Paloilmoittimen paikantamiskaavioiden laadinta

Kaaviokuvat

Tomi Käyhkö ja Timo Nevalainen, Granlund, Jyrki Laine, Siemens sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Teksti

Lauri Lehto, SPEK

Kuvat

SPEKin arkistot, freepik.com

Taitto

Johanna Kuittinen, SPEK

Paloilmoittimen paikantamiskaavioiden laadinta

978-951-797-727-2 (pdf)

Helsinki 2023

Julkaisija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki

Puhelin (09) 476 112,spekinfo@spek.fi

www.spek.fi

Lukijalle

Paloilmoitin on henkilöturvallisuutta lisäävä laitteisto. Paloilmoittimen tehtävänä on havaita alkanut palo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos ihminen tai ennakoivat toimenpiteet eivät ole pystyneet estämään palon syntymistä. Aikaisella ilmoituksella voidaan minimoida tulipalon aiheuttamat henkilö- ja omaisuusriskit sekä liiketoiminnan katkoksista aiheutuvat vahingot.

Toimiva paloilmoitin ilmoittaa ja varoittaa kiinteistössä olevia henkilöitä ja henkilökuntaa alkavasta palosta ja antaa aikaa käynnistää alkusammutustoimenpiteet ja pelastautua palavasta rakennuksesta turvallisesti.

Kun kyse on automaattisesta (hätäkeskukseen liitetystä) paloilmoittimesta, ilmoitus palosta välittyy hätäkeskukseen luotettavimmin automaattisen paloilmoittimen välityksellä. Myös pelastuslaitos ehtii tällöin palopaikalle nopeammin. Mikäli paloilmoitusjärjestelmää ei ole kytketty hätäkeskukseen kuluu pelastuslai-

toksen saapumiseen enemmän aikaa.

Paloilmoittimen hälytykseen on aina reagoitava mahdollisimman nopeasti. Laitteisto on tarkoitettu kiinteistössä toimivan henkilökunnan käyttöön, jotta hälytyksen syy saadaan mahdollisimman nopeasti selville ja tarvittavat alkusammutus ja pelastustoimet aloitettua riittävän nopeasti.

Mitä aikaisemmin hälytyksen syy saadaan selvitettyä ja palo hallintaan sitä pienemmiksi jäävät myös mahdolliset vahingot. Vahinkojen ehkäisyssä sekä nopeassa toiminnassa on erityisen tärkeässä asemassa osaava henkilökunta ja heidän ajan tasalla pidetyt tiedot ja taidot sekä laitteiston käyttöä ohjaava dokumentaatio.

Asianmukainen dokumentaatio helpottaa erityisesti laitteistolle nimettyä hoitajaa työssään mutta myös muuta henkilökuntaa ja ulkopuolisten toimijoiden toimintaa laitteistolla.

Kyseisessä kiinteistössä työskentelevän henkilökunnan on ensimmäisenä pystyttävä reagoimaan hälytykseen ja laitteiston tietojen on oltava helposti saatavilla.

töön. Kaaviot auttavat myös muita ulkopuolisia tahoja huolto- ja vikatilanteissa.

Tämä opas on päivitys aikaisempaan, Kari Koskelan vuonna 2011 kirjoittamaan, versioon. Päivityksen ohjaustyöhön on osallistunut edustajia palontorjuntatekniikan kehitysryhmästä.

Lisäksi kiitämme Jyrki Lainetta, Tomi Käyhköä ja Timo Nevalaista panoksesta esimerkkikaavioiden päivittämisessä.

Opas on osa Spekin julkaisemaa teknistä opassarjaa, johon kuuluvat myös ohje kunnossapito-ohjelman laadinnasta sekä muita opassarjan osia laitteistojen suunnitelmallisesta ylläpidosta.

Helsingissä kesällä 2023

Lauri Lehto, turvallisuusasiantuntija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Paikallisen henkilökunnan lisäksi kaaviot on tarkoitettu erityisesti pelastuslaitoksen käyt-

1. Paikantamiskaaviot

1.1 Yleistä

Paloilmoitin

Paloilmoittimen tehtävä on varoittaa vaarasta

hälyttäen ja näyttää palopaikka osoitteen eli esimerkiksi ilmaisimen tai painikkeen tarkkuudella. Palopaikan sijainti pitää pystyä paikantamaan koko laitteiston elinkaaren ajan nopeasti ja luotettavasti.

Paloilmoittimen paikantamiskaaviot

Paloilmoittimen paikantamiskaavioiden avulla

löydetään oikea kulkureitti sinne mistä hälytystieto on tullut. Asianmukaista paikantamista varten kaavioissa on oltava esimerkiksi kerros tai rakennuksen osan tiedot riittävän selkeästi kuvattuina. On erittäin tärkeää, että tiedot osoitteista ovat kaavioissa ja paloilmoittimen

keskukselle tai sen käyttölaitteelle tulleessa hälytystiedossa yhtenäiset, jolloin kaavioiden

käyttäjä ei päädy hälytystilanteessa väärään paikkaan.

hoitaja, eli nimetty käytöstä vastaava henkilö tai muu taho, kuten kohteen henkilökunta, käyttää paikantaakseen hälytyksen ja selvittääkseen hälytyksen syyn. Paikantamiskaaviota käytetään paloryhmien ja osoitteiden eli hälytyksen antaneen kenttälaitteen paikantamiseen.

Hälytykset

Hälytys voi olla ennakkovaroitus vika- tai huoltoilmoitus tai palohälytys. Kaikkiin hälytyksiin on aina reagoitava, sillä myös vikailmoitus voi olla merkki vaarasta ja alkaneesta palosta.

Harjoittelu

Paloilmoittimen ja sille laadittujen paikantamiskaavioiden käyttöä on harjoiteltava ja kunkin kohteen henkilökunnalle on järjestettävä

tarvittaessa laitteen käyttökoulutusta, jotta osaaminen on kaikilla riittävällä tasolla hälytyksen paikantamiseksi ja syyn selvittämiseksi.

Käyttöä varten on paloilmoittimelta löydyttävä ohjeet asianmukaiseen toimintaan niin vika-, huolto- kuin palotilanteissakin.

varattava muu dokumentaatio palvelee myös paloilmoittimen käytöstä vastaavaa henkilöä hänen rajatessaan esimerkiksi rakennuksessa tapahtuvien korjaus- tai muutostöiden vuoksi irtikytkettävää, ilmaisimin valvottua aluetta.

Paikantamiskaavioista on säilytettävä kopio paloilmoitinkeskuksen tai sen käyttölaitteen läheisyydessä, jolta hallitaan paloilmoitinta tai sen osaa. Näin kaikilla osapuolilla on hälytystilanteessa mahdollisuus käyttää paikantamiskaavioita hälytyksen paikantamiseksi.

Paikantamiskaavion laadinta ja päivitys

Paikantamiskaaviot toimittaa paloilmoittimen asennusliike paloilmoittimen toteutuksen tai korjaus- ja muutostöiden yhteydessä. Paikantamiskaaviosivut varustetaan päiväyksellä ja tekijän tiedoilla.

Paikantamiskaavio

Paikantamiskaavio on asiakirja, jota laitteiston

Kuka paikantamiskaavioita tarvitsee?

Paikantamiskaaviot ovat erityisen tärkeä työväline pelastuslaitokselle hälytystilanteessa tai muille ulkopuolisille tahoille, jotka suorittavat huolto- tai korjaustöitä paloilmoittimella. Paikantamiskaaviot ja kaaviokansioon

Paikantamiskaavio on päivitettävä, kun paloilmoittimessa tai kiinteistössä tapahtuu muutoksia kerrosten pohjaratkaisuihin tai muihin paikantamiskaavioissa esitettyihin asioihin. Näistä muutoksista vastaa paloilmoittimen haltija. Muutosten vaikutuksesta joudutaan mahdollisesti uudelleen määrittelemään osoitekohtaisia osoitetekstejä ja sijaintitietoja tunnistamisen parantamiseksi.

