Hyvä Selkä 4/2022

Selkäyhdistysten juhlavuodet ja ansiomerkit

Selän terveyttä edistävä lehti

4/2022

Kuminauhalla lisää vastusta treeneihin

Roope Lipasti:

Pidän joka päivä liikuntatunnin

Vaikuttaako jalkojen terveys selkään?

Vertaistuesta voimaa

Alaselkäkipuun liittyvä monikipuisuus

KROONISEN KIVUN ERI TYYPIT

Liikkuva selkä kantaa kauas!

PARAS TARJOUS SELÄLLE JA UNELLE Like no other

Selkäliitto ja Uniliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria!

TONNI POIS parisängystä, sinkkusängyt –500 € PEITTOTARJOUS TEMPUR Fit -peitot alk. 199 € (norm. 308 €)

SÄNKYTARJOUS TEMPUR North Box-sänky alk. 2493 € (norm. 2993€) TEMPUR North Box -sänky rakentuu kestävästä rungosta ja valitsemastasi TEMPUR-sijauspatjasta. Sänkyrunko ja välipatja on päällystetty yhtenäisellä ja kauniisti kudotulla verhoilukankaalla. Verhoilukangas on helppohoitoinen, sillä se voidaan tarvittaessa puhdistaa kostealla liinalla. 3 väri- ja tunnevaihtoehtoa, anna asiantuntijan kartoittaa sinulle sopivin. Esimerkkihinta sisältää rungon, välipatjan, 7cm sijauspatjan sekä valitun jalkasarjan. Pääty on normaalihintainen.

TYYNYTARJOUS TEMPUR-tyynyn ostajalle Comfort -matkatyyny 9 € (norm. 109 €)

EDUN ARVO

100 €

Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi

ESPOO Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet HELSINKI Pop Up Itis HELSINKI Kamppi HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Matkus LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi Tilaa maksuton kuvasto tai varaa aika, ajanvaraaja saa lahjan www.tempurbrandstore.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Tulevaa historiaa kirjoitetaan joka päivä

S

uuria muutoksia tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Maailma tuntuu kutistuvan pieneksi, kun tiedotusvälineet ja sosiaalinen media tuovat uutisia tapahtumista eri puolilta maailmaa. Olemmepa saaneet jopa nähdä avaruuden syvyyksiin miljoonien valovuosien päässä olevien planeettojen syntyjä ja häviämisiä. Monet maailman tapahtumat tulevat läheisemmiksi, kun niitä tarkastelee oman sukunsa historian kautta. Historiaa ei kirjoiteta pelkästään sodista tai katastrofeista, vaan ihmisten kokemuksista ja tavallisesta elämästä.

Kesän aikana osallistuin sukuseuran kirjan kirjoittamiseen. Sukellus sukumme historiaan oli mielenkiintoinen matka, joka antoi perspektiiviä nykyisyyteen.

Sukuhistorian tarkastelussa vuosi on lyhyt aika, kun kirkonkirjat kertovat tarinoita 1700-luvun alusta lähtien. Varhaisimmat esi-isämme ja -äitimme elivät ja asuivat lähekkäin samassa kylässä tai lähipaikkakunnilla. Yhteisössä oma suku tunnettiin ja yhteydenpito oli aktiivista, mutta ajan mittaan sukuhaarat erkaantuivat muuttaessaan muualle olosuhteiden, työn, avioitumisen tai muiden syiden vuoksi. Näinhän tapahtuu edelleen.

Ehkä emme kuitenkaan muista, tai edes ymmärrä asioita, joita menneinä aikoina on omassa suvussa tapahtunut. Eri sukupolvet ovat kokeneet kovia ta-

pahtumia menneinäkin aikoina. Suomessakin oli katovuodet ja nälänhätä 1860-luvun lopulla hallan tai sateiden vietyä sadon useina peräkkäisinä vuosina.

Sukuhistoria paljasti, että nälänhädän yhteydessä epidemiaksi puhjennut lavantauti vieraili miltei joka talossa, mutta myös aliravitsemuksen ja muiden sairauksien vuoksi kuolleisuus oli suurta. Suomen väestöstä kuoli katovuosien aikana kaikkiaan kahdeksan prosenttia eli noin 150 000 henkeä. Nälkä ajoi monet etsimään leipää ja parempaa elämää muualta.

Suomesta esimerkiksi muutti Amerikkaan vuosien 1821–1929 aikana noin 350 000 ihmistä. Kaikki tämä on tapahtunut vain noin 150 vuotta sitten.

Onneksi sukuhistoria kertoo myös hyvistä ajoista ja tapahtumista. Elämä jatkuu, vaikka sukupolvet vaihtuvat. On ollut ilo kertoa myös jälkipolvien tarinoita.

Tiedonhaku entisten aikojen elämästä on ollut mielenkiintoista, antanut perspektiiviä nykyhetkeen, mutta myös osoittanut, miten tärkeää on kertoa tai säilyttää tietoa arkisistakin asioista. Kirjoitimme osaksi sukukirjaamme lähihistoriaa omista läheisistämme, jotka elävät muistoissamme edelleen. Onneksi saimme vielä heidänkin tarinansa tallennettua jälkeemme tuleville sukupolville.

Tiedon – muistinvaraistenkin asioiden – kerääminen ja kirjoittaminen on aukaissut portit omiin muistoihin. Vuoden päätteeksi voisi vaikka kirjata itselleen tärkeimmät kohokohdat tai ajatuksia kuluneelta vuodelta. Niistä on helppo kertoa tarinoita myöhemmin myös jälkipolville.

Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta selkäyhdistysten jäsenille ja lukijoille!

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 4/2022

3

15

Sisältö 4/2022 3

Pääkirjoitus

6

Selkäkipuun auttaa liike ja hampaan pureminen

10

Alaselkäkipuun liittyvä monikipuisuus heikentää työkykyä

12

Vertaistuki kuin vapaapäivä

14

Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeen verkkovertaistukiryhmät muotoutuvat

16

Kuminauhalla lisää vastusta treeneihin – Kokeile uusia videoitamme

18

Tutkimustietoa

20

Kroonisen kivun eri tyypit

22

Jalkojen kipuja voi ehkäistä huolehtimalla lihaskunnosta ja liikkuvuudesta

24

Minä ja selkä: Selkäkipuni katosivat kehonhuolto-ohjelmalla

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

16-17

HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 33. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Riikka Kantinkoski / Atena Keskiaukeaman kuvat PictureThis Entertainment

Ilmestymispäivät 2023 1/2023 20.1.

2/2023 28.4.

3/2023 1.9.

4/2023 1.12.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi Vuosikerta 33 €

HIILIN E

4

Hyvä Selkä 4/2022

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 16.12.2022 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

Kolmekymppisiä selkäyhdistyksissä Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2022

Useampi selkäyhdistys on viettänyt tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan. Onnittelumme!

Lue lisää yhdistysten juhlavuosista ja tänä vuonna ansiomerkein palkitut sivuilta 28-29.

Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Sirpa Heikkinen (varapj) Pirjo Karlsson Petri Kaunisto Olli Kyläkangas Leena Kämppi Jan-Erik Nikkola Kari Rantavalli Marjatta Savolainen Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Juttuäänestys Edellisen Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli asiantuntijaartikkeli ”Onko harjoittelu hyödyllistä selkäkipuiselle?”.

Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken Selkäliiton juomapulloja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos äänestykseen osallistuneille!

Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu?

Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi /lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken 3 kpl Perskindol-tuotepaketteja, yhden tuotepaketin arvo on 50 €.

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita?

Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 4/2022

5

Selkäkipuun auttaa liike ja hampaan pureminen Teksti: Pia Bilund • Kuva: Riikka Kantinkoski / Atena

Selkäkipuja koko aikuisikänsä kokenut Roope Lipasti liikkuu päivittäin ja suosittelee sitä muillekin. Paljon tietokoneen ääressä pönöttävä kirjailija tykkää hikoilla tenniskentän ohella myös rakennuspuuhissa.

SELKÄKIPUJA yli 30 vuoden kokemuksella: jäykkyyttä alaselässä, vaikea kumarrella, hammasta purren ylös ja liikkeelle. Vaikka selkäkipu on jatkuvaa, sen kanssa voi oppia elämään ja tulemaan toimeen. Näin on tehnyt kirjailija Roope Lipasti, jonka selkäkivut alkoivat nuoruudessa 18–19-vuotiaana.

– Päivittäinen murhe on selkäkipu ollut. Ei nyt semmoinen, että se olisi estänyt mua tekemästä asioita, pieniä pätkiä lukuun ottamatta. Mutta kyllä se selkä muistuttaa olemassaolostaan.

Selkävaivat ovat jossain määrin perinnöllisiä. Näin on ollut myös Roopen kohdalla. Hän aprikoi, että ainakin isällä on ollut samanlaisia selkäkipuja kuin hänellä, ja ehkä isoisälläkin.

– Meillä on vähän sen tyyppinen selkäranka, se on ahdas ja painaa hermoja.

Lisäksi nivelet on vähän yliliikkuvat. Kun jotain menee väärään asentoon, niin sit on hankalaa.

Roopen isän selkä leikattiin, kun hän oli nelikymppinen. Roope itse ei ole koskaan leikkaukseen menoa miettinyt.

Kun selkäkipu iskee, ei siinä Roopen mukaan yleensä muu auta kuin odottaa hetki ja tarvittaessa napata nappia naamaan. Lääkkeitä ei pidä Roopen mukaan pelätä. Niillekin on paikkansa.

– Ei sille voi koko elämäänsä perustaa, että syö purkillisen nappeja päivässä.

Mutta sitten kun on kipeä, niitä kannattaa syödä, että selkä vähän rentoutuu, mikä taas mahdollistaa sen, että pää-

see liikkeelle, ja kun pääsee liikkeelle, se auttaa.

Kaikkea on kokeiltu Apua selkäkipuihin Roope on etsinyt esimerkiksi hieronnasta. Hän on vuosikymmenten varrella käynyt erilaisilla hierojilla. Varsinkin nuorena hän ajatteli, että se auttaisi.

– Niinä hetkinä kun selkä menee vähän pahemmaksi, silloin menen hierojalle, vaikka olisi ehkä parempi käydä siellä jo aiemmin, eikä just silloin. Joka tapauksessa mä olen hyppinyt oman osani kaiken maailman naprapaateilla ja urheiluhierojilla.

Itse pitää selän kunnosta huolehtia.”

Roope arvelee, että monet asiakkaat, myös hän itse, helposti kuvittelevat mennessään ammattilaisen käsiteltäväksi, että ’naps vaan’, se on ratkaisu.

– Mutta eihän se niin ole. Ei se varsinaisesti ole auttanut, hetken helpotusta kylläkin antanut ja ihan kivaa on ollut.

Roope on päätynyt siihen, että viime kädessä tärkein juttu on se, että lihakset

Roopen liikuntavinkki Vaikka ei huvittaisi yhtään, lähde liikkeelle. Aina sen jälkeen on hyvä olo. Lähteminen voi olla joskus vaikeaa, mutta siihenkin pystyy luomaan rutiineja.

Esimerkiksi laitat liikunta-ajan kalenteriin ja sitten menet liikkumaan, vaikka mikä olisi.

6

Hyvä Selkä 4/2022

ovat kunnossa sekä vatsassa että selässä. Itse pitää selän kunnosta huolehtia.

– Sitten pitäisi tietenkin venytellä, mitä en tee. Silloin kun selkä ei ole kipeä, ei tietenkään tarvitse venytellä, ja sitten kun se on kipeä, ei voi venytellä. Olen tässä taas pikkasen yrittänyt venytellä, ehkä kuitenkin vähän huonolla menestyksellä, kun vähän laiska olen – niin kuin ihmiset yleensä, Roope naurahtaa.

Yksi tapa muistaa venytellä olisi tehdä siitä päivittäinen tapa. Esimerkiksi jos katsoo joka päivä puoli yhdeksän uutiset, sen ajan voisi venytellä. Roope on joskus näin tehnytkin, silloin kun hän vielä katsoi televisiota.

