Digitaaliset välineet koneyrittäjän valttikorttina

Digitaaliset välineet

koneyrittäjän valttikorttina

IINA HULKKONEN JA EERIKKI KAILA, TTS TYÖTEHOSEURA

Koneyrittäjän asiakkaat vaihtelevat yksityisten pihojen aurauksista isoihin urakoihin. Tämän kaltaisia asiakkaita ja työmaita on myös koneyrittäjä Matti Putkirannalla, joka toimii Hämeenlinnan kupeesta Hattulasta käsin. Hänen valttinaan asiakkaiden palvelussa on hyvä tiedonkulku nykyajan digitaalisilla välineillä.

Matti Putkiranta perusti MAP-Yhtiöt Oy:n vuonna 2011, kun kaipasi entiseen tutkijan työhönsä käytännönläheisempää tekemistä. Ensin yritys aloitti raskaan kaluston kuljettajien jatkokoulutuksen. Koneurakointi tuli mukaan toimintaan kolme vuotta myöhemmin. Korona-aikana konetyöt ovat olleet suuremmassa roolissa, kun koulutusta ei ole mahdollista tehdä niin paljoa. - Hyvä kun on kaksi erilaista toimialaa, joita voidaan painottaa tilanteen vaatimalla tavalla, toteaa Putkiranta. Monenlaisia asiakkaita Putkirannan tärkeimmät toimeksiantajat ovat tällä hetkellä kaksi suurta metsäyhtiötä, jotka työllistävät Kanta-Hämeen alueella. Talvella Putkiranta hoitaa metsäteiden ja varastopaikkojen lumenauraukset sitä mukaa, kun työt eri hakkuukohteissa etenevät. Kesäkaudella tehdään uusia ja parannetaan vanhoja metsäteitä ja varastopaikkoja. Lisäksi vakituisina asiakkaina omalla Sattulan kylällä on muutama tiekunta, yksityispihoja ja yrityksiä, joiden teiden ja piha-alueiden kunnossapidosta Putkiranta vastaa. Koneurakointiasiakkaita on yhteensä parikymmentä.

Putkirannalla asiakkaita on riittänyt, eikä hänen ole tarvinnut viime aikoina markkinoida urakointipalveluitaan. Putkiranta uskoo netin ilmoitus- ja hakupalveluiden lyövän läpi lähitulevaisuudessa myös urakointialalla. Tällaisen kohtaamispaikan urakoitsijalle ja tilaajalle tarjoaa esimerkiksi Urakka-Foorumi, jossa myös Putkiranta on mukana.

Digitaaliset välineet apuna Putkirannan yritystoiminta perustuu laadukkaaseen työjälkeen ja hyvään asiakaspalveluun. Tiedonkulkua on tehostettu digitaalisten välineiden avulla. -Kuvio menee esimerkiksi niin, että aurauksen tilaaja lähettää karttakuvat työmaakohteista ja laittaa sen tulemaan WhatsAppilla. Tämän jälkeen siirrän karttapisteet puhelimen omaan karttaohjelmaan ja suunnittelen työjärjestyksen ja reitit, kertoo Putkiranta. Järjestelmän vuoksi työt on mahdollista ottaa vastaan missä tahansa. Samalla on mahdollista kysyä tarkennuksia tilaukseen, esimerkiksi aikataulutoiveita. Kun työ on suoritettu, lähetetään tieto työn valmistumisesta asiakkaalle tai vaikkapa suoraan puutavara-auton kuljettajalle, joka on menossa kohteeseen hakemaan puita.

Etua asiakkaalle syntyy myös tarkasta GPS-seurantajärjestelmästä. -Työmaiden laskutus on aikaperusteista, mutta minun ei tarvitse tien päällä merkitä mitään aikoja ylös, kun minulla on traktorissa etäseurantajärjestelmä, kertoo Putkiranta. Pilvipalvelusta voi laskuttaessa tarkistaa, missä on milloinkin oltu. -Aikaperusteisessa laskutuksessa traktorin etäseuranta on lyömätön apuväline, toteaa Putkiranta.

Suunnitelmallisuutta ja varasuunnitelmia Koneurakoitsijan pitää konetyön lisäksi osata pyörittää yritystään kannattavasti ja kilpailla muiden urakoitsijoiden kanssa. Tarjouksia tehdessään hänen on osattava hinnoitella oikein urakointipalvelunsa ja mitoittaa urakat omien voimavarojen mukaan. Suuremmissa yrityksissä on omat työkalut urakkalaskentaan ja talouden seurantaan, mutta yksityisyrittäjä joutuu yleensä turvautumaan Exceleihin ja kokemukseen aiemmista urakoista.