Paloilmoittimen hoitajalle voi olla asetettu,

kunkin kohteen ja laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti, huolehtimisvelvollisuus paikantamiskaavioiden päivityksestä kohteessa tapahtuvien muutostöiden yhteydessä. Vastuu dokumentoinnista ja ajantasaisuudesta on lopulta omistaja- ja haltijataholla. Ylläpitoon liittyvistä tehtävistä voidaan jakaa vastuita ja antaa tehtäviä kohde- ja laitteistokohtaisessa kunnossapito-ohjelmassa.

Paikantamiskaavioiden osoitetietojen kohde- ja laitteistokohtaisuus

Paikantamiskaaviot ovat tärkeä osa kohteen paloturvallisuutta ja keskeisiä dokumentteja paloilmoittimen hoitajan työssä. Kaavioiden on oltava kohde- ja laitteistokohtaisesti laadittuja.

Asennusliikkeen on hyvä arvioida toteutusvaiheen aikana yhdessä tulevien käyttäjien eli kiinteistön henkilökunnan ja muun paloilmoittimen ylläpitoon liittyvän organisaation kanssa mitä tekstejä osoitteissa käytetään.

1.2 Paikantamiskaavioiden sijainti

Jokaisella paloilmoittimen keskuksella tai sen käyttölaitteella on oltava selkeät, havainnolliset ja käyttöä sekä ympäristön olosuhteita kestävät paikantamiskaaviot. Hälytystilanteen tullessa paikallinen kohteen henkilökunta kuin myös ulkopuolinen toimija, joka voi olla esimerkiksi huoltoliike, vartija tai pelastuslaitos, saavat kaaviot käyttöönsä mahdollisimman nopeasti.

Paikantamiskaavion toimittamisesta ja laatimisesta vastaa Tukesin luetteloima paloilmoittimen asennusliike järjestelmän toteutuksen yhteydessä. Ilkivallan mahdollisuus on säilytyksessä otettu huomioon.

laitteella, erityisesti palokuntapaneelilla.

Paloilmoittimen käytön ja elinkaaren aikana on varmistettava, että kaaviot säilyvät niille suunnitelluilla sijainneilla, jotta ne löytyvät nopeasti hälytystilanteessa. Henkilökunnalle voidaan varata kohteeseen lisäkopioita kaavioista käytön paikantamisen nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi. Paikantamiskaavioista tehtyjen kopioiden määrä ja säilytyspaikat määritellään kutakin paloilmoitinta koskevassa elinkaarikirjassa.

Tällöin varmistetaan, että hälytysten yhteydessä käytettävät osoitetietoa tarkentavat tekstit täsmäävät tilojen käyttötarkoitukseen ja henkilökunta pääsee tunnistamaan ja selvittämään hälytyksen sijainnin sekä syyn mahdollisimman nopeasti.

Isojen, haastavampien kohteiden paikantamiskaavion yksityiskohdista, kuten määrästä ja sijainnista tai poikkeavasta toteutusmallista, sovitaan paloilmoittimen elinkaarikirjassa ja määrittelystä laaditaan kuvaus ST1 2019 ohjeen (Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito) mukaisesti laadittuun paloilmoittimen elinkaarikirjaan.

Yhtä kopiota kaavioista on säilytettävä aina paloilmoitinkeskuksen läheisyydessä ja kullakin paloilmoittimen käyttöön tarkoitetulla käyttö-

Paikantamiskaaviolle varataan ”PAIKANTAMISKAAVIO”- tekstillä varustettu kaaviokotelo, tila tai vastaava suojus, johon keskuksen dokumentit ja paikantamiskaavio mahtuvat taittamattomina. Kaaviokotelon lukko on oltava avattavissa palokunta-avaimella. Palokunta-avain on Suomessa yleisesti käytössä oleva avainmalli.

1.3 Luettavuus

Sijoitettaessa paikantamiskaavioita paloilmoittimen käyttölaitteelle tai sen läheisyyteen on huomioitava kaavioiden luettavuus ja kaavioiden käyttöön on oltava riittävä tila ja valaistus.

Paikantamiskaavioiden lukemisen helpottamiseksi voidaan keskukselle varata erillinen taso tai se voi olla esimerkiksi osa paloilmoitin-

kaappia, jossa kaavioita säilytetään.

Paikantamiskaavioiden on oltava selkeät, havainnolliset ja kestävät. Paikantamiskaaviossa on käytettävä kooltaan riittävän isoa tekstiä niin, että se on normaalinäöllä hämärässäkin luettavissa.

Lähtökohtaisesti paikantamiskaaviot esitetään A3 -muodossa, ellei paloilmoittimen elinkaarikirjassa ole määritelty poikkeavaa toteutustapaa, jostain perustellusta syystä.

Esimerkiksi, jos kuvan luettavuuden takia katsotaan, että A3 koko ei ole järkevä, voidaan kaaviokuva jakaa useampaan osaan. Tällöin kuva varustetaan asemapiirroksen pienennöksellä, johon valvottu alue ja kullakin sivulla esitetty alue kuvataan. Mikäli sama kerros esitetään kahdella eri kaaviosivulla niin kaaviossa olisi kerrottava selkeästi millä sivulla kyseinen tasokuva jatkuu.

Kaaviosivut sijoitetaan kansioon tai niputetaan siten, ettei kaaviosivujen järjestys tahattomasti muutu. Yleisesti käytetty tapa kaaviosivujen järjestämisessä on ollut, että rakennuksen kerrokset kuvataan ylhäältä alaspäin, eli ensimmäinen vastaantuleva taso hakemiston jälkeen on rakennuksen ylin kerros.

Pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettu keskus tai sen erillinen käyttölaite merkitään selvästi ”PALOILMOITIN”-kilvellä. Asiakirjoja on voitava lukea, selata ja käyttää helposti paloilmoittimen läheisyydessä.

1.4 Muut paloilmoittimen käyttöön liittyvät asiakirjat

Paikantamiskaavioiden lisäksi paloilmoittimen käytön kannalta muita hoitajalle erityisen tärkeitä dokumentteja ovat kohde- ja laitteistokohtaiset kuvaukset paloilmoittimesta ja sen toiminnasta sekä ylläpitopäiväkirja.

Nämä dokumentit säilytetään paloilmoittimen kohdekansiossa, jonka asennusliike on toimittanut kuhunkin kohteeseen laitteiston käyttöön luovutuksen yhteydessä. Paloilmoittimen määräaikais- ja käyttöönottotarkastuksien pöytäkirjat voidaan säilyttää kohdekansioissa, jolloin ne ovat tarvittaessa saatavilla.

Edellä mainittujen lisäksi käyttölaitteelta on löydyttävä laitteiston tiedot, tunnukset sekä päivitetyt tiedot yhteyshenkilöistä sekä tieto siitä missä muuta laitteistokohtaista dokumentaatiota säilytetään.

tyksestä ja saatavuudesta vastaa omistaja- ja haltijataho. Paloilmoittimen läheisyydessä säilytettävät asiakirjat on säilytettävä siististi ja selvästi merkittyinä.

Kaavioiden lisäksi paikantamiskaavioille tarkoitetussa kaapissa on hyvänä tapana käytettävyyden kannalta, että päiväkirja, käyttöohje, ja muille asiakirjoille on oma paikka tai oma osia kotelossa, jotta dokuemnttien hallinta ja käytettävyys säilyy hyvänä.

Paloilmoittimen elinkaarikirjassa määritellään paloilmoitinkeskuksella, erillisellä käyttölaitteella, mahdollisilla palokuntapaneeleilla tai muilla näyttö- tai käyttölaitteilla säilytettävät paikantamiskaaviot ja muut asiakirjat.