– Mutta jos siis löytää jonkin tuollaisen tavan. Tv on kyllä hyvä, jos siinä vaikka vartin verran venyttelee samalla, kun katsoo, niin se on ihan win-win.

Liikkeelle vaikka hampaat irvessä Mikä sitten auttaa selkäkipuihin? Roope on huomannut, että liikkeelle lähtö on avain.

– Mun tapauksessa, kun en ole mikään vuodepotilas, että vaan ”hampaat irvessä” lähden liikkeelle, niin se yleensä auttaa. Kun lihakset lämpenee ja lempenee, alkaa huomata, että kyllähän tää tästä sujuu.

Roope kertoo, että muutaman kerran elämässä on ollut kausia, jolloin hän ei ole pystynyt harrastamaan liikuntaa, mutta silloinkin hän on pystynyt kävelemään.

– Keskimäärin ajatellen urheilu on kyllä auttanut. Ja en siis urheile sen takia, että mulla on selkä kipeä, vaan koska tykkään urheilusta. Mutta kyllä se myös selkään auttaa.

Roope tykkää harrastaa erityisesti tennistä ja ylipäätään mailapelejä. Välillä hän käy lenkillä tai takoo nyrkkeilysäkkiä.

Roope Lipasti, 52 • Lietolainen kirjailija ja kolumnisti, neljän lapsen isä.

• Kirjoittanut useita kirjoja sekä lapsille että aikuisille, esim. Aavepartio-sarja, LätkäLauri-kirjasarja, Viikinkisolmusarja, Palavan kaupungin lapset (2022), Mikaelin kirja (2021) ja Aivotärähdys (2020).

• Palkintoja: Anni Polva -palkinto 2017, Kirjava kettu -palkinto 2016 ja Lasten LukuVarkaus 2016.

• Harrastaa urheilua ja rakentamista.

– Tykkään kaikesta liikkumisesta. Jos ei ole pelikaveria tai aikaa, niin menen lenkille. Sit mulla on nyrkkeilysäkki ja tietty treeni mitä sen kanssa teen. Se tekee tosi hyvää niska-hartia-alueen liikkuvuudelle. Ja sit käyn uimassa. Vaimon kanssa ollaan sorruttu pyöräilyä harrastamaan ja käydään myös kävelylenkeillä, mutta kävelyä en laske liikunnaksi.

Ja melkein aina pystyy jotain tekemään, vaikka selkä prakaa – tai polvi kuten Roopella nyt.

– Jos ei voi juosta, voi kävellä tai mennä uimaan. Ja musta tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän on syytä ruveta keksimään erilaisia keinoja liikkua.

Liikuntatunti joka päivä Muutamista pidemmistä kipujaksoista huolimatta Roope on aina pystynyt hoitamaan työnsä. Vähän hankalaa se on silloin ollut, mutta kipulääkkeet ovat auttaneet akuutissa vaiheessa.

Roopella on työssään selkeä päivärytmi. Hän istuu päivittäin kahdeksan tuntia, mutta pitää joka päivä liikuntatunnin. Roope liikkuu aamupäivisin, sillä työpäivän jälkeen hän ei enää jaksa. Selkä kiittää liikunnasta ja liikunta parantaa myös keskittymistä. Roope suositteleekin liikuntatuntia kaikille aikuisille työpäivän oheen. Mikä erinomainen idea!

Koska kirjailijan työpaikkana on koti, työpäivään tulee myös luonnollisesti taukoja.

– Vaikka pönötän tietokoneen ruudun edessä paljon, välillä haen kahvia, kävelen tai vien roskat.

Roope kokee, että liikunta on hyvää vastapainoa työlle, kuten myös rakennushommat, joita hän tykkää tehdä. Tänä vuonna hän on kaivanut kellaria, jonne on tulossa huone. Ja vaikka rakentaminen kamaline työskentelyasentoineen on myrkkyä Roopen selälle, se on hänestä hauskaa.

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän on syytä ruveta keksimään erilaisia keinoja liikkua.”

– Se, että saa käsin kunnolla tehdä fyysistä työtä, on mukavaa ja aitoa vastapainoa kirjoittamiselle. Ei tartte ajatella kirjoitusjuttuja, mutta erilaisia sinällään ihan vaikeita juttuja siinäkin pitää miettiä.

Ruokavalioonsa Roope ei juuri kiinnitä huomiota. Hän sanoo olevansa tyypillinen keski-ikäinen mies, hiukan ehkä on ylipainoa kertynyt.

– Syön mitä sattuu ja juon mitä sattuu.

Hyvä juttu, että urheilu on musta kivaa, niin se puoli on kunnossa.

Iän ja tilinpussin karttumisen myötä Roope on voinut panostaa myös sänkyyn ja nukkumisergonomiaan.

– Hyvä uni on tärkeää. Jos johonkin rahaa pistää, niin hyvään patjaan ja tyynyyn.

Puolivahingossa kirjailijaksi Kirjailija ei ollut Roopen haaveammatti.

Hän on kylläkin aina tykännyt kirjoittaa ja lukenut paljon pienestä pitäen.

Opiskeltuaan kirjallisuutta hänestä tuli toimittaja, ja niitä töitä hän tekikin yli kymmenen vuotta.

– Se oli kivaa puuhaa, mutta sitten tuli tunne, että olisi kiva kokeilla kirjoittaa jotain pidempääkin. Siitä se sitten lähti.

Puolivahingossa.

Roope kertoo, että maailma on täynnä ideoita ja mahdollisuuksia. Hänellä onkin jatkuvasti monia kirja-ajatuksia sekä lasten että aikuisten kirjaan. Joskus ajatus voi pyöriä päässä vuosikausiakin, kuten Mikael Agricolan elämästä kertova Mikaelin kirja, joka ilmestyi viime vuonna.

Yleensä kirjaprosessi kestää noin vuoden takaraivon kypsyttelystä kirjoittamiseen.

Tänä syksynä Roopelta ilmestyi historiallinen lastenromaani Turun palosta, Palavan kaupungin lapset. Aihe oli muhinut mielessä pitkään.

– Mua kiinnostaa historia ja isot historialliset draamat, kuten Turun palo. Sekä aikuisille että lapsille on kiva tehdä historiallisia juttuja.

Kovin kauaa ei lukijoiden tarvitse miehen uutta teosta odotella, sillä alkuvuonna 2023 tulee ulos Porakonekirjoittaja.

Humoristisessa romaanissa kirjailija pohtii uranvaihtoa.

– Se sisältää pieniä hauskoja tarinoita, joissa seikkailee useampi henkilö. Novellimaista kirjaa on ollut kauhean kiva tehdä. Sitä kun on voinut tehdä pienissä paloissa, eikä tarvitse tietää koko 1500-luvun historiaa, Roope veistelee.  Hyvä Selkä 4/2022

7

LUKUNURKKA

Harjoittelu ja tule-terveys TUKI- JA liikuntaelinvaivat ovat yleisin syy lääkärissä käyntiin ja työstä poissaoloihin. Yksilötasolla tule-vaivat aiheuttavat tuskaa ja kärsimystä sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä sekä yhteiskunnallisesti merkittäviä kustannuksia.

Harjoittelu on yksi harvoista menetelmistä, jonka vaikuttavuus tule-vaivojen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on osoitettu. Valitettavan usein harjoittelu kuitenkin nähdään yksinkertaistettuna ongelmaalueelle kohdistettavana rakenteita ja suorituskykyä vahvistavana toimena. Tule-vaivojen syntymekanismit ovat monitahoisia samoin kuin harjoittelun vaikutusmeka-

nismitkin. Monitahoisen ongelman hoitaminen monitahoisella menetelmällä vaatii niin tule-ongelmien luonteen kuin harjoittelun vaikutusten laaja-alaista ymmärtämistä.

Kirjassa pyritään kuvaamaan kattavasti harjoittelun mekanismeja ja hyötyjä, joita harjoittelulla voidaan saavuttaa tule-terveyden edistämisessä ja -kuntoutuksessa. Aihetta tarkastellaan myös kriittisesti. Harjoittelun toteuttamista käsitellään sekä eri harjoittelumuotojen näkökulmasta että harjoittelun ohjauksen, harjoitteluun sitoutumisen edistämisen ja liikunnan elämäntavaksi muuttamisen keinoja esitellen. Tietoa sovelletaan yleisimpien

tule-vaivojen kuntoutukseen esimerkkien avulla.

Kirjan sisällössä nojaudutaan vahvasti tutkittuun tietoon ja pyritään tuomaan esille tule-kuntoutuksen tietopohjan monitieteisyyttä. Aiheita käsitellään niin lääke-, terveys-, liikunta- kuin käyttäytymistieteiden näkökulmista. Kirjan sisällössä kuitenkin huomioidaan myös se tosiasia, ettei pelkkä tutkimustieto pysty vastaamaan siihen, miten harjoitteluohjelmat tulee tule-vaivojen kuntoutuksessa suunnitella. Tule-vaivoja ja harjoittelua käsitellään kirjassa biopsykososiaalisen viitekehyksen kautta.

Kirja on tarkoitettu opiskeluun ja osaamisen syventämi-

seen sekä käsikirjaksi kaikille terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille, joiden työ liittyy tule-terveyden edistämiseen tai tule-vaivojen hoitoon. (HK) Sami Tarnanen ja Riikka Holopainen (toim.): Harjoittelu ja tule-terveys, VK-kustannus, 2022.

Stressitasapaino – Parempaa elämää pidempään MONI HAAVEILEE stressittömästä elämästä. Sitä ei kuitenkaan kannata tavoitella. Keho kaipaa ja kestää hetkellistä kovaakin niin psyykkistä kuin fyysistä kuormitusta, mutta ei jatkuvaa liiallista kokonaiskuormitusta.

Aikamme vitsaus on alipalautuminen. Ratkaisu ei ole siis stressin välttelemisessä vaan stressitasapainossa. On tärkeää löytää itselle sopiva kuormituksen ja levon suhde. Olennaista on myös oppia palauttamaan voimavaroja ja kehittää niitä.

Pitkään jatkuessaan stressi alkaa vaikuttaa useamman mekanismin kautta, jolloin hormonitoiminta ja hermoston säätely häiriintyvät ja immuunipuolustus heikkenee. Palautuminen hidastuu, sisäisen tasapainon palauttaminen vaikeutuu, ja lopulta 8

Hyvä Selkä 4/2022

sietokyvyn ylittyminen johtaa erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin, esim. kroonisiin sairauksiin, uupumukseen ja mielenterveyshäiriöihin.

On helpompaa hukuttaa tunteet jatkuvaan ärsyketulvaan ja viihteeseen kuin sietää hiljaisuutta ja tulla tietoiseksi omasta mielenmaisemastaan.

Kirjassa käsitellään monipuolisesti resilienssiä eli mielen joustavuutta ja kykyä palautua henkisesti vaikeista koettelemuksista ja kriiseistä. Kirjassa annetaan myös hyviä ohjeita, miten omaa resilienssiä voi parantaa.

Itseensä tutustuminen on elämänpituinen matka ja itsensä hyväksyminen mahdollistaa muutoksen ja usein parantaa suhdettamme myös toisiin. Mielen tyyneyden ja hiljaisuuden harjoittaminen nousee jopa keskeisempään

rooliin kuin fyysiset harjoitteet.

Toisaalta mitä huonommassa kunnossa olemme, sitä vähemmän kuormitusta siedämme ja sitä hitaammin voimavaramme elpyvät stressitilanteen lauettua. Kun voimavarat ja usein elämänilo alkavat loppua, kadottaa merkityksen kaikesta, mikä elämässä on tärkeää.

Palautumista voi verrata puhelimen akkuun. Akkuakin pitää ladata vähintään kerran vuorokaudessa. Mitä enemmän puhelinta käyttää, sitä enemmän akkua tarvitsee ladata – mitä kuormittavampi päivä, sitä enemmän tarvitsemme palautumista.

