SPEK tutkii 24 Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin by Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

USA

LAN

SPEK

TUTKII

SJÄRJEST

OMEN PEL A

24 SPEK

Tuomas Laine, Kari Telaranta, Lauri Lehto, Ilpo Leino & Jari Pouta

Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin Vaihtoehtojen kustannushyödyt

Tuomas Laine, Kari Telaranta, Lauri Lehto, Ilpo Leino & Jari Pouta

Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin Vaihtoehtojen kustannushyödyt

LAN K E

SPEK

TÖ

TUTKII

RJES

SPEK

SJÄ

OMEN PEL

USA

SPEK tutkii on julkaisusarja, jossa julkaistaan SPEKin omia tutkimus- ja selvityshankkeita. Julkaisut ovat saatavilla osoitteesta spek.fi/vaikuttaminen/tutkimukset/julkaisut/

Kansien suunnittelu ja ulkoasu Johanna Kuittinen, SPEK

Taitto

Leena Huhmarniemi, SPEK

Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin ISBN 978-951-797-708-1 (pdf) ISSN 2242-1653 (pdf) Helsinki 2021

Kustantajat

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Julkaisijat

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin (09) 476 112, spekinfo@spek.fi www.spek.fi 3

Sisällys Tiivistelmä......................................................................................... 5 Referat............................................................................................... 8 Abstract ...........................................................................................11 1

Johdanto................................................................................... 14

2 Tutkimuksen toteutus ...............................................................16 3 Aiemmat tutkimukset................................................................17 4 Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset.........................................21 5

Kohdekäynnit............................................................................ 24

6 Tekniset suojausratkaisut ja niiden hintatietojen kerääminen.. 30 7

Valittujen tekniikoiden vaikuttavuuden arviointi .......................37

8 Vahinkojen arviointi.................................................................. 50 9 Käytännön toteutus................................................................... 53 10 Kustannus-hyötytarkastelu........................................................57 11 Tulosten herkkyysanalyysitarkastelu........................................ 68 12 Julkistusseminaarin jälkeen tehdyt tarkistukset.......................71 13 Johtopäätökset..........................................................................72 14 Kiitokset.....................................................................................78 15 Lähdeluettelo............................................................................ 79 Liite 1. Pronto-aineistoon perustuvat vahinkoestimaatit................. 85 Liite 2. Herkkyysanalyysin tuloskoonti............................................ 90

Kuvailulehti Julkaisija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

23.6.2021

Tekijät

Laine Tuomas, Telaranta Kari, Lehto Lauri, Leino Ilpo & Pouta Jari

Julkaisun nimi

Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin

Julkaisusarjan nimi SPEK tutkii 24 ja numero ISBN PDF

978-951-797-708-1

ISSN PDF

2242-1653

Sivumäärä

Kieli

Asiasanat

kustannus-hyötyanalyysi, paloturvallisuus, vuokra-asunnot

Kustantaja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Julkaisun myynti/ jakaja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

URN-osoite

Tiivistelmä Kun laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kattavuutta vähennetään, tarvitaan lisää ikääntyneille sopivia asuntoja. Yli 65-vuotiaiden osuus tulee väestöennusteiden mukaan kasvamaan nykyisestä reilusta 20 prosentista lähes 35 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Toimintakyvyltään heikentyneiden osuus tulee siten kasvamaan. Myös hoidon painopisteen siirtyminen laitoshoidosta koteihin luo painetta tarkastella asuntojen paloturvallisuutta uudelleen. Maassamme on noin 370 000 käyttö- ja luovutusrajoitusten alaista ARA-vuokra-asuntoa. Näistä kuntien vuokrataloyhtiöt omistavat noin 220 000 asuntoa; ne ovatkin suurin yksittäinen ARA-asuntojen omistajataho noin 60 prosentin osuudella kaikista ARA-asunnoista.

Tällä hetkellä asuinkiinteistöillä on eriäviä käytäntöjä ja epäselvyyttä paloturvallisuutta edistävien tekniikoiden hyödyntämisessä. Keskeisen haasteen muodostavat iältään vanhemmat kiinteistöt, joissa peruskorjauksia ei ole tehty tai ei tulla tekemään, jolloin myös paloturvallisuutta parantavat parannukset jäävät toteutumatta. Onkin tarvetta selvittää, miten turvallisuustasoa saadaan kustannustehokkaimmin nostettua aikana, jolloin erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden määrä kasvaa vuokratalosegmentissä, mutta myös osakeyhtiömuotoisissa kiinteistöissä.  Projektissa tarkastellaan, miten vuokratalojen turvallisuutta kannattaisi jatkossa kehittää ja mitkä keinot olisivat tehokkaimpia erityisesti paloturvallisuuden edistämiseksi. Selvitys tehtiin tapaustutkimuksena, johon valittiin kolme eri-ikäistä vuokratalokokonaisuutta, joiden nykyisiä paloturvallisuusratkaisuja arvioidaan. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten paloturvallisuustekniikoiden, kuten sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien ja liesiturvalaitteiden, kustannusten ja hyötyjen välistä suhdetta vuokrataloympäristössä. Kustannus-hyötylaskelmien avulla selvitettiin, tuottaako paloturvallisuustekniikkaan investoiminen kustannushyötyjä yhteiskunnalle. Kustannuksia ja hyötyjä arvioidessa arvioidaan muun muassa henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:  • Mikä on selvityksen kohteena olevien vuokratalojen teknisen paloturvallisuuden nykytilanne?  • Mitkä paloturvallisuutta edistävät ratkaisut ovat kustannushyötysuhteeltaan sopivimmat tarkasteltavissa kohteissa?  • Onko paloturvallisuutta edistävien ratkaisujen kustannushyötysuhteessa eroa eri asukasryhmien välillä?  Yhdistämällä tietoa kustannuksista, haitoista ja vaikuttavuudesta syntyy kokonaiskäsitys nettohyödyistä euromääräisinä estimaatteina. Laskelma on tarkkuudeltaan suuntaa antava ja soveltuu sekä kokoluokaltaan erilaisten investointien arviointiin kustannusrajoitteiden vallitessa että myös pitkän aikavälin tarkasteluun mm. erilaisissa skenaarioissa, joissa asukkaiden toimintakyvyn laskun vaikutuksia ja olettamia voidaan tarkastella investointien kannattavuutena.

Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että kustannustehokkaimman ratkaisun nyt olemassa olevassa tilanteessa muodostaisi se, että tuetaan taloudellisesti palovaroittimien, alkusammuttimien kuin myös liesihälytinten tai liesivahtien asentamista ja niiden ottamista kiinteistön omistajan vastuulle. Liesihälyttimiä tai -vahteja ja alkusammutuskalustoa saattaa olla tehokasta tukea myös erikseen ilman kiinteistön omistajan velvoitteita, mutta ainakin palovaroitinten osalta olisi suositeltavaa, että kiinteistön omistaja ottaa ne vastuulleen. Jos erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (”erityisryhmien”) osuus väestöstä kasvaa, nousee entisestään myös liesivahdin ja sammutuslaitteiston kustannushyödyt. Siten olisi suositeltavaa, että varsinkin erityisryhmille kohdennetussa asumisessa kuten senioriasunnoissa ja vastaavissa, asennettaisiin asumisen turvaksi aktiivisia turvalaitteita kuten liesivahti ja korkean riskin kohteissa myös automaattinen sammutuslaitteisto. Asiasanat: kustannus-hyötyanalyysi, paloturvallisuus, vuokra-asunnot

Presentationsblad Utgivare

Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland

Författare

Laine Tuomas, Telaranta Kari, Lehto Lauri, Leino Ilpo & Pouta Jari

Publikationens titel

Förbättra säkerheten för hyreshus med tekniska lösningar

Publikationsseriens namn och nummer

SPEK tutkii 24

ISBN PDF

978-951-797-708-1

ISSN PDF

2242-1653

Sidantal

Språk

Nyckelord

kostnads-nyttoanalys, brandsäkerhet, hyresbostäder

Förläggare

Räddningsbranschens Central Organisation i Finland Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet

Beställningar/ distribution

Räddningsbranschens Central Organisation i Finland

23.6.2021

URN-adress

Referat Eftersom täckningen av institutionell vård och förbättrad bostadstjänst minskar kommer mer lämpliga bostäder för funktionshindrade att behövas. Enligt befolkningsprognoser kommer andelen personer över 65 år att öka från nuvarande drygt 20 procent till nästan 35 procent år 2070. Andelen personer med nedsatt funktionskapacitet ökar därmed. Förskjutningen i vårdens fokus från institutionell vård till hem skapar också tryck för att ompröva hemens brandsäkerhet. Det finns cirka 370 000 ARA-hyreslägenheter i vårt land som är föremål för användnings- och överföringsbegränsningar. Av dessa äger kommunala hyresbostadsföretag cirka 220 000 lägenheter; de är faktiskt den största enskilda ägaren av ARA-lägenheter och står för cirka 60% av alla ARA-lägenheter. För närvarande har bostadsfastigheter olika praxis och tvetydigheter i användningen av teknik som främjar brandsäkerhet. Den största utmaningen 8

är äldre fastigheter där inga renoveringar har gjorts eller inte kommer att genomföras, i vilket fall förbättringar som förbättrar brandsäkerheten inte heller kommer att uppnås. Det finns därför ett behov av att ta reda på hur det mest kostnadseffektiva sättet att höja säkerhetsnivån är vid en tidpunkt då antalet invånare som tillhör specialgrupper växer inom hyresbostadssegmentet, men också i fastigheter i form av aktiebolag. Projektet undersöker hur hyreshusens säkerhet ska utvecklas vidare och vilka medel som skulle vara mest effektiva, särskilt för att främja brandsäkerheten. Studien genomfördes som en fallstudie, där tre hyreshusskomplex i olika åldrar valdes ut, vars nuvarande brandsäkerhetslösningar utvärderas. I studien jämfördes kostnads-nyttoförhållandet mellan olika brandsäkerhetstekniker, såsom nätanslutna brandlarm och kaminsäkerhetsutrustning, i en hyresbostadsmiljö. Kostnads-nytta-beräkningar användes för att avgöra om investeringar i brandsäkerhetsteknik skulle ge kostnadsfördelar för samhället. Kostnaderna och fördelarna bedöms bland annat utifrån de direkta och indirekta kostnaderna för liv, hälsa och egendom. Studien försökte svara på följande frågor: • Hur är den aktuella situationen beträffande den tekniska brandsäkerheten hos hyreshusen som undersöks? • Vilka lösningar som främjar brandsäkerhet är de mest kostnadseffektiva inom de berörda områdena? • Finns det en skillnad i kostnadseffektiviteten för brandsäkerhetslösningar mellan invånargrupper? Att kombinera information om kostnader, nackdelar och effektivitet ger en övergripande bild av nettovinst i euro. Beräkningens noggrannhet är vägledande och är lämplig både för bedömning av investeringar av olika storlek i närvaro av kostnadsbegränsningar och även för långsiktig granskning, t.ex. i olika scenarier där effekterna och antagandena om en minskning av invånarnas förmåga att fungera kan ses som en avkastning på investeringen. Studien drar slutsatsen att den mest kostnadseffektiva lösningen i den nuvarande situationen skulle vara att ge ekonomiskt stöd för installation och ansvar för brandlarm, brandsläckare samt spislarm eller spisskydd. Spislarm eller skydd och initial brandbekämpningsutrustning kan också stödjas effektivt separat utan fastighetsägarens skyldigheter, men åtminstone för brandlarm skulle det vara tillrådligt för fastighetsägaren att ta ansvar för dem. 9

Om andelen personer med speciella behov (”specialgrupper”) i befolkningen ökar, kommer kostnadseffekten för en spisvakt och sprinklersystem också att öka ytterligare. Således skulle det vara tillrådligt att installera aktiva säkerhetsanordningar, såsom en spisskydd och, i högriskområden, ett automatiskt brandsläckningssystem, särskilt i bostäder riktade till specialgrupper, såsom äldrehem och liknande. Nyckelord: kostnads-nyttoanalys, brandsäkerhet, hyresbostäder

Description sheet Published by

The Finnish National Rescue Association

Authors

Laine Tuomas, Telaranta Kari, Lehto Lauri, Leino Ilpo & Pouta Jari

Title of publication

Improving the safety of rental houses with technical solutions

Series and publication number

SPEK tutkii 24

ISBN PDF

978-951-797-708-1

ISSN PDF

2242-1653

Pages

Language

Keywords

cost-benefit analysis, fire safety, rental housing

Publisher

The Finnish National Rescue Association The Housing Finance and Development Centre of Finland

Publication sales/ Distributed by

The Finnish National Rescue Association

13.6.2021

Website address URN

Abstract As the coverage of institutional care and enhanced service housing is reduced, more suitable housing for the elderly will be needed. According to population projections, the proportion of people over the age of 65 will increase from the current just over 20 per cent to almost 35 per cent by 2070. The proportion of those with reduced functional capacity will thus increase. The shift in the focus of care from institutional care to homes is also creating pressure to reconsider the fire safety of homes. There are approximately 370,000 ARA rental apartments in our country subject to usage and transfer restrictions. Of these, municipal rental housing companies own about 220,000 apartments; in fact, they are the largest single owner of ARA apartments, accounting for about 60 percent of all ARA apartments.

Currently, residential properties have differing practices and ambiguities in the utilization of technologies that promote fire safety. The main challenge is older properties, where no renovations have been made or will not be carried out, in which case the improvements that improve fire safety will also not materialize. There is therefore a need to find out how the most cost-effective way to raise the level of safety at a time when the number of residents belonging to special groups is growing in the rental housing segment, but also in other forms of housing. The project examines how the safety of rental houses should be further developed and which means would be most effective, especially to promote fire safety. The study was conducted as a case study, in which three rental apartment complexes of different ages were selected, whose current fire safety solutions are being evaluated. The study compared the cost-benefit relationship between different fire safety technologies, such as mains-connected smoke detectors and hob safety devices, in a rental housing environment. Cost-benefit calculations were used to determine whether investing in fire safety technology would generate cost benefits for the society. The direct and indirect costs to life, health and property, among other things, are assessed when assessing costs and benefits. The study aims to answer the following questions: • What is the current situation regarding the technical fire safety of the rental houses under investigation? • Which solutions that promote fire safety are the most cost-effective in the areas under consideration? • Is there a difference in the cost-effectiveness of fire safety solutions between groups of residents? Combining information on costs, disadvantages and effectiveness forms an overall picture of net benefits in euro terms. The accuracy of the calculation is indicative. It is suitable for evaluating different investments in terms of size in the presence of cost constraints, as well as for long-term consideration. In the long term, the calculation can be applied in, for example, different scenarios where the effects and assumptions of a decline in residents’ ability to function can be viewed as a return on investment.

The study concludes that the most cost-effective solution in the current situation would be to provide financial support for the installation and responsibility of smoke detectors, fire extinguishers as well as hob alarms or hob guards. Hob alarms or guards and initial fire-fighting equipment may also be effectively supported separately without the obligations of the property owner. However, with fsmoke detectors, it would be advisable for the property owner to take responsibility for them. If the share of people with special needs (“special groups”) in the population increases, the cost benefits of a hob guard and sprinkler system will also increase further. Thus, it would be advisable to install active safety devices, such as a hob guard and, in high-risk areas, an automatic fire extinguishing system, especially in housing targeted at special groups, such as senior homes and the like. Keywords: cost-benefit analysis, fire safety, rental housing

1 Johdanto Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 asui vuokralla 34 % asuntokunnista (Tilastokeskus 2020). Erityisesti suurissa kasvukeskuksissa vuokralla asuvien määrä on kasvussa (emt.). Ruotsissa tehtyjen tutkimusten valossa asumismuodolla (omistus/vuokra) ei itsessään ole merkitystä palokuolemariskin kannalta (MSB 2018, 38). Suomessa on toisaalta tehty päinvastaisia havaintoja (Kokki & Jäntti 2009, 48). On myös arvioitu, että pelkästään väestön ikääntymisen seurauksena palotapaturmien määrä lähtee nousuun tulevina vuosikymmeninä (ks. Telaranta 2019, 115–116), sillä ikääntyminen lisää palokuoleman riskiä (Kokki 2011, 16). 2010-luvulla voimistunut laitoshoitopaikkojen vähentäminen lisää kotona asuvien yli 65-vuotiaiden määrää merkittävästi lähitulevaisuudessa. Myös muiden riskiryhmien, kuten maahanmuuttajien, pienituloisten, yksinasuvien ja toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden määrät ovat kasvussa, mikä lisää tarvetta kehittää vuokra-asuintalojen ja yleisemminkin asumisen turvallisuutta. Lähes 92 % 75-vuotta täyttäneistä asuu tällä hetkellä kotona, ja tulevaisuudessa osuus tulee kasvamaan (Kortelainen ym. 2020, 36 ja 66). Yli 65-vuotiaiden osuus tulee väestöennusteiden mukaan kasvamaan nykyisestä reilusta 20 prosentista lähes 35 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä (Tilastokeskus 2019). Turvallisesti kaiken ikää – koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman 2021–2030 mukaan asumisen paloturvallisuus varmistetaan asumismuodosta riippumatta. Ohjelman tavoitteena on, että tulipaloissa kuolleiden ja vammautuneiden iäkkäiden henkilöiden määrä vähenee vuosien 2015–2019 keskiarvosta vähintään neljäsosalla vuoteen 2030 mennessä ja tulipaloissa vammautuneiden iäkkäiden vammat ovat aiempaa vähäisemmät. Turvatekniikasta erityisesti liesiturvalaitteiden yleistymistä pyritään edistämään. (Korpilahti ym. 2020, 81). Poliittisten päätösten seurauksena on ryhdytty vähentämään laitoshoitoa ja siirtämään palveluita koteihin. Siten erityistä tukea tarvitsevien ihmisten määrä tavanomaisessa asuntokannassa tulee kasvamaan. Tarvitaan siis lisää ikääntyneille ja muille paloturvallisuuden kannalta riskiryhmiin lukeutuville sopivia asuntoja tavallisessa asuntokannassa ja myös ARA-kannassa. Suomessa on noin 370 000 käyttö- ja luovutusrajoitusten alaista ARA-vuokra-asuntoa. Näistä kuntien vuokrataloyhtiöt omistavat noin 220 000 asun-

toa; ne ovatkin suurin yksittäinen ARA-asuntojen omistajataho noin 60 prosentin osuudella kaikista ARA-asunnoista. Ikääntyneiden osalta palveluverkon suunnittelun ja kehittämisen keskeisessä osassa ovat ikääntyneiden asuminen, asuntojen korjaaminen, asuntotarpeen arviointi sekä asumista tukevien palveluiden suunnittelu ja tuottaminen (ympäristöministeriö 2019, 17 ja 72). Ikääntyneille soveltuvat asunnot ovat paitsi esteettömiä, myös turvallisia. Onkin suositeltu, että kunnat aktiivisesti kartoittaisivat omien kiinteistöjensä hyödyntämistä ikääntyneiden asumiseen sekä ARA-asuntokannan korjaamista esteettömäksi ja ikääntyneille sopivaksi. Myös valtion tulisi vahvistaa ARA-asuntokannan kehittämistä ikääntyneille soveltuvaksi. Tämä vaatii sekä sitä koskevan korjausavustuksen aktiivista markkinointia että myös prosessin ja avustusehtojen arviointia ja muuttamista (Kortelainen ym. 2020, 142). ARA-kohteiden korjaamiseen esteettömäksi ja ikääntyneille sopivaksi on ollut mahdollista saada korjausavustusta vuoden 2020 alusta lähtien. Sen käyttö on vielä ollut vähäistä. Korjausavustuksista tarjotaan ikääntyneille asukkaille tietoa hyvin vaihtelevasti ja yleisesti vähän (emt, 141). Turvallinen asuminen syntyy asuinympäristöä kehittämällä ja asukkaiden käyttäytymiseen vaikuttamalla. Rakennusten paloturvallisuutta on pyritty edistämään lisäämällä turvatekniikkaa, josta merkittävin yksittäinen laite on palovaroitin. Palovaroittimet olivat suurelle yleisölle vielä melko tuntemattomia 1980-luvun alussa, mutta muun muassa kampanjoinnin seurauksena vuosikymmenen lopulla miltei joka toisesta kotitaloudesta löytyi palovaroitin (Katajamäki 2016, 38). Tällä hetkellä asuinkiinteistöillä on eriäviä käytäntöjä ja epäselvyyttä paloturvallisuutta edistävien tekniikoiden hyödyntämisessä. Merkittävän haasteen muodostavat iältään vanhemmat kiinteistöt, joissa peruskorjauksia ei ole tehty tai ei tulla tekemään, jolloin myös paloturvallisuutta parantavat keinot jäävät toteutumatta. Onkin tarvetta selvittää, miten turvallisuustasoa saadaan kustannustehokkaimmin nostettua aikana, jolloin erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden määrä kasvaa paitsi vuokratalosegmentissä, mutta myös osakeyhtiömuotoisissa asuinkiinteistöissä.

2 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vuokratalojen turvallisuutta kannattaisi jatkossa kehittää ja mitkä keinot olisivat kustannustehokkaimpia erityisesti paloturvallisuuden edistämiseksi. Hankkeessa hyödynnettiin tapaustutkimusta, johon valittiin kolme eri-ikäistä vuokratalokokonaisuutta, joiden nykyisiä paloturvallisuusratkaisuja arvioidaan. Lisäksi hankkeen yhteydessä tehtiin kirjallisuuskatsaus jo tehtyihin palontorjuntatekniikan kustannushyötyanalyyseihin, haettiin tilastotietoja pelastustoimen Resurssi- ja onnettomuustietokanta Prontosta, toteutettiin kysely pelastustoimen, vakuutusyhtiöiden ja jälkivahinkojen torjuntayritysten edustajille ja hankittiin SPEKin sidosryhmiltä hintatietoja erilaisten teknisten ratkaisujen hankinta- ja asennuskustannuksista. Monelta osin tilastoista ei ollut johdettavissa tietoa eri tekniikoiden vaikutuksesta tulipalojen esiintyvyyteen ja niiden seurauksiin. Siten Pronton tilastotietoja täydennettiin mainitulla pelastuslaitoksille tehdyllä kyselyllä. Kyselyä hyödynnettiin myös tulipalojen aiheuttamien vesi- ja palovahinkojen arvioimiseksi. Jälkimmäiseen osuuteen vastasi vakuutusyhtiöiden ja jälkivahinkojen torjuntayritysten (JVT) asiantuntijoita. Näiden pohjalta laadittiin kustannushyötyanalyysit eri teknisten ratkaisujen kustannustehokkuudesta vuokratalokohteisiin. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten paloturvallisuustekniikoiden, kuten sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien ja liesiturvalaitteiden, kustannusten ja hyötyjen välistä suhdetta vuokrataloympäristössä. Kustannus-hyötylaskelmien avulla selvitettiin, tuottaako paloturvallisuustekniikkaan investoiminen kustannushyötyjä yhteiskunnalle. Kustannuksia ja hyötyjä arvioidessa arvioidaan muun muassa henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia.

3 Aiemmat tutkimukset Kansalliset ja kansainväliset selvitys- ja tutkimushankkeet paloturvallisuuden ja pelastustoimen sektorilla sisältävät runsaasti erilaisia olosuhde- ja tapaustutkimuksia, muun muassa tekniseen materiaalien paloturvallisuuteen ja palon leviämiseen liittyvään simuloinnin ja mallintamisen kysymyksiin. Taloudellisten arviointimenetelmien hyödyntäminen on pääosin rajoittunut erilaisiin tehokkuus- ja kustannusanalyyseihin (Rinne ym. 2008). Varsinaiset kustannus-hyöty- ja kustannusvaikuttavuusanalyysit ovat keskittyneet pääosin aktiivisten palontorjuntateknologioiden, kuten palovaroittimien ja sammutuslaitteistojen, tutkimukseen ja valitettavan vähän vaihtoehtoisiin ja täydentäviin aktiivisiin palontorjuntateknologioihin, kuten käsisammuttimiin, palo-oviin tai turvaliesiin (Butry ym. 2007, Duncan ym. 2000, Jaldell 2013, Robbins 2010). Automaattisiin sammutuslaitteistoihin liittyviä tutkimuksia, jotka ovat keskittyneet vaikuttavuuden ja investoinneista seuraavien kustannusten arviointiin, on olemassa runsaammin. Tutkimus on keskittynyt erityisesti Yhdysvaltoihin, Uuteen-Seelantiin, Iso-Britanniaan ja Pohjoismaihin. Tutkimuksissa on huomioitu myös erityisiä paloturvallisuuden kannalta huomioitavia riskiryhmiä, kuten iäkkäämmän väestön tarpeita. Lisäksi tutkimuskysymyksiä on tarkasteltu useilla tieteenaloilla ja sektoreilla. Julkaisujen voidaankin karkeasti arvioida koostuvan kolmen tutkimuskoulukunnan tutkimustyöstä: kansanterveyteen tai paloturvallisuuteen liittyvästä tutkimuksesta (muun muassa Holborn ym. 2000), taloustieteilijöiden tutkimuksista (mm. Garbacz, 1989; Garbacz, 1991; Garbacz and Thompson, 2007) ja lääketieteellisten tutkijoiden tutkimuksista (mm. Istre ym. 2002). Luonnollisesti eri koulukuntien ja tutkimusalueiden välillä esiintyy eroja tutkimustavoissa ja menetelmissä, jotka voivat synnyttää eroja tutkimustulosten välillä. Tulosten tulkintaan ja yleistämiseen liittyy haasteita myös tutkimuksen kohdemaan olosuhteista johtuen, jotka saattavat erota suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta ja tilanteesta. Tutkimusten hyödyntämisen näkökulmasta ympäristön, kuten ilmaston ja rakennustekniikan huomioiminen, voivat asettaa oman haasteensa siinäkin tapauksessa, että käytetyt menetelmät olisivatkin yhdenmukaisia. Muun muassa talotekniikka ja tek-