Oleellisia asiakirjoja paloilmoittimen ylläpitoon liittyen ovat:

• Ylläpitopäiväkirja

• Huoltoraportit

• Laitteiston tiedot ja käyttöohjeet

• Paloilmoittimen elinkaarikirja

• Kunnossapito-ohjelma (Paloilmoittimet: ST1 ohjeen 2019 mukaisesti osana elinkaarikirjaa)

• Pelastussuunnitelma

• Kohdekortti

Paloilmoitinta koskevien asiakirjojen säily-

• Palotekninen suunnitelma

• Käyttöönottotarkastusraportti asennusliikkeeltä

• Määräaikaistarkastuksen pöytäkirjat

• Tiedot varaosista

Paikantamiskaavioiden käyttäjällä on oltava saatavilla tieto alkuperäisten dokumenttien säilytyspaikasta. Esimerkiksi laitteiston hoitajan työn kannalta elinkaarikirja voi olla tärkeä apu ylläpidon aikana ilmeneviin ongelmatilanteisiin. Hoitajan on selvitettävä esimerkiksi, että miksi laitteistokohtaisessa suunnittelussa on päädytty tiettyihin teknisiin ratkaisuihin ja kuinka laitteiston on tarkoitettu toimivan.

Paloilmoittimen elinkaarikirja on kohdekohtainen suunnittelua, asennusta, käyttöönottoa, luovutusta ja kunnossapitoa koskeva asiakirja. Paikantamiskaavioiden osalta elinkaarikirjassa esitetään kaavioiden määrä, sijainti sekä mahdolliset kaavioiden sisältöön liittyvät erityismäärittelyt.

1.5 Perehdyttäminen paloilmoittimen ja paikantamiskaavioiden käyttöön

Laitteiston käytöstä vastaavan henkilön, eli laitteiston hoitajan on arvioitava osaako hän

kansiossa esitettyjen kaavioiden ja toimintakuvausten perusteella paikantaa hälytyksen.

Esimerkiksi irtikytkentätilanteiden yhteydessä hoitajan on pohdittava ymmärtääkö hän laitteistokokonaisuuden, laitteistojen ja talotekniikan väliset ohjaukset huomioiden paloilmoittimen käytön lisäksi muut tarvittavat toimenpiteet eri laitteistoilla.

Tarvittaessa kaavioita ja esimerkiksi ohjaustietoja on päivitettävä ja täydennettävä, jotta asianmukainen käyttö voidaan varmistaa.

Laitteiston käytöstä vastaava henkilö voi vaatia omistaja- ja haltijataholta tarvittavaa perehdytystä kunkin laitteiston käyttöön. Laitteiston hoitajan on tiedettävä paikantamiskaavioiden ja muiden käyttöön oleellisesti liittyvien asiakirjojen sijainti.

Perehdyttämisessä on tärkeää, että koko kohteessa toimiva henkilökunta osaa tarvittaessa riittävällä tasolla käyttää käyttölaitetta. Riittävä osaaminen tarkoittaa, että henkilö osaa vähintään lukea hälytystiedon käyttö- tai näyttölaitteelta sekä paikantaa hälytyksen sijainnin paikantamiskaavioista näyttölaitteen osoitetiedon perusteella.

Hälytyksen syy on koetettava selvittää mah-

dollisimman nopeasti, jotta tarvittaessa myös alkusammutus tai henkilöiden pelastaminen vaarasta voidaan aloittaa välittömästi.

2. Paikantamiskaavioiden sisältö

2.1 Yleistä huomioon otettavaa

Paikantamiskaavio käsittää kokonaisuutena vähintään selvityksen paloilmoittimen ohjaustoiminnoista ja niiden käytöstä, hakemiston, asemapiirrokset ja paikantamiskaaviosivut.

Mikäli kiinteistössä on myös automaattinen sammutuslaitteisto, liitetään paikantamiskaaviokansioon sammutuslaitteiston suojausaluekaaviot. Kaavioista, hakemistosta sekä ohjausluettelosta on esitetty esimerkkejä tämän oppaan liitteenä.

Paikantamiskaavio sisältää tiedot kiinteistöön

asennetun paloilmoittimen paloryhmistä ja osoitteista, niiden sijainnista sekä ohjauksista. Pienemmissä kohteissa on hakemistoon ja paikantamiskaaviosivuille kunkin ohjauksen kohdalla esitetty riittävän yksinkertaiset tiedot

toimintaperiaatteesta ja ohjattavasta laitteesta, joka voi olla esimerkiksi palo-ovi.

Ohjausten ja valvontatietojen määrän kasvaessa, on hyvä käyttää tämän oppaan liitteenä kuvattua (ST1 2019 Ohjeen mukaista) ohjaustietotaulukkoa ja luetteloida ohjaustiedot käyttäjän kannalta luettavaan muotoon.. Kirjattavia ja kaavoihin merkittäviä ohjaustietoja ovat esimerkiksi hälyttimien, ovien tai sammutuslaitteiston ennakkolaukaisualueiden ohjaukset. Ohjausten dokumentointiin kirjataan myös palo- ja vikatietojen välitystiedot.

Haastavammissa kohteissa on asennusliikkeen suunnittelijan arvioitava ohjauksiin liittyvien ohjeiden riittävyyttä, jotta paloilmoittimen elinkaaren aikana uusi käyttäjä ymmärtäisi mahdollisimman helposti kaavioiden sisällön

ja laitteiston sekä muun talotekniikan yhteistoiminnan perusperiaatteen.

Tarvittaessa ohjauksista laaditaan erillinen kaavio ja selvennös toimintaperiaatteesta.

Paikantamiskaavio on päivitettävä, kun paloilmoittimessa tai kiinteistössä tapahtuu kaavioiden sisältöön vaikuttavia muutoksia. Näistä muutoksista ja dokumentaation ajan tasaisuudesta vastaa paloilmoittimen haltija.

2.2 Paikantamiskaavioiden laadinta

Paikantamiskaavioiden laadinnassa otetaan huomioon ST1 Ohjeen, Paloilmoittimien suunnittelu asennus ja ylläpito 2019, esittämät vaatimukset paikantamiskaavioille. Oh-

Osaamisen varmistaminen

Lisäksi on tärkeää järjestää koulutusta, että kohteen henkilökunta ja erityisesti laitteiston käytöstä vastaava nimetty hoitaja osaavat kaavioiden avulla käyttää paloilmoitinlaitteistoa ja paikantaa oikean kenttälaitteen ja hälytyksen sijainnin.

Kiinteistön henkilökunnalle, jolta edellytetään toimintaa paloilmoittimella, tulee laatia ohjeet toiminnasta paloilmoittimella ja palohälytyksessä, ja kouluttaa säännöllisesti. on tärkeää järjestää koulutusta, että kohteen henkilökunta ja erityisesti laitteiston käytöstä vastaava nimetty hoitaja osaavat kaavioiden avulla käyttää paloilmoitinlaitteistoa ja paikantaa oikean kenttälaitteen ja hälytyksen sijainnin.

jeessa on myös kuvattu mitä tietoja on otettava huomioon paloilmoittimen elinkaarikirjassa ja sen määrittelyissä.

Hyvän paikantamiskaaviokokonaisuuden laadintaan ei ole yhtä yksiselitteistä ohjetta. Kuitenkin, jos tavoitteena pidetään sitä, että henkilö, joka ei ole koskaan käynyt rakennuksessa, osaa kulkea paikantamiskaavioiden avulla pisteestä A pisteeseen B mahdollisimman nopeasti, on tavoite käytettävyydestä saavutettu.