Kirjassa on kirjoitettu hyvin ja selkeästi unen ja liikunnan vaikutuksista terveyteen. Yhteen otsikkoon onkin kiteytetty hyvin ajatus ajan puuttees-

ta ja liikkumisesta – ”Jos ei ole aikaa liikkumiseen, on sitä oltava sairastamiseen”.

Kirjassa on siis kyse palautumistaitojen kehittämisestä, kuormituksen säätelystä ja turvamarginaalin rakentamisesta mielen taitoja sekä kehon turnauskestävyyttä kehittämällä.

Suosittelen kirjaa etenkin henkilöille, jotka etsivät tasapainoa arkeensa. (KT-A) Riku Aalto, Satu Tuominen: Stressitasapaino — Parempaa elämää pidempään, Docendo, 2022.

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Selkäliitto syyskokousti Tampereella:

Uusia jäseniä liiton hallitukseen

S

elkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous pidettiin 12.–13. marraskuuta Tampereella. Kokousisäntänä toimi 30-vuotisjuhlaansa viettänyt vireä Tampereen Seudun Selkäyhdistys.

Järjestöpäivät ja syyskokous pidettiin hybridinä eli tilaisuuteen oli mahdollista osallistua joko paikan päällä tai etäyhteyksin. Mukana oli kaikkiaan 30 osallistujaa. Järjestöpäivillä käsiteltiin ajankohtaisia liiton ja yhdistyskentän asioita, ja sunnuntain syyskokouksessa valittiin jäseniä liiton hallitukseen erovuoroisten tilalle.

Selkäliiton hallitukseen valittiin uusina jäseninä vuosille 2023–2024 Kaarina Frosterus (Turun Seudun Selkäyhdistys), Sinikka Kilpikoski (Keski-Suomen Selkäyhdistys) ja Aino Ranta (Vaasan Selkäyhdistys). Jatkokaudelle erovuoroisista valittiin uudelleen Leila Tarna (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset) ja Kari Rantavalli (Satakunnan Selkäyhdistys).

Kaksivuotiskauttaan Selkäliiton hallituksessa ensi vuonna jatkavat Arvo Autio (Tampereen Seudun Selkäyhdistys), Sirpa Heikkinen (Kymenlaakson

Syyskokous valitsi Selkäliiton hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle. Valituiksi tulivat Kari Rantavalli (vas.), Leila Tarna, Aino Ranta, Sinikka Kilpikoski ja Kaarina Frosterus.

Selkäyhdistys), Olli Kyläkangas (Tyrvään Seudun Selkäyhdistys), Jan-Erik Nikkola (Kyrönmaan Selkäyhdistys) ja Marjatta Savolainen (Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys).

– Järjestöpäivien aikana haettiin ratkaisuja, miten paikalliset selkäyhdistykset voisivat vahvistaa elinvoimaisuuttaan ja vastata haastaviin toimintaym-

päristön muutoksiin. Syyskokouksessa käsitellyn toimintasuunnitelman tärkeimpänä kohtana kokousedustajien mielestä oli edelleen hyvän alun saanut verkkovertaistukihankkeen jatkuminen, Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne kertoo kokoustunnelmista.

Lämpimät onnittelut valituiksi tulleille!

Merkkivuosia paikallisissa selkäyhdistyksissä SYYSKOKOUSISÄNTÄ Tampereen Seudun Selkäyhdistys vietti 30-vuotisjuhlaansa lauantai-iltana 12.11. ja palkitsi tilaisuudessa ansioituneita vapaaehtoisia. Aktiivinen, noin 600 jäsenen yhdistys

toimii Pirkanmaan alueella niin selkäoireisten tukena kuin selkäongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Se järjestää liikuntatoimintaa, yleisöluentoja, tapahtumia ja retkiä sekä vertaistukea.

30-vuotisjuhliaan viettävät tänä vuonna myös Kanta-Hämeen Selkäyhdistys, Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ja VakkaSuomen Selkäyhdistys.

Katso ansiomerkin palkitut sivulta 29.

Vuoden 2023 tärkeitä päivämääriä Huhtikuu

• Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 15.4.2023, Helsinki

Toukokuu

• Meren selkä -risteily Tallinnaan 5.–6.5.2023

Lokakuu

Marraskuu

• Maailman selkäpäivä 16.10.2023

• Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 18.–19.11.2023, Jyväskylä

• Selkäviikko 16.–22.10.2023

Hyvä Selkä -lehti ilmestyy 20.1., 28.4., 1.9. ja 1.12.

Hyvä Selkä 4/2022

9

Asiantuntija-artikkeli

Alaselkäkipuun liittyvä monikipuisuus heikentää työkykyä Kuva: Shutterstock

Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti yleinen terveysongelma ja myös Suomessa yleisimpiä sairauksia, joka aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Pitkittynyt alaselkäkipu heikentää elämänlaatua, toiminta- ja työkykyä.

NOIN KOLMANNES työikäisistä suomalaisista on kokenut alaselkäkipua viimeisen kuukauden aikana. Alaselkäkipua esiintyy eniten 40–80-vuotiailla ja naisilla alaselkäkipua esiintyy miehiä useammin.

Alaselkäkivun luokittelu Alaselkäkipu voidaan luokitella epäspesifiseen alaselkäkipuun, hermojuuren toimintahäiriöön tai mahdolliseen vakavaan/spesifiseen syyhyn.

90 prosenttia alaselkäkivuista voidaan luokitella epäspesifiseksi, joka määritellään pääosin selän alueella ilmeneväksi 10

Hyvä Selkä 4/2022

oireeksi. On tärkeää tunnistaa ajoissa vakavat ja spesifiset syyt oireiden taustalla ja nämä potilaat tulisi ohjata ajoissa tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin.

”Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä selkäkivun ehkäisyssä.”

Kipua voidaan luokitella myös sen keston mukaan kolmeen ryhmään. Akuutti eli lyhytkestoinen selkäkipu kestää alle 6 viikkoa, pitkittyvä selkäkipu kestää

6–12 viikkoa ja krooninen eli pitkäaikainen selkäkipu kestää yli 12 viikkoa.

Suurin osa alaselkäkipupotilaista paranee hyvin, mutta noin 10 prosentilla kipu kroonistuu Kivun pitkittymisen syyt tulisi tunnistaa ja nämä potilaat tulisi ohjata oikea-aikaisesti hoitoon ja kuntoutukseen.

Alaselkäkivun riskitekijät Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä selkäkivun ehkäisyssä. Alaselkäkivulle tiedetään olevan useita riskitekijöitä, mutta minkään yksittäisen tekijän syysuhteesta ei ole vahvaa näyttöä. Työhön

Asiantuntija-artikkeli

”Epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä ja liiallinen lepääminen haitallista.” liittyvät fyysiset tekijät on todettu olevan alaselkäkipujen riskitekijöitä; fyysisesti selkää kuormittava työ, etenkin toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja tärinä ovat yhteydessä selkäongelmiin. Istumatyön on myös todettu lisäävän selän kuormitusta. Psykososiaaliset tekijät ovat tärkeässä roolissa kivun kroonistumisessa.

Alaselkäkipuun, kuten myös muihin kipusairauksiin, liittyy usein myös masennusoireita. On todettu, että masennuksesta kärsivät potilaat paranevat huonommin alaselkäkivusta ja siksi heihin pitäisi terveydenhuollossa kiinnittää erityisesti huomiota. Masennuksen on myös todettu olevan riskitekijä alaselkäkivun kroonistumiselle. Masennus samanaikaisesti alaselkäkivun kanssa heikentää potilaan elämänlaatua ja alentaa myös työkykyä.

Yksilöllisistä tekijöistä perintötekijät selittävät merkittävän osan selkäkivuista. Tupakoinnin on todettu lisäävän selkäkipujen esiintyvyyttä ja lihavuus myös suurentaa ainakin välilevytyrän riskiä.

Alaselkäkipuun liittyvä monikipuisuus Monikipuisuus samanaikaisesti alaselkäkivun kanssa heikentää potilaan elämänlaatua. Monikipuisuudella tarkoitetaan samanaikaisesti esiintyviä kiputiloja usealla kehonalueella, määritelmän mukaisesti kipupaikkoja on vähintään kaksi.

Monikipuisuutta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä sekä useammin iäkkäillä henkilöillä. Monikipuisuuden on todettu liittyvän psyykkisiin oireisiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja uupumukseen. Elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä monikipuisuuden on todettu liittyvän tupakointiin, fyysiseen inaktiivisuuteen ja lihavuuteen.

Monikipuisuuden on todettu lisäävän kivun kroonistumisen riskiä. On myös todettu vahva yhteys kipupaikkojen lukumäärän ja unen laadun, psyykkisen stressin ja yleisen terveyden välillä. Voidaan myös todeta, että unihäiriöt lisäävät monikipuisuutta ja ovat myös riski alaselkäkivun pitkittymiselle. Moniki-

puisuus ennustaa huonompaa toimintakykyä, sairauspoissaoloja sekä siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mitä laajemmalla alueella kipua esiintyy, sitä suurempi on vaikutus työkykyyn. On hyvä muistaa, etteivät kaikki monikipuiset koe työkykyään alentuneeksi. Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa fyysisesti kevyt työ, työajan joustot, työpaikan hyvä ilmapiiri, työstressin ja unihäiriöiden puuttuminen sekä normaalipainoisuus.

Alaselkäkivun hoito Alaselkäkivun hoitoon kuuluu aina potilaan perusteellinen informointi. Potilaalle annettava oikea tieto voi vähentää ahdistuneisuutta ja parantaa potilaan tyytyväisyyttä hoitoon. Potilaan kokonaistilanne tulisi arvioida, jotta aktiiviseen kuntoutukseen sitoutuminen paranee. Potilaan elämäntilanne saattaa olla sellainen, että siinä hetkessä voimavarat omaan kuntoutumiseen ovat vähäiset.

Tällöin tulisi yhdessä potilaan kanssa keskustella, mikä on kuntoutuksen rooli potilaan elämässä juuri nyt ja tarvittaessa asiaan voidaan palata uudelleen myöhemmin.

”Monikipuisuuden on todettu lisäävän kivun kroonistumisen riskiä.”

Kipupotilaan hyvä hoito perustuu toimivaan hoitosuhteeseen ja luottamukseen. Potilaan muut sairaudet, niiden hoito, elämäntavat ja psykososiaalinen tilanne tulee selvittää. Tavoitteena on, että hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa. Epäspesifisestä alaselkäkivusta voidaan todeta, että se on erittäin yleinen vaiva ja syytä huoleen ei ole. Toipuminen voi joillakin kestää pidempään, mutta silloin tarvitaan aktiivista ja oikeanlaista kuntoutusta avuksi.

On muistettava, että kivun uusiutuminen on yleistä, mutta paranemistaipumus kivun uusiutumisjaksoista on useimmiten hyvä. Epäspesifisen alasel-

käkivun hoidossa fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä ja liiallinen lepääminen haitallista. Hoidon tavoitteena on alaselkäkivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun parantaminen. Kun on kyse pitkittyneestä tai kroonisesta kivusta, lääkkeettömät hoidot ovat kivun hoidon perusta. Keskeisiä lääkkeettömiä hoitoja ovat muun muassa liikunta ja terapeuttinen harjoittelu fysioterapeutin ohjeistuksella. Kognitiivis-behavioraalisen terapian merkitys on myös tärkeä, etenkin jos potilaalla on masennusoireita.

Yhteenveto Alaselkäkipu on yleinen terveysongelma, joka on useimmiten hyvänlaatuinen ja itsekseen paraneva vaiva. Vain pienellä osalla kipu kroonistuu ja kroonistumisen taustalla on tunnistettu olevan useita riskitekijöitä. Näiden tekijöiden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä kivun kroonistumisen ehkäisyssä.