nisten paloturvallisuutta parantavien laitteiden standardit voivat erota Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Sammutuslaitteistojen ja paloilmoittimien osalta on laajalti käytössä eurooppalaiset yhtenäistetyt EN-standardit, jotka eivät poikkea toisistaan. Kuitenkin maiden välillä voi olla eroja kansallisissa vaatimuksissa. Tulosten hyödyntämisen näkökulmasta erot eivät kuitenkaan ole ratkaisevana esteenä, joskin tuloksiin ja estimaatteihin on suhtauduttava terveellä kriittisyydellä. Paloturvallisuuteen ilmiönä liittyvää mittaamisen ja arvioinnin haastetta ei voida jättää huomioimatta. Taustatekijöiden huomioiminen on analyyttisestä näkökulmasta haastavaa mitata ja usein myös haastavaa havaita. Lisäksi rakennuspaloriskit voivat olla vakavuudeltaan hyvin eriasteisia ja riskiin vaikuttavia taustatekijöitä on runsaasti. Esimerkiksi satunnaisuuteen perustuvat riskitekijät, yksilöiden käyttäytyminen ja ympäristöön liittyvät tekijät kuuluvat tähän ryhmään. Yhdysvalloissa National Institute of Standards and Technology (Butry ym. 2007) on tutkinut automaattisten sammutuslaitteistojen kustannushyötyjä. Tutkimuksessa verrattiin kolmeen erityyppiseen omakotitaloon rinnastettavaan rakennukseen tehtävän sammutuslaitteistoasennuksen hyötyjä ja kustannuksia. Kustannusten tarkastelussa huomioitiin vähentynyt palokuoleman ja loukkaantumisten riski, vakuutusmaksualennukset, välittömät vakuuttamattomat omaisuusvahingot ja välilliset vakuuttamattomat kustannukset. Kustannuksista huomioitiin sammutuslaitteiston asennusja hankintakustannukset. Huolto- ja korjauskustannuksia ei huomioitu, koska ne arvioitiin merkityksettömiksi. Tutkimustuloksena automaattisen sammutuslaitteiston hyödyt ylittivät niiden asennusja hankintakustannukset kaikissa tarkastellussa kolmessa talotyypissä. Välillisiä vakuuttamattomia kustannuksia, jotka tutkimuksessa huomioitiin, olivat muun muassa tilapäismajoitus, menetetty työ, ylimääräiset ruoanhankintakustannukset, lakipalvelukustannukset, kuljetuskustannukset, terapiakustannukset sekä lastenhoitokustannukset (emt, iii; 24). Iso-Britanniassa on tutkittu automaattisten sammutusjärjestelmien kustannushyötyjä, kun kyseessä on yli 30 metriä korkeat rakennukset. Kuten muissakin tutkimuksissa, haasteita oli henkilövahinkojen määrittämisessä. Kyseisessä tutkimuksessa päädyttiin käyttämään Department for Transportin (DfT) käyttämiä arvoja, jotka olivat vuoden 2017 tasossa 213 184 puntaa vakaville loukkaantumisille and 16 434 puntaa lieville loukkaantumisille. Nämä summat sisältävät muun muassa kuntoutumisen, menetetyn työn, 18

yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ja verotulojen menetyksen. Tutkimustuloksena todettiin, että sammutuslaitteiston asentaminen yli 30 metrisiin asuinrakennuksiin ei ole kustannustehokasta, mutta tulokseen liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. (Arnott ym. 2019). Walesissa tehdyissä tutkimuksissa puolestaan todettiin, että automaattisten sammutuslaitteistojen asentamisesta seuraava tulipalojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen väheneminen on hyötyjen kannalta vähäistä verrattuna muihin asennuksesta saataviin hyötyihin. Henkilövahinko arvotettiin Department of Transportin maksuhalukkuuteen perustuvien arvojen mukaan, ja se oli 1 620 000 puntaa vuonna 2010, kun kyseessä oli kuolemantapaus. Loukkaantumisen arvoksi arvioitiin keskimäärin 19 960 puntaa ja keskimääräiseksi omaisuusvahingoksi asuinrakennuksissa 8 800 puntaa, palveluasumisessa 33 700 puntaa. (Fraser-Mitchell & Williams 2013, 4). Tutkimustuloksena todettiin, että sammutuslaitteiston asentaminen kaikkiin asuntotyyppeihin ei ole kustannustehokasta, mutta sen asentaminen kannattaa palveluasumiseen. Lisäksi todettiin, että niiden asentaminen voi olla vähäisessä määrin kustannustehokasta muun muassa uudisrakennettaviin asuinkerrostalokohteisiin (emt, 5). Huomionarvoista on, että kustannuksissa huomioitiin asuinkerrostaloihin kaksi vesisäiliötä ja kaksi pumppua – asennettaessa SFS 5980 tyypin 2 asuntosprinklereitä selvitään todennäköisesti kevyemmillä vesilähdevaatimuksilla ja siten alemmilla kustannuksilla. On tiedossa, että Brittien vesijohtoverkosto soveltuu Suomea huonommin automaattisille sammutuslaitteistoille. Värinen (2016, 31–32) on opinnäytetyössään arvioinut automaattisten sammutuslaitteistojen kustannuksia ja hyötyjä. Valitussa tapauksessa tarkasteltiin SFS 5980 tyypin 2 asuntosprinklerilaitteistoa. Järjestelmän kustannukset olivat Värisen laskelmissa sprinklerilaitteistolle 18,93 €/m2, matalapainesumujärjestelmälle 37,06 €/m2 ja korkeapainesumujärjestelmälle 47,47 €/ m2. Lisäksi automaattisten sammutuslaitteistojen huollon ja kunnossapidon kustannuksiksi arvioitiin 500 €/vuosi perustuen haastattelussa saatuihin tietoihin. Sammutuslaitteistojen hyötyjä peilattiin niiden aiheuttamiin haittoihin, joita olivat henkilövahingot (palokuolemat ja loukkaantumiset) sekä omaisuusvahingot. Näistä henkilövahingot perustuvat Liikenneviraston arvioihin tieliikenteessä aiheutuvien henkilövahinkojen yksikköhinnoista, mikä on varsin yleisesti käytetty lähde arvioitaessa henkilövahinkojen taloudellisia seurauksia. Seuraukset vaihtelevat 2 406 199 eurosta (kuolema) 62 772 euroon (lievä tilapäinen vamma) (Tervonen & Metsäranta 2015, 26), ja ne sisältävät aineellisten kustannusten lisäksi muista Pohjoismaista lainattuihin 19

empiirisiin maksuhalukkuustutkimuksiin perustuvan hyvinvoinnin menetyksen. Väyläviraston (entinen Liikennevirasto) arviota kuolemaan johtavan henkilövahingon kustannuksista päädyttiin käyttämään myös tässä tutkimuksessa (Metsäranta ym. 2020, 29). Omaisuusvahinkojen osalta Värinen päätyi summaan 61 000 € / tulipalo, perustuen rakennuspalovahinkojen kokonaisvahinkomääriin vuosina 2006– 2007 ja tulipalojen määrään summan muutettuna vuoden 2015 tasoon (Värinen 2016, 30). Johtopäätöksenään Värinen toteaa, että kustannus-hyötyanalyysissä tavanomaisella sprinklerijärjestelmällä jäädään esimerkkikohteessa 46 859 € tappiolle. Vastaavasti matalapainesumujärjestelmä jää tappiolle 130 350 € ja korkeapainesumujärjestelmä 178 289 € (emt, 33). Värisen vaikutusarvioinnissa ei huomioitu muun muassa ympäristövaikutuksia, kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä, sammutusjäteveden ympäristövaikutuksia, pelastuslaitoksen työturvallisuuden paranemista, mahdollisia lievennyksiä palomääräyksistä, lisääntynyttä turvallisuuden tunnetta tai sammutuslaitteistosta mahdollisesti seuraavia vakuutusmaksualennuksia (Värinen 2016, 35). Lisäksi Ruotsissa on tutkittu liesivahtien kustannushyötyjä (Runerfors & Frantzich 2017). Liesivahtien hankintakustannuksiksi arvioitiin 2000–3000 kruunua (noin 200–300 euroa), joihin on lisättävä toimitus- ja asennuskustannukset. Asennuskustannukset saatiin ruotsalaistutkimukseen eriteltynä vain yhdeltä toimittajalta, joka ilmoitti asennuskustannukseksi noin 15 euroa. Liesivahdin toimintavarmuudeksi arvioitiin 75 %, eli se olisi voinut estää kolme neljästä tapauksesta (emt, 11-12). Tuloksena todettiin, että liesivahdin asentaminen saattaa olla kustannustehokasta vanhuksille, mutta ei koko väestölle. Samalla tutkittiin siirrettävien sammutuslaitteistojen kustannushyötyjä. Siirrettävien sammutuslaitteistojen hyötyjen todettiin ylittävän niiden kustannukset, kun kyseessä on ikääntyneet henkilöt, jotka tupakoivat (emt, 6). Hyödyissä huomioitiin palokuolleet, vakavasti loukkaantuneet, lievästi loukkaantuneet, pelastustoimen kustannukset sekä omaisuusvahingot. Kuolleiden, vakavasti loukkaantuneiden sekä lievästi loukkaantuneiden kustannukset perustuivat Trafikverketin hintatietoihin, vaihdellen lievän loukkaantumisen 230 000 kruunusta kuoleman 25 400 000 kruunuun (noin 24 000–2 650 000 euroa) (emt, 9).

4 Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: • Mikä on kohteena olevien vuokratalojen teknisen paloturvallisuuden nykytilanne? • Mitkä paloturvallisuutta edistävät ratkaisut ovat kustannus- hyötysuhteeltaan sopivimmat tarkasteltavissa kohteissa? • Onko paloturvallisuutta edistävien ratkaisujen kustannus- hyötysuhteessa eroa eri asukasryhmien välillä? Kustannusten ja hyötyjen välistä suhdetta tarkastellaan vertailemalla turvallisuusinvestointien tuottamia laskennallisia hyötyjä suhteessa onnettomuuden todennäköisyyteen ja taloudelliseen haittaan. Aineistona käytetään kirjallisuuslähteitä, pelastustoimen PRONTO-tietokantaa, estimaatteja täydentävää kyselyä sekä aiempaa tutkimusta aiheesta. Laskenta perustuu kategorisiin asuntoja onnettomuusmalleihin. Tässä luvussa kuvataan kustannushyötyanalyysissä käytetty menetelmä. Lähtötiedot menetelmän hyödyntämiseen on kuvattu yleisellä tasolla luvussa 2 ja tarkemmin raportin myöhemmissä luvuissa. Kustannus-hyöty- ja kustannusvaikuttavuusanalyysien tarkoituksena on tuottaa ratkaisu kysymykseen resurssien tehokkaasta kohdentumisesta eli allokaatiosta. Molempia menetelmiä hyödynnetään erityisesti julkishyödykkeiden arvioinnissa turvallisuuden ja terveyden edistämiseen liittyvissä hankkeissa, muun muassa julkisen sektorin investointien, palveluiden ja sääntelyn taloudellisessa arvioinnissa. Pohjimmiltaan kyse on niukkojen taloudellisten resurssien käytöstä ja niistä syntyvien lopputuotteiden, eli hyödykkeiden ja palvelujen jakaantumisesta yhteiskunnassa. Molempien menetelmien hyödyntäminen edellyttää kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia, jonka lisäksi kustannus-hyötyanalyysi edellyttää myös hyötyjen rahamitallista arviointia. Kustannus-hyötyanalyysi (KHA) arvioi yksittäisen hankkeen nettonykyarvoa eli tietoa hankkeen yhteiskunnallisesta kannattavuudesta. Nettonykyarvo syntyy tarkasteltavan kohteen synnyttämien hyötyjen ja kustannusten erotuksesta, jotka ovat diskontattu nykyhetkeen. Menetelmän käytön ns. sivu21

tuotteena saadaan tietoa myös investoinnin tai hankkeen ajallisesta ulottuvuudesta. KHA:n avulla voidaan myös mitata investointien suhteellista tehokkuutta ja allokatiivista tehokkuutta. Tässä hankkeessa on kysymys juuri siitä. Hyötyjen ja haittojen mittaaminen rahayksikössä mahdollistaa yksittäisen, vaihtoehtoisten, toisensa poissulkevien sekä kilpailevien ratkaisujen arvioimisen. Lisäksi analyysi tuottaa tietoa toiminnan tuottamasta kokonaishyödystä, ajallisesta ulottuvuudesta ja hyödyistä samassa viitekehyksessä. Menetelmää on käytetty erityisesti julkisen sektorin investointien, palveluiden ja sääntelyn taloudellisessa arvioinnissa. (Gray, Clarke, Wolstenholme & Wordsworth 2010.) Tietyn toiminnon nettonykyarvo (NNA) muodostuu nykyarvoon diskontattujen hyötyjen (H) ja kustannusten (K) erotuksesta, Aggregaattitasolla puhutaan usein vahinkojen (V), hyötyjen (H) ja kustannusten (K) odotusarvoista, joiden estimointi on sidoksissa vaikuttavuusestimaatteihin (E) jotka ovat taas sidoksissa tutkimustilanteen synnyttämiin mahdollisuuksiin ja rajoituksin, jotka ovat riippuvaisia tutkittavan ilmiön ominaisuuksista ja tiedollisista rajoitteista. Ht = Vpalokuolema * Ppalokuolema * Epalokuolema,j * Vhenkilövahinko, *Phenkilövahinko * Ehenkilövaihinko + Vomaisuus * Pomaisuus * Eomaisuus Hyöty-kustannus-suhteen käyttö ei tuo esiin skaalaetuja tai investoinnin suuruusluokkaa, minkä vuoksi sen käyttöä tulisi harkita tapauskohtaisesti varsinkin tilanteessa, jossa optimoidaan saatuja hyötyjä ja kustannuksia annetulla budjettirajoitteella. (Boardman, Greenberg, Vining & Weimer 2014.)

Yksittäisten investoinnin nettonykyarvo kertoo, onko hanke kannattava eli onko menetelmän tuloksena saatava nettonykyarvo positiivinen vai negatiivinen. Termi investointi tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa investointia, jonka yhteiskuntataloudellista nettohyötyä halutaan mitata. Hyötyjen ja

haittojen mittaaminen rahayksikössä mahdollistaa yksittäisen, vaihtoehtoisten, toisensa poissulkevien sekä kilpailevien hankkeiden arvioimisen. Menetelmien soveltaminen on mutkattominta silloin, kun tarkasteltavan hankkeen kustannuksista ja vaikuttavuudesta on olemassa olevia ja luotettavia estimaatteja. Kun valmiita estimaatteja ei ole tarjolla, vaikuttavuus on estimoitava erikseen. Estimointiin liittyy monesti toimialakohtaisia rajoitteita ja haasteita, ja vaikuttavuuden estimointi joudutaan useimmiten toteuttamaan ei–kontrolloidussa ympäristössä. Tämä on ilmeistä myös paloturvallisuutta tarkastelevissa tutkimuksissa.

5 Kohdekäynnit Hankkeen yhteydessä ei ollut tietoa siitä, mikä on erityisesti ARA-tuettujen vuokra-asuntojen tilanne paloturvallisuutta tukevan turvatekniikan suhteen. Toisaalta laajamittainen kartoitus vuokratalokohteisiin ei hankkeen puitteissa ollut mahdollista. Tästä syystä päädyttiin otokseen, joka kattaa 70-, 80- ja 90-luvuilla rakennetut ARA-kohteet. Tarkasteltavien kohteiden ulkopuolelle rajattiin 2000-luvulla rakennetut asuinrakennukset, koska näissä teknisten ja rakenteellisten ratkaisujen arvioitiin olevan paremmalla tasolla kuin sitä ennen rakennetuissa kohteissa. Kohdekäynnit tehtiin yhteistyössä Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n, Mestaritoiminta Oy:n (Järvenpää) ja Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n omistamiin kohteisiin. Tässä yhteydessä käytiin yhteensä 193 asunnossa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 11 000 m2. Asunnon koko oli keskimäärin 55,8 m2. Tarkastettavien kohteiden yhteenlaskettu asuntojen lukumäärä on 207. Neljääntoista asuntoon ei päästy. Noin 100 asuntoa oli pinta-alaltaan yli 60 m2, ja edellyttäisi siten vähintään 2 toimivaa palovaroitinta per asunto. Tätä määrää on kuitenkin pidettävä minimivaatimuksena, sillä huoneistoalan lisäksi palovaroittimien määrässä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon suojattavan tilan muoto ja erityistä syttymisvaaraa aiheuttavat toiminnot. Aiemmin on havaittu, että palovaroittimissa havaitut iän myötä tapahtuvat muutokset – likaantuminen, muutokset savuherkkyydessä, ruostuminen, äänenvoimakkuuden heikkeneminen - sekä niiden vaikutus toimintaan tukevat palovaroittimien uusimistarvetta vähintään 10 vuoden välein (Meurman 2018, 21). Tilanne ei muutu, vaikka palovaroitinta säilytettäisiin pitkään käyttämättömänä, sillä niiden toimintavarmuus heikkenee iän myötä, vaikka ne säilytettäisiin tehdaspakkauksissaan (Leino ym. 2020, 21). Siten käyntien yhteydessä kartoitettiin myös palovaroittimien ikä, niiltä osin kun se oli selvitettävissä (N=43). Koonnit käyntien yhteydessä tehdyistä havainnoista on koottu taulukoihin 1, 2 ja 4. Taulukoihin on vertailutiedon vuoksi kerätty toimimattomien palovaroitinten lukumäärän suhde havaittujen lukumäärään. Hyödyllisimmän tiedon antaa kuitenkin taulukon ”% tarpeesta” -sarakkeen yhteensä-rivi, jolta on nähtävissä, kuinka moni palovaroitin puuttuu, ei toimi, on väärin asennettu tai on liian vanha suhteessa palova-

roitinten tarpeen kokonaismäärään. Lisäksi myöhemmin tarkastellaan toimivien palovaroitinten esiintyvyyttä suhteessa asuntojen määrään. Taulukko 1. Kohdekäyntien havainnot palovaroittimista, kaikki asunnot Palovaroitin Asuntoja Tarve Havaittu Puuttuu Ei toimi Vanha Asennusvirhe Yhteensä

Lkm 193 302 257 45 7 13 15 80

% tarpeesta

% havaituista

85,1 % 14,9 % 2,3 % 4,3 % 5,0 % 26,5 %

100,0 % 17,5 % 2,7 % 5,1 % 5,8 % 31,1 %

Käyntien yhteydessä tarkistettiin palovaroittimien toiminta. Tyypillisesti palovaroitin toimii testauspainikkeesta. Siten merkittävä haaste on palovaroittimien puuttuminen kokonaan – jos palovaroitin on asennettu, se tyypillisesti toimii. Samalla tarkistettiin palovaroittimen sijoittaminen (asennus). Tyypillinen asennusvirhe oli palovaroittimen sijoittaminen esimerkiksi kaapin päälle tai seinään sen sijaan, että se olisi kiinnitetty kattoon. Kohdekäyntien edetessä kävi ilmi, että yhdessä kohteista vuokranantaja huolehtii palovaroittimien uusimisesta vuokralaisen vaihtuessa. Koska tämä ei ole vielä valtakunnallisesti kovin yleinen käytäntö, jatkoa varten päädyttiin palovaroittimien osalta rajaamaan nämä kohteet erikseen tarkasteluun. Näissä kohteissa ei havaittu lainkaan yli-ikäisiä palovaroittimia. Asuinrakennuksissa, joissa vuokranantaja ei huolehdi palovaroittimien uusimisesta, tarkastettiin yhteensä 50 huoneistoa. Näiden käyntien havainnot on koottu taulukkoon 2. Ensimmäisten kohdekäyntien yhteydessä havaittiin, että merkittävässä osassa asunnoista on ongelmia palovaroittimien riittävyydessä, asennuksessa tai toimintavarmuudessa. Siten myöhemmillä käynneillä päädyttiin asentamaan uudet palovaroittimet niihin asuntoihin, joissa ei niitä ole. Palovaroittimien hankinta ja asennus toteutettiin tämän tutkimushankkeen resurssein.

Taulukko 2. Palovaroitinten toiminta, kun vuokranantaja ei huolehdi palovaroittimesta

Palovaroitin

Lkm

Asuntoja Tarve Havaittu Puuttuu Ei toimi Vanha Asennusvirhe Yhteensä

50 71 54 17 2 13 11 43

% tarpeesta

% havaituista

76,1 % 34,0 % 2,8 % 18,3 % 15,5 % 60,6 %

100,0 % 31,5 % 3,7 % 24,1 % 20,4 % 79,6 %

Aiemmassa, Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että vuokra-asunnot on omistusasuntoja harvemmin varustettu palovaroittimin (MSB 2018, 34). Toisaalta 100 % suomalaisista väittää kysyttäessä omistavansa palovaroittimen (Kokki 2018, 10). Seuraavaan taulukkoon on koottu palovaroittimien toiminta palokuolemaan johtaneissa tulipaloissa, kun palovaroittimen toiminta on tiedossa. Tarkastelussa ei ole huomioitu niitä tilanteita, joissa palovaroittimen toiminnasta ei ole tietoa, vaan on lähdetty siitä oletuksesta, että niiden jakauma vastaa tiedossa olevien tapausten jakaumaa. Taulukko perustuu Pelastustoimen taskutilaston tietoihin (vuodet 2009–2018) (ks. Kokki & Ketola 2014 & 2019). Taulukon perusteella voidaan todeta, että palovaroitin on puuttunut tai se ei ole toiminut 62,6 %:ssa tapauksista. Taulukko 3. Palovaroittimien toiminta kuolemaan johtaneissa tulipaloissa 2009–2018 Palovaroitin 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Toimi 12 12 11 11 13 15 10 10 13 10 117 Ei toimi 8 2 1 4 2 6 6 7 1 5 42 Ei palovaroitinta 15 13 11 26 18 19 13 15 16 8 154 Yhteensä 313

Nyt tarkastellut vuokra-asunnot vastaavat hyvin sitä todellisuutta, joka myös palokuolematilastojen perusteella palovaroittimien yleisyydestä on pääteltävissä. Kun Ruotsissa on havaittu, että palovaroittimien esiintyvyys on omistusasumisessa parempi kuin vuokra-asumisessa, voidaan todeta, että palovaroittimen puuttuminen ja siten palokuoleman todennäköisyys on suurempi vuokralla asuttaessa kuin omistusasumisessa. Aiemmin Kokki & Jäntti (2009, 48) ovat havainneet, että vuokra-asunnossa palokuoleman riski on lähes kaksinkertainen omistusasuntoon verrattuna. Kuten myöhemmin ilmenee, myös palon syttymistaajuus on tarkastellussa vuokra-asuntokannassa myös hieman suurempi kuin muissa asumismuodoissa. Vertailun vuoksi kohteissa, joissa palovaroittimet uusitaan vuokralaisen vaihtuessa (10 vuoden litiumparistolla varustettu malli), puuttuvia, väärin asennettuja ja toimimattomia palovaroittimia oli huomattavasti vähemmän. Havainnot kohteista, joissa vuokranantaja huolehtii palovaroittimista, on koottu seuraavaan taulukkoon. Taulukko 4. Palovaroittimet kohteissa, joissa vuokranantaja huolehtii niistä

Palovaroitin

Lkm

% tarpeesta

% havaituista

Asuntoja Tarve Havaittu Puuttuu Ei toimi Vanha Asennusvirhe Yhteensä

143 231 203 28 5 0 4 37

87,9 % 12,1 % 2,2 % 0,0 % 1,7 % 16,0 %

100,0 % 13,8 % 2,5 % 0,0 % 2,0 % 18,2 %

Pääasiallinen syy palovaroittimen toimimattomuuteen oli näissä asunnoissa se, että vuokralainen oli itse poistanut palovaroittimen paikaltaan. Haastateltaessa palovaroittimen poistaneita asukkaita, syyksi ilmeni tyypillisesti palovaroittimen turhat hälytykset esimerkiksi ruuanlaiton yhteydessä. Siten on tärkeää kiinnittää palovaroittimien sijaintiin huomiota. Lisäksi olisi suositeltavaa asentaa palovaroittimia, joissa on helppokäyttöinen vaimennustoiminto. Ero toimimattomien tai puuttuvien palovaroitinten määrässä on selkeä niissä kohteissa, joissa vuokranantaja huolehtii palovaroittimista. Tämä osaltaan puoltaa merkittävästi sitä, että ainakin vuokra-asumisessa vastuu palovaroittimista tulisi siirtää kiinteistön omistajalle. 27

Yhteenvetona kohdekäynneistä todetaan, että 26,5 % palovaroittimista ei toimi, ovat liian vanhoja, ovat väärin asennettuja tai puuttuvat kokonaan suhteessa palovaroittimien määrälliseen tarpeeseen, kun tarkastellaan kaikkia käytyjä asuntoja. Jos kiinteistön omistaja huolehtii palovaroittimista, 16,0 % palovaroittimista on jollain mainituista tavoista puutteellisia. Jos kiinteistön omistaja ei huolehdi palovaroittimista, 60,6 % palovaroittimista on puutteellisia. Kohdekäyntien tuloksia tarkastellaan erikseen myös asunnoittain. Tällöin todetaan, että kaikista asunnoista 33,2 %:ssa oli jokin puute palovaroittimissa. Toisaalta ”vain” 20,3 %:ssa asunnoista oli jokin puute palovaroittimessa, kun kiinteistön omistaja huolehtii niistä. 70,0 %:ssa huoneistoista oli puute palovaroittimessa (puuttuu kokonaan, yli-ikäinen, ei toimi tai väärin asennettu), kun kiinteistön omistaja ei huolehdi palovaroittimista. Ero on huomattava – kiinteistön omistajan vastuu palovaroittimista lisää toimivien ja oikein asennettujen palovaroitinten esiintyvyyttä huomattavasti. Tarkastusten yhteydessä kerättiin myös tietoa palovaroitinten tyypeistä. Suuresta osasta tietoa ei saatu, mutta niistä joista saatiin, toimintatavaksi varmistui optinen 41 tapauksessa (75,9 %) ja ionisoiva 13 tapauksessa (24,1 %). Kaikki havaitut palovaroittimet olivat paristotoimisia. Lisäksi asunnoissa tehtiin havaintoja muista teknisistä ratkaisuista. Lähes kaikissa kohteissa oli käytössä tavanomainen valurautaliesi. Keraaminen liesi havaittiin viidessä tarkastetussa huoneistossa (2,5 %). Induktioliesiä ei havaittu. Liesiturvalaitteita ei ollut yhdessäkään asunnossa. Sammutuspeite oli 21 asunnossa (10,9 %). Kahdessa asunnossa (1,0 %) havaittiin lisäturvatekniikkaa – toisessa oli ilmeisesti kuulovammaiselle asennettu, täristävä palovaroittimen lisälaite ja toisessa vartioimisliikkeen murtohälytysjärjestelmä. Käyntien yhteydessä kartoitettiin myös asuinhuoneistojen huoneisto-ovien (palo-ovien) kunto. Tätä tarkoitusta varten laadittiin erillinen palo-ovien tarkistuslista käyttäen hyväksi Pelastusopiston huoneisto-oven paloturvallisuuden arviointi -ohjekorttia, sen käytön tueksi laadittua selvitysosaa (Pelastusopisto 2015) ja aiheesta laadittua opinnäytetyötä (Hirvonen 2015). Kaikki palo-ovet olivat sisäovella varustettuja palo-ovia, joiden tyyppi oli joko EI15 tai vanhempi B15. Toimiakseen asianmukaisesti myös palo-ovien sisempi ovi, sisäänpäin aukeava ovi, tulisi pitää suljettuna. Toisaalta tämä voi joh-

taa siihen, että palon sattuessa syttymishuoneistosta ei pääse poistumaan tulipalon aiheuttaman ylipaineen estäessä turvallisen poistumisen tiloista (ks. Hostikka 2017, 44). Jo tästä syystä olisi suositeltavaa vaihtaa sisäovella varustetut palo-oviyhdistelmät uusiin palo-oviin. Palo-ovista tarkistettiin seuraavat asiat: • Sulkeutuuko palo-oven postiluukun läppä tiiviisti ovilehteä vasten? • Onko ovessa EI30-hyväksytty postiluukku? • Onko ovilehden ja karmin välissä tavalliset ääntä vaimentavat tiivisteet ja onko niiden kunto hyvä? • Jääkö oven ja karmin väliin alle 4mm rako molemmilla puolille ovea, kun tiivisteitä ei huomioida mitattaessa? • Onko oven rakenne ehjä, eikä selkeitä vaurioita ole havaittavissa? Valtaosassa palo-ovista oli ongelmia tiivisteissä, postiluukku ei sulkeutunut kunnolla, palo-ovi oli vääntynyt tai muutoin vaurioitunut tai oven ja karmin väliin jäi liian iso rako. Merkittävin puute palo-ovissa olikin karmin ja oven väliin jäävä liian iso rako. Vain muutamassa palo-ovessa oli EI30-hyväksytty postiluukku. Rakennusten iällä ei ollut merkittävää vaikutusta palo-ovien kuntoon. Ainoastaan ne palo-ovet (4 kpl, 2,0 %), jotka oli syystä tai toisesta vaihdettu modernimmaksi, toimivat kohtuullisesti, joskin näissäkin havaittiin eräitä puutteita erityisesti karmin ja oven välisissä raoissa. Ne olivat lisäksi varustettu paloturvallisella postiluukulla sekä paisuvalla palotiivisteellä, mutta olivat kuitenkin sisäovella varustettuja palo-oviyhdistelmiä. Kaikissa muissa oli suuria puutteita edellä mainittuja seikkoja vasten arvioitaessa.