Myös alueellisen pelastuslaitoksen on hälytysten yhteydessä kyettävä muodostamaan kaavioiden perusteella yleiskuva kunkin kohteen tilajärjestelyistä ja löytämään sammutus- ja pelastustyön kannalta tarkoituksenmukaiset hyökkäysreitit.

Hyviin paikantamiskaavioihin sisällytetään samat tiedot kuin pelastuslaitoksen käyttämään kohdekorttiin, jotta sammutus- ja pelastustoimintaan tarvittavat tiedot olisivat mahdollisimman yhtenevät. Paikantamiskaavioita laadittaessa merkintöjä käytetään kohtuullisesti siten, ettei kuvien luettavuus heikkenee. Kaavioihin tehtyjä rakennusta ja paloilmoitinta koskevia tietoja ei saa olla liikaa niin, että ne vaikeuttavat yhdellä kaaviosivulla olevien osoitteiden tunnistamista.

Kuitenkin käytettävästä arkkitehtipohjasta on hyvä olla nähtävissä selkeästi ja havainnollisesti esimerkiksi seuraavia

asioita:

• kulkutiet ja kulkureitit

• uloskäytävät

• palo-osastointitiedot

• tilojen käyttötarkoitus (esim. muuntamo, toimisto jne.) Tarvittaessa käytetään huonetunnuksia (esim. hotellikohteissa)

• merkinnät muista erityistiloista, jotka on huomioitava pelastuslaitoksen toiminnassa tai muuten työturvallisuudessa

• mittakaavat, jotta etäisyyksien hahmottamisen helpottamiseksi

• Käytettävistä arkkitehtipohjista on hyvä poistaa ylimääräiset huonetilaan tai muuten kiinteistöön liittyvät tiedot, jotta pohja pysyy selkeänä ja luettavuus säilyy mahdollisimman hyvänä.

Merkkien ja viivojen piirtämisessä on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:

• osoitetietojen kokoon, jotta luettavuus säilyy

• ohjelmoidun paloryhmän rajaavan viivan paksuus siten, että alueen rajat ovat selkeästi luettavissa

• merkit ja tekstit eivät saa peittää alleen seiniä, ovia, kulkuteitä jne

Tekstiviittauksia käytetään tarvittaessa osoittamaan vaikeasti löydettäviä tiloja, kulkuteitä, kulkuluukkuja jne. Paikantamiskaaviossa esitettävinä täydentävinä tietoina voidaan käyttää alkuperäisissä tasokuvissa, kuten asemakuvassa tai kerroskohtaisissa arkkitehtikuvissa, esitettyjä huonetilojen käyttötietoja tai numeroita.

Välitiloihin tai muuten piiloon asennettujen paloilmaisimien tunnistamiseksi käytetään erottuvaa merkintää, kuten esimerkiksi rasterointia osoitekentässä. Rasterointia tai erottuvaa väritystä voidaan käyttää myös porrashuoneiden tai sokkeloisten käytävien merkitsemisessä, jotta kuvan lukeminen helpottuu.

Vaativissa kohteissa kerroslehdet varustetaan pienellä leikkaus-, kolmiulotteisella tai muulla havainnollisella piirroksella, johon merkitään esim. varjostuksella kuvan esittämä valvonta-alue.

Tällä on merkitystä, kun pelastustyön kannalta tehtävä on uhkaava tai vaikea esimerkiksi seuraavista syistä:

• liikuntakyvyttömiä ihmisiä

• palo- tai räjähdysvaara

• suurjännite jne.

2.3 Asemapiirros

Ennen hakemisto- ja kaaviosivuja paloilmoitinkansiossa esitetään kohteen asemapiirros. Lisäksi kaikki kaaviosivut varustetaan asemapiirroksen pienennöksellä, johon rajataan esim. vinoviivoituksella se rakennus tai rakennuksen osa, joka sivun kuvassa on esitetty.

Asemapiirrokseen merkitään

• kiinteistön nimi

• kiinteistöä sivuavat kadut ja tiet sekä niiden nimet

• mittakaava ja mittajana

• valvotut rakennukset tai rakennusosat väreillä rajattuina

• pelastuslaitoksen hyökkäystien varrella sijaitseva paloilmoitinkeskus tai erillinen käyttölaite merkitään tekstillä ”PALOILMOITIN” sekä kuvataan kyseiseen tilaan johtava pääasiallinen reitti. Tarvittaessa tämän on erotuttava riittävän selkeästi muista käyttölaitteista.

• mahdolliset alailmoitinkeskukset merkitään tekstillä ”ALAILMOITINKESKUS”

• sammutuslaitteiston keskustila merkitään selventävin tekstein

• sähköpääkeskustila merkitään kaavioihin selventävin tekstein

• kuviin merkitään myös pelastuslaitoksen toiminnan kannalta merkittävät tilat kuten räjähdysvaaralliset tilat

• pelastuslaitoksen kohdekortissa esitetyt keskeiset tiedot

Merkinnän ja selvennöksen vaativia merkintöjä asemapiirroksessa ovat mm:

• paloilmoittimen käyttölaitteen sijainti

• sammutuslaitteiston keskustilan sijainti

• savunpoistokeskuksen sijainti

• aitaukset ja portit

• kaikki pelastuslaitoksen avainsäiliöt

• vesisammutuslaitteiston syöttöliittimet

• sähköpääkeskuksen tai /muuntajatilan sijainti

• vesi- tai kaasusulkujen sijainti

• ilmastoinnin pysäytyksen hätäkytkimen sijainti

2.4 Hakemistosivut

Hakemisto edeltää paikantamiskaaviosivuja. Sivuja voi olla laajemmissa kohteissa useita. Mikäli kaaviot on kiinteistön kerrosten osalta jaettu luettavuuden vuoksi useammalle sivulle, on varmistettava, että hakemiston viittaukset osoittavat oikeaan kohtaan.

Erityisen tärkeää on varmistaa selkeä ja looginen tapa lukea ryhmä ja sivutiedot sekä viittaus kuhunkin kaaviosivuun, jotta paikantaminen olisi mahdollisimman nopeaa.

Hakemistoon merkitään:

• Paloilmoittimen paloryhmät numerojärjestyksessä (automaattisen vesisammutuslaitteiston ryhmä on yleensä ensimmäisenä, jota seuraavat muut mahdolliset paloilmoittimeen liitetyt sammutuslaitteistot ennen paloilmoitinryhmiä)

• Ryhmistä ja osoitteista viittaus ko. sivulle järjestyksessä. Sijainnista esitetään tarvittaessa tarkentavat tiedot.

• Tarkentava selvitys käytössä olevista ohjaustoiminnoista, mikäli se on luettavuuden kannalta mahdollista. Tällainen on esimerkiksi sammutuslaitteiston hälytystieto. Tämän lisäksi ohjaustoiminnoista laaditaan oma taulukko ja selkeä kuvaus, jossa esitetään niiden toimintatiedot, irtikytkentäohjeet ja palauttamiseen tarvittavat tiedot

Hakemiston tekstien tulee vastata kyseisen tilan käyttötarkoitusta ja laitteiston käytöstä vastaava, muu henkilökunta tai ulkopuolinen taho pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla tunnistamaan kunkin osoitteen eli laitteen sijainnin.

Kultakin kaaviosivulta on paikantamisen ja luettavuuden helpottamiseksi nähtävä riittävän selkeästi rakennuksen osa tai kerrostiedot, joita kyseisellä sivulla käsitellään.

Tilojen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä myös hakemistoa on päivitettävä ja varmistettava, että hakemistossa sekä paloilmoittimen käyttölaitteennäytöllä on samat tiedot, eikä niissä ole hälytyksen tullessa ristiriitoja.