Monikipuisuus on yksi kivun kroonistumisen riskiä lisäävä oire ja on myös todettu, että mitä laajemmalla alueella kipua esiintyy, sen suurempi on sen vaikutus työkykyyn. Työterveyshuollosta löytyy osaamista alaselkäpotilaan työhön ja työkykyyn liittyvissä asioissa. Jos alaselkäkipu pitkittyy, tulisi varhaisessa vaiheessa olla yhteydessä työterveyshuoltoon tai perusterveydenhuoltoon, jossa voidaan kartoittaa mahdollisia syitä kivun kroonistumiselle ja käynnistää oikeat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet.

Tarja Virkkunen LL, fysiatrian ja työterveyshuollon erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys, Tays/Fysiatrian yksikkö, fysiatrian erikoislääkäri, Tampereen yliopisto, kliininen opettaja

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 4/2022

11

Vertaistuki kuin vapa

T

uota otsikkoa en unohda ikinä. Näin sen erään yhdistyksen lehdessä kun tyttäreni oli aivan pieni ja ihmettelimme vasta, mikä sairaus vauvaa vaivaa.

Nyt tytär on kohta 18-vuotias ja itse olen sinä aikana saanut perehtyä vertaistukeen kaikin puolin. Olen saanut ja antanut vertaistukea. Olen tutkinut vertaistukea yliopistoopinnoissani. Olen kehittänyt vertaistukea sairaalan potilaan palvelupolulla (OLKA-toiminta) ja vertaistukijoiden valmennusmallia sekä digitaalista Toivo-vertaistukisovellusta.

Olen saanut käydä lukemattomia mielenkiintoisia keskusteluja vertaistuen saajien, vertaistukijoiden ja vertaistuen kehittäjien kanssa. Minulle vertaistuki on ollut sekä työpäivä että vapaapäivä.

Mutta miksi en unohda tunnelmaa, kun luin ensimmäisen kerran vertaistuen olevan kuin vapaapäivä? Se on saatta-

Kuva: Shutterstock

12

Hyvä Selkä 4/2022

nut olla motivaationi vertaistuen kehittämisessä. Sairastuneet, vammautuneet, kipuilijat ja heidän läheisensä tarvitsevat vapaapäiviä erilaisuuden tunteestaan.

Saman kokeneiden seurassa ei yhtäkkiä muistakaan, että itsellä on jotain, mitä muilla ei ole, koska on niin samankal-

”Kuulluksi tuleminen tuntuu vapaapäivältä.” tainen muiden kanssa, sulautunut joukkoon. Paitsi oma tunnelmani, niin myös tutkimukset ovat vahvistaneet perusteita vertaistuen positiivisiin vaikutuksiin.

Vertaistuki perustuu puhumiseen ja kuunteluun Vertaistuki on vapaapäivä miettimisestä, mitä voimme puhua tai kuinka pal-

jon, etteivät muut kyllästyisi. Saamme puhua niin paljon sairaudesta kuin haluamme. Vertaistuki perustuu puhumiseen, siihen että joku toinen kertoo kokemuksestaan. Ilman toisen puhumista emme saisi ikinä tietää, että toinen on kokenut saman kuin me itse.

Voimme lukea kokemustarinoita tai kuunnella sanoja, jotka tuovat meille tietoa muiden kokemuksista: sekä samanlaisista että vähän erilaisista kuin meillä itsellämme. Vertaistuki perustuu myös oman tarinan kertomiseen.

Puhuminen tarkoittaa oman tarinamme kertomista ja jäsentämistä. Samalla oma kokemus jäsentyy päässämme uudelleen ja opimme ymmärtämään paremmin omaa kokemustamme. Mutta sairaudesta puhumiseenkin väsyy joskus, ja siksi vertaistuki on kuin vapaapäivä myös siksi, että voit puhua jostain muusta, tai olla puhumatta ja olla vain toisten seurassa.

aapäivä Saman kokeneiden henkilöiden välillä tapahtuu sekä sanatonta että sanallista viestintää. Sanaton viestintä voidaan pukea sellaisiin konkreettisiin asioihin kuin hyväksyvä katse ja kuuntelu. Ja vertaistuki perustuukin myös kuuntelemiseen.

Jaksamme loputtomasti kuunnella toisten tarinoita silloin, kun löydämme niistä yhtymäkohtia omaan kokemukseemme. Imemme itseemme tietoa ja vinkkejä arjesta selviytymiseen. Kuuntelemme ja ymmärrämme toista. Samalla tiedämme, että toinen ymmärtää meidän kokemustamme ilman että tarvitsee itse edes olla äänessä! On myös äärettömän tärkeää, että toiset saman kokeneet jaksavat kuunnella meidän tarinoitamme. Tulemme kuulluksi ja ymmärretyksi. Kuulluksi tuleminen tuntuu vapaapäivältä.

”Vertaistuki on kahden tai useamman saman kokeneen henkilön vuorovaikutuksessa tapahtuva positiivinen ilmiö.”

Omahoito. Merkillisen näköinen sana, mutta kovin tärkeä. Omahoito tarkoittaa kaikkea sitä, mitä itse teemme terveytemme hyväksi ja sairautemme hoitamiseksi ammattilaisten tuen rinnalla. Paitsi että kuulee saman kokeneiden parhaat vinkit ja ottaa ne käyttöön, vertaisilta todennäköisesti saa tsemppiä omahoitoon. Jaksaa paremmin pitää huolta itsestään ja toteuttaa tarpeelliset hoidot, kun on rinnallakulkijoita ja kuulumisten kyselijöitä.

Mitä siitä seuraa, kun saa kuunnella ja puhua saman kokeneiden kanssa? Tut-

”Vertaistuki tuo vapaapäivän myös perheenjäsenille.”

Et ole yksin Vertaistuen kivijalkana on jaettu yhteinen kokemus. Yleensä vertaistuesta puhutaankin vahvojen, vakavien ja ikävien elämäntilanteiden ollessa kyseessä. Silloinhan me eniten vertaistukea tarvitsemme! Vertaistuessa merkittävää on se, että huomaa, ettei olekaan ikävän elämäntilanteen kanssa yksin.

Saman kokeneilta saadun tiedon avulla voi paremmin ymmärtää, mitä oma sairaus tai vaiva tarkoittaa käytännössä, minkälaisia keinoja toiset ovat käyttäneet arjessa selviytymiseen vaivan kanssa. Se on erilaista tietoa kuin mitä saadaan ammattilaisilta, sillä saman kokeneet eivät opeta vaan kokemusten jakamisella voidaan oivaltaa asioita. Vertaisten kanssa kommunikoidessa kuulemme ja hoksaamme sellaisia asioita, joita voisi kuvata hiljaiseksi tiedoksi.

Tiedoksi, jota kukaan ei ole välttämättä tutkinut ja kirjoittanut, koska niitä vasta ihmetellään yhdessä tasa-arvoisesti ja vastavuoroisesti. Vertaisten kanssa kerääntynyt tieto auttaa jopa kommunikoimaan paremmin lääkäreiden kanssa.

Silloin on myös parempi mahdollisuus tehdä yhdessä lääkärin kanssa viisaampia päätöksiä omasta hoidosta ja toteuttaa omahoitoa.

kimusten mukaan paljon on mahdollista tapahtua. Elämänlaatu saattaa parantua kaikin puolin, omahoidon vahvistuessa fyysinen terveys ja sosiaalisten suhteiden myötä mieliala voivat parantua.

Perhesuhteetkin saattavat voida paremmin, kun omia vaivoja ruoditaan muuallakin kuin läheisten kanssa. Vertaistuki tuo vapaapäivän myös perheenjäsenille.

Saman kokeneiden välisellä toiminnalla on tietenkin paljon muitakin vaikutuksia kuin yksilöön kohdistuvat vaikutukset. Yhdistykset ovat syntyneet siitä, kun saman kokeneet kokoontuivat yhteen, antoivat toisilleen vertaistukea, voivat paremmin ja pitivät puoliaan yhteiskunnassa.

Saman kokeneista löytää itselleen ystäviä ja yhteisön.

Vertaistuki on kahden tai useamman saman kokeneen henkilön vuorovaikutuksessa tapahtuva positiivinen ilmiö. Koska kyse on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ihmiset ovat aina monimutkaisia monine tarpeineen ja taitoineen, niin siksi myös vertaistuen vaikutukset ovat moninaisia ja erilaisia eri ihmisille eri elämäntilanteissa. Tämän vuoksi yhdistykset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia tavata saman kokeneita. Kahdenkeskinen vertaistuki on erilaista kuin ryhmässä tapahtuva, keskusteluun perustuvat vertaistukiryhmät toimivat eri tavoin kuin toiminnallisuuteen perustuvat. Onko parempi olla kasvokkain vai verkon välityksellä? Kaikilla toimintamuodoilla on omat hyötynsä.

Vapaapäivä tarkoittaa monelle rentoa oloa hyvässä seurassa. Mitä mielikuvia siitä tulee sinulle ja millä tavoin se yhdistyy vertaistukeen?

Anu Toija terveystieteiden maisteri, kätilö

Samanlaiset kokemukset yhdistävät Vertaistuen tärkeänä rakennuspalikkana on saman kokeneiden arvostava kohtaaminen. Eihän sitä viihdy kenenkään seurassa, jos ei tunne olevansa hyvässä seurassa. Saman kokeneiden välillä arvostus, myötätunto ja yhteinen ilo tulevat yleensä luonnostaan. Samanlaiset kokemukset tuovat meitä ihmisiä yhteen ja tekevät välillemme lujan siteen.

Anu työskentelee HUSissa asiakasosallisuuden kehittämispäällikkönä ja opiskelee Jyväskylän yliopistossa tehden väitöskirjatutkimusta vertaistuesta.

Lue myös kirjoitus Selkäliiton Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeesta sivulta 14.

Hyvä Selkä 4/2022

13

Vahvistu vertaisuudesta verkossa -hankkeen verkkovertaistukiryhmät muotoutuvat SELKÄLIITON verkkovertaistukiryhmien kehittämisessä on edetty vauhdikkaasti kesän ja syksyn aikana. Ensimmäiset vertaistukiryhmät selkä- ja niskavaivoja poteville työikäisille käynnistyvät verkossa keväällä 2023. Näiden lisäksi on suunnitteilla kaikille avoimia verkkovertaistukitilaisuuksia.

Ryhmätoimintamallia kehitetty innolla Uutta verkossa tapahtuvaa vertaistuen ryhmätoimintamallia on kehitetty yhdessä koulutettujen vertaistukijoiden ja selkäyhdistysten kanssa yhteiskehittämispajoissa. Toimintamalli alkaa nyt muotoutua vertaistukijoilta ja yhdistyksiltä nousseiden toiveiden, tarpeiden sekä ryhmien sisältö- ja rakenneideoiden pohjalta.

Erityisesti selkä- ja niskavaivoja potevat nuoret ja työikäiset tarvitsisivat vertaistukea verkossa. Kelan ja Eläketurvakeskuksen sairauspäiväraha-, kuntoutusja työkyvyttömyyseläkeluvuissa selkä- ja niskakivut yhdessä muiden tule-oireiden kanssa ovat toiseksi suurin sairausryhmä, varsinkin 45–64-vuotiailla.

Toimintamallin kehittämiseen osallistuneiden mielestä tarvetta on selkeärakenteiselle voimavaraistavalle ryhmätoiminnalle, jota koulutetut vertaistukijat voivat ohjata hankkeen ja selkäyhdistysten tukemina. Suunnitteilla on pienimuotoisia, samoista osallistujista koostuvia 6–8 kerran verkkoryhmiä, joita voi muokata tarpeen mukaan ryhmäläisten

toiveiden pohjalta. Ryhmästä saadun palautteen perusteella mallia voidaan jatkokehittää sekä pohtia myös jatkuvien keskusteluryhmien tarvetta.

