1 Johdanto Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 asui vuokralla 34 % asuntokunnista (Tilastokeskus 2020). Erityisesti suurissa kasvukeskuksissa vuokralla asuvien määrä on kasvussa (emt.). Ruotsissa tehtyjen tutkimusten valossa asumismuodolla (omistus/vuokra) ei itsessään ole merkitystä palokuolemariskin kannalta (MSB 2018, 38). Suomessa on toisaalta tehty päinvastaisia havaintoja (Kokki & Jäntti 2009, 48). On myös arvioitu, että pelkästään väestön ikääntymisen seurauksena palotapaturmien määrä lähtee nousuun tulevina vuosikymmeninä (ks. Telaranta 2019, 115–116), sillä ikääntyminen lisää palokuoleman riskiä (Kokki 2011, 16). 2010-luvulla voimistunut laitoshoitopaikkojen vähentäminen lisää kotona asuvien yli 65-vuotiaiden määrää merkittävästi lähitulevaisuudessa. Myös muiden riskiryhmien, kuten maahanmuuttajien, pienituloisten, yksinasuvien ja toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden määrät ovat kasvussa, mikä lisää tarvetta kehittää vuokra-asuintalojen ja yleisemminkin asumisen turvallisuutta. Lähes 92 % 75-vuotta täyttäneistä asuu tällä hetkellä kotona, ja tulevaisuudessa osuus tulee kasvamaan (Kortelainen ym. 2020, 36 ja 66). Yli 65-vuotiaiden osuus tulee väestöennusteiden mukaan kasvamaan nykyisestä reilusta 20 prosentista lähes 35 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä (Tilastokeskus 2019). Turvallisesti kaiken ikää – koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman 2021–2030 mukaan asumisen paloturvallisuus varmistetaan asumismuodosta riippumatta. Ohjelman tavoitteena on, että tulipaloissa kuolleiden ja vammautuneiden iäkkäiden henkilöiden määrä vähenee vuosien 2015–2019 keskiarvosta vähintään neljäsosalla vuoteen 2030 mennessä ja tulipaloissa vammautuneiden iäkkäiden vammat ovat aiempaa vähäisemmät. Turvatekniikasta erityisesti liesiturvalaitteiden yleistymistä pyritään edistämään. (Korpilahti ym. 2020, 81). Poliittisten päätösten seurauksena on ryhdytty vähentämään laitoshoitoa ja siirtämään palveluita koteihin. Siten erityistä tukea tarvitsevien ihmisten määrä tavanomaisessa asuntokannassa tulee kasvamaan. Tarvitaan siis lisää ikääntyneille ja muille paloturvallisuuden kannalta riskiryhmiin lukeutuville sopivia asuntoja tavallisessa asuntokannassa ja myös ARA-kannassa. Suomessa on noin 370 000 käyttö- ja luovutusrajoitusten alaista ARA-vuokra-asuntoa. Näistä kuntien vuokrataloyhtiöt omistavat noin 220 000 asun-
14