2.5 Kaaviosivut

Kaaviosivu käsittää kustakin kerroksesta laaditun pohjapiirustuksen, joihin kirjataan

tarvittavat tiedot. Kaaviosivut laaditaan rakennuksittain samassa mittakaavassa kerrosjärjestyksessä alimmasta paloilmoittimella valvotusta kerroksesta ylöspäin. Kerroksia voi olla myös maanpinnan alapuolella. Eli esimerkiksi hakemiston jälkeen ensimmäinen vastaantuleva sivu on rakennuksen ylin kerros.

Kaaviosivuun merkitään (ST-ohjeisto 1, Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito 2019):

• Jokaiselle sivulle samaan paikkaan otsikkokenttä, kerros- ja sivunumerot ja päiväys.

• Mittakaava ja mittajana

• Koko rakennuksen ääriviivat tai pienennetty asemapiirros, josta ilmenee kyseessä oleva rakennuksen osa

• Kaikille sivuille rakennusta sivuavien katujen ja teiden nimet tai aukeaman toiselle sivulle sijoitettu koko rakennuksen pohjapiirros, johon on merkitty aukeamaa koskeva alue

• Vaikeasti paikannettavissa olevien tilojen kulkutiet selventävin tekstein

• Sisääntulokerros tekstillä ”SISÄÄNTULOKERROS”

• Paloryhmärajat toisistaan erottuvin värein

• Ryhmänumerot ympyrän sisään ja tarvittaessa selventävät merkinnät (esim. osoitusviiva)

• Paloilmoituspainikkeiden ja hälyttimien paikat piirrosmerkein (käytetyistä piirrosmerkeistä on laadittava selvennökset)

• Osoitteellisen järjestelmän osoitteet ”soikion” sisään käyttölaitteen osoittamassa muodossa

• Ainoastaan paloilmoituspainikkeilla tai yksittäisellä ilmaisimella varustettu tila

viiteviivan osoittamalla ryhmänumerolla tai osoitteella ilman koko alueen värirajausta

• Vaikeasti paikannettavissa olevat sekä välitiloissa sijaitsevat ilmaiset selventävin tekstein tai erottuvalla merkinnällä

• Pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettu käyttölaite (palokuntapaneeli) tekstillä

”PALOILMOITIN”

• Muut käyttö- tai näyttölaitteet tekstillä

”RINNAKKAISKÄYTTÖLAITE” tai

”RINNAKKAISNÄYTTÖLAITE”

• Paloilmoitinkeskukset, jotka eivät toimi pelastuslaitoksen käyttölaitteena, tekstillä ”KESKUS 1; 2; 3;...”

• Mahdolliset alakeskukset tai erikoisilmaisimet, jotka vaativat erillisen vaiennuksen ja palautuksen, selventävin tekstein

• Sammutus- ja savunpoistolaitteistojen laukaisukeskukset ja niiden suojaamat tilat sekä sammutuslaitteistojen painekytkimet

• Sähköpääkeskukset ja muuntamot, ilmastointija hissikonehuoneet sekä palokunnan kannalta muut tärkeät tilat merkitään tarpeeksi isoin ja helposti luettavin tekstein.

• Lisäksi paikantamiskaavioihin tai erillisille sivuille voidaan piirtää paloilmoittimen elinkaarikirjassa sovitut palo-osastot, savulohkot, ohjattavat palo-ovet yms.

• Jos sammutus- ja savunpoistolaitteistojen laukaisukeskukset eivät ole paloilmoitinkeskuksen läheisyydessä, sijoitetaan savunpoistokaaviot myös ilmoitinkeskuksen läheisyyteen.

Kaavioissa esitettävissä tiedoissa on huomioitava, että otsikkokenttä pysyy selkeänä ja nopeasti luettavana, joten siihen kirjataan vain keskeisimmät tiedot. Piirrosmerkinnöistä ja tarkentavista tiedoista on huomioitava, että kaavioihin sisällytetään vain sen verran tietoa, että osoitteiden luettavuus ei vaikeudu.

Mikäli kohteessa ei ole savunpoistokeskusta tai yksittäisiä savunhallinnan laitteita, on asia hyvä esittää kaavioissa muiden ohjaustietojen lisäksi.

Normaalisti sammutuslaitteiston suojausalaa ei kuvata rasteroinnilla paikantamiskaaviosivuilla luettavuuden säilyttämiseksi.

Automaattisen vesisammutuslaitteiston ryhmänumero ja asennusventtiilin tunnus esitetään kaavioissa ja liitteenä toimitetaan suojausaluekuvat. Mikäli kyse on kohdesuojauksesta, voidaan se esittää kaavioissa selventävin värein tai rasteroinnilla.

2.6 Muut tiedot

Paikantamiskaavioista on löydettävä myös tiedot paloilmoittimen toteuttamista ohjaustoiminnoista. Tarvittavaa selvitystä ohjaustoiminnoista kuvataan kappaleessa 1.12 sekä liitteenä on esitetty ST1 Ohjeen Paloilmoittimen

suunnittelu, asennus ja ylläpito 2019 mukainen malli ohjausten dokumentointitaulukosta.

Mikäli kiinteistöön on asennettuna sammutuslaitteisto, lisätään paikantamiskaavioiden liitteeksi suojausaluekuva, josta on nähtävissä suojattu alue, keskustilan sijainti sekä sammutuslaitteiston ryhmätiedot ja asennusventtiilin tunnus. Esimerkkimalli suojauskaavioista löytyy tämän oppaan liitteenä.

Suojausaluekaaviot toimitetaan sammutuslaitteiston keskustilaan sekä kopiona paloilmoittimen paikantamiskaaviokansioon hakemiston, kaaviosivujen ja ohjaustietojen jälkeen liitteeksi.

2.7 Kirjallinen selvitys ohjaustoiminnoista

Paloilmoittimella voidaan ohjata myös muiden palontorjuntaan, evakuointiin tai muuhun tarkoitukseen tehtyjen järjestelmien toimintaa. Tällaisia järjestelmiä ovat mm. palo-osastointiin, savunhallintaan ja sammutukseen tarkoitetut järjestelmät.

Ohjaustietojen yhteydessä on, hyvän tavan mukaan, mikäli kaavioon luettavuuden kannalta on mahdollista, esitettävä paloilmoitti-

men ja ohjausten toimintaperiaate. Ohjaus ja toimintatiedot tulee kuvata niin, että ne ovat ymmärrettävässä muodossa niin tulevan käyttäjän kuin myös pelastuslaitoksen näkökulmasta.

Paloilmoittimen toimintaperiaatteen lyhyt kuvaus voidaan tehdä ohjauskaavioiden liitteeksi. Muissa asiakirjoissa löytyy puolestaan tarkempi kuvaus paloilmoittimen toiminnasta ja käytöstä.

Kaavioissa kuvattavat ohjaustoiminnot koskevat esimerkiksi paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston tai savunhallinnan laitteiden välistä toimintaa, kuten aluelaukaisun toimintaperiaatteetta tai sitä mistä hälytystieto paloilmoittimelle välitetään ja miten hälyttimien on tarkoitettu toimivan palotilanteessa.

Hälyttimet voivat toimia palo-osastoittain, kerroskohtaisesti tai rakennuksittain. Kuvaus tulee laatia myös, jos paloilmoittimen hälyttimet korvaavat sammutuslaitteiston kellot. Myös muun talotekniikan ohjauksista, kuten palo-ovien ohjauksista on tehtävä kuvaus kaavioihin. Mikäli paloilmoittimeen liitetään poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä, on tästäkin asennuskokonaisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä tiedoista löydyttävä kuvaus.

Tehtyä selvitystä ohjaustoiminnoista on aina arvioitava kohdekohtaisesti. Varsinkin haastavissa kohteissa voi olla tarpeen laatia liitteeksi erillinen selvitys laitteiston toimintaperiaatteesta.

