautta, jossa TTS:lla on hyvin paljon laajempi koulutustarjonta haussa,” kertoo Leena Saarela.

”Nyt tässä yhteishakuvaiheessa ei kannata miettiä tulevaa työllistymistilannetta, sillä maailmantilanne elää ja muuttuu kolmessakin vuodessa – kuten vuosi 2020 osoitti. Ennemminkin kannattaa haarukoida omia kiinnostuksen kohteita; haluaako työskennellä ihmisten parissa vai teknisellä alalla koneiden parissa. Jos nyt peruskoululaisena kiehtoo tekniikka ja haaveilee pääsystä esim. yhdistelmärekan kuskiksi, voi edetä esimerkiksi siten, että hakeutuu yhteishaussa opiskelemaan maarakennus- tai metsäkoneenkuljetuksen opintoja, joissa valinnaisina opintoina voi suorittaa C-ajokortin sekä kuljetusalan perustason ammattipätevyyden. Tämän tutkinnon suoritettuaan voi hakeutua jatkamaan opintojaan yhdistelmä- tai linja-autonkuljettajaksi", jatkaa Leena Saarela.

i Lisää Yhteishaku on peruskoulun 9-luokkalaisille 23.2.-23.3.2021 www.opintopolku.fi Jatkuva haku on kaikille opiskelusta kiinnostuneille www.tts.fi

Millaisia terveisiä teillä on peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa nyt pohtiville nuorille? ”Perustutkinnot ovat kattavia kokonaisuuksia ja monen tutkinnon kautta voi työllistyä haaveilemalleen alalle. Opiskelu ei joka tapauksessa pääty näiden opintojen jälkeen, vaan opiskelu jatkuu väistämättä myös aikuisena, eikä mikään koulutus mene hukkaan. Motivaatio opiskeluun löytyy usein myös opintojen edetessä ja osaamisen kertyessä. Työssäoppiminen joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella mahdollistaa tuntuman työtehtäviin ja reitin työelämään,” vastaa Maarit Tenkula. TEHO