Puhelimen karttaohjelma toimii töiden suunnittelun apuna. Punaiset karttapisteet kertovat työmaiden sijainnin. Matti Putkiranta tekee koneurakointia koulutustyön ohella. Mielenkiinto koneisiin syttyi jo lapsena äidin kotitilalla koneiden kanssa puuhatessa.

Vaikka urakat olisi etukäteen suunniteltu ja mitoitettu, aina joskus eteen tulee yllätyksiä. Esimerkiksi konerikkojen ja työntekijöiden sairastumisten varalle on tärkeää olla varasuunnitelma valmiina. Varautuminen riskeihin on sitä tärkeämpää, mitä suurempi ja kiireellisempi urakka on kyseessä. Putkirannalla on lähipiirissä vastaavaa konekalustoa ja osaamista. Kotikylän lumityöt sujuvat myös yrityksen vanhemmalla konekalustolla ja oma isä on tärkeänä apuna traktoritöissä.

i

Urakalla eteenpäin -hanketta toteuttaa TTS Työtehoseura yhdessä tuottajaliittojen MTK-Häme, MTK-Pirkanmaa ja MTK-Varsinais-Suomi kanssa. Hanke saa rahoituksen Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja sen tavoitteena on kehittää maaseudun yrittäjien koneurakointitoimintaa. Hankkeessa muun muassa kehitetään Urakkakymppi-ohjelmaa urakointiyrityksen töiden ja talouden seurantaan ja järjestetään koulutus- ja infotilaisuuksia. Lisätietoa hankkeen toiminnasta ja sen tulevista tilaisuuksista hankesivulta www.tts.fi/ urakalla_eteenpain

Katse kaivantoon

Turvallisuus ja työhyvinvointi infratyömaalla

TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

Työmaalla pölyää, ilmassa on pakokaasuja, on kuuma tai kylmä, liikenne on vilkasta ja meteli kova. Silti työssä myös viihdytään. TuTu - Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä -hankkeen työhyvinvointikyselyn mukaan kaivantotyö koetaan mielekkääksi ja oma työkyky pääosin hyväksi. Työmaan hyvä ennakkosuunnittelu, asianmukaiset työvälineet, mukava työilmapiiri ja ergonomiset työtavat auttavat jaksamaan.

TuTu -hankkeessa kehitetään maarakennustyömaiden toimivuutta, tuottavuutta ja työturvallisuutta muun muassa työmailla tapahtuvien työntutkimuksien ja montunreunakoulutusten avulla. Työhyvinvointikyselyllä kerättiin tietoa työntekijöiden työssä viihtymisestä ja jaksamisesta. Maaliskuun aikana valmistuvat vielä erilliset maarakennusalan työhyvinvointiaakkoset.

Hyvä ennakkosuunnittelu lisää työhyvinvointia Kaivantotyön tehokuuden ja sujuvuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat toimijoiden välinen yhteistyö, hyväkuntoiset työvälineet ja työmaan siisteys. Työmaan liikennejärjestelyt, katu- ja työalueen suojaukset sekä kaivantoturvallisuus ja työergonomia ovat myös tärkeässä roolissa. Fyysinen ja psyykkinen turvallisuuden tunne vaikuttavat siihen, miten kaivantotyössä viihdytään ja millaiseksi oma työhyvinvointi koetaan.

Fyysistä kuormitusta hallitusti Kaivantotyötä havainnoitaessa ilmeni, että lapiomiehien työssä on paljon kyykistelyä ja polvillaan työskentelyä epätasaisella, muhkuraisella alustalla, joka on talvella myös kylmä. Työtä tehtäessä vartalo on usein kumartuneena sekä kiertyneenä ja käsissä on taakkaa. Maa-ainesta siirrellään osin jalkoja apuna käyttäen, jolloin nilkat ja polvet ovat kovilla. Työskentelyä voi keventää esimerkiksi säätelemällä kerralla lapioitavan maa-aineksen määrää ja nostamalla taakkoja selkä suorassa.

