4 Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: • Mikä on kohteena olevien vuokratalojen teknisen paloturvallisuuden nykytilanne? • Mitkä paloturvallisuutta edistävät ratkaisut ovat kustannus- hyötysuhteeltaan sopivimmat tarkasteltavissa kohteissa? • Onko paloturvallisuutta edistävien ratkaisujen kustannus- hyötysuhteessa eroa eri asukasryhmien välillä? Kustannusten ja hyötyjen välistä suhdetta tarkastellaan vertailemalla turvallisuusinvestointien tuottamia laskennallisia hyötyjä suhteessa onnettomuuden todennäköisyyteen ja taloudelliseen haittaan. Aineistona käytetään kirjallisuuslähteitä, pelastustoimen PRONTO-tietokantaa, estimaatteja täydentävää kyselyä sekä aiempaa tutkimusta aiheesta. Laskenta perustuu kategorisiin asunto- ja onnettomuusmalleihin. Tässä luvussa kuvataan kustannushyötyanalyysissä käytetty menetelmä. Lähtötiedot menetelmän hyödyntämiseen on kuvattu yleisellä tasolla luvussa 2 ja tarkemmin raportin myöhemmissä luvuissa. Kustannus-hyöty- ja kustannusvaikuttavuusanalyysien tarkoituksena on tuottaa ratkaisu kysymykseen resurssien tehokkaasta kohdentumisesta eli allokaatiosta. Molempia menetelmiä hyödynnetään erityisesti julkishyödykkeiden arvioinnissa turvallisuuden ja terveyden edistämiseen liittyvissä hankkeissa, muun muassa julkisen sektorin investointien, palveluiden ja sääntelyn taloudellisessa arvioinnissa. Pohjimmiltaan kyse on niukkojen taloudellisten resurssien käytöstä ja niistä syntyvien lopputuotteiden, eli hyödykkeiden ja palvelujen jakaantumisesta yhteiskunnassa. Molempien menetelmien hyödyntäminen edellyttää kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia, jonka lisäksi kustannus-hyötyanalyysi edellyttää myös hyötyjen rahamitallista arviointia. Kustannus-hyötyanalyysi (KHA) arvioi yksittäisen hankkeen nettonykyarvoa eli tietoa hankkeen yhteiskunnallisesta kannattavuudesta. Nettonykyarvo syntyy tarkasteltavan kohteen synnyttämien hyötyjen ja kustannusten erotuksesta, jotka ovat diskontattu nykyhetkeen. Menetelmän käytön ns. sivu21