6 Tekniset suojausratkaisut ja niiden hintatietojen kerääminen Hintatietojen keräämistä varten hankimme Tuusulan, Järvenpään ja Helsingin kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisilta kohteiden ajantasaiset rakennuslupakuvat. Näitä käytettiin kohdekohtaisten hinta-arvioiden pyytämiseksi huoneistoihin asennettavista, erityissuunnittelua vaativista paloturvallisuuslaitteista. Näitä olivat automattiset vesisammutuslaitteistot sekä ilman hätäkeskusyhteyttä varustetut paikalliset paloilmoittimet. Muilta osin, kun kyse oli yksittäisistä varusteista tai laitteista kuten palovaroittimista, hintatietojen kerääminen perustui asennettaviin kappalemäärä-arvioihin ja niitä koskeviin keskimääräisiin hankinta- ja asennuskustannuksiin. Tarkasteluun pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon erilaisia paloturvallisuuslaitteita, joilla arvioitiin olevan vähentävä vaikutus joko tulipalojen syttymisiin tai niiden aiheuttamiin vahinkoihin. Tarkasteltavat tuotteet valittiin SPEKin sisäisesti, asiantuntijoiden kesken käytyjen neuvotteluiden perusteella. Tarkasteluun valittiin ja hintatietoja pyrittiin hankkimaan seuraavista paloturvalaitteista: • Automaattinen sammutuslaitteisto (sprinkleri) • Automaattinen sammutuslaitteisto (korkeapainevesisumu) • Huoneistokohtainen, siirrettävä sammutuslaitteisto • Paloilmoitin (ilman hätäkeskusyhteyttä) • Erilaiset valurautaliettä paremmat turvaominaisuudet tarjoavat liedet (turvaliesi, keraaminen liesi ja induktioliesi) • Liesihälytin • Liesivahti • Sammutuspeite + alkusammutuskoulutus • Vaahtonestesammutin + alkusammutuskoulutus • Palo-ovien (kerrostaso-ovien) uusiminen • Savuun reagoiva kerrostaso-oven ovensulkijamekanismi • Sähköverkkoon kytketty palovaroitin • Alkaliparistolla varustettu palovaroitin

• Litiumparistolla varustettu palovaroitin • Porrashuoneen savunpoistoluukku Paloilmoittimella ja sähköverkkoon kytketyllä palovaroittimella saadaan tavanomaista, paristokäyttöistä palovaroitinta parempi toimintavarmuus. Turvaliedellä tarkoitetaan liettä, joka kytkee levyt automaattisesti pois päältä, kun valittu aika (esimerkiksi 120 minuuttia) on kulunut. Keraamisella liedellä tarkoitetaan liettä, jonka levypinta on tasainen ja josta on helposti nähtävissä, että levy on päällä. Tällä voidaan arvioida olevan vaikutusta keittiöpaloihin, sillä perinteiseen valurautalieteen verrattuna käyttäjän on helpompaa nähdä, onko esimerkiksi väärä levy päällä tai onko jokin levy jäänyt päälle. Induktiolieden toimintaperiaate perustuu sen luomaan magneettikenttään ja magneettisella pohjalla varustettuun keittoastiaan, johon lämpeneminen kohdistuu. Induktiotekniikan voidaan ajatella vähentävän paloriskiä, sillä kuumeneminen käynnistyy vasta kun keittoastia on asetettu paikalleen. Toisaalta induktioliedellä voi syttyä tulipalo, mikäli levylle on jätetty yhtäältä metallia ja syttyvää materiaalia ja levy kytketään, kytkeytyy vahingossa tai unohtuu päälle. Taso ei ilmeisesti kuumene siinä määrin kuin keraaminen tai valurautaliesi, ja mahdollisesti myös viilenee nopeammin. Liesihälyttimellä tarkoitetaan laitetta, joka hälyttää liedellä vaarallisesti nousevista lämpötiloista. Hälytysääni ilmoittaa vaarasta ennen myrkyllisten kaasujen muodostumista ja tulipalon syttymistä. Liesivahdista poiketen liesihälytin ei toimi aktiivisesti, eli esimerkiksi se ei katkaise liedeltä virtaa hälyttäessään, vaan sen turvallisuusvaikutus perustuu käyttäjän omaan reagointiin. Liesivahti on laite, jolla liesi kytkeytyy pois päältä ennen vaarallisten kaasujen muodostumista ja tulipalon syttymistä ja ennen kuin materiaalivahinkoja on päässyt syntymään. Laite tarkkailee ruoanlaiton lomassa liedellä syntyviä lämpötiloja sekä niiden muutoksia. Havaitessaan vaaratilanteen se ensin hälyttää, ja katkaisee liedeltä virran, mikäli ensihälytykseen ei reagoida. Muista liesiturvalaitteista poiketen se antaa suojaa silloinkin, kun talo on tyhjillään tai lemmikki on saanut lieden päälle. Automaattisten sammutuslaitteistojen hyöty on autonominen, ihmisen toiminnasta riippumaton tulipalon sammutus tai tehokas rajaaminen. Sammutuspeitteet ja käsisammuttimet puolestaan edellyttävät ihmisen aktiivista toimintaa, mutta ovat huomattavasti halvempia kuin automaattiset sammutuslaitteistot. Siksi ne otettiin mukaan arviointiin, kuten myös niiden käyttöön opastava alkusammutuskoulutus.

Palo-ovet otettiin mukaan tarkasteluun, sillä Turussa 17.3.2014 tapahtuneessa asuinkerrostalon tulipalossa savu pääsi leviämään asuntojen välillä huonokuntoisten palo-ovien takia (Onnettomuustutkintakeskus 2014). Kohdekäyntien perusteella todettiin, että ennen 2000-lukua rakennetuissa asuinrakennuksissa palo-ovet ovat jo melko huonossa kunnossa. Tästä syystä ne otettiin mukaan tarkasteluun. Monissa tapauksissa palo-ovi on myös jäänyt auki asukkaan poistuessa asunnosta, kuten myös edellä mainitussa Turun tapauksessa. Tästä syystä myös automaattisesti savuun reagoivat ovipumput, jotka eivät haittaa oven normaalia käyttöä, valittiin mukaan tarkasteluun. Vastaavasti Tampereella kolmen ihmisen kuolemaan johtaneessa tulipalossa kerrostalopalossa riittävää savunpoistomahdollisuutta ei ollut. Onnettomuustutkintakeskus päätyi suosittamaan, että porrashuoneisiin tulisi vaatia savunpoistoluukkua (emt, 3). Siten myös porrashuoneisiin asennettavat savunpoistoluukut päädyttiin sisällyttämään tarkasteluun. Hintatietoja kerättiin SPEKin yhteistyökumppanien kautta. Automaattisten sammutuslaitteistojen ja paloilmoittimien hintatiedot saatiin SPEKin yhteydessä toimivalta Palontorjuntatekniikan kehitysryhmältä. Saadut hinnat erityisesti automaattisille sammutuslaitteistoille arvioitiin alustavasti melko pieniksi, joten hintoja päädyttiin tarkistamaan myös kirjallisuudesta. Iso-Britanniassa on tutkittu automaattisten sammutuslaitteistojen asentamiskustannuksia asuinkerrostaloihin. Vaihteluvälit tässäkin tutkimuksessa olivat suuria, mutta jälkiasennus on selvästi uudisrakennuksen yhteydessä tehtävää asennusta kalliimpaa. Vertailtaessa kyseisten hintatietojen keskiarvoja, voidaan todeta että uudiskohteeseen automaattisen sammutuslaitteiston asentaminen maksaa Iso-Britanniassa keskimäärin noin 1 631 puntaa, kun taas jälkiasennuksena järjestelmä maksaa keskimäärin 2 656 puntaa (London Assembly 2018). Siten jälkiasennus on 62,8 % kalliimpaa kuin uudisasennus. Hintatietojen vertailua varten käytetiin karkeata arviota 20 € per neliö (Värinen (2016, 31) käytti noin 19€/m2), johon lisättiin jälkiasennuksesta aiheutuvat lisäkustannukset (12,6 €/m2) ja päädyttiin hintaan 32,6 €/m2. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmältä saadut arviot olivat keskimäärin 25,93 €/m2. Lisäksi saatiin automaattisten sammutuslaitteistojen asennushinta-arvio uudiskohteisiin ympäristöministeriöstä (50 €/m2). Käyttämällä aiemmin mainittua jälkiasennuskerrointa sammutuslaitteiston jälkiasennuskustannukseksi tulisi YM:n arvion perusteella 81,40 €/m2. Tutkimuksessa päädyttiin käyttämään Palontorjuntatekniikan kehitysryhmältä saatua arviota, koska se perustuu alalta suoraan saatuun tietoon ja 32

on myös suuntaa-antavasti linjassa sammutuslaitteistojen asennuskustannuksista kirjallisuuden perusteella (London Assembly 2018 & Värinen 2016) lasketun hintatiedon kanssa. Hinnat sisältävät rakennuksen käytävät ja muut tilat. Kustannus on jaettu yleisten tilojen osalta asuntoihin kohdistuvana kuluna, asuntokohtaisten asennuskustannusten päälle. Paloilmoitin ja sammutuslaitteistoasennusten kustannusvertailussa on huomioitava, että hinnat pitävät sisällään niiden asentamisen ja kustannus on laskettu esimerkeissä koko rakennuksen osalta. Lopullinen asuntokohtainen kustannustaso on laskettu näiden kokonaiskustannusten jakauman mukaan. Laskenta perustuu alan asiantuntijoilta saatuihin sammutuslaitteiston suutinkohtaisiin hinta-arvioihin ja niiden keskiarvoon. Hinta-arvioissa on huomioitu esimerkkirakennusten pohjakuvien perusteella arvioitavissa olevat tekijät. Hinnassa on otettu lähtökohdaksi, että kussakin kohteessa parvekkeiden suojaamiseen riittää automaattisen vesisammutuslaitteiston suojaus ja parvekkeille ei ole laskettu paloilmoittimien valvonta-aluetta. Paloilmoittimien kustannusten laskennassa on alueellisten asennustyön kustannuserojen lisäksi pyritty huomioimaan eri laitetoimittajien kustannusten keskiarvoja. Arviossa on käytetty tuotteiden vaihtelevuuden vuoksi markkinavertailussa keskiarvohintaa eri ilmaisuvaihtoehtojen välillä, eikä laskennassa ole lähdetty arvioimaan olosuhteiden ja tilojen käyttötarkoituksen vaikutusta ilmaisinvalintaan. Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen hinnoittelu ottaa huomioon Suomessa asennustyön osalta esiintyvän alueellisen vaihtelun, jonka vuoksi on käytetty keskiarvoja. Lisäksi hintoihin on sisällytetty asennusliikkeen tekemän laitteistosuunnittelutyön osuus. Hinnoissa on kuitenkin huomioitava, että kohdekohtaiset vaatimukset vaikuttavat aina neliökohtaiseen hinnoitteluun ja esimerkiksi vahvemmat vesilähdevaatimukset voivat nostaa hintatasoa. Esimerkkitapauksissa on kustannuksissa huomioitu saatavissa olleiden taustatietojen perusteella vesijohtoverkostoon liitettävissä oleva toteutus, jolloin selvitään kevyemmillä vesilähdevaatimuksilla ja siten alemmilla kustannuksilla. Lähtökohtana on vesijohtoverkostoon liitettävä sammutuslaitteistoasennus, joka antaa yhtenevät lähtökohdat kustannusten vertailuun, kun muutoin on otettava huomioon paljon kokonaisuuteen vaikuttavia tekijöitä eikä näitä kaikkia ole ollut tiedossa jokaisesta rakennuksesta selvitystä tehdessä. Tässä selvityksessä taustatietoina olivat rakennusten pohjakuvat.

Esimerkkitapausten ja ympäristöministeriöstä saatujen neliökohtaisten hinta-arvioiden eroavaisuus todennäköisesti selittyy lähtökohdiltaan laskelmien taustalla käytetyillä vesilähde- ja asennusstandardivaatimuksilla. Lisäksi huomioon on otettava myös, että puurakentamisen kustannukset ovat voineet korottaa hintajakaumaa. Hinnan muodostumiseen vaikuttavat myös rakenteelliset ratkaisut kuten geometria ja suojattavien tilojen avoimuus sekä suojattavat välitilat tai sammutuslaitteistolla suojattavan alueen jakautuminen useammalle asennusventtiilille kerrosmäärien ja pinta-alojen kasvaessa. Samalla on huomioitava, että vesilähdevaatimusten kasvaessa on suunnittelussa otettava huomioon kokonaisuus ja vesilähdekustannusten jakautuminen kohteen laajuuden mukaisesti sekä kustannuksia voidaan myös karsia käyttämällä yhteisiä vesilähteitä. Taulukkoon 5 on kerätty lisäksi korkeapainevesisumujen ja huoneistokohtaisten, siirrettävien sammutuslaitteistojen hankintahinta-arviot. Laskelmissa ei kuitenkaan hyödynnetty näitä, vaan päädyttiin käyttämään edullisimman automaattisen sammutuslaitteiston (sprinkleri) hankintahintaa. Lähtökohtana tässä tarkastelussa oli se, että muutokset toteutetaan rakennus kerrallaan – ei siis yksittäisiin asuntoihin. Siirrettävien, huoneistokohtaisten sammutuslaitteistojen osalta on huomioitava, että asentaminen tehdään riskiarvioon ja toimintakyvyn arviointiin pohjautuen ja kyse on yksittäisestä suojauksesta. Lähtökohtana ei ole, että rakennus suojataan kokonaan asuntokohtaisilla sammutuslaitteistoratkaisuilla. Lisäksi hintatietoja kerättiin SPEKin muiden yhteistyökumppanien kautta ja kuluttajahintoihin perustuvilla arvioilla vähennettynä arvonlisäveron osuudella. Liesihälyttimen asennuksen yksinkertaisuuden vuoksi sen asennushinta arvioitiin samaksi kuin sammuttimen asennushinta, joka saatiin yhteistyökumppanien kautta. On syytä huomata, että hinnoissa voi olla suurta vaihtelua, ja tästä syystä tässä esitettyjä hintatietoja voidaan pitää vain suuntaa antavina, mutta kuitenkin tällä hetkellä ainoana käytettävissä olevana lähtökohtana tehtyjen kustannus-hyötyanalyysien kannalta. Alkusammutuskoulutusten hintojen osalta laskettiin keskimääräisen asumisväljyyden (40 m2/hlö) (PTT 2017) perusteella, että asunnoissa asuisi keskimäärin 1,4 asukasta per asunto. Sähkötöiden hinnaksi arvioitiin 50 €/h (alv 0 %). Tuotteiden kuljetuskustannuksia ei ole huomioitu hinta-arvoissa. Pääasiassa huolto- ja kunnossapitokustannuksia ei arvioitu muiden kuin eräiden laitteiden osalta. Ottaen huomioon vaahtonestesammuttimien edellyttämän tarkastuksen 2 vuoden välein ja koska niiden hinta voi nousta merkittäväksi 34

suhteessa hankintahintaan, sisällytettiin niiden edellyttämät kunnossapitotoimet hinta-arvioihin. Hinnat eivät sisällä asuinhuoneistoihin asennettujen sammuttimien tarkastamiseen liittyvän organisoinnin kustannuksia. Hintatietojen arvioinnissa on syytä huomata, että lähtöoletuksena muiden, kuin paloilmoittimien ja automaattisten sammutuslaitteistojen, asennusja hankintakustannuksissa on käytetty 1-rakennuksista kolmen porrashuoneen asuinkerrostaloa, jossa on yhteensä 50 asuntoa. Hinta-arvioita on siis pyydetty sillä olettamalla, että samat muutokset toteutetaan samalla kertaa kaikkiin asuntoihin kiinteistön omistajan koordinoimana. Hintatiedot eivät ole vertailukelpoisia niihin tilanteisiin, joissa tehdään muutoksia yksittäisiin asuntoihin. Palovaroittimien osalta lähtöoletuksena on ollut, että palovaroittimien toimintavarmuuden varmistaminen edellyttää alkaliparistotoimisilla palovaroittimilla pariston vaihtamisen kerran vuodessa, ja tämän kustannukseksi arvioitiin 12 € / vaihtotapahtuma (paristot 2 €/asunto ja vaihtotyö 10 € per asunto), kun kaikki paristot vaihdetaan kerralla huoltoyhtiön toimenpitein. Litiumparistoilla toimivien palovaroittimien osalta arvioitiin, että toimintavarmuuden tarkastamiseksi riittää, että palovaroittimien toiminta tarkastetaan kerran vuodessa huoltoyhtiön toimenpitein (5 € per asunto). Näillä toimenpiteillä arvoitiin, että paristokäyttöisten ja litiumparistojen toimintavarmuus olisi samalla tasolla myöhemmin vaikuttavuusestimaattien arvioinnissa. Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroitinten osalta arvioitiin, että erillistä asukkaasta riippumatonta huoltotarvetta ei olisi. Markkinoilla on saatavissa litiumakulla varustettuja palovaroittimia, joiden akun iäksi valmistaja ilmoittaa saman kuin itse palovaroittimenkin käyttöiäksi, joita oletetaan nyt tehtävässä analyysissä asennettavan. Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroitinten ilmaisinten vaihtotarve on vastaava kuin muillakin palovaroitintekniikoilla, eli noin 8–10 vuotta. Tämän analyysin tarkastelu rajoittuu palovaroittimien osalta 10 vuoden investoinnin kustannus-hyötyihin, joten vaihtotarvetta (vaihtoväli 8–10 vuotta) ei ole otettu laskelmissa huomioon. Mikäli käytetään paristovarmisteisia sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia, näiden paristonvaihtoihin liittyvä kunnossapitovastuu on kiinteistön omistajalla.

Taulukko 5. Tekniikoiden hintatiedot kohteittain ja asunnoittain Kustannukset (alv 0%)

Lähde

Asuntoja Rappuja

Aineisto Aineisto

Sprinkleri, hankinta Hankintakustannus (suunnittelu+asennus) Hankintakustannus (suunnittelu+asennus) Hankintakustannus (suunnittelu+asennus) Korkeapainevesisumu Hankintakustannus (suunnittelu+asennus) Hankintakustannus (suunnittelu+asennus) Huoneistokohtainen sammutuslaite Hankintakustannus Paloilmoitin Hankintakustannus (suunnittelu+asennus) Palovaroitin alkaliparistolla (tarve 1,5 per asunto) Hankinta Asennus Huolto Palovaroitin 10 v paristolla (tarve 1,5 per asunto) Hankinta Asennus Huolto (vuosittain) Turvaliesi Hankinta Asennus Keraaminen liesi Hankinta Asennus Induktioliesi Hankinta Asennus Liesihälytin Hankinta Asennus Liesivahti Hankintahinta Asennus Sammutuspeite Hankinta Asennus Vaahtonestesammutin Hankinta Asennus Tarkastukset 2 vuoden välein 8 vuotta Alkusammutuskoulutus (tarve 1,4 per asunto) Hinta per henkilö 30 € Palo-ovi Hankintahinta (sis. asennus) Savuun reagoiva sulkijalaitteisto (ovipumppu) Hankintahinta (sis. asennus) Sähköverkkoon kytketty palovaroitin (tarve 1,5 per asunto) Hankintahinta (sis. asennus+sähköt) Porrashuoneen savunpoistoluukku Hankintahinta (sis. asennus)

Kohde A

Kohde B

Kohde C

Yhteensä

22 3

44 5

143 10

209 18

Hankintahinnat

Hinta/asunto

51 500 € 37 832 € 99 385 €

61 400 € 56 985 € 198 770 €

187 850 € 258 143 € 646 003 €

1 439 € 1 689 € 4 518 €

Kery YM

136 750 € 198 770 €

164 800 € 397 540 €

523 075 € 1 292 007 €

3 946 € 9 035 €

Kumppani

110 000 €

220 000 €

715 000 €

5 000 €

Kumppani Kumppani Kumppani

25 200 € 2 761 € 165 € 220 € 2 376 € 572 € 352 € 220 € 990 € 6 270 € 5 720 € 550 € 7 150 € 6 600 € 550 € 8 690 € 8 140 € 550 € 1 870 € 1 760 € 110 € 4 950 € 4 400 € 550 € 286 € 176 € 110 € 1 980 € 880 € 220 € 880 €

49 000 € 5 522 € 330 € 440 € 4 752 € 1 144 € 704 € 440 € 1 980 € 12 540 € 11 440 € 1 100 € 14 300 € 13 200 € 1 100 € 17 380 € 16 280 € 1 100 € 3 740 € 3 520 € 220 € 9 900 € 8 800 € 1 100 € 572 € 352 € 220 € 3 960 € 1 760 € 440 € 1 760 €

160 855 € 17 947 € 1 073 € 1 430 € 15 444 € 3 718 € 2 288 € 1 430 € 6 435 € 40 755 € 37 180 € 3 575 € 46 475 € 42 900 € 3 575 € 56 485 € 52 910 € 3 575 € 12 155 € 11 440 € 715 € 32 175 € 28 600 € 3 575 € 1 859 € 1 144 € 715 € 12 870 € 5 720 € 1 430 € 5 720 €

1 125 € 126 € 8€ 10 € 108 € 71 € 16 € 10 € 45 € 285 € 260 € 25 € 265 € 240 € 25 € 395 € 370 € 25 € 85 € 80 € 5€ 225 € 200 € 25 € 13 € 8€ 5€ 90 € 40 € 10 € 40 €

Oma arvio

1 848 €

3 696 €

12 012 €

42 €

Kumppani

24 200 €

48 400 €

157 300 €

1 100 €

Kumppani

14 025 €

28 050 €

91 163 €

638 €

Kumppani

6 600 €

13 200 €

42 900 €

300 €

Kumppani

11 250 €

18 750 €

37 500 €

323 €

Kery Kirjallisuus YM

Kery Oma arvio Oma arvio Oma arvio Oma arvio Oma arvio Oma arvio Kumppani Kumppani Kumppani Kumppani Kumppani Kumppani Oma arvio Oma arvio Kumppani Kumppani Kumppani Kumppani

7 Valittujen tekniikoiden vaikuttavuuden arviointi Automaattisten sammutuslaitteistojen ja palovaroittimien vaikuttavuutta on perinteisesti pyritty mittamaan havaittujen tulosten perusteella palotilastoja tarkastelemalla. Yleisimmin kyseessä on ns. ennen-jälkeen tarkastelut, joihin usein erilaiset pitkän aikavälin tarkastelut nojaavat tai vertaileva ei-kokeellinen tilanne. Arviot perustuvat kuolemantapausten, loukkaantuneiden ja omaisuusvahinkojen havaittuihin eroihin kohteissa, joissa sammutuslaitteistot ovat olleet asennettuina suhteessa kohteisiin, joissa niitä ei ole ollut asennettuna. Tilastollisen vertailun lisäksi vaikuttavuutta on pyritty analysoimaan epäsuorien vaikutusten avulla (Williams ym. 2004). Lisäksi sammutuslaitteistojen luotettavuutta ja toimintakykyä palotilanteissa on tutkittu erillisissä tutkimuksissa (Hall Jr JR 2006, 2007, 2010). Ko. tutkimuksia on hyödynnetty ja huomioitu myös joissakin vaikuttavuusanalyyseissä. Valitettavan usein vaikuttavuuden arviointi ei ole huomioinut pelastustoimen vasteaikoja tai paloturvallisuutta parantavia laitteita tarkasteltavissa kohteissa. Tutkittavan ilmiön vuoksi kokeellisia tai kvasikokeellisia tutkimusasetelmia ei ole voitu hyödyntää, jonka vuoksi tutkimusten sisäistä ja ulkoista luotettavuutta on kyseenalaistettu. Puutteiden vuoksi tuloksia on kritisoitu ja varsinkin korkeiden vaikuttavuusestimaattien tasoa on epäilty (muun muassa Garbacz, 1989, Jaldell 2019, Gros ym., 2010). Taulukkoihin 6 ja 7 on kerätty löydetyt vaikuttavuustutkimukset ja tutkimusten tulokset. Hajontaa selittää osittain erilaiset tutkimusmenetelmät ja tutkimuksessa käytetyt otokset, mutta myös jo edellä mainitut olosuhdetekijät voivat selittää eroja. Palovaroittimien osalta vaihtelevat estimaatit vaihtelevat palokuolemien osalta 8 prosentista 74 prosenttiin ja loukkaantuneiden osalta 70 prosenttia (ainoa estimaatti).

