2 Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vuokratalojen turvallisuutta kannattaisi jatkossa kehittää ja mitkä keinot olisivat kustannustehokkaimpia erityisesti paloturvallisuuden edistämiseksi. Hankkeessa hyödynnettiin tapaustutkimusta, johon valittiin kolme eri-ikäistä vuokratalokokonaisuutta, joiden nykyisiä paloturvallisuusratkaisuja arvioidaan. Lisäksi hankkeen yhteydessä tehtiin kirjallisuuskatsaus jo tehtyihin palontorjuntatekniikan kustannushyötyanalyyseihin, haettiin tilastotietoja pelastustoimen Resurssi- ja onnettomuustietokanta Prontosta, toteutettiin kysely pelastustoimen, vakuutusyhtiöiden ja jälkivahinkojen torjuntayritysten edustajille ja hankittiin SPEKin sidosryhmiltä hintatietoja erilaisten teknisten ratkaisujen hankinta- ja asennuskustannuksista.

Monelta osin tilastoista ei ollut johdettavissa tietoa eri tekniikoiden vaikutuksesta tulipalojen esiintyvyyteen ja niiden seurauksiin. Siten Pronton tilastotietoja täydennettiin mainitulla pelastuslaitoksille tehdyllä kyselyllä. Kyselyä hyödynnettiin myös tulipalojen aiheuttamien vesi- ja palovahinkojen arvioimiseksi. Jälkimmäiseen osuuteen vastasi vakuutusyhtiöiden ja jälkivahinkojen torjuntayritysten (JVT) asiantuntijoita. Näiden pohjalta laadittiin kustannushyötyanalyysit eri teknisten ratkaisujen kustannustehokkuudesta vuokratalokohteisiin.

Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten paloturvallisuustekniikoiden, kuten sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien ja liesiturvalaitteiden, kustannusten ja hyötyjen välistä suhdetta vuokrataloympäristössä. Kustannus-hyötylaskelmien avulla selvitettiin, tuottaako paloturvallisuustekniikkaan investoiminen kustannushyötyjä yhteiskunnalle. Kustannuksia ja hyötyjä arvioidessa arvioidaan muun muassa henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia.