3 Aiemmat tutkimukset Kansalliset ja kansainväliset selvitys- ja tutkimushankkeet paloturvallisuuden ja pelastustoimen sektorilla sisältävät runsaasti erilaisia olosuhde- ja tapaustutkimuksia, muun muassa tekniseen materiaalien paloturvallisuuteen ja palon leviämiseen liittyvään simuloinnin ja mallintamisen kysymyksiin. Taloudellisten arviointimenetelmien hyödyntäminen on pääosin rajoittunut erilaisiin tehokkuus- ja kustannusanalyyseihin (Rinne ym. 2008). Varsinaiset kustannus-hyöty- ja kustannusvaikuttavuusanalyysit ovat keskittyneet pääosin aktiivisten palontorjuntateknologioiden, kuten palovaroittimien ja sammutuslaitteistojen, tutkimukseen ja valitettavan vähän vaihtoehtoisiin ja täydentäviin aktiivisiin palontorjuntateknologioihin, kuten käsisammuttimiin, palo-oviin tai turvaliesiin (Butry ym. 2007, Duncan ym. 2000, Jaldell 2013, Robbins 2010). Automaattisiin sammutuslaitteistoihin liittyviä tutkimuksia, jotka ovat keskittyneet vaikuttavuuden ja investoinneista seuraavien kustannusten arviointiin, on olemassa runsaammin. Tutkimus on keskittynyt erityisesti Yhdysvaltoihin, Uuteen-Seelantiin, Iso-Britanniaan ja Pohjoismaihin. Tutkimuksissa on huomioitu myös erityisiä paloturvallisuuden kannalta huomioitavia riskiryhmiä, kuten iäkkäämmän väestön tarpeita. Lisäksi tutkimuskysymyksiä on tarkasteltu useilla tieteenaloilla ja sektoreilla. Julkaisujen voidaankin karkeasti arvioida koostuvan kolmen tutkimuskoulukunnan tutkimustyöstä: kansanterveyteen tai paloturvallisuuteen liittyvästä tutkimuksesta (muun muassa Holborn ym. 2000), taloustieteilijöiden tutkimuksista (mm. Garbacz, 1989; Garbacz, 1991; Garbacz and Thompson, 2007) ja lääketieteellisten tutkijoiden tutkimuksista (mm. Istre ym. 2002). Luonnollisesti eri koulukuntien ja tutkimusalueiden välillä esiintyy eroja tutkimustavoissa ja menetelmissä, jotka voivat synnyttää eroja tutkimustulosten välillä. Tulosten tulkintaan ja yleistämiseen liittyy haasteita myös tutkimuksen kohdemaan olosuhteista johtuen, jotka saattavat erota suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta ja tilanteesta. Tutkimusten hyödyntämisen näkökulmasta ympäristön, kuten ilmaston ja rakennustekniikan huomioiminen, voivat asettaa oman haasteensa siinäkin tapauksessa, että käytetyt menetelmät olisivatkin yhdenmukaisia. Muun muassa talotekniikka ja tek-
17