Taulukko 6. Teknisten paloturvallisuusratkaisujen vaikuttavuustutkimukset: Asuinkohteiden palovaroittimet

Lähde

Palokuolema Loukkaantuminen

Garbacz (1989) Garbacz (1991) Garbacz ja Thompson (2007) Runyan ym. (1992) Marshall ym. (1998) Istre ym. (2001) Istre ym. (2002) Nystedt (2003) Stevenson & Lee (2003) Ahrens (2007) Jaldell (2011) Kendrick ym. (2007) Duncan, Wade & Saunders (2000)

10 % 10 % 10 % 70 % 60 % 33 % 40 % 11 % 8% 51 % 30 % 45 % 53 %

70 %

Taulukko 7. Teknisten paloturvallisuusratkaisujen vaikuttavuustutkimukset: Sammutuslaitteistot Kohde

Laite

Lähde

asuintalot asuintalot Kaikki rakennukset asuintalot asuintalot asuintalot asuintalot

Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Sprinkleri Palovaroitin ja sprinkleri

Hall (2010) Hall (2007) Hall (2007) Butry (2009) Thomas (2002) Melinek (1993) Nystedt (2003) Duncan, Wade & Saunders (2000) Rohr & Hall (2005) Rohr (2000) Fraser-Mitchell & Williams (2013) Duncan, Wade & Saunders (2000)

Kaikki talotyypit Kerrostalot Hoivakoti

Palokuolemat Omaisuus Loukkaantuminen 80 % 57 % 74 % 100 % 54 % 50 % 53 % 80 % 93 % 74 % 90 % 83 %

68 %

32 %

57 % 20 % 63 %

62 %

88 % 75 %

Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten perusteella toimimattomien tai puuttuvien palovaroitinten osuus kuolemaan johtaneissa tulipaloissa on 57 prosenttia. Riski kuolla tulipalossa on keskimäärin 55 prosenttia alempi kodeissa, jotka on varustettu toimivin palovaroittimin kuin niissä, joissa palovaroitinta ei ole tai se ei ole toimintakuntoinen. (Ahrens 2021, 1). Vertailtaessa paristotoimisia palovaroittimia sähköverkkoon kytkettyihin palovaroittimiin, niiden voidaan olettaa olevan toimintavarmuudeltaan sähköverkkoon kytkettyjä heikompia. Tämä selittyy osittain sillä, että sähköverkkoon kytketty palovaroitin on yleisemmin toimintakunnossa kuin asukkaan vastuulla oleva paristokäyttöinen palovaroitin, joka voidaan jättää kiinnittämättä tai ottaa pois katosta hälytyksen yhteydessä tai virran loppuessa paristosta. Yhdysvalloissa sähköverkkoon kytketyt tai muutoin virransaanniltaan varmistetut palovaroittimet toimivat 94 prosentissa tapauksista, kun paristokäyttöiset toimivat 81 prosentissa tapauksista (Ahrens 2019, 1). Tämä ei kuitenkaan vielä itsessään takaa sitä, että tiloissa ei tapahdu palokuolemaa, vaan tähän liittyy inhimillisen tekijän epävarmuus. Käsisammuttimien vaikutuksia on tutkimuskirjallisuudessa arvioitu melko vähän. Allareddy ym. (2007) ovat arvioineet käsisammuttimen vähentävän palokuolemia 50 prosenttia omakotitalo-olosuhteissa. Erilaisten paloteknisten laitteiden vaikutusta tulipalon syntyyn ja haittaan on hyvin vaikea mitata johtuen suuresta määrästä tekijöitä, jotka vaikuttavat arvioon. Olemme koonneet eri tutkimusten päätelmät yhteen huolimatta siitä tosiasiasta, että tutkimusten laatu ja menetelmät eroavat toisistaan ja ovat osin ristiriidassa keskenään. Olemme kuitenkin arvioimassa teknisten menetelmien käyttökelpoisuutta kustannushyöty-menetelmän avulla ja käytettävissä olevan tiedon perusteella. Huolimatta siitä, että epävarmuutta huomioidaan laskelmia tehtäessä, laskelmat ovat suuntaa-antavia projisointeja. Koska tutkimuskirjallisuuden valossa ainoastaan palovaroittimista ja automaattisista sammutuslaitteistoista oli saatavissa kohtuullisen tuoretta ja varmaa tietoa, päädyttiin arvioita täydentämään pelastuslaitosten päällystölle ja alipäällystölle kohdennetulla kyselyllä. Lisäksi kyselyssä pyydettiin tietoja niiden tekniikoiden vaikutuksista, joista ei ole saatavissa suuntaa- antavia tutkijoiden arvioita tarkempaa tietoa tutkimuskirjallisuudesta. Kyselyyn saatiin yhteensä 66 vastausta. Tulokset esitetään keskiarvoina ja mediaaneina.

Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, mikä vaikutus on henkilön kuulumisella ns. erityisryhmään. Erityisryhmillä tarkoitetaan tässä henkilöitä, joiden toimintakyky on psyykkisistä, fyysisistä tai kognitioon liittyvistä syistä rajoittunut. Näillä henkilöillä voi olla haasteita havaita palo tai huomata inhimilliset virheet ajoissa palon ennaltaehkäisemiseksi tai tehokkaiden alkusammutustoimenpiteiden toteuttamiseksi, mikä voi lisätä palon syttymisen todennäköisyyttä tai johtaa siihen, että palo pääsee kehittymään huoneistopaloksi. Lisäksi asukkaan toimintakyvyn heikentyminen voi vaikeuttaa palosta poistumista ja lisätä palossa vammautumisen ja kuoleman riskiä. Tästä ryhmästä voidaan käyttää myös nimitystä erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Kyselyn perusteella se seikka, että henkilö on laskettavissa erityistä tukea tarvitsevaksi, lisäsi asiantuntija-arvioiden mukaan palon syttymisen todennäköisyyttä 7,2 -kertaiseksi (mediaani 8-kertaiseksi). Lisäksi sen arvioitiin heikentävän alkusammutuksen onnistumisen todennäköisyyttä 77 % (mediaani 82 %), vaikka henkilöllä olisi sammutin käytettävissään. Tämän perusteella muodostettiin sammutuspeitteiden ja käsisammuttimien vaikutukset erityisryhmien asuntoihin, joita tarkasteltiin erikseen. Muilta osin vaikutukset arvioitiin samoiksi kuin tavanomaisissa asunnoissa. Pelastuslaitoksille kohdennetulla kyselyllä hankittiin myös arvioita siitä, kuinka moni asuinkerrostalon tulipalo on lähtöisin liedestä, kun syttymistilana on keittiö. Arvioiden mukaan 73,5 %:ssa tapauksista (mediaani 80 %) kyseessä on nimenomaan liesi, kun palo on syttynyt keittiössä. Vertailun vuoksi tietoa etsittiin Pronto-tietokannasta, jonka mukaan 75 % on lähtöisin liedestä, kun syttymistilana on keittiö (Kokki 2020). Asiantuntijat arvioivat myös liesivahtien hyödyt hyvin lähelle sitä, mitä on käytetty muussa pohjoismaisessa tutkimuksessa (Runefors & Franzich 2017, 13) (73,5 % kysely, 75 % kirjallisuus). Siten asiantuntija-arvioita voitaneen pitää kohtuullisen hyvin suuntaa antavina myös muiden kysymysten osalta. Kyselyssä kerättiin tietoa myös liesiturvatekniikoiden vaikutuksista keittiöpaloihin. Kyselytulosten mukaan: • Turvaliesi voisi estää 63,1 % (mediaani 70 %) liedestä lähtöisin olevista asuntopaloista. • Keraaminen liesi voisi estää 40,6 % (mediaani 40 %) liedestä lähtöisin olevista asuntopaloista. • Induktioliesi voisi estää 59,2 % (mediaani 60 %) liedestä lähtöisin olevista asuntopaloista.

• Liesihälytin voisi estää 52,2 % (mediaani 50 %) liedestä lähtöisin olevista asuntopaloista. • Liesivahti voisi estää 73,5 % (mediaani 80 %) liedestä lähtöisin olevista asuntopaloista. Kyselyllä kartoitettiin myös alkusammutuskaluston vaikutusta siihen, pääseekö palo kehittymään huoneistopaloksi. Näiden tulosten mukaan: • Sammutuspeite voisi estää 62 % huoneistopaloista, jos henkilö on koulutettu sen käyttöön. Vastaava luku on 47,8 % (mediaani 50 %), jos asukasta ei ole koulutettu käyttöön. • Jauhesammutin (6 kg) tai vaahtonestesammutin (6 l) voisi estää 73,0 % (mediaani 80 %) huoneistopaloista, jos asukas on erikseen koulutettu sen käyttöön. Vastaava luku on 55,2 % (mediaani 60 %), jos asukasta ei ole koulutettu sen käyttöön. Kyselyssä hankittiin myös palo-ovien ja savunpoistoluukkujen vaikutusarviointia varten tietoja siitä, kuinka usein arvioidaan palon leviävän syttymishuoneistosta porrashuoneeseen tai muihin asuntoihin. Vastausten mukaan 40,0 % (mediaani 40 %) tapauksista leviää syttymishuoneistosta porrashuoneeseen tai muihin asuntoihin. Nämä tiedot olivat saatavissa myös Prontosta, jonka mukaan asuinkerrostaloissa savua oli levinnyt 42 %:ssa syttymishuoneiston ulkopuolelle ja tulipalo oli levinnyt 12 %:ssa tapauksista (Kokki 2020). Näitä tutkittiin myöhemmin vielä tarkemmin asuinkerrostalojen osalta. Palovaroittimista kysyttiin arviota tapauksista, joissa ei ole ollut palovaroitinta mutta on tapahtunut palokuolema, millä todennäköisyydellä toimiva ja oikein asennettu palovaroitin olisi estänyt henkilövahingon. Vastaajat arvioivat, että 73,0 %:ssa (mediaani 80 %:ssa) tapauksista toimiva palovaroitin olisi estänyt henkilövahingon. Aiemmin todettiin, että palovaroitin puuttui tai ei toiminut keskimäärin 62,6 %:ssa palokuolemaan johtaneista tulipaloista, kun otetaan huomioon ne tapaukset, joissa palovaroittimen toiminta on tiedossa. Tapaustutkimusten yhteydessä havaitsimme, että 70 % vuokrataloasunnoista (joissa kiinteistön omistaja ei huolehdi niistä) on ilman toimivaa, oikein asennettua palovaroitinta, jolloin tarkastellut vuokra-asunnot osuvat palokuolemien riskiprofiiliin. Kyselyn perusteella toimivien palovaroittimien todennäköisyys vähentää palokuolemia olisi 45 % ottaen huomioon myös ne palokuolemat, joissa on ollut toimiva palovaroitin. Tätä samaa arviota voisi olla mahdollista käyttää 41

myös loukkaantumisiin. Päädyttiin kuitenkin vertailemaan palovaroittimien hyötyjä Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten perusteella (Ahrens 2021b, 5), jonka perusteella luotiin oheinen taulukko eri palovaroitintyyppien vaikutuksista. Laskelmissa päädyttiin käyttämään näin saatuja vaikuttavuusarvioita, koska ne ovat parhaiten keskenään vertailukelpoisia. Kun kohdekäyntien yhteydessä havaittiin, että 70 % asunnoista, joissa kiinteistön omistaja ei huolehdi palovaroittimista, on palovaroittimiin liittyviä ongelmia, käytettiin tätä osuutta pohjana, johon on mahdollista palovaroittimia asentamalla vaikuttaa turvallisuutta parantavasti. Tämä on laskettu taulukon kohtaan ”kokonaisvähennys”. Taulukko 8. Palovaroittimien vaikutuslaskelmat Palovaroittimien vaikutukset Tapauksia Kuolleita Loukkaantuneita Omaisuusvahinko M$ Kuolleita/1 Loukkaantuneita/1 Omaisuusvahinko/1 Omaisuusvahinko/1 keskiarvo Vähennys palokuolemiin Vähennys loukkaantumisiin Vähennys omaisuusvahinkoihin Kokonaisvähennys, kuolemat Kokonaisvähennys, loukkaantumiset Kokonaisvähennys, omaisuusvahinko

Ei ole tai ei toimi Paristokäyttöinen Sähköverkko+akku/ paristo 115 200 1 590 4 610 2 481 0,0138 0,04 $21 536

103 500 690 3 210 1 434 0,0067 0,031 $5 469 51,7 % 22,5 % 36,2 % 15,8 %

$13 341

38,05 %

26,6 %

89 800 270 2 090 1 905 0,003 0,0233 $21 214 78,2 % 41,8 % 54,8 % 29,3 %

Taulukossa 8 on käytetty palovaroittimien kustannusvaikutusten osalta kahden eri palovaroitintyypin (sähköverkko ja paristokäyttöinen) keskiarvoja, sillä on oletettavaa, että sähköverkkoon kytketyt on asennettu uudempiin ja/tai arvokkaampiin asuntoihin tai taustalla on jokin muu selittäjä sille, miksi sähköverkkoon kytketyissä on suuremmat palovahingot. Aineiston perusteella vahinkokustannukset olisivat jopa korkeammat kuin ilman palovaroitinta, jos asennetaan sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Paristokäyttöisellä omaisuusvahingot puolestaan jäisivät alhaisemmiksi. Tätä ei pidetä loogisena tämän analyysin kannalta, jossa eri toimenpiteitä suunnitellaan identtiseen rakennuskantaan. Paristokäyttöisen ja sähköverkkoon akkuvarmennuksella kytketyn palovaroittimien tapauksista poistettiin ne tapaukset, joissa varoitin ei ole toiminut (Ahrens 2021b, 9 & 11), koska tapaukset sisältyvät taulukossa 4 luokkaan ”ei ole tai ei toimi”. 42

Mistään ei toistaiseksi ole saatavilla tietoa pitkäikäisillä litiumparistoilla varustettujen palovaroittimien vaikutuksista. Muutama tutkimus on tehty liittyen siihen, kuinka pitkään palovaroittimet säilyvät asennuksen jälkeen toimintakunnossa (ks. Ahrens 2021a, 5–6). Näistä toisessa todettiin, että litiumparistolla varustetuista palovaroittimista toimi 8–10 vuoden kuluttua 78 %, jos niissä oli litiumparistot vielä tallella. Kuitenkin erilaiset käyttäjien tekemät toimenpiteet kuten palovaroittimien tai sen pariston poistaminen johtavat siihen, että vain 33 % palovaroittimista toimii 8–10 vuoden kuluttua asentamisesta. Toisessa Ahrensin viittaamassa tutkimuksessa vain 22 % asennetuista palovaroittimista toimi 10 vuoden kuluttua. Perusteeksi viitatuissa tutkimuksissa arveltiin sitä, että palovaroittimien asentamista koskeva turvallisuusviestintä ohjaa vaihtamaan palovaroittimen pariston eikä ota huomioon litiumparistoja, jolloin pitkäikäisen pariston hyöty menetetään. Tässä yhteydessä arvioitiin, että litiumparistolla varustettujen palovaroittimien toimintavarmuus olisi lähtökohtaisesti sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia heikompi. Litiumparistoilla varustetut palovaroittimet arvioitiin siten antamaan vastaavan hyödyn kuin alkaliparistolla varustetut palovaroittimet. Niiden hyöty ajoittuu lähelle niiden asentamisajankohtaa, mutta neljän vuoden jälkeen niiden antama hyöty alkaa olla merkittävästi heikompi. Siksi kustannuslaskelmiin lisättiin näiden kahden palovaroitintyypin osalta huoltokustannukset, sillä muutoin asennusinvestointien tuottama hyöty häviää nopeasti. Tämä olisi toisaalta puoltanut estimaattien tarkastamista ylöspäin, mikä voisi osaltaan parantaa palovaroittimien hyötyjä suhteessa sähköverkkoon kytkettyihin palovaroittimiin. Koska tähän liittyy epävarmuustekijöitä, päädyttiin kuitenkin käyttämään aiemmin mainittuja, tilastoista laskettuja estimaatteja. Kyselyllä pyydettiin myös arvioita EN-54 -standardin mukaisen paloilmoittimen toimintavarmuudesta. Vertailukohdaksi annettiin Ahrensin (2019, 5) toimintavarmuutta kuvaavat luvut, 94 % sähköverkkoon kytketyille ja 81 % paristotoimisille (kyseessä toimintavarmuus, ei henkilövahinkojen estopotentiaali). Paloilmoittimen toimintavarmuudeksi arvioitiin kyselyssä 94,6 %, joka on sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen kanssa lähes sama. Paloilmoittimen etuna (verrattuna erityyppisiin palovaroittimiin) on kuitenkin se, että se ilmoittaa syttyneestä palosta myös syttymishuoneiston ulkopuolella ja voi siten nopeuttaa pelastustoiminnan käynnistymistä. Tarkempien tietojen puuttuessa paloilmoittimen vaikutukset on arvioitu tässä tutkimuksessa 5 %-yksikköä paremmiksi kuin sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen.

Palon leviämisestä aiheutuvien kustannusten arvioimiseksi kysyttiin vakuutusyhtiöiltä, jälkivahinkojen torjuntayrityksiltä sekä kiinteistöalalla vahinkokustannusten kanssa toimivilta tahoilta arvioita siitä, mitkä ovat palon keskimääräiset omaisuusvahinkokustannukset. Kustannukset pyydettiin erikseen palo-, savu ja nokivahingoista sekä vesivahingoista seuraavissa tilanteissa: • Palo saadaan alkusammutettua (keskiarvo 10 638 €). • Palo leviää asuntoon, mutta ei sen ulkopuolelle (40 592 €). • Palo leviää syttymishuoneistosta porrashuoneeseen, mutta ei muihin asuntoihin (62 486 €). • Palo leviää yhteen tai useampaan asuntoon syttymishuoneiston lisäksi (220 075 €). Taulukko 9. Asuinkerrostalopalot 2016–2020, omaisuusvahingot Asuinkerrostalopalot 2016-20 Tapauksia (Pronto) Kokonaiskustannukset (Pronto) Kokonaiskustannukset kysely Yksikkökustannus (Pronto) Yksikkökustannus (kysely) Pronto+kysely keskiarvo/1 Pronto+kysely keskiarvo/yhteensä

Alkusammutettu Ei leviä huoneistosta Savu levinnyt Palo+savu levinnyt Edelliset yhteensä 141 516 330 € 14 999 958 € 3 662 € 10 638 € 7 150 € 1 008 144 €

513 12 054 470 € 20 823 669 € 23 498 € 40 592 € 32 045 € 16 439 083 €

524 16 994 400 € 32 742 664 € 32 432 € 62 486 € 42 459 € 24 868 532 €

106 19 072 240 € 23 327 950 € 179 927 € 220 075 € 200 001 € 21 200 095 €

Kyselyn ja Pronto-aineiston yhdistäminen ei ole täysin aukottomasti mahdollista, sillä kyselyssä ei erikseen kysytty savun leviämisestä. Tyypillisessä tilanteessa, kun naapurihuoneistot kärsivät vahinkoja, kyse on siitä, että savu pääsee leviämään asuntojen välillä esimerkiksi ilmanvaihdon tai porrashuoneen kautta. Kyselyyn vastaajat arvioivat vahinkokustannuksen olevan palon levitessä myös muihin palo-osastoihin kuin porrashuoneeseen ja syttymishuoneistoon kuitenkin melko lähelle sitä, mitä kustannukset ovat Pronton perusteella tilanteissa, joissa sekä palo että savu on päässyt leviämään syttymishuoneistosta. Kyselyn perusteella laaditut arviot palon eri leviämisvaiheissa aiheutuvista kustannuksista yhdistettiin Prontosta saataviin arvoihin ja lukumääriin. Asuinkerrostalopaloja analysoitiin yhteensä 1284 tapausta vuosilta 2016– 2020, ja näiden aiheuttamat omaisuusvahingot kirjattiin taulukkoon. Kyselyn perusteella saadut arvot ovat hieman suurempia kuin Prontosta saadut

Keskiarvo

1284 48 637 440 € 78 394 268 € 37 880 € 61 055 € 49 467 € 63 515 854 €

tiedot. Tutkimuksessa laskettiin myös näiden kahden keskiarvot (kaksi viimeistä riviä), mutta päädyttiin kuitenkin käyttämään myöhemmin kyselyllä saatuja kustannusarvioita, sillä ne perustuvat vakuutusyhtiöiltä ja jälkivahinkojen torjuntayrityksiltä saatuihin kustannusarvioihin, joita pidetään Prontosta saatavia arvioita parempina. Kyselyn kustannusosuuteen vastasi yhteensä 13 vastaajaa. Heiltä tiedusteltiin yksikkökustannuksia, jotka on kerrottu taulukossa tapausten lukumäärällä Pronto-aineistosta. Vertailun vuoksi liitteeseen 1 on laadittu vastaavat laskelmat Prontosta saatavien vahinkoarvojen perusteella. Seuraavaksi tarkastellaan mahdollisuuksia vaikuttaa palovahinkojen leviämiseen syttymishuoneiston ulkopuolelle. Pronto-tilastojen mukaan asuinkerrostalojen paloissa savu pääsee leviämään niissä tapauksissa, joissa savun syyn leviäminen on kirjattu seuraavasti: • avoimet ikkunat ja palo-ovet 32,8 % • aukot tai muu osastoivan rakenteen epätiiveys 42,8 % • ilmastointilaitteet 6,4 % • osastoivan rakenteen pettäminen 7,2 % • muu syy 1,1 %. Savunpoiston vaikutuksia varten analysoitiin samalta ajanjaksolta 633 asuinkerrostalon tulipaloa, jossa Prontoon oli merkitty tieto siitä, toimiko savunpoisto vai ei. Tapauksissa, joissa savunpoisto toimi, sattui vähemmän omaisuusvahinkoja kuin tapauksissa, joissa se ei toiminut. Omaisuusvahingot jäivät keskimäärin 20,3 % pienemmiksi niissä tilanteissa, joissa savunpoisto toimi. Tässä on oletettu, että kaikki auki jääneet palo-ovet ja ikkunat ovat johtuneet siitä, että asukas on poistunut asunnosta ja jättänyt oven poistuessaan auki. Vastaavasti on oletettu, että kaikki tapaukset, joissa savu on päässyt leviämään epätiiveyden vuoksi, johtuu huonokuntoisesta palo-ovesta. Tässä on lähdetty siitä olettamuksesta, että vahingot jäävät tasolle ”ei leviä huoneistosta” 32,8 %:ssa laajemmalle levinneistä paloista asentamalla automaattinen sulkijalaitteisto ja 42,8 %:ssa tapauksista vaihtamalla palo-ovi tiiviiseen ja 20,3 %:ssa asentamalla porrashuoneen savunpoistolaitteisto. Vuosittainen kustannussäästö olisi noin neljä miljoonaa euroa sulkijalaitteistolla, reilu viisi miljoonaa euroa palo-ovilla ja noin 2,5 miljoonaa euroa savunpoistolaitteistolla (noin 3 000 euroa sulkijalaitteistolla, 4 000 euroa palo-ovella ja noin 1 900 euroa savunpoistolaitteistolla per tulipalo, joka prosentteina 8,1 %, 10,5 % ja 5 % keskimääräisistä kokonaiskustannuksista). 45

Tämän vaikutusestimaatin laadinnassa hyödynnettiin pelkästään Pronton vahinkoarvoja. Tässä tutkimuksessa käytetään karkeana arviona asiantuntijakokemuksen perusteella, että noin 1 henkilö vuodessa menehtyy asuinkerrostalon porrashuoneeseen savukaasujen vaikutuksesta. Tarkasteluajanjaksolla 2016– 2020 menehtyi asuinkerrostalojen tulipaloissa yhteensä 69 henkilöä, mikä tarkoittaa 13,8 kuolemaan johtanutta henkilövahinkoa vuodessa. Siten arvioidaan, että 7,2 % palokuolemista tapahtuu syttymishuoneiston ulkopuolella, porrashuoneessa. Loukkaantumisista syttymishuoneiston ulkopuolella ei hankittu tietoa, joten tässä oletetaan, että loukkaantuneiden osuus on sama kuin palokuolemien arvioitu osuus. Asiantuntijoille kohdistetussa kyselyssä vastauksia pyydettiin myös kysymykseen savunpoistoluukkujen vaikutuksesta porrashuoneen henkilövahinkoihin. Tilanteessa, jossa porrashuone on varustettu etälaukaistavalla savunpoistoluukulla, porrashuoneessa tapahtunut henkilövahinko olisi arvioiden mukaan estynyt 42,9 %:ssa (keskiarvo) / 40 %:ssa (mediaani) tapauksista. Pronto-tietojen perusteella palo pääsee leviämään epätiiviin rakenteen tai sen pettämisen johdosta 50 %:ssa tapauksista. Siten arvioidaan, että toimivan, suljetun ja tiiviin palo-oven henkilövahinkojen estovaikutus on sekä palokuolemien että loukkaantumisten osalta on 3,6 % (7,2 % * 50 %). Porrashuoneen savunpoistoluukun vaikutus olisi puolestaan 3,1 % (7,2 % * 42,9 %), sillä se vaikuttaisi kaikkiin tapauksiin, joissa savu on päässyt leviämään porrashuoneeseen, ei pelkästään niihin, joissa rakenne on pettänyt. Kun savu pääsee leviämään porrashuoneeseen avoimen palo-oven kautta 32,8 %:ssa tapauksista, oletetaan että kaikki nämä tilanteet olisivat estettävissä automaattisella palo-oven sulkijalaitteistolla. Tällöin sulkijalaitteiston vaikutus palokuolemiin ja henkilövahinkoihin olisi 2,4 % (7,2 % * 32,8 %). Henkilö- ja omaisuusvahingot jäävät Pronton tietojen mukaan huomattavasti pienemmiksi tapauksissa, joissa alkusammutus on onnistunut. Tarkasteluajanjaksolla 2016–2020 asuinkerrostaloissa tapahtui yksi palokuolema ja 40 loukkaantumista tilanteissa, joissa alkusammutus oli onnistunut. Kuolleiden kokonaismäärän ollessa 69 ja loukkaantuneiden 586 voidaan Pronton omaisuusvahinkotietoja hyödyntäen arvioida onnistuneen alkusammutuksen vähentävän palokuolemia 98,5 %, loukkaantumisia 93,2 %

ja omaisuusvahinkoja 90,3 %. Tätä arvoa täytyy vielä täydentää siltä osin, missä tilanteissa alkusammutus voisi olla mahdollista sekä siihen liittyvällä inhimillisellä epävarmuustekijällä kyselystä. Pronton mukaan tarkasteluajanjaksolla 2016–2020 asuinkerrostaloissa oli 235 rakennuspaloa, joissa alkusammutusta ei yritetty, koska sitä ei ollut saatavilla tai koska paikalla olleet henkilöt eivät käyttäneet alkusammutuskalustoa. Vastaavasti oli 660 tapausta, joissa alkusammutuskalustoa ei käytetty muista syistä (muun muassa palo oli kehittynyt liian suureksi tai kohteessa ei ollut toimintakykyisiä ihmisiä). Siten arvioidaan, että 235/895 = 26,2 % tapauksista alkusammutuskoulutuksella ja alkusammuttimella olisi saattanut olla vaikutusta palon seurauksiin. Yhdistämällä kyselyllä saadut arviot alkusammutuksen onnistumisen todennäköisyydestä onnistuneen alkusammutuskaluston käytön vaikutuksiin voidaan päätyä myöhemmin esitettyihin vaikutusestimaatteihin. Estimaatit ovat konservatiivisella puolella ja omaisuusvahinkojen osalta hyvin lähellä Juåsin ja Mattssonin arvioita, mutta ovat selvästi alhaisempia kuin Allareddyn ym. arviot palokuolemien vähentämisen osalta. Vuosina 2016–2020 asuinkerrostaloissa oli Pronto-järjestelmään tehdyn poiminnan perusteella yhteensä 169 tulipaloa, jotka olivat lähtöisin ruuanvalmistuksesta tai liedeltä muissa tilanteissa kuin ruuanvalmistuksessa. Siten 13,0 % tulipaloista olisi lähtöisin liedeltä. Kokonaisuudessaan aineistossa oli 353 keittiöstä lähtöisin olevaa tulipaloa. Kun aiemmin todetun mukaisesti 75 % keittiöpaloista on lähtöisin liedeltä, saadaan tällöin liesipalojen lukumääräksi 265 (20,3 % kaikista tulipaloista). Erot liesipalojen esiintyvyydessä on todennäköisesti selitettävissä erilaisilla tiedonpoimintatavoilla pelastustoimen Pronto-tietokannasta. Kling ym. (2014, 34) ovat todenneet, että asuinkerrostalossa keittiön suhteellinen syttymistodennäköisyys on 67,6 %, jolloin liesipaloja (75 % keittiöpaloista) olisi jopa 50,7 % kaikista asuinkerrostalojen tulipaloista. Tällöin saadaan liesipalojen esiintyvyyden vaihteluväliksi lähestymistavasta riippuen 13–50,7 %. Koska mikään edellä mainituista estimaateista ei ole arvioitavissa selkeästi parhaaksi, tässä käytetään edellä mainittujen kolmen keskiarvoa, 33,6 %. Yhdistämällä edellä mainittu liesipalojen esiintyvyys kyselyllä saatuihin arvioihin eri liesiturvatekniikoiden vähentävästä vaikutuksesta muodostettiin näiden tekniikoiden vaikutusestimaatit kokonaisvahinkoihin. Koska liesiturvalaitteet vaikuttavat palon syttymistodennäköisyyteen, arvioitiin vaikutus palokuolemiin, omaisuusvahinkoihin ja loukkaantumisiin samaksi. 47