Lisäksi suunnitteilla on kaikille avoimia verkkovertaistukitilaisuuksia, joihin myös läheiset voisivat osallistua. Nuorten toimintamallin kehittäminen alkaa vuonna 2023.

Ryhmänohjaajakoulutus järjestöjen yhteistyönä Syksyllä hankkeen kehittämisessä mukana olevia vertaistukijoita osallistui Selkäliiton hankkeen, Psoriasisliiton ja Opintokeskus Siviksen yhdessä toteuttamaan verkkovertaisryhmänohjaajakoulutukseen. Heistä osalla onkin jo kokemusta vertaistukiryhmän ohjaamisesta.

Koulutuksessa osallistujat pääsivät harjoittelemaan verkossa ryhmän ohjaamisen taitoja sekä työstämään tulevien ryhmien sisältöjä ja markkinointia. Loppuvuodesta työstämistä jatketaan myös muiden vertaistukijoiden kanssa.

Avoin vertaistukitilaisuus verkossa 19.1.2023 Ohjelmassa: • Vertaistuen tutkijan Anu Toijan alustus vertaistuesta tutkimusten valossa • Selkäyhdistysten vertaistukijoiden kokemuksia vertaistuen eri muotojen hyvistä vaikutuksista • Keväällä alkavien verkkovertaistukiryhmien esittely • Loppukeskustelu aiheesta verkossa tai vaihtoehtoisesti paikan päällä selkäyhdistyksen etäkatsomossa.

Jos olet kiinnostunut vertaistukitilaisuudesta tai alkavista ryhmistä, ota yhteyttä hankekoordinaattoriin: Johanna Laine, puh. 050 4325 190, johanna.laine@selkaliitto.fi.

14

Hyvä Selkä 4/2022

Kehittämisessä hyödynnetään kokemustietoa siitä, mikä auttaa jaksamaan selkäja niskavaivojen kanssa.

Verkkovertaistukiryhmät työikäisille alkavat keväällä Keväällä 2023 käynnistyvät ensimmäiset verkkovertaistukiryhmät. Nämä ryhmät järjestetään yhteistyössä Pääkaupunkiseudun, Mikkelin Seudun ja Pohjois-Karjalan selkäyhdistysten kanssa. Ryhmiin osallistuminen ei edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä ja ryhmiin voi osallistua kaikkialta Suomesta.

Verkkovertaistukiryhmä on suunnattu työikäisille, joiden selkä- ja niskavaivat vaikeuttavat arjessa jaksamista. Ryhmä mahdollistaa turvallisen ympäristön jakaa omia selkä- ja niskakipuun liittyviä kokemuksia ja niihin liittyviä tuntemuksia sekä peilata muiden kokemuksia suhteessa omiin sekä kipujen kanssa kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen. Ryhmässä käydään voimauttavaa keskustelua siitä, miten selkä- ja niskavaivojen kanssa pystyy elämään täysipainoista elämää eri keinoin kivusta huolimatta.

Omien voimavarojen, vahvuuksien sekä elämään merkityksellisyyttä tuovien asioiden tunnistaminen vahvistaa henkistä jaksamista ja kykyä selvitä kivun kanssa omia voimavaroja hyödyntämällä.

Ryhmien markkinointi alkaa joulutammikuussa, seuraa siis Selkäliiton ja mukana olevien selkäyhdistysten Facebook-sivuja!

Teksti: Johanna Laine

Arvot Selkäliiton arjessa SELKÄLIITON strategiakauden 2021– 2023 tavoitteena on luoda selän terve-

yttä edistäviä tiedollisia ja toiminnallisia edellytyksiä jokaisen arkeen. Tässä tehtävässä Selkäliitto toimii valtakunnallisesti, yhdessä 30 jäsenyhdistyksensä kanssa eri puolilla Suomea. Selkäliiton toiminta pohjaa arvoihin, jotka ovat vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus. Näin ne näkyvät liiton arjessa käytännön tasolla.

VASTUULLISUUS Välitämme tutkittua selkätietoa ja toimimme kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Digitalisoituminen tukee kestävää kehitystä. Tuotamme tutkittuun tietoon pohjaavaa neuvontamateriaalia ja harjoitusohjeita pääosin digitaalisessa muodossa. Painotuotteissa suosimme ympäristösertifoituja materiaaleja. Vähennämme matkustukseen liittyviä päästöjä suosimalla etäkokouksia ja -koulutuksia.

Kehitämme verkkovälitteistä toimintaa

yhdessä selkäyhdistysten kanssa. Fyysisissä tapaamisissa suosimme yhdistysten lähellä olevia kokoontumis- ja liikuntapaikkoja.

YHDENVERTAISUUS Huomioimme jokaisen tasa-arvoisesti asuinalueesta, iästä, sosioekonomisesta asemasta ja kulttuuritaustasta riippumatta.

Tuotamme selkäterveyttä edistävää materiaalia helposti ymmärrettävässä ja visuaalisessa muodossa ja jaamme sitä monikanavaisesti. Selkäkanava.fi-sivustomme tarjoaa maksutta ja saavutettavasti helppotajuista selkätietoutta ja selän itsehoito-ohjeita kaikille selän hoidosta kiinnostuneille. Selkäyhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea myös sellaista toimintaa, johon osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Virtuaaliseen ryhmätoimintaan voi osallistua maantieteellisestä sijainnista huolimatta vaikka kotoa käsin.

OSALLISUUS Kannustamme selän itsehoitoon sekä luomme erilaisia yhdessäolon muotoja asuinalueesta riippumatta.

Kehitämme yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa selkäterveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävää aktiivista ja ennaltaehkäisevää toimintaa ja toimintaympäristöä osallistujien toiveita ja tarpeita kuunnellen. Kannustamme selän itsehoitoon mm. liikkeen, liikkumisen ja liikunnan merkityksestä tietoa tarjoamalla (asiantuntijaluennot, selkäneuvonta, jumppavideot ja podcastit). Selkäyhdistykset tarjoavat erilaisia osallistumisen muotoja, kuten liikuntaryhmiä, vertaistukea sekä virkistystapahtumia.

Tutustu tarkemmin strategiaan Selkäliiton nettisivuilla: selkakanava.fi/selkaliitto/selkaliitto-ryn-strategia-vuosille-2021–2023

Vuoden 2023 tuettujen lomien haku on auki Lomateema

Lomakohde

Loma-aika

Hakuaika päättyy

Vertaisloma aikuisille

Rokua Health & Spa

05.03.–10.03.2023

05.12.2022

Vertaisloma aikuisille

Kuortaneen urheiluopisto

10.09.–15.09.2023

10.06.2023

Tuetulla lomalla voit tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia, jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea ja voimavaroja arjen tueksi. Lomatuen hakeminen ei edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä.

Lomahuolto ry:lle (MTLH). Paperisen hakemuksen ja lomaesitteen voi tilata myös MTLH:n puhelinpalvelusta, puh. 010 2193 460.

Henkilömäärä: 20 henkilöä

Haku lomille päättyy 3 kuukautta ennen loman alkua.

Omavastuuosuudet: Loman omavastuuosuus on 25 €/vrk aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä.

Tutustu hakuohjeisiin ja täytä hakemus osoitteessa mtlh.fi/loman-hakeminen.

Loman sisältö: Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö.

Loman haku: Lomaa haetaan sähköisellä hakemuksella tai täyttämällä paperinen hakemus ja postittamalla se Maaseudun Terveys- ja

Hyvä Selkä 4/2022

15

Kuminauhoja on myös kahvoilla ja ilman. Perinteinen pitkä kuminauha sopii monenlaiseen treeniin. Vastusta voi säätää sen mukaan, mitä

Vastuskuminauhoja on saatavana erivahvuisina.

Nauhan väri ja paksuus kertovat vahvuusasteesta eli siitä, miten raskaan vastuksen nauha antaa. Värikoodit voivat kuitenkin vaihdella valmistajakohtaisesti, joten vahvuus kannattaa varmistaa ennen ostamista. Aluksi voi valita esimerkiksi kevyemmän nauhan alkulämmittelyyn ja voimakkaamman vastuksen antavan nauhan raskaampia lihaskuntoliikkeitä varten.

VASTUSKUMINAUHA on monipuolinen ja tehokas treeniväline. Tämän lisäksi kuminauhat ovat edullisia eivätkä vie tilaa kotona tai työpaikalla, ja ne on helppo pakata mukaan. Kuminauha kulkee kätevästi mukana myös taskussa, jolloin ulkona lenkin lomassa voi tehdä lihaskuntoliikkeitä ja näin monipuolistaa harjoittelua.

Kuminauhan vastusta voi säädellä oman kunnon mukaan pitämällä sitä kireämmällä tai väljemmällä. Mitä kireämpi nauha, sitä raskaampi vastus. Kun nauhasta ei saa enää kireimmilläänkään riittävästi vastusta, voi kuminauhan laittaa kaksin kerroin tai vaihtaa voimakkaampaan vastukseen. Harjoittelu on

myös yhtenäiseksi lenkiksi, jolloin se korvaa lyhyen vastuskumilenkin. Näin samalla nauhalla voi tehdä hyvin monipuolista treeniä. Lyhyet vastuskumilenkit sopivat hyvin esimerkiksi alavartalolle kohdennettuun treeniin. Lenkki on helppo laittaa reisien tai nilkkojen ympärille ja se antaa tehokkaan vastuksen liikkeisiin. Lisäksi on olemassa kahvallisia vastuskuminauhoja, ns. tuubikuminauhoja, joista saa mukavan ja tukevan otteen. Myös kahvallisia vastuskuminauhoja on saatavana erivahvuisina. Selkäkanavan harjoitusvideoissa käytetään perinteistä, pitkää kuminauhaa ja lyhyttä vastuskumilenkkiä.

Kuminauha on tehokas väline koko kehon lihastreeniin. Lihaskuntotreenissä kuminauha antaa vastusta koko harjoitteen ajan ja aktivoi kerralla useita lihaksia.

Löydät treenivideomme Selkäkanavalta ja Jumppakissan Youtube-kanavalta.

Kokeile uusia videoitamme

Kuminauhalla lisää vastusta treeneihin

Kuminauhatreeneihin tarvitset perinteisen, pitkänmallisen kuminauhan ja alaraajatreeniin myös halutessasi vastuskumi-

tehokkainta, kun nauhaa ei päästä missään vaiheessa täysin löysäksi ja jarruttaa liikettä palauttamisvaiheessa.

Treenien kesto on noin 16 minuuttia. Harjoituksen kestoa voit pidentää toistamalla lihaskunto-osuuden.

Liikkeet tehdään pystyasennossa.

Liikeharjoitteiden välillä on hyvä rentouttaa käsiä ja jalkoja heiluttelemalla ja ravistelemalla niitä.

Lisää halutessasi rohkeasti vastusta ja taita kuminauha kaksin kerroin tai käytä suuremman vastuksen antavaa kuminauhaa.

Kuminauhatreenin alaraajoille löydät Selkäkanavalta osoitteesta: selkakanava.fi/harjoitusohje/ kuminauhatreeni-alavartalolle Kuminauhatreenin ylävartalolle löydät osoitteesta: selkakanava.fi/harjoitusohje/ kuminauhatreeni-ylavartalolle

•

• •

•

•

•

lenkin. Vaihda ylle joustavat vaatteet ja varaa ympärillesi riittävästi tilaa.

Lisää harjoitusohjeita selän ja niskan hyvinvointiin osoitteessa selkäkanava.fi

Paikallisissa selkäyhdistyksissä toimii lukuisia liikuntaryhmiä.

Ota yhteyttä omaan selkäyhdistykseesi ja tule mukaan liikkumaan!

Tykkäätkö liikkua ryhmässä?

