9 Käytännön toteutus

Analyysissä otetaan huomioon kaikki relevantit vaikuttavuus-, kustannus- ja hyötyestimaatit. Vaikuttavuusestimaattien suuresta hajonnasta tai niiden puutteesta johtuen valistuneisiin jakaumaoletuksiin perustuva simulointi osoittautui haastavaksi. Joidenkin teknisten ratkaisujen, kuten palovaroittimien ja sammutuslaitteistojen, osalta aikaisempi tutkimus mahdollistaisi teoriassa tarkemman ja todennäköisyysjakaumiin pohjautuvan analyysin. Näin ei kuitenkaan ole suurimmassa osassa tapauksista, vaan estimaatit perustuvat asiantuntijakyselyjen vastauksiin sekä Pronton aineistosta poimittuihin piste-estimaatteihin.

Käsitelläksemme kaikki vaihtoehdot yhdenmukaisella tavalla, päädyimme laskemaan vaihtoehtoisia laskelmia karkeampien laskelmien pohjalta. Lähestymistapa on aineiston mahdollisuudet huomioon ottaen riittävä ja perusteltu lähestymistapa. Yhdistämällä tietoa kustannuksista, haitoista ja vaikuttavuudesta syntyy kokonaiskäsitys nettohyödyistä euromääräisinä estimaatteina. Laskelma on tarkkuudeltaan suuntaa-antava ja soveltuu sekä kokoluokaltaan erilaisten investointien arviointiin kustannusrajoitteiden vallitessa että myös pitkän aikavälin tarkasteluun muun muassa erilaisissa skenaarioissa, joissa asukkaiden toimintakyvyn laskun vaikutuksia ja olettamia voidaan tarkastella investointien kannattavuutena.

Piste-estimaattien käyttöön liittyy monia epävarmuustekijöitä ja oletuksia, jotka vaikuttavat tulosten yleistettävyyteen ja tulkintaan. Useimmilla tarkastelussa olevilla laitteilla ei ole olemassa tieteellisen tutkimukseen perustuvia vaikuttavuusestimaatteja. Poikkeuksen muodostavat palovaroittimet ja automaattinen sammutuslaitteisto, joista molemmista on useita hyödynnettävissä olevia estimaatteja. Sammutuslaitteiston osalta hyödynnetään julkaistujen tutkimusten mukaisia estimaatteja ja eri palovaroittimien tyyppien osalta aiemmin julkaistuja yhdysvaltalaisiin tilastoihin perustuvia estimaatteja, jotka ovat kuitenkin myös piste-estimaatteja.

Koska hankkeen tarkoituksena oli pyrkiä tarkastelemaan kaikkia vaihtoehtoja mahdollisimman yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti, suurelle osalle tarkastelluista laitteista on laadittu Pronton aineistoon ja asiantuntijakyselyyn perustuvia estimaatteja, jotka ovat puhtaasti vertailevaan pohjatie-

tojen tarkasteluun perustuvia ei-kokeellisia arvioita. Tämä merkitsee, että kausaliteetin tarkastelu ei perustu ilmiöiden perimmäisiin mekanismeihin tai koeasetelmalla hankittuun kvantitatiiviseen evidenssiin. Analyysin sisäinen luotettavuus on siis suhteellisen heikko ja muun muassa jakaumaoletusten tekeminen on haasteellista, ellei mahdotonta.

Onnettomuuksien esiintyvyys lasketaan tarkasteltavan asuntoryhmän kohdalla siten, että toteutuneita vahinkoja verrataan olemassa olevaan asuntokantaan, ja tästä arvioidaan keskimääräinen odotusarvo ko. asukasryhmälle. Vahingon odotusarvoina käytettiin nykyisten olemassa olevien laskelmien pohjalta laadittuja piste-estimaatteja. Odotusarvot on esitetty taulukossa 11. Palokuoleman haitta perustuu Väyläviraston (Metsäranta ym. 2020, 29) arvioon.

Vahinkojen osalta käytössämme on olemassa olevaa tietoa palokuolemien, henkilövahinkojen ja omaisuushaittojen määrästä erilaisissa kerrostaloyhtiöissä. Rakennuspalojen odotusarvot lasketaan ko. talotyyppiä edustavista taloyhtiöistä käyttämällä hyväksi Pronto onnettomuus- ja resurssitietokantaa. Kustannusten osalta, arvioimme koko elinkaaren kustannusta, jotka diskontaataan tämän päivän arvoon.