Oheiseen taulukkoon on kerätty kaikki kustannus-hyötyanalyysissä käytetyt vaikutusestimaatit. Estimaatit ovat piste-estimaatteja. Taulukko 10. Analyysissä käytetyt estimaatit (tekniikan käytön vähentävä vaikutus eri vahinkotyyppeihin %) Tarkenne

Ilman koulutusta Koulutuksella Ilman koulutusta Koulutuksella Ilman koulutusta Koulutuksella Ilman koulutusta Koulutuksella

Lai t e

Lähde

Sammutuslaitteisto Fraser-Mitchell & Williams (2013) Ahrens (2021) + Palovaroitin laskenta (alkaliparistolla) Palovaroitin (li-ion Arvio paristolla) Ahrens (2021) + Palovaroitin laskenta (sähköverkko) Arvio Paloilmoitin Pronto, kirjallisuus ja Turvaliesi kysely Pronto, kirjallisuus ja Keraaminen liesi kysely Pronto, kirjallisuus ja Induktioliesi kysely Pronto, kirjallisuus ja Liesihälytin kysely Pronto, kirjallisuus ja Liesivahti kysely Pronto + kysely Sammutuspeite Pronto + kysely Sammutuspeite Pronto + kysely Käsisammutin Pronto + kysely Käsisammutin Pronto + kysely Sammutuspeite (erityisryhmät) Pronto + kysely Sammutuspeite (erityisryhmät) Pronto + kysely Käsisammutin (erityisryhmät) Pronto + kysely Käsisammutin (erityisryhmät) Pronto Uusi palo-ovi Ovensulkijalaitteisto Pronto Savunpoistoluukku Pronto + kysely

Palokuolemat Omaisuus 90,0 %

88,0 %

Loukkaantuminen 62,0 %

36,2 %

26,6 %

15,7 %

36,2 %

26,6 %

15,7 %

54,8 %

26,6 %

29,3 %

59,8 % 17,7 %

31,6 % 17,7 %

34,3 % 17,7 %

11,4 %

16,6 %

14,6 %

20,6 %

12,5 % 16,3 % 14,5 % 19,1 % 3,3 %

4,3 %

3,8 %

5,0 %

3,6 % 2,4 % 3,1 %

10,5 % 8,1 % 5,0 %

3,6 % 2.4% 3.1%

Automaattisten sammutuslaitteistojen osalta päädyttiin käyttämään Fraser-Mitchellin ja Williamsin tutkimuksen estimaatteja, jotka ovat laajasti viitattuja tutkimuskirjallisuudessa, kohdistuvat erityisesti kerrostaloasuntoihin ja joiden voi maantieteellisesti ja kulttuurisesti arvioida soveltuvan parhaiten Suomeen. Palovaroittimien virtalähteen vaikutuksista ei ole saatavissa tietoa muualta kuin Yhdysvalloista, joten laskenta perustui Ahrensin (2021)

liitetaulukoista saatuihin arvoihin. Eniten arvostelua voidaan kohdistaa puhtaasti arvioon (paloilmoitin) sekä Pronton ja kyselyn perusteella laadittuihin estimaatteihin. Asiantuntija-arvioita voidaan käyttää kuitenkin niiltä osin, kun tilastoihin pohjautuvaa tietoa ei ole saatavissa – sitä voidaan kirjoitushetkellä pitää parhaana käytettävissä olevana tietona. Siltä osin, kun saatavissa oli tilastotietoa, vertailtaessa kyselyllä saatuja arvioita tilastoihin, ne olivat hyvin lähellä toisiaan.

8 Vahinkojen arviointi Onnettomuuksien esiintyvyys lasketaan tarkasteltavan asuntoryhmän kohdalla siten, että toteutuneita vahinkoja verrataan olemassa olevaan asuntokantaan ja tästä arvioidaan keskimääräinen odotusarvo ko. asukasryhmälle. Käytännössä tämä tapahtui yhdistämällä ARAsta saadut kaikkien Suomen ARA-vuokrakohteiden tiedot pelastustoimen Pronto-tietokannan onnettomuustietoihin. Lisäksi tarkastellaan, eroavatko keskimääräiset vahinkojen odotusarvot ARA -asuntokannassa. Vahingon odotusarvoina käytettiin nykyisten olemassa olevien laskelmien pohjalta laadittuja piste-estimaatteja. Vahinkojen määrää arvioitaessa, keskeisimmät tekijät ovat palokuolema, henkilövahinko ja omaisuushaitta. (Hall Jr, J. 2014) On selvää, että myös epäsuorat kustannukset mm. liiketoiminnalle, ympäristölle ja lähiomaisille ovat todellisia, mutta hankalasti mitattavia. Arviot epäsuorista liiketoimintaan kohdistuvista haitoista ovat peräisin Yhdysvalloista ja aikaisemmilta vuosikymmeniltä, minkä lisäksi arviot ovat varsin karkeita. (Munson & Ohls 1980) Saatavissa olevien arvioiden hyödyntäminen hankkeessa on mahdollista, mutta ne lisäisivät tulosten epävarmuutta. Tässä johtuen laskennallisten ja karkeiden arvioiden huomioimista täytyy harkita tarkkaan. Epäsuorien kustannusten huomioiminen on tästä huolimatta tarkoituksenmukaista, kun arvioidaan julkishyödykkeiden ja julkisen palvelun nettohyötyjä pidemmällä aikavälillä. Hall Jr. (2014) on arvioinut epäsuorien kustannusten (aineettomista vahingoista, korvaavista toimitiloista ja liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuvat kustannukset) tasoksi varasto-, majoitus- ja asuinrakennuksissa 10 % suorien kustannusten määrästä. Palokuolemista aiheutuvaa haittaa tai yleisesti kuolemasta seuraavaa rahamitallista haittaa on arvioitu monilla eri toimialoilla. Kotimaisia arvioita ja viranomaisten käyttämiä arvoja on olemassa runsaasti. On kuitenkin huomioitava, mistä näkökulmasta arvio tehdään. On toisaalta tärkeää, että käytettävät suureet ovat vertailukelpoisia suomalaisessa kontekstissa. Toisaalta on mahdollista hyödyntää myös kansainvälisissä tutkimuksissa käytettyjä arvioita.

Suomalaisista arvioista tuoreinta tutkimusta edustaa Haikosen yms. (2015) tutkimus, joka perustui puhtaasti nk. Human capital Approach - menetelmään, jossa mitattiin ja arvioitiin ihmisten työpanoksen menetyksistä seuraavaa kustannusta. Edellä mainittua voidaan kutsua niin sanotuksi minimitasoksi, sillä arviot eivät huomioi inhimillistä kärsimystä ja haittaa millään tavalla. Onkin tyypillisempää käyttää estimaatteja, jotka pyrkivät sisältämään inhimilliset tekijät. Tämän tyyppisiä arvioita käytetään muun muassa eri maiden tieliikennelaitosten laatimissa laskelmissa. Tämän lisäksi kansainvälinen tutkimus sisältää runsaasti vaihtoehtoisia laskelmia, kuten Robinson & Hammitt (2015). Tulipalon aiheuttamia henkilövahinkoja on arvioitu sekä kansainvälisessä että kotimaisessa tutkimuskirjallisuudessa. Tuoreimmat Suomessa tehdyt tutkimukset ovat varsin tuoreita ja erityisen laadukkaasti toteutettuja tutkimuksia (Haikonen ym. 2014, 2015, 2016). Haikonen, Lillsunde, Lunetta ja Kokki (2015) ovat arvioineet palokuolemien aiheuttamaa kustannusta Human capital approach -menetelmällä. HCA-menetelmä tuottaa keskimäärin pienempiä estimaatteja kuin muilla yleisesti käytetyillä menetelmillä tuotetut arviot, sillä HCA-menetelmä arvioi ainoastaan taloudelliseen toimintaan kohdistuvaa haittaa. Haikosen soveltama menetelmä huomioi kuolemasta seuraavan työkyvyn ja tuotannon menetyksen, joka koostuu palkkatyön lisäksi myös kotitaloustyöstä. Todellisia työllisyysasteita ja kolmen tai yhden prosentin diskonttokorkokantaa käyttämällä tuloksina saadaan keskimäärin 315 000 € (3% korolla) ja 425 250 € (1% korolla). Jos laskelmassa käytettäisiin yleistä työllisyysastetta (70 %), arvio kustannuksista nousisi 3 %:n diskonttokorolla 530 000 euroon. Haikosen tutkimuksessa päädyttiin seuraaviin arvioihin henkilövahinkojen aiheuttamista kustannuksista: • Keskimääräinen hoitokustannus palovammoista kärsineiden potilaiden osalta ovat noin 20 400 €. • Keskimääräinen tuotannonmenetys palovammoista kärsineiden potilaiden osalta 19 070 €. • Savukaasujen aiheuttamien loukkaantuneiden osalta noin 3 600 €. • Kaikki liekkiloukkaantumiset huomioon ottaen keskimääräiset kustannukset ovat noin 20 400 €.

Hoitokustannusten jakauma on epätasainen, ja 7–8 prosenttia tapauksista selittää noin 50 prosenttia kustannuksista. (Haikonen ym. 2014.) Pronton tietoihin perustuen arvioimme vakavien loukkaantumisten osuudeksi 13 % (Laine 2017).

9 Käytännön toteutus Analyysissä otetaan huomioon kaikki relevantit vaikuttavuus-, kustannus- ja hyötyestimaatit. Vaikuttavuusestimaattien suuresta hajonnasta tai niiden puutteesta johtuen valistuneisiin jakaumaoletuksiin perustuva simulointi osoittautui haastavaksi. Joidenkin teknisten ratkaisujen, kuten palovaroittimien ja sammutuslaitteistojen, osalta aikaisempi tutkimus mahdollistaisi teoriassa tarkemman ja todennäköisyysjakaumiin pohjautuvan analyysin. Näin ei kuitenkaan ole suurimmassa osassa tapauksista, vaan estimaatit perustuvat asiantuntijakyselyjen vastauksiin sekä Pronton aineistosta poimittuihin piste-estimaatteihin. Käsitelläksemme kaikki vaihtoehdot yhdenmukaisella tavalla, päädyimme laskemaan vaihtoehtoisia laskelmia karkeampien laskelmien pohjalta. Lähestymistapa on aineiston mahdollisuudet huomioon ottaen riittävä ja perusteltu lähestymistapa. Yhdistämällä tietoa kustannuksista, haitoista ja vaikuttavuudesta syntyy kokonaiskäsitys nettohyödyistä euromääräisinä estimaatteina. Laskelma on tarkkuudeltaan suuntaa-antava ja soveltuu sekä kokoluokaltaan erilaisten investointien arviointiin kustannusrajoitteiden vallitessa että myös pitkän aikavälin tarkasteluun muun muassa erilaisissa skenaarioissa, joissa asukkaiden toimintakyvyn laskun vaikutuksia ja olettamia voidaan tarkastella investointien kannattavuutena. Piste-estimaattien käyttöön liittyy monia epävarmuustekijöitä ja oletuksia, jotka vaikuttavat tulosten yleistettävyyteen ja tulkintaan. Useimmilla tarkastelussa olevilla laitteilla ei ole olemassa tieteellisen tutkimukseen perustuvia vaikuttavuusestimaatteja. Poikkeuksen muodostavat palovaroittimet ja automaattinen sammutuslaitteisto, joista molemmista on useita hyödynnettävissä olevia estimaatteja. Sammutuslaitteiston osalta hyödynnetään julkaistujen tutkimusten mukaisia estimaatteja ja eri palovaroittimien tyyppien osalta aiemmin julkaistuja yhdysvaltalaisiin tilastoihin perustuvia estimaatteja, jotka ovat kuitenkin myös piste-estimaatteja. Koska hankkeen tarkoituksena oli pyrkiä tarkastelemaan kaikkia vaihtoehtoja mahdollisimman yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti, suurelle osalle tarkastelluista laitteista on laadittu Pronton aineistoon ja asiantuntijakyselyyn perustuvia estimaatteja, jotka ovat puhtaasti vertailevaan pohjatie53

tojen tarkasteluun perustuvia ei-kokeellisia arvioita. Tämä merkitsee, että kausaliteetin tarkastelu ei perustu ilmiöiden perimmäisiin mekanismeihin tai koeasetelmalla hankittuun kvantitatiiviseen evidenssiin. Analyysin sisäinen luotettavuus on siis suhteellisen heikko ja muun muassa jakaumaoletusten tekeminen on haasteellista, ellei mahdotonta. Onnettomuuksien esiintyvyys lasketaan tarkasteltavan asuntoryhmän kohdalla siten, että toteutuneita vahinkoja verrataan olemassa olevaan asuntokantaan, ja tästä arvioidaan keskimääräinen odotusarvo ko. asukasryhmälle. Vahingon odotusarvoina käytettiin nykyisten olemassa olevien laskelmien pohjalta laadittuja piste-estimaatteja. Odotusarvot on esitetty taulukossa 11. Palokuoleman haitta perustuu Väyläviraston (Metsäranta ym. 2020, 29) arvioon. Vahinkojen osalta käytössämme on olemassa olevaa tietoa palokuolemien, henkilövahinkojen ja omaisuushaittojen määrästä erilaisissa kerrostaloyhtiöissä. Rakennuspalojen odotusarvot lasketaan ko. talotyyppiä edustavista taloyhtiöistä käyttämällä hyväksi Pronto onnettomuus- ja resurssitietokantaa. Kustannusten osalta, arvioimme koko elinkaaren kustannusta, jotka diskontaataan tämän päivän arvoon. Taulukko 11. Arviot keskimääräisestä haitasta rakennuspaloissa Rakennuspalot asuinkerrostaloissa Loukkaantumisten osuus rakennuspaloissa Palokuolemien osuus rakennuspaloissa Keskimääräinen rakennushaitta Pronto Keskimääräinen irtaimistohaitta Pronto Rakennus- ja irtaimistohaitta kysely Vakavien loukkaantumisten osuus Palokuoleman haitta Loukkaantumisen hinta hoitokustannukset Tuotannon menetys loukkaantuminen keskiarvo (€)

1284 0,449387 0,0529141 30 000 € 7 880 € 61 055 € 0,13 2 564 513 € 20 400 € 19 070 €

Kymmenen vuoden kustannushyötytarkastelussa asukaskannasta tehdään oletuksia erityisryhmän jakaumasta ja lasketaan kaksi skenaariota: oletetun nykytilanteen ja vaihtoehtoisen erityisryhmien osuuden kasvua kuvaavat skenaariot.

Asuntopalojen esiintyvyys Ara-asuntokannassa on tarkastelun perusteella 0,0226 ja keskimääräinen onnettomuusesiintyvyys kansallisella tasolla on 0,019. Kyselyn perusteella erityisryhmien onnettomuusriski on noin 7-kertainen normaaliväestöön nähden. Huomioidaksemme erilaisen paloriskin erityisryhmien ja niin sanotun normaaliväestön välillä, teemme muutamia melko karkeita oletuksia. 1. ARA-asuntojen korkeampi rakennuspalojen esiintyvyys aineistossa selittyy kohonneella erityisryhmien osuudella asukaskannassa. Kyselyn perusteella erityisryhmien onnettomuusriski on noin 7-kertainen normaaliväestöön nähden. 2. Oletamme iäkkäämmän väestön edustavan erityisryhmää tässä tarkastelussa. Tämä siitäkin huolimatta, että iäkkäiden joukko on toimintakyvyltään erittäin heterogeeninen. Eläkeläisten osuus suomessa asuvista ihmisistä on 23,3 %. Edellä mainittujen kahden olettaman avulla voimme arvioida ARA-asuntokannan (kerrostalot) asukaskannan jakaumaa erityisryhmien ja ns. normaaliväestön suhteen. Ja tällä tavoin myös onnettomuusriskiä ja esiintyvyyttä kahdessa eri ryhmässä: a * 0.767 + 7.18 * a * 0.233= 0.019 a = 0.019 / (1.631+0.767) a = 0.007787077 jossa a edustaa onnettomuuksien esiintyvyyttä ei-erityisryhmien ryhmässä. Vastaavasti erityisryhmää kuvaava onnettomuuksien esiintyminen b johdetaan: b = 0.007787077 * 7.18 b = 0.05591121 Käyttämällä edellä mainittuja laskennallisia arvoja laskemme erityisryhmien osuuden ARA:n asukaskannasta. Poissuljemme muut vaikuttavat tekijät ulos tästä tarkastelusta käytettävissä olevan tiedon rajoitteiden vuoksi. Voimme nyt arvioida ei-erityisryhmien osuutta (x) ARA:n kerrostalokohteissa hyödyntämällä arvoja a ja b sekä havaittua onnettomuuksien esiintymistasoa ARA-asuntokannassa.

0.007787077x +0.05591121y = 0.0226 0.007787077x +0.05591121(1-x) = 0.0226 0.007787077x -0.05591121x = 0.0226-0.05591121 -0.04812413x = -0.03331121 x = -0.03331121/-0.04812413 x = 0.6921935 Ei-erityisryhmien osuudeksi arvioidaan 0.6921935 * 100 ~ 69,2 prosenttia ja vastaavasti erityisryhmien osuudeksi (1 - 0.6921935) * 100= 30,8 prosenttia. Skenaarion 1. laskemat perustuvat vastaaviin osuuksiin. Skenaariossa 2. pyrimme laskemaan vaihtoehtoisen tilanteen, jossa erityisryhmien osuus kohoaa eli mitä väestön kehitys voisi tarkoittaa nykyiseen arvioon verrattuna. Erityisväestön määrä kasvaa suhteellisesti 50 prosenttia. 0.6921935-(1-0.6921935)*0.5*100 = 53,83 % (0.5382902) (1-0.6921935)*1.5*100 = 46,17 % (0.4617097) Ei-erityisryhmään kuuluvan väestön osuudeksi saadaan 53.8 % ja erityisryhmiin kuuluvan väestön osuudeksi 46.2 %. Muutos tarkoittaisi myös tulipalojen kokonaisesiintyvyyden kasvua nykyisestä 0.0226 prosentista 0.0300836 prosenttiin, joka merkitsee suhteellisesti 33.1 % suhteellista kasvua tarkasteltavan asuntokannan ((0.0300836/0.0226-1) * 100) onnettomuuksien esiintyvyydessä.

10 Kustannus-hyötytarkastelu Ensimmäisessä tarkastelussa arvioimme teknisten paloturvallisuuslaitteiden nettohyötyä investointina koko tarkastelujoukkoon eli aineiston sisältämään 63 316 asuinhuoneistoon. Tarkasteluasetelma on arvioida nettohyötyä investoinneissa, jotka kohdentuisivat koko asuinhuoneistokantaan. Paloturvallisuusriski vaihtelee asuinhuoneistoissa asuvan väestön sisällä ja huomioimme vain karkealla tasolla luvun 9 mukaisesti kaksi eri riskiryhmää: ei-erityisryhmä ja erityisryhmä. Tarkasteluun koottiin ja laadittiin estimaatteja parhaan tietämyksen ja saatavilla olevan tiedon perusteella, jotta olisi mahdollista sisältää kaikki mahdolliset ratkaisut samassa kehikossa. Tässä lähestymistapa ja asetelma sisältävät omat selkeät kompromissit. Tuloksia tarkasteltaessa huomiota ei tulisi kiinnittää absoluuttisiin nettohyödyn arvoihin vaan erityisesti vaihtoehtojen keskinäiseen järjestykseen ja tasoon suhteessa muihin vaihtoehtoihin. Skenaariossa 1 arvioimme nykytilaa ja skenaariossa 2 pyrimme tarkastelemaan mahdollista tulevaisuuden skenaariota, joka pyrkii havainnollistamaan kansallista väestökehitystä. Asetelman skenaario 1 on joillakin apuoletuksilla yleistettävissä myös koko vuokra-asuntokantaan. Kun tarkastelu kohdistuu koko asuntokantaan, kuvataan investointitilannetta, jossa kaikkia asuinhuoneistoja käsitellään tasavertaisesti eli investointi kohdistetaan myös alempiriskisiin asuinhuoneistoihin iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Vertailu eri investointivaihtoehtojen välillä pyrkii vastaamaan kysymykseen: mitkä tekniset paloturvallisuuslaitteet tuottaisivat nettohyödyltään parhaimmat tulokset. Kuviossa 1 havainnollistetaan, mitä tämä muutos tarkoittaisi kustannushyötykehikossa. Laitteet, jotka lähestyvät positiivista nettohyötyä kymmenen vuoden aikahorisontilla edustavat kustannuksiltaan edullisimpia vaihtoehtoja: Liesihälytin, käsisammutin, palovaroittimet sekä liesivahti. Heikoimmin tarkastelussa pärjäävät investoinneiltaan suuret ratkaisut, kuten automaattiset sammutuslaitteistot, palo-ovet ja paloilmoittimet. Syytä heikkoon hyötyyn voidaan selittää korkeilla investointikustannuksilla, mutta myös verrattain matalalla

tulipalojen esiintymisellä. Vastaavat laskelmat Pronto-aineistoon perustuvien kiinteistö- ja irtaimistovahinkojen osalta (liite 1) johtavat matalampiin nettohyötyarvioihin, mutta teknisten paloturvallisuuslaitteiden keskinäinen nettohyödyn tasoon perustuva järjestys ei muutu.

Kuvio 1. Nettohyöty 10 vuoden tarkasteluperiodilla (omaisuusvahinkojen arvona käytetty kyselyn omaisuusvahinkoarvoja)

Suurin osa asukaskannasta ei edusta erityisryhmiä tai korkeimman riskin ryhmiä, mikä johtaa negatiiviseen nettohyötyyn päinvastoin kuin aikaisemman tutkimuksen mukaan hoitokodeissa ja erityislaitoksissa. Vaihtoehtoisissa laskelmissa skenaario 2:ssa oletetaan erityisryhmien osuuden kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Voidaan havaita, että väestön muutos, joka samalla kasvattaa onnettomuusriskiä, parantaa investoinneiltaan kalliimpien teknisten laitteiden net-

tohyötyä voimakkaammin kuin investoinneiltaan edullisempia ratkaisuja. Tämä seuraa siitä, että omatoimisuutta ja toimintakykyä vaativat alkusammutuskalustot, kuten sammutuspeite ja käsisammuttimet, eivät ole erityisen tehokkaita ennaltaehkäisemään ja rajoittamaan rakennuspaloja erityisryhmien talouksissa johtuen matalammasta toimintakyvystä. Sen sijaan automaattisen sammutuslaitteiston vaikuttavuus on tutkimusten mukaan korkea. Tästä huolimatta automaattisen sammutuslaitteiston nettohyöty on selkeästi negatiivinen ja tarkasteltavien ratkaisujen paremmuus nettohyödyin mitattuna pysyy samansuuntaisena. Tarkastelussa oletettiin 10 vuoden tarkastelujakso, mutta todellisuudessa useammat investoinnit ovat vaikutusajaltaan huomattavasti pidemmän aikavälin investointeja. Automaattisen sammutuslaitteiston, palo-ovien ja savunpoistoluukkujen investointiaika voidaan nähdä jopa 50 vuoden mittaisena, sillä laitteiden tekninen käyttöikä ylittää selvästi 10 vuotta. Kuviossa 2. tarkastellaan edellä mainittujen laitteiden nettohyötyjä olettaen 40 vuoden investointiaika, joka antaa realistisemman kuvan investoinnin todellisesta vaikutusajasta. Investointiajan huomioiminen tarkoittaa, että investoinnin kokonaiskuluista otetaan huomioon vain ensimmäisen 10 vuoden ajalle kohdennettavat kustannukset.

Kuvio 2. Nettohyöty 10 vuoden tarkasteluperiodilla huomioiden investointiajan pituudeksi 40 vuotta (omaisuusvahinkojen arvona käytetty kyselyn omaisuusvahinkoarvoja)

Korkeiden investointikustannusten ajallinen kohdentaminen nostaa odotetusti kaikkien kolmen laitteen nettohyödyn tasoa positiivisesti. Erityisen voimakkaasti nousee investoinneiltaan kallein laitevaihtoehto eli sammustuslaitteisto, joka saa 40 vuoden investointiajalla ja skenaarion 2 mukaisella asukaskannan muutoksella positiivisen nettohyödyn. Kolmen vertailtavan laitteen rakennuspalon haittaa vähentävät vaikutusmekanismit ovat keskenään erilaiset, mutta luonteeltaan vahinkoa rajoittavia. Laitteet eivät siis ole millään tavalla toisiaan poissulkevia. Tarkastelun keskeinen tavoite on pystyä tarkastelemaan vaihtoehtoja tasapuolisesti ja suhteessa toisiinsa. Hyöty-kustannussuhteeseen perustuva vertailu voisi tuottaa tässä tapauksessa yksinkertaisemman ja selkeämmän vertailuasetelman (kuvio 3), jossa tarkastellaan vaihtoehtoisia investointeja suhteellisella mittarilla, joka ei huomioi investointien kokoluokkaa.

