11 Tulosten herkkyysanalyysitarkastelu Analyysissä käytettyihin vaikuttavuusestimaatteihin liittyy epävarmuutta, minkä vuoksi herkkyysanalyysillä haluttiin havainnoida, miten herkkiä tulokset olisivat vaikutus- ja riskiestimaattien virheille. Useimpien laitteiden estimaatit laadittiin tilastollisen tarkastelun ja asiantuntijakyselyn tulosten pohjalta, minkä vuoksi edellytykset herkkyysanalyysin toteuttamiselle tilastollisiin jakaumiin nojautuen olisi sisältänyt omat epävarmuutensa, ja sen vuoksi analyysi päätettiin toteuttaa niin kutsutulla parhaan ja huonoimman tapauksen analyysimenetelmällä. Parhaan ja huonoimman tilanteen tarkastelu vastaa erityisesti kysymykseen, miten vahvoja estimaatit ovat. Jos estimaatit pysyvät heikoimmilla oletuksilla positiivisella tasolla, voidaan puhua suhteellisen vahvoista estimaateista. Parhaassa tapauksessa vaikuttavuus arvioidaan sen maksimiarvoon ja vastaavasti huonoimmassa tapauksessa vaikuttavuuden minimiarvoon. Onnettomuuksien esiintyvyyttä ja paloriskiä ei testattu, sillä skenaariotarkastelu voidaan nähdä jo itsessään vaihtoehtoisten tilanteiden tarkasteluna. Herkkyysanalyysi toteutettiin laskemalla laitteiden nettohyöty minimi- ja maksimivaikuttavuusarvoilla, jotka toteutettiin palovaroittimien, liesien ja alkusammutusvälineiden osalta hyödyntämällä asiantuntija-arvioiden jakaumaa seuraavasti: Alataso (vaikuttavuus) = Olosuhteen esiintyvyys * (Vaikutusestimaatti – keskihajonta) Ylätaso (vaikuttavuus) = Olosuhteen esiintyvyys * (Vaikutusestimaatti + keskihajonta) Muiden laitteiden osalta (Automaattinen sammutuslaitteisto ja palovaroittimien osalta minimi ja maksimiarvot laskettiin seuraavasti: Alataso vaikutus = Vaikutusestimaatti – 10 % Ylätaso vaikutus = Vaikutusestimaatti + 10 %
68