Tärkeintä on, että laitteiston käytöstä vastaava laitteiston hoitaja, pelastuslaitos tai korjaus- ja muutostöitä tekevä ulkopuolinen taho, kuten huoltoliike, ymmärtää kaavioiden avulla paloilmoittimen toimintaperiaatteen ja yhteydet muihin laitteistoihin tai talotekniikkaan. Ohjaustoimintoja koskevassa selvityksessä kuvatut tiedot tulee myös esittää ja olla nähtävissä riittävällä tarkkuudella kaaviosivuilla.

Paikantamiskaavioihin liitetään kuvaus ohjaustoiminnoista, niiden irtikytkentäohjeet ja tiedot toimenpiteistä, jotta palauttaminen ilmoitustilaansa on mahdollista, jotta kaikki laitteistoja käyttävät saavat tiedon ohjaus ja valvontakokonaisuudesta. Malli ohjausten dokumentointitaulukosta löytyy tämän oppaan liitteenä.

Tarvittavia tietoja ohjausten selvityksessä ovat esimerkiksi:

• Ohjaustoiminnan tarkoitus

• Ohjaustoiminnan kuvaus (ohjauksen nimi)

• Toimilaitteen sijainti

• Ohjausyksikön sijainti

• Ohjaava paloryhmä, osoite tai ohjausryhmä

• Ohjauksen lisäehto

• Ohjauksen irti-/päällekytkentäohjeet

• Testausohje

• Ohjauksen lopetusehto

• Yhteistoiminta poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän kanssa

Paloilmoittimen ohjaukset ja niiden toimintaperiaatteet määritellään toteutuskohtaisesti paloilmoittimen elinkaarikirjassa. Ohjaustoiminnoista on tehtävä yksiselitteiset dokumentit ja tiedot paikantamiskaavion yhteyteen. Ohjaustaulukon laadinnassa on huomioitava, että loppukäyttäjä tai muu laitteistoa käyttävä ulkopuolinen taho pystyy, esimerkiksi hälytystilanteissa, muodostamaan kuvan ohjaus- ja valvontakokonaisuudesta. Loppukäyttäjälle on annettava riittävä perehdytys yksittäisten laitteistojen lisäksi ohjauskokonaisuuden hallintaan ja tarvittaviin toimenpiteisiin ylläpidon aikana. Ohjauksista voidaan tarvittaessa laatia

myös erillinen tarkentava graafinen kuvaus tai muu toimintakaavio.

2.8 Kohdekortin tiedot

Paikantamiskaavioissa ja asemakuvissa tai kaaviosivuilla voidaan esittää muita tarvittavia lisätietoja, kunhan paloilmoitinta koskevien osoitetietojen luettavuus tai paikantaminen muutoin ei vaikeudu.

Näitä lisätietoja voivat olla myös pelastusviranomaiselle toimitetun kohdekortin tiedot. Esimerkiksi operatiivisen toiminnan kannalta toimintaa nopeuttaa ja kaavioiden käyttöä helpottaa, jos kaavioissa on kuvattuna keskusten sijaintitietojen lisäksi tarkennettuja tilatietoja, jotka koskevat esimerkiksi sähköpääkeskus- tai teletiloja.

Nykyaikaisessa rakennuksessa on huomioitava myös integroitunut talotekniikan kokonaisuus ja paikantamiskaavioissa voidaan esittää tarvittavia hallintalaitteita, jos paloilmoitin on yhteydessä esimerkiksi hissien, ovien tai ilmastoinnin toimintaan. Myös aurinkosähköjärjestelmien, akustojen tai sähköautojen latauspisteiden hallintaan ja käyttöön liittyvät tiedot voivat helpottaa niin kiinteistön turvallisuusorganisaation kuin myös pelastuslaitoksen kannalta.

Näiden edellä esitettyjen tietojen esittämisestä paikantamiskaavioissa on aina tehtävä tapauskohtainen arviointi.

Kaavioita laadittaessa on selvitettävä mitä tietoja kohdekohtaisesti voidaan esittää ja miten riskienarvioinnin johtopäätökset ovat huomioineet asian tai onko ilkivallan mahdollisuus otettu huomioon.

Liite: Kaaviomallit

Liitteessä esitetään aiemmin kuvatun sisällön mukaisia esimerkkimalleja paikantamiskaaviokansiossa käytettävistä kaavioista.

Esimerkkikaaviot kuvaavat hyviä käytänteitä ja havainnollistavat erilaisia piirteitä, joita kaavioita laatiessa on hyvä ottaa huomioon. Hyvän paikantamiskaaviokonaisuuden laadintaan ei ole yhtä yksiselitteistä ohjetta tai mallia, vaan sisältö on aina arvioitava kohde- ja laitteistokohtaisesti.

Jokainen asennus on oma kokonaisuutensa, josta on tunnistettava myös yksittäisen laitteiston ja sen osien lisäksi yhteydet muihin palontorjuntatekniikan laitteistoihin sekä talotekniikkaan. Esimerkiksi kohteen koon kasvaessa tai muutoin haastavammissa kohde- ja laitteistokokonaisuuksissa voi olla tarpeen laatia kerros- tai rakennuksen osia koskevia osakuvia hyvän luettavuuden säilyttämiseksi.

Tällöin on muistettava, että paikantamiskaavioiden määrän kasvaessa asianmukaista paikantamista varten on kaavioissa oltava esimerkiksi kerros, tai rakennuksen osan tiedot riittävän selkeästi kuvattuina.

Paikantamiskaavio käsittää vähintään selvityksen paloilmoittimen ohjaustoiminnoista ja niiden käytöstä, hakemiston, asemapiirroksen ja kaaviosivut.

Mikäli kiinteistössä on myös automaattinen sammutuslaitteisto, liitetään paikantamiskaaviokansioon sammutuslaitteiston suojausaluekaaviot.

Liitteissä on kuvattu esimerkinomaisesti seuraavia sisältöjä:

• Malli 1 on yleismalli, joka sisältää asemapiirroksen sekä esimerkkejä kyseisen kohteen paikantamiskaaviosivuista.

• Malli 2 sisältää esimerkkimallin kohteesta, joka on luettavuuden kannalta jaettu koskemaan tiettyä rakennuksen osaa ja erityistiloja

• Malli 3 on esimerkki, jossa kuvataan toimistorakennuksen paikantamiskaaviomalli sekä siihen liittyvä hakemisto

• Malli 4 on kohde, jossa on kuvattuna ST1 Ohjeen, paloilmoittimien suunnittelu, asennus ja yläpito 2019, mukainen ohjausten dokumentointimalli

• Mallit 5–7 kuvaavat erilaisia automaattisella vesisammutuslaitteistolla suojattuja asennuksia ja niistä laadittuja suojausaluekaavioita.

Malleissa esitetään esimerkkikaavioita kohteesta:

• kohde, jossa suojaus on yhdellä kerrosalalla

• kohde, jossa on esimerkkimallin 5 mukainen kohde laajennettuna ja käytössä useampi asennus sekä suojattava alue jakautuu mallin 5 lisäksi rakennuksessa eri kerroksiin

• kohde, joka haasteellisuuden ja laajuuden takia koostuu rakennusosittain useamman asennuksen muodostamasta suojausalueesta

Malli 1: Asemapiirros

Huomiot:

• Pelastuslaitoksen hyökkäystien varrella sijaitseva paloilmoitinkeskus tai erillinen käyttölaite merkitään tekstillä ”PALOILMOITIN”.

• Pelastuslaitoksen on hälytysten yhteydessä kaavioiden perusteella kyettävä muodostamaan yleiskuva kunkin kohteen tilajärjestelyistä ja löytämään sammutus- ja pelastustyön kannalta tarkoituksenmukaiset hyökkäysreitit.

• Piirrokseen merkitään myös keskustilan sijainti sekä muut mahdolliset kohdekortissa esitetyt tiedot.