Kuvio 3. hyöty-kustannus-suhde (omaisuusvahinkojen arvona käytetty kyselyn omaisuusvahinkoarvoja)

Parhaimman hyöty-kustannussuhteen tarjoaa litiumparistolla varustettu palovaroitin, jota seuraavat sammutuspeite, palovaroitin alkaliparistolla sekä liesihälytin. Skenaario 2:n tulokset eivät eroa laitteiden keskinäiseltä järjestykseltään, mutta ovat arvoltaan korkeampia. Kun otetaan huomioon pidemmän investointiajan laitteet ja niiden ensimmäisen 10 vuoden kustannukset, myös sammutuslaitteisto saa yli yhden ylittävän arvon skenaariossa 2. Hyöty-kustannussuhde tulisi teoriassa olla yli yhden, jotta investointi olisi nettohyödyltään kannattava. Tarkastelu kokonaisaineiston osalta osoittaa, että rakennuspalojen esiintyvyys on suhteellisen matala suhteessa investointien kustannuksiin ja toisaalta vaikuttavuuteen. Korkeamman vaikuttavuuden investoinnit tuottavat parhaan vaikutuksen, mutta ovat nettohyötytarkastelussa vahvasti negatiivisia. Nettohyötyyn vaikuttaa siis riskitasot sekä kokonaisinvestointien suuruus, joka 63 316 asunnon investoinnissa nousee korkeaksi. Seuraavassa tarkastelussa arvioidaankin, mitä tarkoittaisi, jos voisimme tunnistaa erityisryhmät aineistosta ja erottaa ne kokonaisjoukosta ja laskea erityisryhmälle nettohyödyt erikseen (kuvio 4). Erityisryhmillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden toimintakyky on psyykkisistä, fyysisistä tai kognitioon liittyvistä syistä rajoittunut. Näillä henkilöillä voi olla haasteita havaita palo tai huomata inhimilliset virheet ajoissa palon ennaltaehkäisemiseksi tai tehokkaiden alkusammutustoimenpiteiden toteuttamiseksi, mikä voi lisätä palon syttymisen todennäköisyyttä tai johtaa siihen, että palo pääsee kehittymään huoneistopaloksi. Erityisryhmäkohtaisessa tarkastelussa tulokset säilyvät samansuuntaisina, mutta nettohyödyt ovat kautta linjan korkeammalla tasolla. Tämä johtuu toisaalta korkeammasta paloriskistä, joka tarkoittaa enemmän ennaltaehkäisevää ja rajoittavaa vaikutusta. Toisaalta myös kokonaisinvestointi on huomattavasti matalampi, mikä parantaa edellytyksiä parempaan hyöty-kustannus-suhteeseen. Sammutuspeite, liesihälytin ja kaikki erilaiset palovaroitinratkaisut nousevat tarkastelussa nettohyödyiltään positiiviseksi, sekä useat liesimallit ja liesivahti lähestyvät positiivista nettohyötyä. Nettohyödyn tasot nousevat koko tarkastelujoukossa ja nostavat joidenkin laitteiden nettohyödyn positiivisel61

le tasolle koko asuinhuoneistoja koskevasta tarkastelusta poiketen (sähköverkkoon kytketty palovaroitin, liesivahti, liesihälytin (skenaario 1.)). Kun tarkastellaan erikseen investointiajaltaan pitempiä vaihtoehtoja (kuvio 5), sammutuslaitteiston nettohyöty nousee myös positiiviselle tasolle molemmissa skenaarioissa. Korkeampi riski sekä pidemmälle aikajaksolle jaettu investointikustannus selittävät muutosta. Tämä on linjassa hoitokoteja ja laitoksia koskevan sammutuslaitteistotutkimuksen kanssa.

Kuvio 4. Kustannus-hyötysuhde 10 vuotta – erityisryhmät (kyselyn vahinkokustannukset)

Kuvio 5. Nettohyöty 10 vuoden tarkasteluperiodilla huomioiden investointiajan pituudeksi 40 vuotta (omaisuusvahinkojen arvona käytetty kyselyn omaisuusvahinkoarvoja)

Erityisryhmää koskevassa hyöty-kustannussuhteeseen perustuvassa vertailussa järjestys muuttuu hieman keittiön paloturvallisuuteen vaikuttavien liesihälyttimien ja liesivahtien osalta (kuviossa 6). Hyödyn kasvaessa voidaan useampien investointien arvioida lähestyvän tai nousevan suhdearvoltaan yli yhden. Lisäksi sammutuslaitteiston 40 vuoden tarkastelussa hyötykustannussuhde ylittää arvon kaksi.

Kuvio 6. hyöty-kustannus-suhde (kyselyn vahinkoarvot)

Palovaroittimet ja sammutuspeitteet eri muodoissaan sekä liesihälytin nousevat hyöty-kustannussuhde-tarkastelun viiden kärkeen. Tämä merkitsee myös sitä, että käytetyillä estimaateilla, erityisesti arvioidulla 7,18 -kertaisesti kohonneella riskillä kaikki laitteet, joiden hyöty-kustannus-suhde on alle 1, negatiivinen nettohyöty kasvaa investoinnin kasvaessa. Tarkasteltaessa kuviota 7. voidaan havainnoida, että joidenkin alkuinvestointien määrä olisi 10 vuoden tarkastelussa suurempi kuin kokonaishyöty siitä, että kaikki vahingot voitaisiin estää ARA:n vuokra-asuntokannassa. Laskennalliset haitat nousevat 10 vuodessa varovasti arvioiden noin 35,1 64

miljoonan euron tasolle ja automaattisen sammutuslaitteiston investointikustannukset olisivat noin 101 miljoonaa euroa, joka tosin olisi pidemmän noin 40 vuoden käyttöajalla. Kuviossa 7 esitetään 1. skenaarioon perustuva tarkastelu eli kuvasimme nykytietoon perustuvaa asukasjakaumaa ja todennettua onnettomuusesiintyvyyttä. Tarkastelu alleviivaa oikean kohderyhmän tunnistamisen tärkeyttä, jotta investoinneille saataisiin paras mahdollinen nettohyöty. Vaikutuksiltaan suuret kokonaisinvestoinnit ovat kannattamattomia laajamittaisissa investoinneissa, mutta muun muassa sammutuslaitteistojen nettohyödyt voivat olla positiivisia korkean riskin kohteissa tästä huolimatta. Arvioimme aiemmin karkealla tasolla alentuneen toimintakyvyn laskevan aktiivisten palontorjuntalaitteiden kuten sammutuspeitteen tehokkuutta. Voidaan päätellä, että alkuinvestoinneiltaan edulliset alkusammutusvälineet ja ns. aktiiviset palontorjuntaratkaisut eivät siis vastaa tarpeeseen ennaltaehkäistä toimintakyvyltään matalan asukaskannan rakennuspaloriskiä kovin tehokkaasti, mutta niiden hyöty koko tarkastelujoukossa on selkeästi positiivinen.

Kuvio 7. Kustannukset ja laskennallisten hyödyt

Arvioimme kyselyn perusteella erityisryhmän riskin noin seitsemänkertaiseksi suhteessa normaaliväestöön. Tämä on karkea piste-estimaatti, joka ei huomioi vaihtelevia riskitasoja erityisryhmien sisällä. Toisin sanoen, jos määritelmällisesti ja todennettavissa oleva riskiryhmä voidaan tunnistaa ja ryhmän riskitaso määritellä, on hyvin mahdollista, että automaattisten sammutuslaitteistojen vaikuttavuus ja siitä seuraava hyöty olisi riittävällä tasolla. Sama johtopäätelmä voidaan tehdä myös keittiöön liitettävissä turvalaitteissa, joiden vaikuttavuus ja hyödyt voidaan arvioida korkeamman riskin ryhmissä korkealle. 66

Pohjimmiltaan yhteiskunnallisessa kustannushyötytarkastelussa on kysymys siitä, mitkä investoinnit ovat yhteiskunnallisen nettohyötytarkastelun kannalta parhaita ja yhteiskunnan kannalta haluttavimpia. Tässä tarkastelussa näkökulma on rajattu ARAn vuokratalokohteisiin eli tulokseen vaikuttaa investointien skaala, joka tässä tarkastelussa oli 63 316 taloutta. Lisäksi keskityimme vain välittömiin laskennallisiin hyötyihin. Esimerkiksi sammutuslaitteistojen investointien mahdollista vaikutusta viranomaispalvelujen menorakenteeseen ei arvioitu tai huomioitu hyötylaskelmia laadittaessa. Myöskään muita asumiseen ja elämisen laatuun liittyviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi helppokäyttöinen ja moderni liesi, uusittu palo-ovi sekä sähköverkkoon kytketty palovaroitin, ei huomioitu elämisen laadun osalta.

11 Tulosten herkkyysanalyysitarkastelu Analyysissä käytettyihin vaikuttavuusestimaatteihin liittyy epävarmuutta, minkä vuoksi herkkyysanalyysillä haluttiin havainnoida, miten herkkiä tulokset olisivat vaikutus- ja riskiestimaattien virheille. Useimpien laitteiden estimaatit laadittiin tilastollisen tarkastelun ja asiantuntijakyselyn tulosten pohjalta, minkä vuoksi edellytykset herkkyysanalyysin toteuttamiselle tilastollisiin jakaumiin nojautuen olisi sisältänyt omat epävarmuutensa, ja sen vuoksi analyysi päätettiin toteuttaa niin kutsutulla parhaan ja huonoimman tapauksen analyysimenetelmällä. Parhaan ja huonoimman tilanteen tarkastelu vastaa erityisesti kysymykseen, miten vahvoja estimaatit ovat. Jos estimaatit pysyvät heikoimmilla oletuksilla positiivisella tasolla, voidaan puhua suhteellisen vahvoista estimaateista. Parhaassa tapauksessa vaikuttavuus arvioidaan sen maksimiarvoon ja vastaavasti huonoimmassa tapauksessa vaikuttavuuden minimiarvoon. Onnettomuuksien esiintyvyyttä ja paloriskiä ei testattu, sillä skenaariotarkastelu voidaan nähdä jo itsessään vaihtoehtoisten tilanteiden tarkasteluna. Herkkyysanalyysi toteutettiin laskemalla laitteiden nettohyöty minimi- ja maksimivaikuttavuusarvoilla, jotka toteutettiin palovaroittimien, liesien ja alkusammutusvälineiden osalta hyödyntämällä asiantuntija-arvioiden jakaumaa seuraavasti: Alataso (vaikuttavuus) = Olosuhteen esiintyvyys * (Vaikutusestimaatti – keskihajonta) Ylätaso (vaikuttavuus) = Olosuhteen esiintyvyys * (Vaikutusestimaatti + keskihajonta) Muiden laitteiden osalta (Automaattinen sammutuslaitteisto ja palovaroittimien osalta minimi ja maksimiarvot laskettiin seuraavasti: Alataso vaikutus = Vaikutusestimaatti – 10 % Ylätaso vaikutus = Vaikutusestimaatti + 10 %

Ovipumpun, palo-oven ja savunpoistoluukun osalta minimi- ja maksimiarvo laskettiin vähentämällä ja nostamalla odotetta 50 prosenttia henkilövahingon tasosta sekä10 prosenttia omaisuusvahingon tasosta. Korkea vaihteluväli on perusteltua, sillä henkilövahinkojen määrä on hyvin matala, minkä vuoksi pienikin muutos palokuolemissa merkitsee suurta suhteellista muutosta. Liitteen kolme taulukoissa on vertailtavuuden vuoksi myös laskelmissa käytetty estimaatti (käytetty arvo). Erityisryhmien osalta herkkyyttä testattiin myös tuottamalla kohonneen riskin estimaatille (7,2-kertainen) riskin ylä- ja alaraja hyödyntämällä asiantuntijakyselyn vastausjakaumaa. Yläraja arvioitiin yhden keskihajonnan verran (1,9) keskiarvoa suuremmaksi ja alaraja vastaavasti yhden keskihajonnan verran matalammaksi. Käytetyillä oletuksilla syntyi kuusi tulosta jokaista skenaariota kohden. Heikoimmassa tapauksessa laskelmat ottavat huomioon erityisryhmän riskin alarajan mukaisesti ja vaikuttavuusestimaatit alatason mukaisesti. Vastaavasti korkeimmat tulokset syntyivät riskin ollessa ylätasolla ja vaikuttavuus ylätasolla. Laitteiden järjestystä herkkyysanalyysin tulokset muuttuivat etumerkiltään (positiivinen/negatiivinen) vain vähäsen, mutta tulosten hajonta oli laitekohtaisesti suurta. Kustannus-hyötylaskelmat (asiantuntijakyselyyn pohjautuvat vahinkohaitat koko aineistolle) tuottivat alkali- ja litiumparistoilla varustettujen palovaroittimien, sammutuspeitteen sekä liesihälyttimien (skenaario 2) osalta positiivisia nettohyödyn tasoja. Herkkyysanalyysissä litiumparistolla varustettu palovaroitin pysyi positiivisella tasolla, mikä on vahva indikaattori positiivisesta nettohyödystä. Alkaliparistolla varustettu palovaroitin ja sammutuspeite saivat vaikuttavuuden alatasolla lievästi negatiivisen tuloksen skenaario 1:n tarkastelussa, mutta pysyivät positiivisella nettohyödyn tasolla skenaario 2:n tarkastelussa. Liesihälyttimen tulos vaikuttavuuden alatason tarkastelussa oli negatiivinen. Muiden laitteiden osalta ei tapahtunut nettohyödyn etumerkin muutosta. Voidaan sanoa, että skenaarioiden 1 ja 2 laskelmien nettohyötyestimaatit eivät olleet erityisen herkkiä vaikuttavuuden heilahteluille. Mm. palovaroitin alkali- ja litiumparistolla pitivät hyvin asemansa nettohyödyltään positiivisina laiteinvestointeina. Erityisryhmiä koskevassa skenaarioiden 1 ja 2 laskelmissa sähköverkkoon kytketty palovaroitin, alkali- ja litiumparistolla varustetut palovaroittimet, sammutuspeite ja liesihälytin olivat nettohyödyltään positiivisia. Herkkyysa69

nalyysissä sähköverkkoon kytketty palovaroitin ja alkali- ja litiumparistolla varustetut palovaroittimet pysyivät positiivisella nettohyödyn tasolla myös ääritilanteissa, mikä tukee alkuperäisten laskelmien tulosten varmuutta. Skenaarioiden 1 ja 2 tarkastelussa sammutuspeite ja liesihälytin pysyivät tulokseltaan positiivisina lukuun ottamatta ääriarvoa (riskin taso alarajalla, vaikuttavuus alatasolla), jossa nettohyöty jäi aavistuksen negatiiviselle tasolle. Tulosta voidaan pitää varsin hyvänä. Liesivahdin osalta tulos valui negatiiviselle tasolle riskin ollessa alarajalla ja vaikuttavuuden ollessa alatasolla. Neljänkymmen vuoden investointiajalle laskettu nettohyöty automaattisen sammutuslaitteiston osalta oli koko aineiston tarkastelussa (skenaario 2) positiivinen sekä erityisryhmätarkastelussa positiiviset sekä skenaarion 1 että 2 tarkastelussa. Tulos vahvistaa laskelmien päätelmiä ja tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä erityisryhmätarkastelun osalta.

12 Julkistusseminaarin jälkeen tehdyt tarkistukset Hankkeen johtopäätöksistä pidettiin 27.4.2021 SPEKin ja ARAn yhteinen seminaari, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. Seminaarin yhteydessä saatiin vielä palautetta erityisesti liesiturvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Aiemmin laskelmissa käytetty liesihälytinmalli on poistunut markkinoilta, ja sen on korvannut paremmalla sensoritekniikalla varustettu malli. Uusi malli on korvannut aiemman mallin, mutta on samalla hieman edellistä mallia suurempi hankintakustannuksiltaan. Lisäksi tutkijat saivat palautetta siitä, että liesipalojen esiintyvyys on aineistossa mahdollisesti liian alhainen. Tästä syystä päädyttiin tarkastelemaan liesipalojen vaikutuksia kahdella vaihtoehtoisella tavalla ensin käytetyn esiintyvyyslaskelman lisäksi. Koska mikään käytetyistä tavoista ei osoittautunut toista luotettavammaksi, ja liesipalojen arvioiduissa osuuksissa on paljon vaihtelua, päädyttiin käyttämään kolmen eri lähestymistavan keskiarvoa. Tällä oli hieman vaikutusta liesiturvallisuusratkaisujen hyötyihin niitä korottavasti. Samassa yhteydessä korjattiin yksi laskuvirhe alkusammutuskalustoa koskevissa vaikutusestimaateissa. Myös palovaroitinten vaikutusestimaatit tarkastettiin seminaarin jälkeen. Seminaarissa esitettiin, että noin 62 % palovaroittimista olisi toimimattomia. Arvio pohjautui Pelastustoimen taskutilaston (Kokki & Ketola) tietoihin. Kohdekäyntien yhteydessä havaittiin kuitenkin, että 70 %:ssa tarkastetuista asunnoista oli jokin puute palovaroittimessa (kun kiinteistön omistaja ei huolehdi niistä), ja vain 30 % toimisi. Tätä 70 %:ia käytettiin hyväksi laskennassa aiemman 62 %:n sijaan.

13 Johtopäätökset Tämän tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että kiinteistön omistajan huolehtiminen palovaroittimista lisää merkittävästi niiden toimimisen todennäköisyyttä. Jos kiinteistön omistaja huolehtii palovaroittimista, viidesosassa asunnoista on ongelmia palovaroittimien sijoittamisessa, toimintakunnossa tai niiden riittävyydessä. Jos kiinteistön omistaja ei huolehdi palovaroittimista, ongelmia on yli kahdessa kolmasosassa asuinhuoneistoja. Nykyiseen vuokra-asuntokantaan liittyy paljon epävarmuuksia asukkaiden toimintakyvyn osalta. Toimintakyvyllä on keskeinen vaikutus arvioitaessa eri tekniikoiden kustannushyötyjä. Nykyiseen asuntokantaan, olettaen että asukkaissa ei tapahdu mitään muutoksia, kalliimpia paloturvallisuutta parantavia tekniikoita on vaikeaa perustella puhtaasti nettohyötyyn perustuvalla arviolla. Kuitenkin esimerkiksi porrashuoneen palo-oven uusiminen voi paloturvallisuuden ohella merkittävästi parantaa paitsi turvallisuuden tunnetta (esimerkiksi murtovarmuus), myös asumismukavuutta ja yksityisyyttä paremman äänieristyksen vuoksi. Näiden arvojen muuttamista hyödyksi on kuitenkin vaikeaa mitata, eikä niitä ole huomioitu laskelmissa. Lisäksi sisään päin aukeava huoneisto-ovi voi estää poistumisen syttymishuoneistosta, mutta näistä ei ole riittävää tilastollista tietoa tämän tekijän huomioimiseksi laskelmissa. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että nettohyöty on positiivinen edullisten laitteiden, kuten liesihälytinten, erilaisten palovaroittimien sekä alkusammutuskaluston (erityisesti sammutuspeitteen) osalta. Näiden kohdalla on kuitenkin otettava huomioon, että niihin reagointi edellyttää asukkaan aktiivista toimijuutta, joko palosta poistumiseksi tai sen alkusammuttamiseksi. Siten ne soveltuvat huonommin erityisryhmien asuntoihin, joissa paloriskit ovat suurempia ja asukkaiden kyky aktiivisiin toimenpiteisiin voi olla heikko. Runefors ym. (2017, 1048) ovat myös todenneet, että palovaroitinten teho heikkenee asukkaan iän kasvaessa, ja siksi esittävät palovaroitinta tehokkaampia keinoja ikääntyneiden suojaamiseksi. Toisaalta palovaroittimet ovat halpoja ja antavat myös ikääntyneille jonkin verran suojaa, ja ikääntyneiden korkeamman riskin vuoksi palovaroittimet ovat kustannuste-

hokkaita myös heille (emt, 1049). Toisaalta heikentynyt toimintakyky lisää epäonnistuneen alkusammutuksen yrityksen jälkeistä palokuoleman riskiä (emt, 1050). Tämän tutkimuksen osana tehdyn kyselyn perusteella alkusammutuksen onnistuminen on selvästi epätodennäköisempää, jos kyse on erityisryhmiin kuuluvasta asukkaasta. Siten aktiivisia, asukkaan toiminnasta riippumattomia paloturvalaitteita tulisi suosia erityisryhmien asumisessa. Tällaiset laitteet toiminnallaan ehkäisevät palon syttymisen, sammuttavat sen tai vähintäänkin rajoittavat sitä asukkaan toimenpiteistä riippumatta. Alkusammutuskalustosta on kuitenkin hyötyä, jos tiloissa on edes ajoittain myös täysin toimintakykyisiä ihmisiä. Tutkimuksessa havaittiin, että koulutuksen lisääminen alkusammutuskaluston käyttöön lisää merkittävästi hankintakustannuksia ja siten siirtää kannattavuuden rajaa kauemmaksi. Bruck & Thomas (2010, 783) ovat havainneet, että sammutuspeite on helppokäyttöisempi ja johtaa todennäköisemmin palon sammuttamiseen. Kaikki mainitussa tutkimuksessa mukana olleet onnistuivat sammuttamaan palon sammutuspeitteellä. Tällä perusteella, jos koulutus ei sisälly alkusammutuskalustoa koskevaan investointiin, saattaisi olla perustellumpaa hankkia sammutuspeitteitä, vaikka ne eivät monessa tilanteessa ylläkään teholtaan vaahtonestesammuttimien tasolle. Tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä laskelmien luotettavuuteen liittyvät erilaiset lähtökohdat. Kustannuselementtiin liittyvät arviot sisältävät tyypillisesti kaikkein vähiten epävarmuutta suhteessa ennustettuihin hyötyihin ja erityisesti vaikuttavuuteen. Laitekohtaiset erot luotettavien vaikuttavuusestimaattien käytössä ovat ilmeiset, mitä kautta myös laskennallisiin hyötyihin liittyy epävarmuutta. Osittain rajoitteeksi muodostuu tutkimuksen ja vaikuttavuusestimaattien puute ja toisaalta laaja konteksti, jossa vaikuttavuutta arvioidaan. Voimme muun muassa olettaa automaattisten sammutuslaitteistojen laskennalliset hyödyt varsin luotettaviksi, mutta erityisesti ovipumppuun ja palo-oveen liittyy sekä määritelmällistä ja laskennallista epävarmuutta. Automaattisen sammutuslaitteiston tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta on olemassa eniten tutkimustietoa ja estimaatteja. Usein tutkimus on tehty tiettyyn ihmisryhmään sidotussa kontekstissa kuten hoitokodeissa. Toisaalta eroja on myös vaikuttavuustutkimuksien metodologiassa, käytetyissä menetelmissä ja oletuksissa sekä tutkimusympäristössä. Rakennettu ja rakentamaton ympäristö eroavat suomalaisesta ympäristöstä.

Tässä tutkimuksessa tarkoitettuihin erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrän kasvaessa ikääntymisen, mutta mahdollisesti myös yhteiskunnallisen eriarvoistumisen seurauksena, myös arvokkaampien palovaroittimia, alkusammuttimia ja yksinkertaisia liesihälyttimiä kalliimpien turvateknisten laitteiden kustannushyödyt alkavat lähestyä kannattavuuden rajaa. Näistä selkeimmin erottuu liesivahti. Vastaava havainto on tehty muussa pohjoismaisessa tutkimuksessa, kuten Runeforsin & Franzichin tutkimuksessa (2017) ja Norjassa (Ludvigsen ym. 2012, 141). Tämän tutkimuksen perusteella voidaan suositella, että kaikkien vuokra-asuntojen osalta asukkaiden toimintakyvystä riippumatta parannetaan palovaroitinten toimintavarmuutta. Selkeää eroa ei havaittu kahden eri vaihtoehdon välillä: palovaroitin alkaliparistolla ja palovaroitin litiumparistolla, mutta sähköverkkoon kytketty palovaroitin on hieman muita vaihtoehtoja kustannushyödyiltään heikompi ja nykytilanteessa ei saavuta kannattavuuden rajaa jälkiasennettuina. Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet kuuluvat jo nykyisin kiinteistön omistajan vastuulle, kun kyse on laitteiden huolloista (esim. akkujen vaihdot ja ilmaisimien uusinta). Sen sijaan paristokäyttöisten palovaroittimien toimintavarmuus edellyttää, että niiden toimintakunnossa huolehtii joku muu kuin asukas. Tässä tutkimuksessa on suuntaa antavasti huomioitu myös näiden palovaroitintyyppien aiheuttamat huolto- ja kunnossapitokustannukset. Vastuun siirtäminen omistajalle parantaa merkittävästi palovaroitinten toimintavarmuutta ja siten niiden hyötyjä. Siten on suositeltavaa, että tuetaan rahallisesti toimenpiteitä, joissa kiinteistön omistaja vaihtaa palovaroittimet valitsemaansa tyyppiin (joko paristokäyttöinen, litiumparistokäyttöinen, sähköverkkoon kytketty tai paloilmoitin) sillä ehdolla, että kiinteistön omistaja ottaa näiden laitteiden kunnossapidon ja testaukset vastuulleen kiinteistön omistajaa sitovalla tavalla. Aiemmin tutkimuksessa on havaittu, että pelkkä palovaroitinten lahjoittaminen ei ole kustannustehokasta (Ginnelly ym. 2005, 452), sillä se ei yksinään johda tavoiteltuun vaikutukseen. Asennettavien palovaroitinten tulisi aina olla varustettu vaimennustoiminnolla, sillä se vähentää todennäköisyyttä sille, että palovaroitin poistetaan esimerkiksi ruuanvalmistuksen yhteydessä syntyvän erheellisen hälytyksen vuoksi. Suositeltavaa on tukea myös yhteen kytkettyjä palovaroittimia, sillä yhden hälyttäessä ne kaikki hälyttävät. Tämä mahdollistaa palovaroitinten laajemman kuuluvuuden asunnossa ja siten asukkaan nopeamman reagoinnin. 74

Tässä yhteydessä paras hyöty saavutetaan, kun tähän samaan ”pakettiin” yhdistetään myös yksinkertaiset liesihälyttimet, joista kiinteistön omistaja niin ikään huolehtisi osana palovaroitinten kunnossapitoa ja jotka ovat hyvin lähellä kannattavuuden rajaa jo nykytilanteessa. Toisaalta, ottaen huomioon liesivahtien tarjoaman paremman suojan aktiivisina turvalaitteina, niiden kannattavuuden nousun väestön ikääntyessä sekä sen seikan, että liesivahdeille on olemassa yhdenmukaistetut tuotestandardit (joita liesihälyttimille ei ole), olisi suositeltavaa tukea ensi sijassa liesivahteja ennemmin kuin liesihälyttimiä niiden huonommasta hyötysuhteesta huolimatta. Kun myös alkusammutuskalusto, erityisesti sammutuspeitteet, ovat kustannus-hyötysuhteeltaan hyviä, myös näiden hankintaa kannattaa tukea. Parhaimman ratkaisun nyt olemassa olevassa tilanteessa muodostaisi se, että tuetaan siis taloudellisesti palovaroittimien, alkusammuttimien kuin myös liesihälytinten tai -vahtien asentamista ja niiden ottamista kiinteistön omistajan vastuulle. Liesihälyttimiä, -vahteja sekä alkusammutusvälineitä saattaa olla tehokasta tukea myös erikseen ilman kiinteistön omistajan velvoitteita, mutta ainakin palovaroitinten osalta olisi suositeltavaa, että kiinteistön omistaja ottaa ne vastuulleen. Näiden tukeminen on toisaalta kannattavaa, vaikka ei ottaisikaan. Kuitenkin silloin niiden hyödyt häviävät nopeasti asukkaiden toimenpiteiden ollessa virheellisiä tai toimintakuntoa ylläpitävien toimenpiteiden puuttuessa kokonaan. Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrän kasvaessa liesivahdin kustannushyödyt nousevat. Siten olisi suositeltavaa, että ainakin jollain tavalla erityisryhmille kohdennetussa asumisessa, tai kun tiedetään, että kohteessa asuu paljon ikääntyneitä tai toimintakyvyltään rajoittuneita, asennettaisiin asumisen turvaksi ainakin liesivahti. Liesivahti on melko itsenäinen laite, joka ei edellytä erityisiä huolto- ja kunnossapitotoimia. Liesivahdin anturin pariston loppuessa liesivahti lopettaa toimintansa joko kokonaan tai toimii enintään 5 minuuttia kerrallaan, mikä käytännössä pakottaa vaihtamaan liesivahdin pariston lieden käyttämiseksi. Lisäksi paristot ovat pitkäikäisiä litiumparistoja. Siten asennusinvestoinnilla, joka ei edellytä merkittäviä huoltotoimenpiteitä voidaan saada suuri lisäarvo. Merkittävä osa tulipaloista syttyy nimenomaisesti liedellä. Kyselyn perusteella myös muista liesitekniikoista (kuten induktioliesi) voisi olla hyötyä, mutta liesivahti antaa näitä tekniikoita paremman suojan. Siten tässä päädytään suosittelemaan liesivahtia muiden liesitekniikoiden sijaan tai ohella. Liesivahti yhdistettynä induktiolieteen voisi alustavan arvion mukaan antaa parhaan suojan liesipaloja vastaan. 75