MUKAVIA TREENEJÄ!

tiukemmalla nauha on. Tarpeeksi pitkän nauhan voi laittaa myös kaksin kerroin, jolloin vastus on tuplasti voimakkaampi. Nauhan voi solmia

Tutkimustietoa

Koonnut: Marjo Rinne

Pilates, voimaharjoittelu, core-harjoittelu ja mind & body -liikunta tehoavat parhaiten pitkittyneeseen selkäkipuun ja siitä aiheutuvaan toimintakyvyn haittaan LIIKUNTAHARJOITTELUA suositellaan selkäkivun hoidoksi ja eri liikuntamuotojen paremmuudesta käydään keskustelua.

Verkostometa-analyysillä voidaan asettaa ”kilpailevia” interventioita paremmuusjärjestykseen jonkin tietyn muuttujan suhteen, kun useiden samasta aiheesta tehtyjen tutkimusten tulokset yhdistetään matemaattisesti. Aiemmin on julkaistu kaksi verkostometa-analyysitutkimusta. Owenin tutkimuksessa (2020) pilates, motorisen kontrollin harjoittaminen, voimaharjoittelu ja kestävyystyyppinen liikunta osoittautuivat tehoavan parhaiten aikuisten pitkittyneeseen selkäkipuun, ja Haydenin ryhmän (2021) huomattavasti laajempi verkostometa-analyysi liputti pilateksen ja McKenzie-harjoittelun puolesta.

Tuoreessa Fernandez-Rodriguezin tutkijaryhmän verkostometa-analyysissä vertailtiin jälleen eri liikuntaharjoittelua sisältävien tutkimusten tehoa pitkittyneen selkäkivun voimakkuuteen ja siitä aiheutuvaan toimintakyvyn haittaan verrattuna liikuntaa sisältämättömiin interventioihin.

Valinta- ja poissulkukriteerien pohjalta analyysiin kelpasi 118 alkuperäistä satunnaistettua, kontrolloitua harjoitustutkimusta, joissa oli 35 maasta 18–65-vuotiaita selkäkipuisia osallistujia yhteensä 9 710 henkilöä. Valituista tutkimuksista kaksi oli suomalaista, ja toinen näistä oli UKK-instituutin tutkijaryhmän julkaisu pilatestyyppisen harjoittelun vaikutuksista selkäkipuun.

Tutkimuksissa harjoitusinterventio oli jokin seuraavista: kestävyystyyppinen, voimaharjoittelu, yhdistelmäharjoittelu, core-tyyppinen, McKenzie, pilates, venyttely tai mind & body -tyyppinen harjoittelu. Vertailuryhmissä ei ollut liikuntaharjoittelua.

Analyyseissä huomioitiin erilaisia tutkimustuloksiin vaikuttaneita tekijöitä, kuten osallistujien ikä ja sukupuoli, harjoittelun useus, määrä ja kesto sekä tutkimusjoukon koko. Valituista tutkimuksista 30 prosenttia sisälsi matalan riskin 18

Hyvä Selkä 4/2022

Kuva Shutterstock

virhelähteille, 36 prosentissa oli joitain virhelähteitä ja 34 prosentilla virhelähteiden riski oli suuri. Suurin osa tutkimusten virhelähteistä johtui siitä, että interventioita, ohjaajia tai mittaajia ei oltu sokkoutettu.

Tulokset osoittivat, että liikuntaharjoittelu on tehokasta. Verkostometa-analyysin mukaan useimmat harjoittelumuodot olivat tehokkaampia kivun lievittäjiä ja toimintakyvyn parantajia kuin vertailuinterventio, joka ei sisältänyt liikuntaa. Pilates osoittautui tehokkaimmaksi kivun lievittäjäksi, seuraavaksi tehokkaimmaksi arvioitiin mind & body ja core-tyyppiset harjoitukset.

Myös toimintakyvyn kohentamisessa pilates arvioitiin tehokkaimmaksi, seuraaviksi parhaaksi arvioitiin voima- ja yhdistelmäharjoittelut. Harjoitusmuodoista kivun lievittäjänä venyttelyharjoittelu arvioitiin viimeiseksi ja toimintakykyyn McKenzie-harjoittelu tehosi heikoimmin.

Kuitenkin kaikki harjoitusmuodot olivat tehokkaampia kuin ei-harjoittelu.

Tutkijat arvioivat pilateksen tehokkuuden perustuvan siihen, että pilatesharjoittelu on osallistujien suosimaa ja hyväksymää, se edistää keskivartalon hallintaa ja stabiliteettia, asennon hallintaa, kehon tuntemusta myös hengitystä huomioimalla, biopsykososiaalisella lähestymistavalla.

Mind & body -harjoitukset lievittävät tutkijoiden mukaan liikkeen pelkoa sekä kipuun vaikuttavia tekijöitä kuten hen-

kistä stressiä ja ahdistusta ja voivat siten auttaa kivun hallinnassa. Keho & mieli -harjoituksilla ymmärretään yleisesti keskittymistä, hengitystä ja liikettä yhdistävää harjoitusta, kuten jooga tai taiji.

Core-tyyppisten eli keskivartalon lihaksia ja hallintaa parantavien harjoitusten tehon tutkijat arvelivat perustuvan selän stabiliteetin paranemiseen raajoja liikuteltaessa sekä parempaan hermo-lihasjärjestelmän toimintaan.

Tutkijat pahoittelivat, ettei useissa alkuperäistutkimuksissa raportoitu kipuun vaikuttavia muita tekijöitä, kuten univaikeuksia, ahdistusta, masennusoireita tai kipulääkkeiden käyttöä. Liikuntaharjoittelu kuitenkin tehoaa selkäkipuun, ja etenkin pilatesharjoittelu näyttää olevan tutkitusti tehokasta.

Annika Taulaniemi filosofian tohtori, fysioterapeutti, erikoissuunnittelija, UKK-instituutti

Lyhennelmä julkaistu UKK-instituutin verkkosivuilla 25.8.2022.

Fernández-Rodríguez R., Álvarez-Bueno C., Cavero-Redondo I. et al. Best Exercise Options for Reducing Pain and Disability in Adults With Chronic Low Back Pain: Pilates, Strength, CoreBased, and Mind-Body. A Network Meta-analysis. J Orthop Sports Phys Ther.

2022 Aug;52(8):505-521. doi: 10.2519/ jospt.2022.10671.

Tutkimustietoa

Liikuntaa tulisi hyödyntää masennuksen hoidossa aikaisempaa enemmän LIIKUNNAN POSITIIVISET vaikutukset terveydelle ja masennuksen hoidossa ja ehkäisyssä tunnetaan laajasti. Liikunnan on todettu vähentävän terveyspalvelujen käyttöä, mutta vain vähän on tutkittu liikunta-aktiivisuuden vaikutusta masennuspotilaiden kotona selviytymiseen.

Masennus voi rajoittaa huomattavasti työkykyä ja toimintakykyä, heikentää elämänlaatua ja lisätä terveyspalveluiden käyttöä. Vain osa sairastuneista hakee ja saa asianmukaista apua. Masennus on myös riskitekijä monille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, diabetekselle, lihavuudelle ja dementialle. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntaaktiivisuuden yhteyttä masentuneiden henkilöiden psyykkiseen ja somaattiseen sairastavuuteen, terveydenhuollon käyttöön sekä kotona selviytymiseen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Masennus ja metabolinen oireyhtymä Suomessa -tutkimuksen ja sen seurantatutkimuksen aineistoa. Tutkimusjoukko koostui keskisuomalaisista yli 35-vuo-

tiaista aikuisista, joilla oli masennusoireita. Lähtötilanteessa tutkimukseen osallistui 760 henkilöä, joista 447 osallistujaa sai terveystarkastuksen perusteella masennusdiagnoosin. Heistä 256 osallistui seurantatutkimukseen viiden vuoden kuluttua.

Alkuvaiheessa ja viiden vuoden seurannassa tutkittavilta kerättiin kyselylomakkeilla tietoja sosioekonomisesta taustasta, terveyskäyttäytymisestä, sairauksista, lääkityksestä, masennusoireista sekä liikunta-aktiivisuudesta.

Tiedot tutkittavien terveyspalvelujen käytöstä kerättiin kunkin osallistujan potilastiedoista viiden vuoden ajalta.

Tulosten mukaan liikunta-aktiivisuudella voidaan vähentää ja lieventää masennuspotilaiden psyykkiseen ja somaattiseen sairastavuuteen liittyviä riskitekijöitä. Fyysisesti aktiivisilla masennuspotilailla oli vähemmän sydänsairauksia, lihavuutta sekä lievempiä ja vähemmän masennusoireita. He myös pärjäsivät kotiaskareissaan paremmin kuin vähän liikkuvat.

Fyysisesti aktiiviset masennusoireiset henkilöt raportoivat sairauden ja oireiden aiheuttaman haitan olevan vähäisempää riippumatta siitä, oliko heillä diagnosoitu masennus vai ei. Tämä tulos on uusi ja merkittävä. Liikunta-aktiivisuudella ei sen sijaan ollut vaikutusta terveyspalvelujen käyttöön eikä psyykkisten liitännäissairauksien määrään masentuneilla.

Tulosten perusteella liikunnan merkitys masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tulee tiedostaa ja ennen kaikkea liikuntaa tulee suositella aikaisempaa enemmän ja vahvemmin yhdessä ja lisänä muiden masennuksessa käytettävien hoitomuotojen kanssa.

Ilkka Raatikainen. Associations between physical activity, mental and somatic morbidity, and health care utilization in depressed patients.

JYU Dissertations 561, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-399206-4. Luettavissa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9206-4.

Selkäkivulla ei havaittu yhteyttä seisomatasapainoon TASAPAINOA TARVITAAN liikkuessa sekä monissa päivittäisissä toiminnoissa. Aiemmat tutkimustulokset pitkittyneen selkäkivun yhteydestä seisomatasapainoon ovat olleet ristiriitaisia.

Kiropraktikko Jani Mikkonen selvitti tutkimuksessaan, millainen seisomatasapaino on henkilöillä, joilla on pitkittynyt selkäkipu ja johon joko liittyy alaraajaan säteilevä kipu tai säteilykipua ei ole sekä henkilöillä, joilla on selkäkivun lisäksi monikipuisuutta. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, miten kivun voimakkuus, kesto sekä muilla itsearviointimittareilla mm. terveydentila, toimintakyky ja terveyteen liittyvä elämänlaatu vaikuttivat voimalevyllä mitattuun tasapainoon.

Tutkimukseen osallistui 42 oireetonta ja 187 selkäoireista henkilöä. Tutkitta-

vat tekivät neljän osion tasapainotestin seisten voimalevyllä, joka mittaa kehon huojunnan laajuutta ja nopeutta. Kukin testi kesti enintään 60 sekuntia. Ensimmäisessä testissä testattava seisoi paikallaan voimalevyllä jalat rinnakkain ja silmät auki. Toisessa testissä testattavaa pyydettiin pitämään silmät kiinni seistessä. Kahdessa viimeisessä testissä seisomatasapainoa mitattiin voimalevylle asetetun pehmeän alustan päällä, ja testattavaa pyydettiin seisomaan siinä edelleen kahdella jalalla, aluksi silmät auki ja lopuksi silmät kiinni kuten edellisissä testiosioissa.

Selkäoireisten ja oireettomien sekä monikipuisten henkilöiden tasapainotestien tulokset eivät eronneet toisistaan. Sen sijaan selkäkivun voimakkuudella, kestolla ja liikkeen aiheuttamalla

kivun pelolla (kinesiofobia) havaittiin heikko yhteys tasapainokykyyn. Samoin heikentyneellä elämänlaadulla, depressiolla ja kivun vuoksi häiriintyneellä nukkumisella oli heikko yhteys. Yhteenvetona tutkijat toteavatkin, ettei tuki- ja liikuntaelimistön kipu vaikuta tasapainoon seisottaessa kahdella jalalla.

Mikkonen J, Leinonen V, Kaski D, Hartvigsen J, Luomajoki H, Selande T, Airaksinen O. Postural sway does not differentiate individuals with chronic low back pain, single and multisite chronic musculoskeletal pain, or painfree controls: a cross-sectional study of 229 subjects. The Spine Journal 22 (2022) 1523–1534.