Lisähuomiot:

• Kaaviosivut varustetaan asemapiirroksen pienennöksellä, johon rajataan esim. vinoviivoituksella se rakennus tai rakennuksen osa, joka sivun kuvassa on esitetty.

• Kaaviossa on luettavuuden kannalta mahdollista esittää myös palo-osastointia koskevia sekä rakennuksen tiloja sekä niiden käyttötarkoitusta koskevia tarkentavia tietoja.

• Osoitetiedoissa on erottuvin rasteroinnein kuvattuna piiloon (esim. välitilaan) asennetut ilmaisimet

PALOILMOITIN

Malli 1: Paikantamiskaaviot 2/2

Malli 2: Asemapiirros

Huomiot:

• Esimerkkikaaviossa kuvataan kohdetta, jossa luettavuuden säilyttämiseksi kaavio on jaettu koskemaan tiettyä rakennuksen osaa, joka kuvataan asemapiirustuksessa.

• Paloilmoittimen lisäksi piirustuksessa esitetään paloilmoittimen sijainti sekä sen läheisyyteen asennetun savunpoiston ohjauskeskuksen sijaintitiedot

PALOILMOITIN JA SAVUNPOISTON OHJAUSKESKUS

Malli 2: Paikantamiskaaviot 1/3

Huomiot:

• Mallissa esitetään aiemmin asemapiirroksessa kuvatun rakennuksen osan muodostamaa paloilmoittimella valvottua kokonaisuutta ja sen paikantamiskaaviosivuja.

• Kyseinen rakennuksen osa sisältää myös hälytystilanteissa tarvittavaan toimintaan sekä pelastuslaitoksen sammutusja pelastustehtäviin tarvittavia tilatietoja.

• Kaaviossa esitetään esimerkiksi pelastuslaitokselle kohdekortissa mainittujen erityistilojen sijainnit.

3. KERROS

PALOILMOITIN

Päiväys 00000 KAUPUNKI

1:200 TOIMISTOTALO TOIMISTOKATU 1 0000 KAUPUNKI TOIMISTOTALO A-OSA KATTOKERROS

Malli 3: Paikantamiskaavio

Huomiot:

• Kaaviossa on tarkentavina lisätietoina esitetty paloilmoittimella ohjattavat palo-ovet sekä lukemisen ja paikantamisen helpottamiseksi porrashuoneet. Kuvatut lisätiedot eivät hankaloita muun kaavion lukemista.

• Kaaviossa on erottuvalla värillä kuvattu sammutuslaitteistolla suojattu alue

• Osoitetiedoissa on erottuvin rasteroinnein kuvattuna piiloon (esim. välitilaan) asennetut ilmaisimet TOIMISTOTALO

s

Malli 3: Hakemistosivu

K2.KELLARI 16

HARRASTETILA 3

VSS HARRASTETILA 2 K2.KELLARI 16

VSS HARRASTETILA 1

Huomiot:

• Hakemisto edeltää paikantamiskaaviosivuja. Sivuja voi laajemmissa kohteissa olla useita.

• Mikäli kaaviot on kiinteistön kerrosalalta jaettu luettavuuden helpottamiseksi useampaan osaan, on varmistettava, että hakemiston viittaukset johtavat oikealle sivulle. Hakemistossa on esitettynä paloilmoittimen paloryhmät numerojärjestyksessä sekä viittaus ko. sivulle.

SÄHKÖVALVOMO VALVOMON SOSIAALI TILAT VARASTOTILAT HUOLTOTILA, KAASUSAMMUTSUKESKUS

TOIMISTOT, TELETILA VALVOMON SÄHKÖTILAT

IV-KONEHUONE

16

A-PORRASHUONE, AULA

• Ohjaustoiminnoista laaditaan oma taulukko, josta esimerkki löytyy mallissa 4. Hakemistossa voidaan esittää tarkentava selvitys käytössä olevista ohjaustoiminnoista, mikäli se on luettavuuden kannalta mahdollista. Tällainen on esimerkiksi sammutuslaitteiston hälytystieto.

K2.KELLARI ALATASO 17

VARAVOIMAKONEHUONE

SÄHKÖPÄÄKESKUS, IV-KONEHUONEET K1.KELLARI 14

18

KAAPELITUNNELI

TEKNISET JA SOS.TILAT

MUUNTAMOT

LIIKETILA, AULA

HUOLTO- JA LASTAUSPIHA

LIIKETILAT LIIKETILAT

TOIMISTOTALO

Malli 4: Ohjausten dokumentointimalli (ST1

Ohje paloilmoittimien suunnittelu, asennus ja yläpito 2019)

Taulukko 4. Ohjausten dokumentointitaulukon malli.

Ohjaustoiminnan tarkoitus Ohjaustoiminnan kuvaus (ohjauksen nimi)Toimilaitteen sijainti Ohjausyksikön sijainti Ohjaava paloryhmä, osoite ja/tai ohjausryhmä Ohjauksen lisäehto

PALO- JA VIKAVÄLITIN

Järjestelmän palovälittimen ohjaus

Rakennuksessa 2, 3 ja 4 palohälytys, palohälytys HÄKE rakennus 2, telehuone 001 rakennus 2, PIK 2, telehuone 001

Järjestelmän vikavälittimen ohjaus Rakennuksessa 2, 3 ja 4 vikahälytys, vikahälytys HÄKE rakennus 2, telehuone 001 rakennus 2, PIK 2, telehuone 001

ILMOITUS VASTUU- JA HUOLTOHENKILÖILLE

Järjestelmän palohälytystieto GSM modeemille Rakennuksessa 2, 3 ja 4 palohälytys, palohälytys GSM rakennus 2, telehuone 001 rakennus 2, PIK 2, telehuone 001

Järjestelmän ennakkovaroitustieto GSM modeemille Rakennuksessa 2, 3 ja 4 ennakkovaroitus, ennakkovaroitus

GSM rakennus 2, telehuone 001rakennus 2, PIK 2, telehuone 001

Järjestelmän huoltoilmoitustieto GSM modeemille Rakennuksessa 2, 3 ja 4 huoltoilmoitus, huoltoilmoitus GSM rakennus 2, telehuone 001 rakennus 2, PIK 2, telehuone 001

Järjestelmän vikailmoitustieto GSM modeemille Rakennuksessa 2, 3 ja 4 vikailmoitus, vikailmoitus GSM rakennus 2, telehuone 001 rakennus 2, PIK 2, telehuone 001

PELASTUSLAITOKSEN KULKUA HELPOITTAVAT OHJAUKSET

Palokunnan ajoportin ohjaus

OHJAUKSET RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN

Rakennuksessa 2, 3 ja 4 palohälytys, ajoportti aukeaa palotie 1, sisäänkäynti rakennus 2, PIK 2, telehuone 001

Järjestelmän ennakkovaroitustieto VAK Rakennuksessa 2, 3 ja 4 ennakkovaroitus, ennakkovaroitus

Järjestelmän vikailmoitustieto VAK

VAK rakennus 2, IV-konehuone 500rakennus 2, PIK 2, telehuone 001

PIK 2->MC-rele 1 / ohjausr. Yleinen

PIK 2->MC-rele 2 / ohjausr. Yleinen

PIK 2->oca-rele 1 / ohjausr. Yleinen

PIK 2->IOC-rele 1 / ohjausr. Yleinen

PIK 2->IOC-rele 2 / ohjausr. Yleinen

PIK 2->oca-rele 6 / ohjausr. Yleinen

PIK 2->oca-rele 2 / ohjausr. Yleinen käynnistyy 300 s viiveen jälkeen

PIK 2->oca-rele 3 / ohjausr. Yleinen

Rakennuksessa 2, 3 ja 4 vikailmoitus, vikailmoitus VAK rakennus 2, IV-konehuone 500 rakennus 2, PIK 2, telehuone 001 PIK 2->oca-rele 4 / ohjausr. Yleinen

