11 Tulosten herkkyysanalyysitarkastelu

Analyysissä käytettyihin vaikuttavuusestimaatteihin liittyy epävarmuutta, minkä vuoksi herkkyysanalyysillä haluttiin havainnoida, miten herkkiä tulokset olisivat vaikutus- ja riskiestimaattien virheille.

Useimpien laitteiden estimaatit laadittiin tilastollisen tarkastelun ja asiantuntijakyselyn tulosten pohjalta, minkä vuoksi edellytykset herkkyysanalyysin toteuttamiselle tilastollisiin jakaumiin nojautuen olisi sisältänyt omat epävarmuutensa, ja sen vuoksi analyysi päätettiin toteuttaa niin kutsutulla parhaan ja huonoimman tapauksen analyysimenetelmällä. Parhaan ja huonoimman tilanteen tarkastelu vastaa erityisesti kysymykseen, miten vahvoja estimaatit ovat. Jos estimaatit pysyvät heikoimmilla oletuksilla positiivisella tasolla, voidaan puhua suhteellisen vahvoista estimaateista.

Parhaassa tapauksessa vaikuttavuus arvioidaan sen maksimiarvoon ja vastaavasti huonoimmassa tapauksessa vaikuttavuuden minimiarvoon. Onnettomuuksien esiintyvyyttä ja paloriskiä ei testattu, sillä skenaariotarkastelu voidaan nähdä jo itsessään vaihtoehtoisten tilanteiden tarkasteluna.

Herkkyysanalyysi toteutettiin laskemalla laitteiden nettohyöty minimi- ja maksimivaikuttavuusarvoilla, jotka toteutettiin palovaroittimien, liesien ja alkusammutusvälineiden osalta hyödyntämällä asiantuntija-arvioiden jakaumaa seuraavasti:

Alataso (vaikuttavuus) = Olosuhteen esiintyvyys * (Vaikutusestimaatti – keskihajonta) Ylätaso (vaikuttavuus) = Olosuhteen esiintyvyys * (Vaikutusestimaatti + keskihajonta)

Muiden laitteiden osalta (Automaattinen sammutuslaitteisto ja palovaroittimien osalta minimi ja maksimiarvot laskettiin seuraavasti:

Alataso vaikutus = Vaikutusestimaatti – 10 % Ylätaso vaikutus = Vaikutusestimaatti + 10 %

Ovipumpun, palo-oven ja savunpoistoluukun osalta minimi- ja maksimiarvo laskettiin vähentämällä ja nostamalla odotetta 50 prosenttia henkilövahingon tasosta sekä10 prosenttia omaisuusvahingon tasosta. Korkea vaihteluväli on perusteltua, sillä henkilövahinkojen määrä on hyvin matala, minkä vuoksi pienikin muutos palokuolemissa merkitsee suurta suhteellista muutosta. Liitteen kolme taulukoissa on vertailtavuuden vuoksi myös laskelmissa käytetty estimaatti (käytetty arvo).

Erityisryhmien osalta herkkyyttä testattiin myös tuottamalla kohonneen riskin estimaatille (7,2-kertainen) riskin ylä- ja alaraja hyödyntämällä asiantuntijakyselyn vastausjakaumaa. Yläraja arvioitiin yhden keskihajonnan verran (1,9) keskiarvoa suuremmaksi ja alaraja vastaavasti yhden keskihajonnan verran matalammaksi. Käytetyillä oletuksilla syntyi kuusi tulosta jokaista skenaariota kohden.

Heikoimmassa tapauksessa laskelmat ottavat huomioon erityisryhmän riskin alarajan mukaisesti ja vaikuttavuusestimaatit alatason mukaisesti. Vastaavasti korkeimmat tulokset syntyivät riskin ollessa ylätasolla ja vaikuttavuus ylätasolla. Laitteiden järjestystä herkkyysanalyysin tulokset muuttuivat etumerkiltään (positiivinen/negatiivinen) vain vähäsen, mutta tulosten hajonta oli laitekohtaisesti suurta.

Kustannus-hyötylaskelmat (asiantuntijakyselyyn pohjautuvat vahinkohaitat koko aineistolle) tuottivat alkali- ja litiumparistoilla varustettujen palovaroittimien, sammutuspeitteen sekä liesihälyttimien (skenaario 2) osalta positiivisia nettohyödyn tasoja. Herkkyysanalyysissä litiumparistolla varustettu palovaroitin pysyi positiivisella tasolla, mikä on vahva indikaattori positiivisesta nettohyödystä. Alkaliparistolla varustettu palovaroitin ja sammutuspeite saivat vaikuttavuuden alatasolla lievästi negatiivisen tuloksen skenaario 1:n tarkastelussa, mutta pysyivät positiivisella nettohyödyn tasolla skenaario 2:n tarkastelussa. Liesihälyttimen tulos vaikuttavuuden alatason tarkastelussa oli negatiivinen. Muiden laitteiden osalta ei tapahtunut nettohyödyn etumerkin muutosta. Voidaan sanoa, että skenaarioiden 1 ja 2 laskelmien nettohyötyestimaatit eivät olleet erityisen herkkiä vaikuttavuuden heilahteluille. Mm. palovaroitin alkali- ja litiumparistolla pitivät hyvin asemansa nettohyödyltään positiivisina laiteinvestointeina.

Erityisryhmiä koskevassa skenaarioiden 1 ja 2 laskelmissa sähköverkkoon kytketty palovaroitin, alkali- ja litiumparistolla varustetut palovaroittimet,

sammutuspeite ja liesihälytin olivat nettohyödyltään positiivisia. Herkkyysanalyysissä sähköverkkoon kytketty palovaroitin ja alkali- ja litiumparistolla varustetut palovaroittimet pysyivät positiivisella nettohyödyn tasolla myös ääritilanteissa, mikä tukee alkuperäisten laskelmien tulosten varmuutta.

Skenaarioiden 1 ja 2 tarkastelussa sammutuspeite ja liesihälytin pysyivät tulokseltaan positiivisina lukuun ottamatta ääriarvoa (riskin taso alarajalla, vaikuttavuus alatasolla), jossa nettohyöty jäi aavistuksen negatiiviselle tasolle. Tulosta voidaan pitää varsin hyvänä. Liesivahdin osalta tulos valui negatiiviselle tasolle riskin ollessa alarajalla ja vaikuttavuuden ollessa alatasolla.

Neljänkymmen vuoden investointiajalle laskettu nettohyöty automaattisen sammutuslaitteiston osalta oli koko aineiston tarkastelussa (skenaario 2) positiivinen sekä erityisryhmätarkastelussa positiiviset sekä skenaarion 1 että 2 tarkastelussa. Tulos vahvistaa laskelmien päätelmiä ja tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä erityisryhmätarkastelun osalta.