Hyvä Selkä 4/2022

19

Asiantuntija-artikkeli

Kroonisen kivun eri tyypit Kuva: Freepik

Kipu on kroonista, kun se on kestänyt yli kolme kuukautta ja ylittänyt näin ollen kudosvaurion normaalin paranemisajan. Tiukka aikaraja saattaa kuitenkin aiheuttaa haitallisen viiveen potilaan hoidossa, sillä kipu voi kroonistua nopeamminkin.

KROONINEN KIPU luokitellaan kudosvauriokipuun eli nosiseptiseen kipuun, hermovauriokipuun eli neuropaattiseen kipuun, mekanismeiltaan tuntemattomaan eli idiopaattisen kipuun ja psyykkisin mekanismein selittyvään eli psykogeeniseen kipuun. Puhdas psykogeeninen kipu on erittäin harvinaista, mutta psyykkiset tekijät ovat usein mukana kivun kroonistumisessa.

Kudosvauriokipu Kipua aistivat reseptorit, nosiseptorit ovat iholla, jänteissä, luussa, lihaksessa, sisäelinkalvoissa ja verisuonissa sijaitsevia kudosvaurion havaitsemiseen erikoistuneita vapaita hermopäätteitä.

Niiden tehtävänä on välittää keskushermostolle tietoa kudosvaurion sijainnista, voimakkuudesta, kestosta ja laadusta.

Nosiseptorit voidaan luokitella mekaaniseen, lämpöön ja kylmään tai kemialliseen ärsytykseen reagoiviksi hermopäätteiksi.

Lisäksi erityisesti nivelissä ja sisäelimissä on runsaasti niin kutsuttuja hiljaisia nosiseptoreita, jotka aktivoituvat vain voimakkaassa ärsytystilassa, kuten pitkittyneen tulehduksen yhteydessä.

Nosiseptinen kipu on puhtaasti kudosvauriosta johtuvaa kipua (nosiseptio = 20

Hyvä Selkä 4/2022

aistimus kudosvauriosta), esimerkiksi hapenpuutteesta johtuva sydänperäinen kipu, nivelrikko- ja tulehduskipu.

Akuutti kipu on usein nosiseptistä ja sen voimakkuus on suhteessa kudosvaurion laajuuteen. Kudosvauriokivussa kivun syy on hermoston ulkopuolella ja siihen voi liittyä myös vastaavan ihoalueen tuntoherkistymistä. Varsinkin raajojen pitkäaikaiset kiputilat saattavat joskus aktivoida sympaattista hermostoa, mikä ilmenee raajan lämpötila- ja värimuutoksina.

”Krooninen kipu luokitellaan kudosvauriokipuun, hermovauriokipuun, mekanismeiltaan tuntemattomaan ja psyykkisin mekanismein selittyvään kipuun.”

Hermovauriokipu Hermovauriokipu tarkoittaa kiputilaa, jonka syynä on vaurio tai tauti tuntoaistimuksia välittävässä hermojärjestelmässä. Hermovauriokiputilan diagnoosin edellytyksiä ovat (1) kivun hermoanatomisesti looginen sijainti, (2) tuntoaistin poikkeavaan toimintaan sopivat löydökset ja (3) hermovaurion aiheuttavan sairauden tunnistaminen.

Usein hermovauriokipu poikkeaa laadultaan ja luonteeltaan kudosvauriokivusta. Polttava kipu, sähköiskumaiset kiputuikkaukset ja kivuttomien ärsykkeiden tuntuminen kipuna (allodynia) ovat ominaisia hermovauriokivulle. Hermoston muutosten seurauksena tuntoaisti toimii poikkeavasti. Tunto voi olla heikentynyt (hypoestesia), herkistynyt (hyperestesia) tai muuntunut erilaiseksi (esim. kivuton kosketus aistitaan kipuna eli mekaaninen allodynia tai lievä viileys aistitaan kipuna eli kylmäallodynia).

Kullakin potilaalla tuntoaistin poikkeavuus on mosaiikki epänormaaleja aistimuksia annetuille ärsykkeille (kosketus, staattinen paine, liikkuva ärsyke, terävä, kylmä, lämmin).

Asiantuntija-artikkeli Taulukko. Neuropaattisen kivun tavallisimpia syitä 1.

ÄÄREISHERMON VAURIO • • • • •

2.

KESKUSHERMOSTOPERÄINEN HERMOVAURIO • • •

3.

selkärangan sairauden aiheuttama hermojuuren vaurio ääreishermovamma diabeettinen neuropatia muut kivuliaat polyneuropatiat hermopinteet

aavesärky MS-taudin aiheuttama hermovauriokipu aivoverenkiertohäiriöiden jälkeinen neuropaattinen kipu

SEKÄ KESKUSHERMOSTO- ETTÄ ÄÄREISHERMOVAURIO • • •

vyöruusukipu amputaation jälkeinen kipu (tynkäkipu ja aavesärky) selkäydinvammaan liittyvä hermovauriokipu (vaurion tasolla hermojuuriperäinen kipu ja vaurion alapuolella keskushermoperäinen kipu).

Idiopaattinen eli mekanismiltaan tuntematon kipu Krooninen kipu luokitellaan idiopaattiseksi, kun sen aiheuttajana ei ole kudostai hermovauriota eivätkä kroonisen kipuoireyhtymän diagnostiset kriteerit täyty. Kivun aistiminen on monimutkainen prosessi, joka alkaa aistimuksen havaitsemisesta jatkuen selkäytimen kipuratojen hermoyhteyksien ja kipusignaaleita muokkaavien ratojen kautta kipukokemusta yhdistäviin aivotoimintoihin. Edellä mainitun monimutkaisen prosessoinnin myötä kipukokemukseen liittyvät varsinaisen aistimuksen lisäksi yksilön tunteet, kokemukset, odotukset ja älyllinen arviointi.

Vaihtelevaa kipuaistin herkistymistä tavataan käytännössä kaikissa kudosvauriotapahtumissa, mutta useimmiten ohimenevänä. Herkistyneen kipuaistimuksen (hyperalgesian) tehtävänä on ohjata yksilöä välttämään ärsytyksen toistumista ja kudostuhon pahenemista.

Jos kivunsäätelyjärjestelmän ärsytys kuitenkin jatkuu pitkäkestoisesti, seurauksena voi olla pysyviä keskushermoston toiminnallisia ja rakenteellisia herkistymismuutoksia.

Herkistyneessä kipuaistimuksessa kipuseptoreiden ärsytyskynnys madaltuu ja keskushermoston kentät laajenevat.

Mikäli ärsytys jatkuu, erilaistuneet her-

mopäätteet alkavat rekisteröidä ärsytystä valikoimattomasti. Lisäksi hiljaiset kipureseptorit aktivoituvat. Seurauksena on informaatiotulva, mikä aiheuttaa herkistymismuutoksia kipuradan korkeammissakin rakenteissa eli selkäytimessä, talamuksessa ja aivokuorella. Tällöin kipuilu laajenee vaurioalueen ulkopuolelle, kipu heijastuu elinryhmien välillä, kosketusärsytys voidaan kokea kivuliaana (allodynia) ja myös autonomisen hermoston aktivoituu.

Vaikka toiminnallisen kivun mekanismeja ei tarkkaan tunneta, kipua muuntelevien, laskevien kipuratojen riittämätön toiminta on siinä keskeistä. Muutoksia todetaan kipuradan eri osissa, kuten selkäytimessä ja aivokuorella.

Yleisin idiopaattinen kiputila on fibromyalgia. Kansainvälisessä ICD-10-tautiluokituksessa fibromyalgia on luokiteltu tuki- ja liikuntaelinten sairausluokkaan. Fibromyalgia ei ole reumasairaus, koska siihen ei liity tulehdusmuutoksia.

Kudoksissa ei ole myöskään rappeutumista tai muita muutoksia. Kivun lisäksi fibromyalgian oireita ovat muun muassa unen ja kognitiivisten toimintojen häiriöt.

”Kipukokemukseen liittyvät varsinaisen aistimuksen lisäksi yksilön tunteet, kokemukset, odotukset ja älyllinen arviointi.” sitä tulee käyttää vasta huolellisten somaattisten tutkimusten ja psykiatrisen konsultaation jälkeen. Oireyhtymässä hallitseva oire on sitkeä, vaikea ja kärsimystä tuottava kipu, jota ei täysin selitä mikään fysiologinen muutos tai ruumiillinen häiriö. Kipu liittyy tunne-elämän ristiriitaan tai psykososiaalisiin ongelmiin, joiden voidaan päätellä olevan pääasiallisia syytekijöitä. Tila johtaa tavallisesti huomattavaan henkilökohtaisen tai lääketieteellisen tuen ja huomion saamiseen. Tähän ryhmään ei pidä sisällyttää masennustilojen aikana esiintyvää kipua, joka oletetaan psyykkisperäiseksi.

Diagnostiset kriteerit tautiluokituksen ICD-10 mukaan ovat seuraavat: A. Esiintyy jatkuva kärsimystä tuottava kipu useimpina päivinä vähintään kuuden kuukauden ajan. Kipu voi olla missä tahansa ruumiinosassa eikä sitä selitä mikään fyysinen sairaus tai fysiologinen prosessi. Kipu on jatkuvasti henkilön päähuomion kohteena.

B. Tätä diagnoosia ei voi käyttää muiden psykiatristen sairauksien yhteydessä.

Tavallisin ongelma on häiriön erottaminen elimelliseen kipuun liittyvästä huomionhakuisuudesta. Mikäli elimellinen diagnoosi ei ole varmistunut, voi henkilö olla pelokas ja närkästynyt, mikä voi johtaa huomionhakuiseen käyttäytymiseen. Erilaiset kivut ja säryt ovat tavallisia somatisaatiohäiriössä, mutta ne eivät ole hallitseva tai jatkuva oire.

Timo Pohjolainen dosentti, fysiatri, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityspätevyys

Krooninen kipuoireyhtymä Krooninen kipuoireyhtymä (F45.4) kuuluu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Diagnoosi on harvinainen ja

Kipujuttusarjan seuraavassa osassa käsitellään kipupotilaan tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.

Hyvä Selkä 4/2022

21

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Jalkojen kipuja voi ehkäistä huolehtimalla lihaskunnosta ja liikkuvuudesta JALAT OVAT kehon tukipilarit. Niiden toimintakyky vaikuttaa myös selkään ja koko kehon hyvinvointiin. Kun jalkojen nivelsiteet, lihakset, nivelet, kalvorakenteet ja jänteet toimivat, ei alaraajojen hyvinvointiin yleensä kiinnitä huomiota. Kun toimintaketju pettää jostain kohtaa, se aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja eri kehonosiin.

Kysymyksiin jalkojen terveydestä ja yhteydestä muuhun kehoon vastasi alaraajoihin erikoistunut fysioterapeutti, Suomen alaraajafysioterapian yhdistyksen (SAFY) puheenjohtaja Joni Järvi.

Mitkä ovat jalkojen yleisimmät kiputilat?

Mahdollisia vaivoja jalkojen ja alaraajojen alueella on todella paljon. Tyypillisiä ovat esimerkiksi erilaiset rasitusvammat, kuten jalkapohjan kalvojänteen ärsytys eli plantaarifaskiopatia, akillesjänteen kipu, penikkatauti ja juoksijan polvi. Toisaalta melko tavallisia ovat myös erilaiset onnettomuuksiin liittyvät kivut, kuten nivelsiteiden, jänteiden ja lihasten revähdykset. Näistä erityisesti nilkan nyrjähdys ja siihen liittyen ulompien nivelsiteiden revähdys on hyvin yleinen.

Iäkkäämmillä tyypillisiä ovat myös polven ja lonkan nivelrikko.

Fysioterapeutti Joni Järvi tutkii asiakkaan jalkaterän rakennetta ja nivelten liikkeitä.