Järjestelmän huoltoilmoitustieto VAK Rakennuksessa 2, 3 ja 4 huoltoilmoitus, huoltoilmoitus VAK rakennus 2, IV-konehuone 500 rakennus 2, PIK 2, telehuone 001 PIK 2->oca-rele 5 / ohjausr. Yleinen

PAIKALLISHÄLYTYKSET HENKILÖKUNNALLE

Palo-/ ennakkopalohälytin

Ote ST1 Ohjeesta paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito 2019:

Rakennuksessa 2 palohälytys, summeri soi ja ledi syttyy rakennus 2, 4. krs osasto rakennus 2, 4. krs, SK401 os. 19.101 / ohjausr. 230

• Ohjausten dokumentointi paikantamiskaavioiden yhteyteen

Rakennuksessa 2 ennakkohälytys, summeri soi ja ledi syttyy rakennus 2, 4. krs osasto rakennus 2, 4. krs, SK402 os. 19.102 / ohjausr. 230

Järjestelmän palotieto infotiskille

Järjestelmän vikatieto infotiskille

Paloilmoitin infonäyttö

PALOHÄLYTTIMET

Palohälyttimien ohjaus

PALO-OVET

Porrashuoneiden palo-ovien avaus

PALOPELLIT

Palopeltiohjaus

• Paloilmoittimen ohjaustoiminnot dokumentoidaan loppukäyttäjää, paloilmoittimen hoitajaa, huoltoliikettä, tarkastajia ja pelastusviranomaisia hyödyttävällä tavalla.

Rakennuksessa 2, 3 ja 4 palohälytys, summeri soi ja ledi syttyy rakennus 4, infotiski rakennus 4, PIK 8, telehuone 410 PIK 8->MC-rele 1 / ohjausr. Yleinen

Rakennuksessa 2, 3 ja 4 ennakkohälytys, summeri soi ja ledi syttyy rakennus 4, infotiski rakennus 4, PIK 8, telehuone 410 PIK 8->MC-rele 2 / ohjausr. Yleinen

Paloilmoittimen ohjauksista on oltava dokumentoituina seuraavat asiat:

• Ohjaustoiminnan tarkoitus

rakennus 4, infotiski rakennus 4, PIK 8, telehuone 411

Rakennuksessa 4, 2.krs länsipää palohälytys, hälyttimet lähtevät soimaan rakennus 4, 2. krs länsipäärakennus 4, 2. krs länsipää, SK 200 R.401-403,420-424,435,441 os.40.111

Rakennuksessa 3, 1. krs länsipää palohälytys,oven lukitus avautuu 60 sekunnin kuluttua

Rakennuksessa 2 palohälytys, palopellit sulkeutuu (kuittaus

3.krs SK3.55)

• Ohjaustoiminnan kuvaus (ohjauksen nimi)

• Toimilaitteen sijainti

rakennus 3, 1. krs länsipäärakennus 3, 1. krs länsipää, alakaton YP

• Ohjausyksikön sijainti

• Ohjaava paloryhmä, osoite tai ohjausryhmä

R.196,197,198, PIK 4->oca-rele 8 käynnistyy 60 s viiveen jälkeen

rakennus 2, 3. krs länsipäärakennus 2, 3. krs länsipää, SK3.55 PIK 2->oca-rele 8 / ohjausr. 230

• Ohjauksen lisäehto

• Ohjauksen irti- ja päällekytkentä

• Testausohje

• Ohjauksen lopetusehto

Malli 5: Automaattisen vesisammutuslaitteiston suojausaluekuva

Huomiot:

• Kaaviossa on nähtävillä automaattisen sammutuslaitteiston (Sprinkleriasennus) suojausala. Suojausala jakautuu märkähälytysventtiilin sekä kuivahälytysventtiilin muodostamiin alueisiin.

• Lisäksi kuvassa on pumppaamon ja hälytys-venttiilien (märkä- ja kuiva-asennus) sijaintitiedot

MHV2 (V10)

Malli 6: Automaattisen vesisammutuslaitteiston suojausaluekuvat 1/3

Huomiot:

• Tässä mallissa on kuvattu tilannetta, jossa automaattisen vesisammutuslaitteiston (Sprinkleri) suojausalue jakautuu rakennuksessa useamman kerroksen alalle ja useammalle asennukselle.

• Kohde on esitetyissä kaavioissa vastaavaa kuin aiemmin kuvattu esimerkkimalli 5.

• Suojattavat tilat jakautuvat automaattisen vesisammutuslaitteiston (sprinkleriasennus) kuiva- ja märkäasennusten muodostamaksi kokonaisuudeksi. Kunkin suojausala on kuvattu erottuvin värein ja rasteroinnein.

• Kaavioihin on merkitty suojattavien tilojen lisäksi myös virtauskytkimien sijainnit, venttiilitietoineen paikantamisen helpottamiseksi.

• Pumppaamon ja keskustilan sijainti esitetään mallikaaviossa 5.

MHV2 (V10)

VIRTAUSKYTKIN V10 (MHV2)

MHV4 (V11)

VIRTAUSKYTKIN V10 (MHV2)

MHV4 (V11)

VIRTAUSKYTKIN V10 (MHV2)

MHV4 (V11)

Malli 6: Automaattisen vesisammutuslaitteiston suojausaluekuvat 2/3

VIRTAUSKYTKIN V1 (MHV4)

VIRTAUSKYTKIN V1 (MHV2) MHV4 (V11)

VIRTAUSKYTKIN V1 (MHV4)

VIRTAUSKYTKIN V1 (MHV4)

Malli 6: Automaattisen vesisammutuslaitteiston suojausaluekuvat 3/3

VIRTAUSKYTKIMET V2/ V3 (MHV4)

VIRTAUSKYTKIN V2 (MHV2) VIRTAUSKYTKIN V1 (MHV3)

VIRTAUSKYTKIMET V2/ V3 (MHV4)

Malli 7: Automaattisen vesisammutuslaitteiston suojausaluekuva

ESIMERKKIKATU

Huomiot:

• Mallin mukainen suojausaluekaavio on esimerkki kohteesta, joka on haasteellisuuden ja laajuuden takia koostuu rakennusosittain useamman automaattisen vesisammutuslaitteiston

suojausalueen muodostamasta kokonaisuudesta (Sprinkleri, märkä- ja kuivajatkoasennukset). Eri suojausalat on kuvattu

erottuvin värein ja rasteroinnein.

Paloilmoittimen paikantamiskaavion laadinta

Paikantamiskaavio on asiakirja, jota auttaa paikantamaan kiinteistöstä paloilmoituksen antaneen laitteen ja opastaa kulkureitin sen luo. Paikantamiskaaviot ovat erittäin merkittävä apuväline kiinteistön henkilökunnalle ja laitteiston käytöstä vastaavalle, nimetylle laitteiston hoitajalle, kun eri hälytystilanteissa on selvitettävä ja varmistettava ilmoituksen syy.

Hyvin ylläpidetyt ja ajan tasalla olevat paikantamiskaaviot nopeuttavat hälytyksen syyn selvitystä ja hälyttäneen laitteen eli esimerkiksi paloilmaisimen tai painikkeen paikantamista. Riittävän aikaisella toiminnalla voidaan estää paloa syttymästä ja minimoida mahdolliset vahingot. Tarvittaessa henkilökunnan on ryhdyttävä alkusammutus- ja pelastustöihin.

Paikantamiskaaviot ovat hälytystilanteessa erityisen tärkeä työväline pelastuslaitokselle ja muissa tilanteissa niille ulkopuolisille tahoille, jotka suorittavat huolto- tai korjaustöitä paloilmoittimella.