Riskien kasvaessa kasvaa myös muiden tekniikoiden hyödyt. Erityisesti sammutuslaitteisto saavuttaa riskitason noustessa tason, jolla kustannukset ylittävät hyödyt. Näitä laitteita kannattaa asentaa erityisen korkeariskisiin kohteisiin, joissa henkilön itsenäinen toimintakyky ei todennäköisesti riitä poistumiseen palon sattuessa. Toisaalta myös väestön ikääntyminen skenaarion 2 mukaisessa tarkastelussa puoltaisi näiden asentamista laajemminkin. Korkean riskitason kohteilla tarkoitetaan tässä erityisryhmille suunnattuja asuntoja, kuten seniorikodit ja toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöisen asumisyksiköt. Kun näiden laitteiden kannattavuus on riskiryhmille suuri jälkiasennettuinakin, tulisi uudisrakentamisessa siirtyä lainsäädännöllisesti siihen, että näihin kohteisiin tulisi lakisääteiseksi vaatimukseksi automaattinen sammutuslaitteisto. Tämä keventäisi osaltaan myös ns. poistumisturvallisuusselvitysmenettelyyn liittyvää hallinnollista taakkaa. Huomionarvoista on, että savunpoistoluukun kannattavuuteen vaikuttaa paljolti rakennuksen korkeus ja asuntojen määrä rapussa. Tässä arvioitiin, että asuntoja olisi keskimäärin 16,7 kappaletta per porrashuone. Käytännössä siis mitä korkeampi rakennus on ja mitä enemmän asuntoja on per porrastasanne, sitä kannattavammaksi savunpoistoluukun jälkiasennus vanhoihin asuinrakennuksiin erikseen muodostuu. Lisäksi savunpoistoluukun, palo-ovien ja niiden sulkijalaitteiden vaikutuksia sammutustöiden nopeutumiseen ja siten vähentyneeseen haittaan on vaikeaa arvioida, joten sitä ei tässä tutkimuksessa toteutettu. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että erityisesti keittiökohtaiset turvallisuusratkaisut ovat hyödyllisiä liesipalojen suuresta esiintyvyydestä johtuen. Emme väitä, että olisimme osanneet huomioida kaikkia hyötyjä. Tutkimuksessa arvioituun vaikuttavuuteen liittyy epävarmuutta. Tästä huolimatta tulokset antavat vahvan indikaation palovaroittimien sekä liesihälyttimen tehokkuudesta koko vuokra-asuntokannan osalta. Yhdistelmä on myös tehokas, sillä laitteiden vaikutusmekanismit ovat toisiaan täydentäviä. Tutkimuksen sivukommenttina todetaan, että käytäntö, jossa liesien asentaminen edellyttää sähköasentajaa, on paloturvallisuuden parantamisen kannalta huono. Ilmeisesti esimerkiksi Saksassa keittiöt on varustettu erityisellä liettä varten tarkoitetulla pistorasialla, johon kuluttaja voi itse asentaa lieden. Liesivahtien kustannus-hyötysuhdetta laskee merkittävästi se seikka, että liesivahdin asentaminen lieden ja seinän väliin edellyttää sähköasentajaa. Siten ehdotamme sähköturvallisuussääntelyn tarkistamista siten, että jatkossa liedet tulisi asentaa aina siirrettävinä sähkökalusteina, ei kiinteinä. 76

Riskiryhmän osalta varmatoimisten ja ulkopuolisen huollon varassa olevien palovaroittimien merkitys korostuu. Vastaavasti alkusammutusvälineiden merkitys laskee suhteessa muihin vaihtoehtoihin. Erityisryhmän riskitason noustessa sammustuslaitteiston korkea vaikuttavuus tuo selkeitä hyötyjä ja vähentää palokuolematapauksia. Havainto on yhteneväinen Fraser-Mitchellin ja Williamsin (2013) tulosten kanssa, joskin heillä kyse oli uudisrakennettavista kohteista. Riskitaso on kuitenkin tärkeä tunnistaa, jotta nettohyöty pysyisi hyvällä ja positiivisella tasolla. Yhteenvetona toteamme, että tavanomaisessa asumisessa olisi kustannustehokasta toteuttaa seuraavat toimenpiteet: • Kaikki asunnot varustetaan palovaroittimin, joiden huollosta ja kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. • Kaikki asunnot varustetaan liesihälyttimin (joiden huollosta ja kunnossapidosta vastaisi kiinteistön omistaja osana palovaroitinten kunnossapitoa). Liesivahti voi olla tässäkin ryhmässä kustannustehokas, jos sen käyttöiäksi lasketaan selvästi enemmän kuin nyt käytetty 10 vuotta ja ensi sijassa suosittelemmekin sen asentamista. • Kaikki asunnot varustetaan sammutuspeittein, jotka kuuluvat asunnon perusvarustukseen. Korkeamman riskin kohteisiin, joissa asuu tavanomaista suurempi määrä ikääntyneitä, muistisairaita, päihdekuntoutujia ja muita toimintakyvyltään rajoittuneita, suositellaan seuraavia toimenpiteitä: • Kaikki asunnot varustetaan palovaroittimin, joiden huollosta ja kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. • Kaikki asunnot varustetaan liesivahdein (joiden huollosta ja kunnossapidosta vastaisi kiinteistön omistaja osana palovaroitinten kunnossapitoa). • Korkean riskin kohteisiin, jotka on tarkoitettu erityisryhmien asumiseen, joissa henkilöllä ei todennäköisesti ole kykyä poistua itsenäisesti palon sattuessa, suositellaan automaattista sammutuslaitteistoa. Asennettavien palovaroitinten tulisi olla mahdollisuuksien mukaan varustettu langattomalla toiminnolla, jolla kaikki palovaroittimet hälyttävät yhden hälyttäessä. Niiden tulisi olla aina varustettu vaimennuspainikkeella. Vaikka toimintojen kustannuksia ei erikseen arvioitu, niiden hinta, erityisesti vaimennustoiminnon, on yleisesti melko pieni ja niillä parannetaan entisestään palovaroitinten toimintavarmuutta. 77

14 Kiitokset Kirjoittajina kiitämme Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAa sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä tämän tutkimuksen mahdollistamisesta. Eritysesti kiitämme hankkeen ohjausryhmää (Kari Komulainen, Jukka Kero, Marianne Jauhola ja Laura Hassi), joka antoi ansiokasta palautetta niin vaikuttavuusestimaattien laadintaa kuin kustannusten arviointiakin varten. Lisäksi kiitämme ympäristöministeriötä, jonka edustajaa ohjausryhmä pääsi kuulemaan hankkeen edetessä. Kiitämme myös Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:tä, Mestaritoiminta Oy:tä ja Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:tä kohdekäyntien mahdollistamisesta sekä yhteistyökumppaneitamme, joilta saimme hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeitä laitteiden, suunnittelun ja asennusten kustannusarvioita. Kiitokset myös Aalto-yliopiston professori Simo Hostikalle hankkeen aikana saamistamme vinkeistä.

15 Lähdeluettelo Ahrens, M., 2007, U.S. Experience with Smoke Alarms and other Fire Detection/Alarm Equipment. Fire Analysis and Research Division, National Fire Protection Association. Ahrens, M. 2019. Smoke Alarms in U.S. Home Fires. National Fire Protection Association. Ahrens, M. 2021a. Smoke Alarms in US Home Fires. National Fire Protection Association. https://www.nfpa.org//-/media/Files/News-and-Research/Fire-statistics-and-reports/Detection-and-signaling/ossmokealarms.pdf Ahrens, M. 2021b. Smoke Alarms in US Home Fires - Supporting Tables. National Fire Protection Association. https://www.nfpa.org//-/media/Files/ News-and-Research/Fire-statistics-and-reports/Detection-and-signaling/ ossmokealarmstables.pdf Arnott, M., Hopkin, J. D. & Spearpoint, M. 2019. J-Value Analysis of the retro-fit of sprinkler systems to London’s existing high-rise residential buildings. https://www.researchgate.net/publication/333202819 Allareddy V., Peek-Asa, C., Yang, J.Z., Zwerling, C., 2007. Risk factors for rural residential fires. Journal of Rural Health 23(3), 264-269. Butry, D, T., Brown, M, H. & Fuller, S, K. 2007. Benefit-Cost Analysis of Residential Fire Sprinkler Systems, NISTIR 7451, National Institute of Standards and Technology (NIST), for US Department of Homeland Security. Butry, D.T., 2009. Economic performance of residential fire sprinkler systems. Fire Technology 45(1), 117-143. Boardman, A, E., Greenberg, D, H., Vining, A, R. & Weimer, D, L. 2014. Cost-Benefit Analysis: Concepts and Practice, 4th Edition. Upper Saddle River, New Jersey: Prentice Hall. Bruck D. & Thomas I. 2010. Interactions Between Human Behaviour and Technology: Implications for Fire Safety Science. Fire Technology, 46, 769–787. Carlsson, F., Daruvala, D., Jaldell, H., 2010. Value of statistical life and cause of accident: a choice experiment. Risk Analysis 30(6), 975-986. Duncan, C.R., Wade, C.A., Saunders, N.M., 2000. Cost Effective Domestic Fire Sprinkler Systems. Research report, Wellington: New Zealand Fire Service Commission Research Report No. 1. Fraser-Mitchell, J. & Williams, C. 2013. Cost benefit analysis of residential sprinklers for Wales – Report of cost benefit analysis. BRE Global.

https://gov.wales/sites/default/files/consultations/2018-01/130325sprinkler-cost-benefit-analysis-en.pdf Garbacz, C., 1989. Smoke detector effectiveness and the value of saving a life. Economics Letters 31(3), 281-286. Garbacz, C., 1991. More evidence on smoke detector effectiveness and the value of saving a life. Population Research and Policy Review 10(3),273-287. Garbacz, C., Thompson, H.G., 2007. Are smoke detectors as affective as the public health literature reports? Economics Letters 97(1), 11-16. Ginnelly L., Sculper M., Bojke C., Roberts I., Wage A., Diguiseppi C. 2005. Determining the cost effectiveness of a smoke alarm give-away program using data from a randomized controlled trial. European Journal of Public Health, Vol. 15, No. 5, 448–453 Gray, A., Clarke, P., Wolstenholme, J. & Wordsworth, S. 2010. Applied Methods of Cost-effectiveness Analysis in Healthcare. 1. painos, New York: Oxford University Press. Gros, S., Spackman, M., Carter, S., 2010. A Cost Benefit Analysis of Options to Reduce the Risk of Fire and Rescue in Areas of New Build Homes, Fire Research Series 1/2010. Department for Communities and Local Government, United Kingdom. Haikonen, K., Lillsunde, P, M., Lunetta, P. & Kokki, E. 2015. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect cost using a human capital approach. National Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland. Haikonen, K., & Lillsunde, P. M. 2016. Burden of Fire Injuries in Finland: Lost Productivity and Benefits. Journal of Public Health Research, 5(2), 705. http://doi.org/10.4081/jphr.2016.705 Haikonen, K., Lillsunde, P, M. & Vuola, J. 2014. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Injury prevention unit, National Institute for Health and Welfare, Helsinki Burn Centre, Helsinki University Hospital, Helsinki. Hall Jr, J. 2014. The total cost of fire in the United States. National Fire Protection Association. Fire Analysis and Research Division. March 2014. Hall Jr JR 2006 An analysis of automatic sprinkler system reliability using current data. National Fire Protection Association Quincy, MA, USA, p 19 Hall Jr JR 2007 New statistics of sprinkler reliability and performance. In:Interflam 2007, 11th International Conference on Fire Science and Engineering. University of London, UK, p 10 Hall, J.R., Jr., 2010. U.S. Experience with Sprinklers and Other Automatic Fire Extinguishing Equipment. February, National Fire Protection Association

Heatco. 2005. Developing Harmonised European Approaches for Transport Costing and Project Assessment. European Commission, Directorate General Energy and Transport. Hirvonen, L. 2015. Kerrostalon huoneisto-ovien paloturvallisuus. Pelastusopisto, opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122221623 Holborn, P. G., P. F. Nolan And J. Golt, 2000. An Analysis Of Fatal Unintentional Dwelling Fires Investigated By London Fire Brigade Between 1996 And 2000, Fire Safety Journal, 38 (1), 1-42. Hostikka, S. 2017. Paineenhallinta huoneistopaloissa – tutkimushankkeen tuloksia ja suosituksia. Palotutkimuksen päivät 2017. https://www.spek.fi/ wp-content/uploads/2020/08/PTP_2017.pdf Istre G.R., Mccoy, M.A., Osborn, L., Barnard, J.J., Bolton, A., 2001. Deaths and injuries from house fires. New England Journal of Medicine 344(25), 1911-1916 Istre G.R., Mccoy, M., Carlin, D.K., Mcclain, J., 2002. Residential fire related deaths and injuries among children: fireplay, smoke Alarms, and prevention. Injury Prevention 8 (2), 128-132 Jaldell, H. 2013. Cost-benefit analysis of sprinklers in nursing homes for elderly. Journal of Benefit Cost Analysis, ISSN 2194-5888, Vol. 4, no 2, p. 209-235 Juås, B. & Mattsson, B. 1994. Economics of fire technology. Fire Technology 1994:30, p. 468-477. https://doi.org/10.1007/BF01039945 Kokki, E. & Jäntti, J. 2009. Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. Pelastusopisto, B-sarja 2/2009. http://info.smedu.fi/kirjasto/ Sarja_B/B2_2009.pdf Kokki, E. 2011. Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007– 2010. Pelastusopisto, B-sarja 3/2011. https://www.pelastusopisto.fi/wp-content/uploads/2016/12/B3_2011.pdf Kokki, E. & Ketola, J. 2014. Pelastustoimen taskutilasto 2009-2013. Pelastusopisto, D-sarja 1/2014. http://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_D/D1_2014.pdf Kokki, E. & Ketola, J. 2019. Pelastustoimen taskutilasto 2014-2018. Pelastusopisto, D-sarja 1/2019. http://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_D/D1_2019.pdf Kokki, E. 2020. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostitse. Katajamäki, J. 2016. Ennakkoehkäisevästä palosuojeluksesta onnettomuuksien ehkäisytoimintaan. Teoksessa Tulenarkaa - Palonkestävää (toim. Oona Ilmolahti). Helsinki. Kendrick, D., Coupland, C., Mulvaney, C., Simpson, J., Smith, S. J., Sutton, A., Watson, M., Woods, A. 2007. Home Safety Education And Provision Of Safety Equipment For Injury Prevention. Cochrane Database Of Systematic Reviews, CD005014.

Kling, T., Tillander, K. & Hakkarainen, T. 2014. Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. https://www.hel. fi/static/pela/Julkaisut/Toimintavalmiuden_vaikuttavuus_asuntopaloissa. pdf Korpilahti, U., Koivula, R., Doupi, P., Jakoaho, V. & Lillsunde, P. 2020. Turvallisesti kaiken ikää - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8343-4 Kortelainen J., Oosi, O., Luukkonen, T., Luomala, N., Välikangas, K., Hätälä, J., Haapakorva P., Hämeenniemi, R. & Kaasalainen, T. 2020. Ikääntyneiden asuminen – ennakointi ja varautuminen kunnissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:55. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-033-2 Laine, T. 2017. Taloudellisten arviointimenetelmien soveltuvuus pelastustoimen palvelujen optimoinnissa. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0548-2 Leino, I., Lehto, L. & Telaranta, K. 2020. Palovaroittimien ikääntyminen – Iän vaikutus pakkauksissa säilytettyjen vanhojen palovaroittimien toimintaan. SPEK tutkii 22. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Helsinki. https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_tutkii_22 London Assembly 2018. Never again – Sprinklers as the next step towards safer homes. London Assembly Planning Committee. https://www.london. gov.uk/sites/default/files/final_afss_report.pdf Ludvigsen, S., Austerheim, T., Drivral N., Eriksen A., Eriksen E., Fjellberg S., Lyngolm W., Haarstad R., Nguyen M., Rød O., Smith A., Zapffe I., Kringen J., & Lunder R. 2012. Trygg hjemme - Brannsikkerhet for utsatte grupper. NOU 2012:4. Departementenes servicesenter. Informasjonsforvaltning. Oslo 2012. https://www.regjeringen.no/contentassets/09f468441d8145f38659e7388a4a69d8/no/pdfs/nou201220120004000dddpdfs. pdf Marshall S.W., Runyan, C. W., Bangdiwala S. I., Linzer M.A., Sacks J. J., Butts, J. D. 1998. Fatal Residential Fires – Who Dies and Who Survives? JAMA The Journal of the American Medical Association. Melinek S.J. 1993. Potential value of sprinklers in reducing fire casualties. Fire Safety Journal 20, 275-287. Metsäranta, H., Iikkanen, P., Ristikartano, J., Reimi, P. 2020. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen määrittäminen vuodelle 2018. Väylävirasto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-317-806-9 Meurman, K. 2018. Palovaroittimien ikääntymisselvitys – Loppuraportti. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Dnro 328/00.05.10/2017.

MSB 2018. Mot en evidensbaserad nollvision kring bostadsbränder. https:// rib.msb.se/Filer/pdf/28500.pdf Munson, M. & Ohls, J. 1980. Indirect costs of residential fires. United States Fire Administration, Princeton University, United States. Federal Emergency Management Agency, National Fire Data Center (U.S.), Mathematica Policy Research, inc Nystedt, F. 2003. Deaths in Residential Fires – An Analysis of Appropriate Fire Safety Measures. Brandteknik, 106, Faculty of Engineering, Lund University. Onnettomuustutkintakeskus 2014. Kerrostalopalo Turussa 17.3.2014. Tutkintaselostus Y2014-2. https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/muutonnettomuudet/2014/PYg2SO1Wh/Y201402_Turku.pdf Pelastusopisto 2015. Iäkkäät palo-ovet. https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/tki-palvelut/hankkeet/paattyneet-tutkimus-ja-kehittamishankkeet/huoneisto-ovet/ PTT 2017. Asuntomarkkinat 2017 - Teema: Pienten asuntojen markkinat. Julkaistu 13.1.2017. https://www.ptt.fi/ajankohtaista/uutiset/asuntomarkkinat-2017-teema-pienten-asuntojen-markkinat.html Robbins AP. 2010. Residential Kitchen Local Fire Protection - Cost Effectiveness Analysis. BRANZ SR 226. BRANZ. Judgeford, New Zealand. Robinson, L. & Hammitt, J. Research Synthesis and the Value per Statistical Life. Risk analysis, 2015-06, Vol.35 (6) 1086-1100 Rohr, K. D. & Hall Jr. J. R. 2005. U.S.Experience with Sprinklers and Other Fire Extinguishing Equipment. National Fire Protection Association, Quincy, MA. 66 s. Runerfors M. & Frantzich, H. 2017. Nyttoanalys av spisvakt och portabelt sprinklersystem vid bostadsbränder. Lundin yliopisto. https://lup.lub.lu.se/ search/ws/files/34206258/Runefors_mfl_CBA_rapp_3210_2017_10_31.pdf Runefors M., Johansson N. & van Hees P. 2017. The effectiveness of specific fire prevention measures for different population groups. Fire Safety Journal 91 (2017) 1044-1050. Runyan C.W., Bangdiwala, S.I., Linzer, M.A., Sacks, J.J., Butts, J. 1992. Risk-factors for fatal residential fires. New England Journal of Medicine 327(12) 859-863. Stevenson M.R. & Lee A.H. 2003. Smoke Alarms And Residential Fire Mortality In The United States: An Ecologic Study, Fire Safety Journal, 38 (1) 43-52.

Telaranta K., 2019. Oikeudesta asumisen paloturvallisuutta lisääviin välineisiin ja laitteisiin sekä niiden kustannuksista. Palotutkimuksen päivät 2019, 115-119. https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2020/08/PTP_2019.pdf Tervonen, J. & Metsäranta, H. 2015. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen määrittäminen vuodelle 2013. Liikennevirasto, Helsinki 2015. Thomas, R. 2002. Effectiveness of fire safety components and systems. Journal of Fire Protection Engineering 12, 63-. Tilastokeskus 2019. Syntyvyyden lasku heijastuu alueiden tulevaan väestökehitykseen. Julkaistu 30.9.2019. https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/ vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html Tilastokeskus 2020. Perheiden ja yksinasuvien vuokralla-asuminen yleistynyt. Julkaistu 14.10.2020. https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/ asas_2019_01_2020-10-14_tie_002_fi.html Williams, C., Fraser-Mitchell, J., Campbell, S., Harrison, R. 2004. Effectiveness of Sprinklers in Residential Premises. BRE Report No 204505, Building Research Establishment, United Kingdom. Jaldell, H. 2019. Efficiency of Fire Protection Devices in Buildings: Evidence from Response data. Vaari, J, Tillander, K., Rinne, T., & Paloposki, Tuomas 2008. Asuntosprinklaus Suomessa. Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2. VTT tiedotteita 2527. Värinen T. 2016. Automaattisen sammutuslaitteiston kustannus-hyötyanalyysi ja vaikuttavuusarviointi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2016112717734, Ympäristöministeriö 2019. Kuntien ARA-vuokra-asuntojen korjaaminen ikääntyneiden asumiseen sopivaksi. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:5.

Liite 1. Pronto-aineistoon perustuvat vahinkoestimaatit

Liite 1, kuvio 1. Nettohyötytarkastelu – koko aineisto

Liite 1, kuvio 2. Nettohyötytarkastelu – 40 vuoden investointijakso

Liite 1, kuvio 3. Hyöty-kustannus-suhde – koko aineisto

Liite 1, kuvio 4. Nettohyötytarkastelu – Erityisryhmät

Liite 1, kuvio 5. Erityisryhmän nettohyötytarkastelu – 40 vuoden tarkastelujakso

Liite 1, kuvio 6. Hyöty-kustannus-suhde - Erityisryhmät

Liite 2. Herkkyysanalyysin tuloskoonti Liite 2, taulukko 1. Herkkyysanalyysissä käytetyt vaikuttavuuden minimi- ja maksimiarvot – ei-erityisryhmät Ryhma

Laite

Tyyppi

Vaikuttavuus palokuolemat

Vaikuttavuus loukkaantuneet

Vaikuttavuus omaisuus

Ei-erityisryhmä

Induktioliesi

Alataso

0,101

Ei-erityisryhmä

Induktioliesi

Ylätaso

0,23

0,101 0,23

Ei-erityisryhmä

Induktioliesi

Käytetty arvo

0,166

Ei-erityisryhmä

Keraaminen liesi

Alataso

0,042

Ei-erityisryhmä

Keraaminen liesi

Ylätaso

0,188

0,188 0,114

Ei-erityisryhmä

Keraaminen liesi

Käytetty arvo

0,114

Ei-erityisryhmä

Käsisammutin

Alataso

0,092

Ei-erityisryhmä

Käsisammutin

Ylätaso

0,197

Ei-erityisryhmä

Käsisammutin

Käytetty arvo

0,145

Ei-erityisryhmä

Käsisammutin koulutuksella

Alataso

0,141

Ei-erityisryhmä

Käsisammutin koulutuksella

Ylätaso

0,241

Ei-erityisryhmä

Käsisammutin koulutuksella

Käytetty arvo

0,191

Ei-erityisryhmä

Liesihälytin

Alataso

0,084

Ei-erityisryhmä

Liesihälytin

Ylätaso

0,207

Ei-erityisryhmä

Liesihälytin

Käytetty arvo

0,146

Ei-erityisryhmä

Liesivahti

Alataso

0,143

0,143 0,266

Ei-erityisryhmä

Liesivahti

Ylätaso

0,266

Ei-erityisryhmä

Liesivahti

Käytetty arvo

0,206

Ei-erityisryhmä

Ovensulkijalaite

Alataso

0,012

0,073 0,088

Ei-erityisryhmä

Ovensulkijalaite

Ylätaso

0,036

Ei-erityisryhmä

Ovensulkijalaite

Käytetty arvo

0,024

0,08

Ei-erityisryhmä

Palo-ovi

Alataso

0,018

0,095 0,116

Ei-erityisryhmä

Palo-ovi

Ylätaso

0,054

Ei-erityisryhmä

Palo-ovi

Käytetty arvo

0,036

0,105

Ei-erityisryhmä

Paloilmoitin

Alataso

0,538

0,309

0,284 0,348

Ei-erityisryhmä

Paloilmoitin

Ylätaso

0,658

0,377

Ei-erityisryhmä

Paloilmoitin

Käytetty arvo

0,598

0,343

0,316

Ei-erityisryhmä

Palovaroitin alkaliparistolla

Alataso

0,326

0,141

0,239

Ei-erityisryhmä

Palovaroitin alkaliparistolla

Ylätaso

0,398

0,173

0,293

Ei-erityisryhmä

Palovaroitin alkaliparistolla

Käytetty arvo

0,362

0,157

0,266

Ei-erityisryhmä

Palovaroitin li-ion paristolla

Alataso

0,326

0,141

0,239

Ei-erityisryhmä

Palovaroitin li-ion paristolla

Ylätaso

0,398

0,173

0,293

Ei-erityisryhmä

Palovaroitin li-ion paristolla

Käytetty arvo

0,362

0,157

0,266

Ei-erityisryhmä

Sammustuslaitteisto

Alataso

0,81

0,558

0,792

0,99

0,682

0,968

0,9

0,62

0,88

0,073

Ei-erityisryhmä

Sammustuslaitteisto

Ylätaso

Ei-erityisryhmä

Sammustuslaitteisto

Käytetty arvo

Ei-erityisryhmä

Sammutuspeite

Alataso

Ei-erityisryhmä

Sammutuspeite

Ylätaso

0,178

Ei-erityisryhmä

Sammutuspeite

Käytetty arvo

0,125

Ei-erityisryhmä

Sammutuspeite koulutuksella

Alataso

0,141

Ei-erityisryhmä

Sammutuspeite koulutuksella

Ylätaso

0,241

Ei-erityisryhmä

Sammutuspeite koulutuksella

Käytetty arvo

0,163

Ryhma

Laite

Tyyppi

Vaikuttavuus palokuolemat

Vaikuttavuus loukkaantuneet

Vaikuttavuus omaisuus

Ei-erityisryhmä

Savunpoistoluukku

Alataso

0,016

0,045

Ei-erityisryhmä

Savunpoistoluukku

Ylätaso

0,047

0,055

Ei-erityisryhmä

Savunpoistoluukku

Käytetty arvo

0,031

0,05

Ei-erityisryhmä

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Alataso

0,493

0,264

0,239

Ei-erityisryhmä

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Ylätaso

0,603

0,322

0,293

Ei-erityisryhmä

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Käytetty arvo

0,548

0,293

0,266

Ei-erityisryhmä

Turvaliesi

Alataso

0,106

Ei-erityisryhmä

Turvaliesi

Ylätaso

0,246

Ei-erityisryhmä

Turvaliesi

Käytetty arvo

0,177

Liite 2, taulukko 2. Herkkyysanalyysissä käytetyt vaikuttavuuden minimi- ja maksimiarvot – erityisryhmät Ryhma