Putkien siirtely käsivoimin voi aiheuttaa työntekijän horjahtamisen, sillä vaikka putket ovat melko kevyitä, ne ovat usein pitkiä. Täryä käytetään työpäivän aikana paljon, joten tekniikalla on väliä. Täryn käyttö aiheuttaa käsiin ja koko vartaloon tärinää ja laite on äänekäs. Hyvä työasento on tärkeä ja kuulosuojainten käyttö on välttämätöntä. Työmaahavainnot osoittivat, että etenkin kokeneiden työntekijöiden työtavat ovat hioutuneet ergonomisiksi ja fyysistä työkuormitusta hallitaan hyvin. Työhyvinvointikyselyn tulokset tukevat havaintoa, sillä

suurin osa vastanneista ilmoitti kokevansa työkykynsä hyväksi.

Kaivantotyö kuormittaa myös psyykkisesti Kaivinkoneenkuljettajalta vaaditaan tarkkuutta lapiomiehen ollessa kauhan työskentelyalueella. Lapiomies on ajoittain selin kauhaan ja voi jäädä myös katveeseen. Kuulosuojaimet ovat tärkeä osa työturvallisuutta, mutta ääntä eristävinä ne vaikeuttavat ympäristön havainnointia. Yhteinen ymmärrys käsin viitoitetun viestinnän merkityksestä on työparin välillä välttämätöntä. Konetyöskentelyn keskiössä ovat kauhan käyttö, nostotekniikka, nostettavat massat sekä niiden paino ja käyttäytyminen. Kauhan lisäosien kiinnityksessä ja putkien sekä muiden tavaroiden siirtelyssä on oltava tarkkana. Putki ei saa lähteä siirrettäessä heijaamaan, sillä heilahdukset aiheuttavat vaaratilanteita kaivannossa työskenteleville. Tapaturmariskin vuoksi kauhaa ei myöskään kuljeteta päiden yläpuolella.

Työturvallisuus tärkeä osa työhyvinvointia Kaivantoturvallisuus varmistetaan putoamissuojin, asiallisin luiskauksin ja tarvittaessa tuennoin. Työalue rajataan työmaan turvaamiseksi ja myös siksi, että työmaa on turvallinen ohittaa. Kaivettu maa-aines antaa periksi, joten kaivantoon laskeutuessa ja pois kiivettäessä kannattaa turhaa kiirehtimistä välttää. Maassa oleva työmaatarvikkeisto, putket ja johdot sekä käsissä kannettavat taakat lisäävät putoamis- ja kompastumisvaaraa. Työntekijä joutuu harkitsemaan useita kertoja päivässä oman riskinottonsa rajoja, joka saattaa kuormittaa psyykkisesti. Työturvallisuuden varmistaminen vaatii ammattitaitoa, työryhmän keskinäistä luottamusta, yhteispeliä ja yhteisiä toimintatapoja.

Kaivantotyössä viihdytään Työhyvinvointikyselyllä kartoitettiin muun muassa kaivantotyön mielekkyyttä ja työn hallintaa, kommunikaation ja viestinnän tasoa sekä työilmapiiriä ja sosiaalisen tuen tarvetta. Vastaajilta kysyttiin myös perehdytyskäytännöistä, työn organisoinnista ja johtamisesta. Tulosten mukaan kaivantotyö koetaan mielekkääksi ja oma työkyky pääosin hyväksi, mutta kommunikaatiossa ja viestinnässä on puutteita. Kaivantotyössä koetaan melko usein kiirettä työmäärän takia. Eri työvaiheiden aikataulullisen yhteensovittamisen ongelmat ja työn keskeytykset turhauttavat. Työmaalla on usein monia urakoitsijoita, joten työvaiheiden etukäteissuunnittelu, yhteistyö ja tiedonkulku on tärkeää. Suunnittelulla vähennetään turhaa sähläystä sekä tietokatkoksia. Hyvin suunniteltu työ ja rauhallinen, jouheva tekeminen ergonomisilla työmenetelmillä vievät työtä eteenpäin ja vähentävät kiireen tuntua, jolloin työntekijä voi keskittyä laatuun. Hyvin tehty työ lisää oman työn arvostusta, hallinnan tunnetta ja työhyvinvointia.

i

Lisätietoja

TuTu - Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä -hanke

Kehittää: - maarakennustyömaiden toimivuutta ja turvallisuutta - alan yritysten työn tuottavuutta - työntekijöiden työssä jaksamista Kohderyhmä: maarakennusalan mikro- ja pk-yritykset

Toteutusaika: 1.4.2018- 31.3.2021

Toteuttajat TTS ja SYKLI