Rakennuspalot asuinkerrostaloissa Loukkaantumisten osuus rakennuspaloissa Palokuolemien osuus rakennuspaloissa Keskimääräinen rakennushaitta Pronto Keskimääräinen irtaimistohaitta Pronto Rakennus- ja irtaimistohaitta kysely Vakavien loukkaantumisten osuus Palokuoleman haitta Loukkaantumisen hinta hoitokustannukset Tuotannon menetys loukkaantuminen keskiarvo (€) 1284 0,449387 0,0529141 30 000 € 7 880 € 61 055 € 0,13 2 564 513 € 20 400 € 19 070 €

Taulukko 11. Arviot keskimääräisestä haitasta rakennuspaloissa Kymmenen vuoden kustannushyötytarkastelussa asukaskannasta tehdään oletuksia erityisryhmän jakaumasta ja lasketaan kaksi skenaariota: oletetun nykytilanteen ja vaihtoehtoisen erityisryhmien osuuden kasvua kuvaavat skenaariot.

Asuntopalojen esiintyvyys Ara-asuntokannassa on tarkastelun perusteella 0,0226 ja keskimääräinen onnettomuusesiintyvyys kansallisella tasolla on 0,019. Kyselyn perusteella erityisryhmien onnettomuusriski on noin 7-kertainen normaaliväestöön nähden. Huomioidaksemme erilaisen paloriskin erityisryhmien ja niin sanotun normaaliväestön välillä, teemme muutamia melko karkeita oletuksia.

1. ARA-asuntojen korkeampi rakennuspalojen esiintyvyys aineistossa selittyy kohonneella erityisryhmien osuudella asukaskannassa.

Kyselyn perusteella erityisryhmien onnettomuusriski on noin 7-kertainen normaaliväestöön nähden. 2. Oletamme iäkkäämmän väestön edustavan erityisryhmää tässä tarkastelussa. Tämä siitäkin huolimatta, että iäkkäiden joukko on toimintakyvyltään erittäin heterogeeninen. Eläkeläisten osuus suomessa asuvista ihmisistä on 23,3 %.

Edellä mainittujen kahden olettaman avulla voimme arvioida ARA-asuntokannan (kerrostalot) asukaskannan jakaumaa erityisryhmien ja ns. normaaliväestön suhteen. Ja tällä tavoin myös onnettomuusriskiä ja esiintyvyyttä kahdessa eri ryhmässä: a * 0.767 + 7.18 * a * 0.233= 0.019 a = 0.019 / (1.631+0.767) a = 0.007787077 jossa a edustaa onnettomuuksien esiintyvyyttä ei-erityisryhmien ryhmässä. Vastaavasti erityisryhmää kuvaava onnettomuuksien esiintyminen b johdetaan: b = 0.007787077 * 7.18 b = 0.05591121

Käyttämällä edellä mainittuja laskennallisia arvoja laskemme erityisryhmien osuuden ARA:n asukaskannasta. Poissuljemme muut vaikuttavat tekijät ulos tästä tarkastelusta käytettävissä olevan tiedon rajoitteiden vuoksi.

Voimme nyt arvioida ei-erityisryhmien osuutta (x) ARA:n kerrostalokohteissa hyödyntämällä arvoja a ja b sekä havaittua onnettomuuksien esiintymistasoa ARA-asuntokannassa.

0.007787077x +0.05591121y = 0.0226 0.007787077x +0.05591121(1-x) = 0.0226 0.007787077x -0.05591121x = 0.0226-0.05591121 -0.04812413x = -0.03331121 x = -0.03331121/-0.04812413 x = 0.6921935

Ei-erityisryhmien osuudeksi arvioidaan 0.6921935 * 100 ~ 69,2 prosenttia ja vastaavasti erityisryhmien osuudeksi (1 - 0.6921935) * 100= 30,8 prosenttia. Skenaarion 1. laskemat perustuvat vastaaviin osuuksiin.

Skenaariossa 2. pyrimme laskemaan vaihtoehtoisen tilanteen, jossa erityisryhmien osuus kohoaa eli mitä väestön kehitys voisi tarkoittaa nykyiseen arvioon verrattuna. Erityisväestön määrä kasvaa suhteellisesti 50 prosenttia.

0.6921935-(1-0.6921935)*0.5*100 = 53,83 % (0.5382902) (1-0.6921935)*1.5*100 = 46,17 % (0.4617097)

Ei-erityisryhmään kuuluvan väestön osuudeksi saadaan 53.8 % ja erityisryhmiin kuuluvan väestön osuudeksi 46.2 %. Muutos tarkoittaisi myös tulipalojen kokonaisesiintyvyyden kasvua nykyisestä 0.0226 prosentista 0.0300836 prosenttiin, joka merkitsee suhteellisesti 33.1 % suhteellista kasvua tarkasteltavan asuntokannan ((0.0300836/0.0226-1) * 100) onnettomuuksien esiintyvyydessä.