Laite

Tyyppi

Vaikuttavuus palokuolemat

Vaikuttavuus loukkaantuneet

Vaikuttavuus omaisuus

Erityisryhma

Induktioliesi

Alataso

0,1

Erityisryhma

Induktioliesi

Ylätaso

0,228

Erityisryhma

Induktioliesi

Käytetty arvo

0,166

Erityisryhma

Keraaminen liesi

Alataso

0,042

Erityisryhma

Keraaminen liesi

Ylätaso

0,19

Erityisryhma

Keraaminen liesi

Käytetty arvo

0,114

Erityisryhma

Käsisammutin

Alataso

0,021

Erityisryhma

Käsisammutin

Ylätaso

0,046

Erityisryhma

Käsisammutin

Käytetty arvo

0,034

Erityisryhma

Käsisammutin koulutuksella

Alataso

0,033

Erityisryhma

Käsisammutin koulutuksella

Ylätaso

0,056

Erityisryhma

Käsisammutin koulutuksella

Käytetty arvo

0,044

Erityisryhma

Liesihälytin

Alataso

0,083

Erityisryhma

Liesihälytin

Ylätaso

0,208

Erityisryhma

Liesihälytin

Käytetty arvo

0,146

Erityisryhma

Liesivahti

Alataso

0,142

Erityisryhma

Liesivahti

Ylätaso

0,265

Erityisryhma

Liesivahti

Käytetty arvo

0,206

Erityisryhma

Ovensulkijalaite

Alataso

0,012

0,073

Erityisryhma

Ovensulkijalaite

Ylätaso

0,036

0,088

Erityisryhma

Ovensulkijalaite

Käytetty arvo

0,024

0,08

Erityisryhma

Palo-ovi

Alataso

0,018

0,095

Erityisryhma

Palo-ovi

Ylätaso

0,054

0,116

Erityisryhma

Palo-ovi

Käytetty arvo

0,036

0,105

Erityisryhma

Paloilmoitin

Alataso

0,538

0,309

0,284

Erityisryhma

Paloilmoitin

Ylätaso

0,658

0,377

0,348

Erityisryhma

Paloilmoitin

Käytetty arvo

0,598

0,343

0,316

Erityisryhma

Palovaroitin alkaliparistolla

Alataso

0,326

0,141

0,239

Erityisryhma

Palovaroitin alkaliparistolla

Ylätaso

0,398

0,173

0,293

Erityisryhma

Palovaroitin alkaliparistolla

Käytetty arvo

0,362

0,157

0,266

Erityisryhma

Palovaroitin li-ion paristolla

Alataso

0,326

0,141

0,239

Erityisryhma

Palovaroitin li-ion paristolla

Ylätaso

0,398

0,173

0,293

Erityisryhma

Palovaroitin li-ion paristolla

Käytetty arvo

0,362

0,157

0,266

Erityisryhma

Sammustuslaitteisto

Alataso

0,81

0,558

0,792

Erityisryhma

Sammustuslaitteisto

Ylätaso

0,99

0,682

0,968

Erityisryhma

Sammustuslaitteisto

Käytetty arvo

0,9

0,62

0,88

Erityisryhma

Sammutuspeite

Alataso

0,017

Erityisryhma

Sammutuspeite

Ylätaso

0,041

Erityisryhma

Sammutuspeite

Käytetty arvo

0,029

Erityisryhma

Sammutuspeite koulutuksella

Alataso

0,033

Erityisryhma

Sammutuspeite koulutuksella

Ylätaso

0,056

Erityisryhma

Sammutuspeite koulutuksella

Käytetty arvo

0,038

Erityisryhma

Savunpoistoluukku

Alataso

0,016

0,045

Erityisryhma

Savunpoistoluukku

Ylätaso

0,047

0,055

Erityisryhma

Savunpoistoluukku

Käytetty arvo

0,031

0,05

Erityisryhma

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Alataso

0,493

0,264

0,239

Erityisryhma

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Ylätaso

0,603

0,322

0,293

Erityisryhma

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Käytetty arvo

0,548

0,293

0,266

Liite 2, taulukko 3. Koko aineistoa koskeva tarkastelu – skenaario 1. (asiantuntijakyselyyn ja Prontoon pohjautuvat vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Induktioliesi

Skenaario 1.

Ylätaso -19709877,67

Alataso

-22694112,1 Koko aineisto

Tarkastelu

Pronto

Vahingot

Induktioliesi

Skenaario 1.

-18960839,63

-22366834,3 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Keraaminen liesi

Skenaario 1.

-12392577,75

-15805620,2 Koko aineisto

Pronto

Keraaminen liesi

Skenaario 1.

-11772683,77

-15668089,7 Koko aineisto

Käsisammutin

Skenaario 1.

-3809102,998

-4816749,4 Koko aineisto

Käsisammutin

Skenaario 1.

-3542084,003

-4692140,53 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 1.

-6040125,277

-6997389,36 Koko aineisto

Pronto

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 1.

-5712581,977

-6805135,68 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Liesihälytin

Skenaario 1.

-571245,017

-3455400,1 Koko aineisto

Liesihälytin

Skenaario 1.

108636,6434

-3183134,54 Koko aineisto

Liesivahti

Skenaario 1.

-8092897,118

-10957272,3 Koko aineisto

Liesivahti

Skenaario 1.

-7223268,222

-10492464 Koko aineisto

Asiantuntijakysely Pronto

Pronto Asiantuntijakysely Pronto

Ovensulkijalaite

Skenaario 1.

-39251527,88

-39759961 Koko aineisto

Ovensulkijalaite

Skenaario 1.

-38963368,69

-39521247,3 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Paloilmoitin

Skenaario 1.

-57738534,6

-60188024,7 Koko aineisto

Pronto

Paloilmoitin

Skenaario 1.

-56600305,8

-59256746,6 Koko aineisto

Palo-ovi

Skenaario 1.

-68067279,68

-68821098 Koko aineisto

Palo-ovi

Skenaario 1.

-67689070,74

-68511654,4 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 1.

627570,9558

-931288,854 Koko aineisto

Pronto

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 1.

1585700,26

-147364,878 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 1.

4078292,956

2519433,146 Koko aineisto

Pronto

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 1.

5036422,26

3303357,122 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1.

-78740084,64

-82867541,3 Koko aineisto

Pronto

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1.

-75570333,56

-80274108,6 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sammutuspeite

Skenaario 1.

889890,8819

-117755,519 Koko aineisto

Pronto

Sammutuspeite

Skenaario 1.

1131988,104

-18068,4278 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 1.

-1164793,277

-2122057,36 Koko aineisto

Pronto

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 1.

-837249,977

-1929803,68 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Savunpoistoluukku

Skenaario 1.

-19317382,63

-19923239,6 Koko aineisto

Pronto

Savunpoistoluukku

Skenaario 1.

-19137283,13

-19775885,5 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Skenaario 1.

-6796927,918

-9014722,84 Koko aineisto

Pronto

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Skenaario 1.

-5838798,614

-8230798,87 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Turvaliesi

Skenaario 1.

-12370704,71

-15614437,8 Koko aineisto

Pronto

Turvaliesi

Skenaario 1.

-11568751,09

-15270919,2 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Asiantuntijakysely Pronto

Liite 2, taulukko 4. Koko aineistoa koskeva tarkastelu – skenaario 2. (asiantuntijakyselyyn ja Prontoon pohjautuvat vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Induktioliesi

Skenaario 2.

-17971236,7

-21936303,38 Koko aineisto

Pronto

Induktioliesi

Skenaario 2.

-16976477,5

-21501924,91 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Keraaminen liesi

Skenaario 2.

-10944375,7

-15485783,63 Koko aineisto

Pronto

Keraaminen liesi

Skenaario 2.

-10119808,1

-15303050,8 Koko aineisto

Käsisammutin

Skenaario 2.

-3632243,8

-4734215,106 Koko aineisto

Pronto

Käsisammutin

Skenaario 2.

-3340229,39

-4597941,714 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 2.

-5823177,99

-6870050,735 Koko aineisto

Pronto

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 2.

-5464973,65

-6659800,358 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Liesihälytin

Skenaario 2.

1011515,278

-2825526,102 Koko aineisto

Pronto

Liesihälytin

Skenaario 2.

1915087,611

-2464240,789 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Liesivahti

Skenaario 2.

-6072164,82

-9879627,011 Koko aineisto

Pronto

Liesivahti

Skenaario 2.

-4916946,9

-9262515,703 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Ovensulkijalaite

Skenaario 2.

-38885906,6

-39561447,11 Koko aineisto

Pronto

Ovensulkijalaite

Skenaario 2.

-38503037,8

-39244275,07 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Paloilmoitin

Skenaario 2.

-53310610,1

-56565177,43 Koko aineisto

Pronto

Paloilmoitin

Skenaario 2.

-51798278,1

-55327814,91 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Palo-ovi

Skenaario 2.

-67547873,7

-68549450,55 Koko aineisto

Pronto

Palo-ovi

Skenaario 2.

-67045358,3

-68138301,62 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 2.

3445509,843

1374297,508 Koko aineisto

Pronto

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 2.

4718548,779

2415874,819 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 2.

6896231,843

4825019,508 Koko aineisto

Pronto

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 2.

8169270,779

5866596,819 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2.

-71278913

-76762946,31 Koko aineisto

Pronto

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2.

-67067355,6

-73317126,64 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sammutuspeite

Skenaario 2.

1050243,223

-51728,08475 Koko aineisto

Pronto

Sammutuspeite

Skenaario 2.

1315002,956

57290,62896 Koko aineisto

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 2.

-947845,993

-1994718,735 Koko aineisto

Pronto

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 2.

-589641,648

-1784468,358 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Savunpoistoluukku

Skenaario 2.

-18945397,1

-19750381,87 Koko aineisto

Pronto

Savunpoistoluukku

Skenaario 2.

-18706104

-19554596,66 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Skenaario 2.

-2787837,09

-5734557,622 Koko aineisto

Pronto

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Skenaario 2.

-1514798,16

-4692980,311 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Turvaliesi

Skenaario 2.

-10511478,6

-14821333,7 Koko aineisto

Turvaliesi

Skenaario 2.

-9446761,5

-14365726,18 Koko aineisto

Ylätaso

Alataso

Tarkastelu

Vahingot

Asiantuntijakysely

Pronto Asiantuntijakysely

Liite 2, taulukko 5. Koko aineistoa koskeva tarkastelu 40 vuotta – skenaariot 1. ja 2. (asiantuntijakyselyyn pohjautuvat ja Prontoon perustuvat vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Ylätaso

Alataso

Tarkastelu

Vahingot

Palo-ovi

Skenaario 1. 40 vuotta

-15831579,68

-16585398,05 Koko aineisto

Pronto

Palo-ovi

Skenaario 2. 40 vuotta

-15312173,7

-16313750,55 Koko aineisto

Pronto

Palo-ovi

Skenaario 1. 40 vuotta

-15453370,74

-16275954,37 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Palo-ovi

Skenaario 2. 40 vuotta

-14809658,33

-15902601,62 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1. 40 vuotta

-2659262,46

-6786719,114 Koko aineisto

Pronto

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2. 40 vuotta

4801909,185

-682124,1319 Koko aineisto

Pronto

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1. 40 vuotta

510488,6211

-4193286,412 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2. 40 vuotta

9013466,565

2763695,542 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Savunpoistoluukku

Skenaario 1. 40 vuotta

-3980506,237

-4586363,228 Koko aineisto

Pronto

Savunpoistoluukku

Skenaario 2. 40 vuotta

-3608520,663

-4413505,476 Koko aineisto

Pronto

Savunpoistoluukku

Skenaario 1. 40 vuotta

-3800406,743

-4439009,097 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Savunpoistoluukku

Skenaario 2. 40 vuotta

-3369227,63

-4217720,268 Koko aineisto

Asiantuntijakysely

Liite 2, taulukko 6. Erityisryhmiä koskeva tarkastelu – skenaario 1. (Pronton tietoihin pohjautuvat vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Käytetty taso Ylätaso

Alataso

Tarkastelu Vahingot Riski

Induktioliesi

Skenaario 1.

-5546468 -4736604 -6406106 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Induktioliesi

Skenaario 1.

-3986495 -2589479 -5469370 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Keraaminen liesi

Skenaario 1.

-3686920 -2703885 -4620182 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Keraaminen liesi

Skenaario 1.

-2615614

-919877 -4225490 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Käsisammutin

Skenaario 1.

-1317030 -1161826 -1477658 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Käsisammutin

Skenaario 1.

-1000219

-732493 -1277302 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 1.

-1996939 -1846136 -2146176 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 1.

-1579623 -1319487 -1837056 Erityisryhmä Pronto

Liesihälytin

Skenaario 1.

Liesihälytin Liesivahti Liesivahti

Skenaario 1.

Ovensulkijalaite

Skenaario 1.

Ovensulkijalaite

Skenaario 1.

-11598363 -11350711 -11841367 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Palo-ovi

Skenaario 1.

-20764663 -20553805 -20975521 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Palo-ovi

Skenaario 1.

-20276566 -19912836 -20640297 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Paloilmoitin

Skenaario 1.

-15066973 -14381801 -15752145 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Paloilmoitin

Skenaario 1.

-10099475 -8917554 -11281397 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 1.

1914578

2350622

1478533 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 1.

5075902

5828079

4323725 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 1.

2976728

3412773

2540683 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 1.

6138052

6890229

5385875 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1.

-19678773 -18524240 -20833306 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1.

-11308407 -9316837 -13299977 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Sammutuspeite

Skenaario 1.

123350

283556

-32275 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Sammutuspeite

Skenaario 1.

396463

672818

128009 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 1.

-580669

-345483

-645523 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 1.

-224530

181166

-336403 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 1.

-5835650 -5661195 -6000136 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 1.

-5503083 -5202149 -5786823 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

235883

1036414

-582277 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Skenaario 1.

1607907

2988824

196582 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

Skenaario 1.

-1714859

-944400 -2548573 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

221011

1550054 -1217145 Erityisryhmä Pronto

Yläraja

-11945470 -11801903 -12086342 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin Skenaario 1.

356922

977284

-263440 Erityisryhmä Pronto

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin Skenaario 1.

4854548

5924673

3784423 Erityisryhmä Pronto

Alaraja Yläraja

Turvaliesi

Skenaario 1.

-3260096 -2385941 -4200617 Erityisryhmä Pronto

Alaraja

Turvaliesi

Skenaario 1.

-1596751

Yläraja

-88834 -3219149 Erityisryhmä Pronto

Liite 2, taulukko 7. Erityisryhmiä koskeva tarkastelu – skenaario 2. (Pronton tietoihin pohjautuvat vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Käytetty taso

Ylätaso

Alataso

Tarkastelu

Vahingot Riski

Induktioliesi

Skenaario 2.

-8319899

-7105103

-9609356 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Induktioliesi

Skenaario 2.

-5979940

-3884417

-8204253 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Keraaminen liesi

Skenaario 2.

-5530513

-4055959

-6930406 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Keraaminen liesi

Skenaario 2.

-3923553

-1379948

-6338368 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Käsisammutin

Skenaario 2.

-1975589

-1742784

-2216531 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Käsisammutin

Skenaario 2.

-1500373

-1098784

-1915998 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 2.

-2995475

-2769270

-3219329 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 2.

-2369500

-1979297

-2755650 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Liesihälytin

Skenaario 2.

353782

1554578

-873458 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Liesihälytin

Skenaario 2.

2411818

4483193

294831 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Liesivahti

Skenaario 2.

-2572401

-1416712

-3822972 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Liesivahti

Skenaario 2.

331404

2324968

-1825831 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Ovensulkijalaite

Skenaario 2.

-17918524

-17703174

-18129831 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Ovensulkijalaite

Skenaario 2.

-17397864

-17026386

-17762369 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Palo-ovi

Skenaario 2.

-31147545

-30831257

-31463832 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Palo-ovi

Skenaario 2.

-30415399

-29869803

-30960995 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Paloilmoitin

Skenaario 2.

-22601022

-21573264

-23628780 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Paloilmoitin

Skenaario 2.

-15149776

-13376893

-16922658 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 2.

2871804

3525871

2217736 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 2.

7613790

8742055

6485524 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 2.

4465057

5119124

3810989 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 2.

9207043

10335308

8078777 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2.

-29518961

-27787161

-31250761 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2.

-16963411

-13976056

-19950766 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Sammutuspeite

Skenaario 2.

185019

425328

-48419 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Sammutuspeite

Skenaario 2.

594688

1009221

192008 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 2.

-871031

-518252

-968311 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 2.

-336822

271721

-504632 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 2.

-8753636

-8491955

-9000366 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 2.

-8254786

-7803386

-8680395 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Skenaario 2.

535233

1465777

-395310 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Skenaario 2.

7281672

8886860

5676485 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Turvaliesi

Skenaario 2.

-4890287

-3579054

-6301068 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Turvaliesi

Skenaario 2.

-2395270

-133393

-4828867 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Liite 2, taulukko 8. Erityisryhmiä koskeva tarkastelu – skenaario 1. (Asiantuntijakyselyyn pohjautuvat vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Induktioliesi

Skenaario 1.

Käytetty taso -5242371

Ylätaso -4318050

Alataso

-6223501 Erityisryhmä

Tarkastelu

Asiantuntijakysely Alaraja

Vahingot

Riski

Induktioliesi

Skenaario 1.

-3461928

-1867473

-5154377 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Keraaminen liesi

Skenaario 1.

-3478083

-2356115

-4543242 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Keraaminen liesi

Skenaario 1.

-2255369

-319974

-4092769 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Käsisammutin

Skenaario 1.

-1255271

-1078133

-1438601 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Käsisammutin

Skenaario 1.

-893686

-588122

-1209929 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 1.

-1915589

-1743472

-2085917 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 1.

-1439293

-1142393

-1733109 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Liesihälytin

Skenaario 1.

503341

1417011

-430448 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Liesihälytin

Skenaario 1.

2069273

3645354

458486 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Liesivahti

Skenaario 1.

-1337486

-458138

-2289028 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Liesivahti

Skenaario 1.

871980

2388855

-769431 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Ovensulkijalaite

Skenaario 1.

-11798917

-11640696

-11952795 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Ovensulkijalaite

Skenaario 1.

-11345560

-11072628

-11611000 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Palo-ovi

Skenaario 1.

-20572313

-20342219

-20802406 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Palo-ovi

Skenaario 1.

-19944762

-19547851

-20341673 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Paloilmoitin

Skenaario 1.

-14488090

-13745030

-15231150 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Paloilmoitin

Skenaario 1.

-9100902

-7819123

-10382681 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 1.

2401865

2886639

1917092 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 1.

5916473

6752707

5080239 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 1.

3464016

3948789

2979242 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 1.

6978623

7814858

6142389 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1.

-18066694

-16750953

-19382435 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1.

-8527570

-6257916

-10797223 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Sammutuspeite

Skenaario 1.

176590

359438

-1030 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Sammutuspeite

Skenaario 1.

488302

803714

181908 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 1.

-511244

-242819

-585264 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 1.

-104772

358260

-232456 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 1.

-5744054

-5560440

-5917700 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 1.

-5345081

-5028347

-5644621 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin Skenaario 1.

844210

1513301

175119 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin Skenaario 1.

5695119

6849301

4540937 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Turvaliesi

Skenaario 1.

-2935848

-1938149

-4009292 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Alaraja

Turvaliesi

Skenaario 1.

-1037424

683607

-2889115 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely Yläraja

Liite 2, taulukko 9. Erityisryhmiä koskeva tarkastelu – skenaario 2. (Asiantuntijakyselyyn pohjautuvat vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Vahingot

Riski

Induktioliesi

Skenaario 2.

Käytetty taso -7863754

Ylätaso -6477272

Alataso

-9335449 Erityisryhmä

Tarkastelu

Asiantuntijakysely

Alaraja

Induktioliesi

Skenaario 2.

-5193089

-2801407

-7731763 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Keraaminen liesi

Skenaario 2.

-5217257

-3534305

-6814996 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Keraaminen liesi

Skenaario 2.

-3383186

-480094

-6139285 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Käsisammutin

Skenaario 2.

-1882952

-1617245

-2157946 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Käsisammutin

Skenaario 2.

-1340574

-882229

-1814939 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 2.

-2873449

-2615275

-3128941 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Käsisammutin koulutuksella

Skenaario 2.

-2159006

-1713655

-2599729 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Liesihälytin

Skenaario 2.

754969

2125474

-645715 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Liesihälytin

Skenaario 2.

3103868

5467989

687687 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Liesivahti

Skenaario 2.

-2006341

-687319

-3433655 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Liesivahti

Skenaario 2.

1307857

3583171

-1154258 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Ovensulkijalaite

Skenaario 2.

-17698695

-17461362

-17929512 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Ovensulkijalaite

Skenaario 2.

-17018659

-16609260

-17416819 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Palo-ovi

Skenaario 2.

-30859019

-30513879

-31204159 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Palo-ovi

Skenaario 2.

-29917693

-29322326

-30513059 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Paloilmoitin

Skenaario 2.

-21732697

-20618107

-22847288 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Paloilmoitin

Skenaario 2.

-13651916

-11729247

-15574584 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 2.

3602735

4329895

2875575 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Palovaroitin alkaliparistolla

Skenaario 2.

8874646

10128998

7620295 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 2.

5195988

5923148

4468828 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Palovaroitin li-ion paristolla

Skenaario 2.

10467899

11722251

9213548 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2.

-27100842

-25127230

-29074454 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2.

-12792155

-9387675

-16196636 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Sammutuspeite

Skenaario 2.

264879

539151

-1551 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Sammutuspeite

Skenaario 2.

732446

1205565

272855 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 2.

-766893

-364257

-877923 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Sammutuspeite koulutuksella

Skenaario 2.

-157185

537363

-348711 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 2.

-8616243

-8340822

-8876712 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 2.

-8017783

-7542682

-8467092 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Skenaario 2.

1266165

2269801

262528 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Sähköverkkoon kytketty palovaroitin

Skenaario 2.

8542529

10273802

6811256 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Turvaliesi

Skenaario 2.

-4403915

-2907366

-6014081 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Turvaliesi

Skenaario 2.

-1556278

1025268

-4333814 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Liite 2, taulukko 10. Erityisryhmiä koskeva tarkastelu 40 vuoden – skenaario 1. ja 2. (asiantuntijakyselyyn pohjautuvat vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Vahingot

Riski

Palo-ovi

Skenaario 1. 40 vuotta

Käytetty taso -4493888

Ylätaso -4263794

Alataso

-4723981 Erityisryhmä

Tarkastelu

Asiantuntijakysely

Alaraja

Palo-ovi

Skenaario 2. 40 vuotta

-6740969

-6395829

-7086109 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Palo-ovi

Skenaario 1. 40 vuotta

-3866337

-3469426

-4263248 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Palo-ovi

Skenaario 2. 40 vuotta

-5799643

-5204276

-6395009 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1. 40 vuotta

5351386

6667127

4035645 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2. 40 vuotta

8026879

10000491

6053267 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1. 40 vuotta

14890510

17160164

12620857 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2. 40 vuotta

22335565

25740046

18931085 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 1. 40 vuotta

-1023283

-839669

-1196929 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 2. 40 vuotta

-1534964

-1259543

-1795433 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Alaraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 1. 40 vuotta

-624309

-307575

-923849 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 2. 40 vuotta

-936504

-461403

-1385814 Erityisryhmä

Asiantuntijakysely

Yläraja

Liite 2, taulukko 11. Erityisryhmiä koskeva tarkastelu 40 vuoden – skenaario 1. ja 2. (Pronton vahinkohaitat) Laite

Skenaario

Palo-ovi

Skenaario 2. 40 vuotta

Käytetty taso -4686238

Ylätaso -4475380

Alataso

-4897096 Erityisryhmä

Tarkastelu

Pronto

Vahingot Riski Alaraja

Palo-ovi

Skenaario 2. 40 vuotta

-7029495

-6713207

-7345782 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Palo-ovi

Skenaario 1. 40 vuotta

-4198141

-3834411

-4561872 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Palo-ovi

Skenaario 2. 40 vuotta

-6297349

-5751753

-6842945 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1. 40 vuotta

3739307

4893840

2584773 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2. 40 vuotta

5608760

7340560

3876960 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 1. 40 vuotta

12109673

14101243

10118103 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Sammustuslaitteisto

Skenaario 2. 40 vuotta

18164310

21151665

15176955 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 1. 40 vuotta

-1114878

-940424

-1279365 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 2. 40 vuotta

-1672357

-1410676

-1919087 Erityisryhmä

Pronto

Alaraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 1. 40 vuotta

-782311

-481378

-1066051 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

Savunpoistoluukku

Skenaario 2. 40 vuotta

-1173507

-722107

-1599117 Erityisryhmä

Pronto

Yläraja

100

EN PEL A

TUTKII

JÄRJESTÖ

SPEK

A SAL N KES K

SPEK

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vuokratalojen turvallisuutta kannattaisi jatkossa kehittää ja mitkä keinot olisivat tehokkaimpia erityisesti paloturvallisuuden edistämiseksi. Selvitys tehtiin tapaustutkimuksena, johon valittiin kolme eri-ikäistä vuokratalokokonaisuutta, joiden nykyisiä paloturvallisuusratkaisuja arvioidaan. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten paloturvallisuustekniikoiden, kuten sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien ja liesiturvalaitteiden, kustannusten ja hyötyjen välistä suhdetta vuokrataloympäristössä. Kustannus-hyötylaskelmien avulla selvitettiin, tuottaako paloturvallisuustekniikkaan investoiminen kustannushyötyjä yhteiskunnalle. Kustannuksia ja hyötyjä arvioidessa arvioidaan muun muassa henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki p. 09 476 112 spekinfo@spek.fi www.spek.fi

SPEK tutkii 24 Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin

Articles inside

Liite 2. Herkkyysanalyysin tuloskoonti

15 Lähdeluettelo

14 Kiitokset

11 Tulosten herkkyysanalyysitarkastelu

10 Kustannus-hyötytarkastelu

13 Johtopäätökset

12 Julkistusseminaarin jälkeen tehdyt tarkistukset

9 Käytännön toteutus

5 Kohdekäynnit

8 Vahinkojen arviointi

4 Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset

1 Johdanto

Abstract

2 Tutkimuksen toteutus

3 Aiemmat tutkimukset

Referat