4 Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset

Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: • Mikä on kohteena olevien vuokratalojen teknisen paloturvallisuuden nykytilanne? • Mitkä paloturvallisuutta edistävät ratkaisut ovat kustannushyötysuhteeltaan sopivimmat tarkasteltavissa kohteissa? • Onko paloturvallisuutta edistävien ratkaisujen kustannushyötysuhteessa eroa eri asukasryhmien välillä?

Kustannusten ja hyötyjen välistä suhdetta tarkastellaan vertailemalla turvallisuusinvestointien tuottamia laskennallisia hyötyjä suhteessa onnettomuuden todennäköisyyteen ja taloudelliseen haittaan. Aineistona käytetään kirjallisuuslähteitä, pelastustoimen PRONTO-tietokantaa, estimaatteja täydentävää kyselyä sekä aiempaa tutkimusta aiheesta. Laskenta perustuu kategorisiin asunto- ja onnettomuusmalleihin. Tässä luvussa kuvataan kustannushyötyanalyysissä käytetty menetelmä. Lähtötiedot menetelmän hyödyntämiseen on kuvattu yleisellä tasolla luvussa 2 ja tarkemmin raportin myöhemmissä luvuissa.

Kustannus-hyöty- ja kustannusvaikuttavuusanalyysien tarkoituksena on tuottaa ratkaisu kysymykseen resurssien tehokkaasta kohdentumisesta eli allokaatiosta. Molempia menetelmiä hyödynnetään erityisesti julkishyödykkeiden arvioinnissa turvallisuuden ja terveyden edistämiseen liittyvissä hankkeissa, muun muassa julkisen sektorin investointien, palveluiden ja sääntelyn taloudellisessa arvioinnissa. Pohjimmiltaan kyse on niukkojen taloudellisten resurssien käytöstä ja niistä syntyvien lopputuotteiden, eli hyödykkeiden ja palvelujen jakaantumisesta yhteiskunnassa. Molempien menetelmien hyödyntäminen edellyttää kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia, jonka lisäksi kustannus-hyötyanalyysi edellyttää myös hyötyjen rahamitallista arviointia.

Kustannus-hyötyanalyysi (KHA) arvioi yksittäisen hankkeen nettonykyarvoa eli tietoa hankkeen yhteiskunnallisesta kannattavuudesta. Nettonykyarvo syntyy tarkasteltavan kohteen synnyttämien hyötyjen ja kustannusten erotuksesta, jotka ovat diskontattu nykyhetkeen. Menetelmän käytön ns. sivu-

tuotteena saadaan tietoa myös investoinnin tai hankkeen ajallisesta ulottuvuudesta.

KHA:n avulla voidaan myös mitata investointien suhteellista tehokkuutta ja allokatiivista tehokkuutta. Tässä hankkeessa on kysymys juuri siitä. Hyötyjen ja haittojen mittaaminen rahayksikössä mahdollistaa yksittäisen, vaihtoehtoisten, toisensa poissulkevien sekä kilpailevien ratkaisujen arvioimisen. Lisäksi analyysi tuottaa tietoa toiminnan tuottamasta kokonaishyödystä, ajallisesta ulottuvuudesta ja hyödyistä samassa viitekehyksessä. Menetelmää on käytetty erityisesti julkisen sektorin investointien, palveluiden ja sääntelyn taloudellisessa arvioinnissa. (Gray, Clarke, Wolstenholme & Wordsworth 2010.)

Tietyn toiminnon nettonykyarvo (NNA) muodostuu nykyarvoon diskontattujen hyötyjen (H) ja kustannusten (K) erotuksesta,

Aggregaattitasolla puhutaan usein vahinkojen (V), hyötyjen (H) ja kustannusten (K) odotusarvoista, joiden estimointi on sidoksissa vaikuttavuusestimaatteihin (E) jotka ovat taas sidoksissa tutkimustilanteen synnyttämiin mahdollisuuksiin ja rajoituksin, jotka ovat riippuvaisia tutkittavan ilmiön ominaisuuksista ja tiedollisista rajoitteista.

Ht = Vpalokuolema * Ppalokuolema * Epalokuolema,j * Vhenkilövahinko, *Phenkilövahinko * Ehenkilövaihinko + Vomaisuus * Pomaisuus * Eomaisuus

Hyöty-kustannus-suhteen käyttö ei tuo esiin skaalaetuja tai investoinnin suuruusluokkaa, minkä vuoksi sen käyttöä tulisi harkita tapauskohtaisesti varsinkin tilanteessa, jossa optimoidaan saatuja hyötyjä ja kustannuksia annetulla budjettirajoitteella. (Boardman, Greenberg, Vining & Weimer 2014.)

Yksittäisten investoinnin nettonykyarvo kertoo, onko hanke kannattava eli onko menetelmän tuloksena saatava nettonykyarvo positiivinen vai negatiivinen. Termi investointi tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa investointia, jonka yhteiskuntataloudellista nettohyötyä halutaan mitata. Hyötyjen ja

haittojen mittaaminen rahayksikössä mahdollistaa yksittäisen, vaihtoehtoisten, toisensa poissulkevien sekä kilpailevien hankkeiden arvioimisen.

Menetelmien soveltaminen on mutkattominta silloin, kun tarkasteltavan hankkeen kustannuksista ja vaikuttavuudesta on olemassa olevia ja luotettavia estimaatteja. Kun valmiita estimaatteja ei ole tarjolla, vaikuttavuus on estimoitava erikseen. Estimointiin liittyy monesti toimialakohtaisia rajoitteita ja haasteita, ja vaikuttavuuden estimointi joudutaan useimmiten toteuttamaan ei–kontrolloidussa ympäristössä. Tämä on ilmeistä myös paloturvallisuutta tarkastelevissa tutkimuksissa.