Miten jalkaterien tai nilkan kiputilat vaikuttavat muuhun kehoon?

Vastaanotolla ihmiset kuvaavat usein tilannetta, jossa jalan kipu hankaloittaa liikkumista, esimerkiksi kävelyä, ja sen jälkeen vaikkapa polvi, lonkka ja/tai alaselkä ovat myös kipeytyneet. Kipu itsessään saa tietysti suojaamaan oireilevaa aluetta ja muuttaa liikemalleja, jonka voi sitten ajatella kuormittavan jotain toista aluetta poikkeavalla tavalla. Toisaalta pidempiaikainen jalan kipu usein vähentää kävelyä ja liikkumista ylipäätään, jolloin selän osalta hyödyllinen liike jää helposti vähäisemmäksi. Tällöin on tärkeää liikkua tai harjoitella jollain muulla, korvaavalla tavalla, joka ei rasita jalkaa, eikä jäädä vain makoilemaan. Jos kävely tai juoksu ei kivun takia onnistu maalla, niitä voi tehdä vedessä tai vaihtoehtoisesti pyöräillä.

Jalan ja alaraajan voi ajatella vaikuttavan moninkin eri tavoin ylemmäs kehoon ja toisin päin. Esimerkiksi erilaiset liikerajoitukset jollain nivelalueella ja siihen liittyvät kompensaatiot muualta kehosta voivat osaltaan vaikuttaa, esimerkkinä jalan osalta jäykkä nilkka,

jonka vaikutus voi heijastua vaikkapa polveen tai lonkkaan. Myös lihasheikkoudet, alaraajojen pituusero jne. ovat mahdollisia vaikuttavia tekijöitä.

Selkäkipuun on monia mahdollisia syitä ja hyvin usein alaselkäkipu on ”epäspesifiä” eli varsinainen oireen lähde ei ole ihan selkeä. Jalan ja alaraajan mah-

Vertaistukikoulutuksen peruskurssi Aika: 4.2.2023 klo 9.30–16.00 Koulutusmuoto: Hybridi. Koulutukseen voi osallistua joko paikan päällä Selkäliiton toimistolla Helsingissä (Eerikinkatu 16 A 2, 2. krs) tai etäyhteydellä Teamsissa, jolloin tarvitset toimivan nettiyhteyden sekä tietokoneen, jossa on kamera ja mikrofoni.

Kouluttaja: Sirpa Heikkinen, mielenterveyshoitaja, kriisityöntekijä, ryhmäja työnohjaaja

Kuvaus: Peruskurssin tavoitteena on antaa perustiedot vertaistukihenkilönä toimimisesta, Selkäliiton eettisistä periaatteista, liiton ja toimijan oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Lisäksi pohditaan ja tunnistetaan vertaistukitoiminnan motiiveja. Koulutuksen tavoitteena on myös tarjota valmiuksia ja välineitä käytännön toimintaan arjen vuorovaikutustilanteissa.

Muuta: Liitto tiedottaa paikallisyhdistyksiä koulutukseen ilmoittautuneista henkilöistä.

Kohderyhmä: Kaikki vertaistukitoiminnasta kiinnostuneet selkäyhdistysten jäsenet, joilla on omakohtaista kokemusta selkäongelmasta ja siitä selviytymisestä/siihen sopeutumisesta.

Tervetuloa koulutukseen!

Hinta: Koulutuspäivä on maksuton.

Lounas Selkäliiton toimistolla osallistuville on omakustanteinen.

22

Hyvä Selkä 4/2022

Sähköinen ilmoittautuminen Selkäliiton nettisivuilla aukeaa 1.12.2022 ja päättyy 29.1.2023.

Lisätietoa: Johanna Laine puh. 050 43 25 190 tai johanna.laine@selkaliitto.fi

Pidätämme oikeuden ohjelman muutokseen.

Viisi kysymystä asiantuntijalle dollinen osuus on yksi kartoitettavista asioista. Suoraviivaista yhteys ei aina ole ja keho myös sopeutuu tietyssä määriin erilaisiin muutoksiin.

Miten ylipaino vaikuttaa alaraajojen niveliin ja selkään?

Kävellessä kehoon kohdistuu noin 1–1,2 kertaa kehon painoinen vastavoima alustasta jalan kautta ylöspäin. Juostessa vastaavat voimat kasvavat noin 3–4-kertaisiksi. Keholla on hyvät edellytykset vaimentaa tätä iskua, mutta mikäli paino on vaikkapa vuosien kuluessa noussut 10–20 kiloa, niin juostessa se lisää aika paljon alaraajojen ja selän nivelistön kuormaa. Siksi painonnousun ja pidempien liikuntataukojen jälkeen liikkuminen on hyvä aloittaa vähitellen.

Ensin vaikkapa kävelyllä, sitten kävelyn ja hölkän yhdistelmällä ja pikkuhiljaa hölkän osuutta kasvattaen.

Voiko alaselkäkipu johtua lonkasta tai päinvastoin?

Vaikutus eri kehonosien välillä ei ole siinä mielessä suoraviivainen, että kaikilla ja joka tilanteessa jokin ongelma

heijastuu muualle oireita tuottaen, mutta mahdollista se on.

Lonkassa tietyt liikerajoitukset tai lihasheikkoudet, vaikkapa lonkanloitontajien, -ojentajien tai -koukistajien osalta, voivat vaikuttaa myös selän hyvinvointiin. Yhtenä esimerkkinä lonkan yhteydestä alaselän oireisiin voisi mainita lonkan pidemmälle edenneen nivelrikon. Tyypillisesti oireita esiintyy nivusessa, pakarassa ja lonkan sivussa, mutta myös alaselkäkivut ovat tavallisia varsinaisten lonkan oireiden lisäksi.

Nivelrikkoon liittyy edellä mainittuja lonkan liikerajoituksia ja lihasheikkouksia, jotka sitten osaltaan voivat vaikuttaa myös alaselkään. Fysioterapia kuuluu sekä alkuvaiheen nivelrikon hoitoon että leikkauksen jälkeiseen hoitoon, jos leikkaukseen päädytään.

Voiko alaraajojen kiputiloja ehkäistä?

Alaraajojen kiputilojen ennaltaehkäisyyn kuuluu lihaskunnosta ja liikkuvuudesta huolehtiminen ja kuormittamisen optimointi niin töissä kuin vapaalla. Harjoittamalla keho vahvistuu, mutta on huomioitava, että kuormitukseen sopeu-

tumiselle annetaan riittävä aika. Liian yksipuolinen ja liian nopeasti etenevä harjoittelu voi johtaa myös ongelmiin, etenkin jos tähän yhdistyy vielä vuosien myötä mahdollisesti lisääntynyt paino.

Alaraajojen perusvoimaliikkeiksi käyvät hyvin erilaiset kyykyt kehonpainolla tai lisäpainoilla yhdellä ja kahdella jalalla – lähtötilanteesta riippuen, pohjeliikkeet polvet suorina ja koukussa tehtynä ja tietysti myös jotain aerobista mukaan, esimerkiksi kävelyä, hölkkää, pyöräilyä tai uintia.

Usein unohtuu, että jalkaterä ja nilkka ovat myös harjoitettavia alueita, samoin kuin muutkin kehonosat. Omaan treeniohjelmaan on hyvä sisällyttää myös vaikkapa jalan pienten lihasten harjoitteita, päkiöillä ja kannoilla kävelyä, tasapainoilua yhdellä jalalla, paljain jaloin matolla kevyitä hyppelyjä eri suuntiin, ja kesällä voi myös kävellä paljain jaloin nurmikoilla ja hiekalla. Mikäli treenaamisessa on erityistarpeita tai alaraajoissa oireita, voi olla tarpeen hakea fysioterapeutilta täsmäharjoitteet ja käydä annostelua tarkemmin läpi.

Tue työtämme – tee lahjoitus Jos haluat tukea työtämme ja mahdollisuuksiamme edistää selkäterveyttä ja antaa neuvontaa selkäoireisille myös tulevaisuudessa, tee lahjoitus alla olevalla tilisiirtolomakkeella. Lahjoitusvarat käytämme materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin.

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

TILISIIRTO. GIRERING

Saaja Mottagare

Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä nro Från konto nr

Selkäliiton keräystili FI26 8146 9710 1372 08, viitenumero: 12700 Voit tukea toimintaamme myös liittymällä jäseneksi.

Täytä Liity jäseneksi -lomake lehden sivulla 25 tai nettisivuillamme osoitteessa selkäliitto.fi.

Iso kiitos tuestasi!

IBAN

BIC

FI26 8146 9710 1372 08

DABAFIHX

SELKÄLIITTO RY

Keräyslupa Poliisihallitus RA/2021/1504 Lahjoituksellanne tuette selän terveyttä edistävän materiaalin, neuvonnan ja koulutuksen tuottamista. ( ) 10 € ( ) 20 € ( ) vapaavalintainen summa Kiitos tuestanne!

Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag

12700 Euro

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

Hyvä Selkä 4/2022

23

MINÄ JA SELKÄ

Sari Kuivanen:

Selkäkipuni katosivat kehonhuolto-ohjelmalla OLEN SARI KUIVANEN 53-vuotias liikunta-alan ammattilainen. Kerron tarinani, kuinka selkäkipuni syntyivät ja miten onnistuin parantamaan leikattavaksi tuomitun selkäni.

Nuoruudestani alkaen olen ollut aktiiviliikkuja. Talvisin hiihdin viikoittain sata kilometriä ja kesäisin juoksin 60 kilometriä. Lisäksi harrastin ryhmäliikuntaa ja joogaa. Nuorena, 22-vuotiaana perustin kampaamon. Työ toi mukanaan staattiset työasennot, jotka jumittivat niskaa, hartioita sekä selkää, joka alkoi oireilla.

Kuormittavat työasennot loivat jo tuolloin pohjaa tuleville selkäongelmilleni.

2000-luvun alussa muutin Britanniaan ja aloin kouluttaa kampaajia Etelä-Englannin alueella. Tämä puolestaan edellytti päivittäistä autossa istumista ja pitkiä matkoja. Voimakas selkäkipu vei usein jalat alta säännöllisin väliajoin ja hoidoksi määrättiin yleensä lääkitys ja viikko lepoa. Selkäkivun helpottaessa jatkoin joogaa ja lenkkeilyä. Havaitsin kuitenkin, että kummastakaan ei ollut selälleni apua, joten vaihdoin niiden tilalle kuntosaliharjoittelun, uinnin ja pilateksen.

Koska olin addiktoitunut liikuntaan, päätin tehdä harrastuksestani työn.

Kouluttauduin pilates-ohjaajaksi, personal traineriksi ja ravintovalmentajaksi.

Koulutukseni aikana ystävystyin koulun perustajan Edyta Wolakin kanssa, joka myöhemmin suuresti vaikutti selkäni paranemiseen.

Muutin Suomeen 2017 personal traineriksi kuntosaliketjuun. Selkäni alkoi taas oireilla. Kävin fysioterapiassa ne kerrat, jotka työterveyslääkäri minulle määräsi. Maaliskuussa 2020 putosin kerrasta polvilleni, kun selkä sanoi sopimuksensa irti kesken työpäivän kahvakuulaharjoituksessa. Tyypilliseen tapaan jalat eivät enää kannatelleet ja selkäkipu oli kova.

Tällä kertaa selkäkipu ei mennytkään ohi lyhyellä sairauslomalla kuten aina aiemmin oli tapahtunut. En pystynyt imu-

roimaan, istumaan, kävelemään portaita tai taivuttamaan itseäni etukumaraan.

Kun mitään paranemista ei tapahtunut useamman kuukauden aikana, päätin otattaa omalla kustannuksellani magneettikuvat selästäni. Fysiatri totesi välilevynpullistuman ja lähetti minut kirurgin vastaanotolle, joka totesi, että kyseessä on leikkausta vaativa arpeutunut välilevytyrä. Leikkausajan sain joulukuulle 2020. Työterveyslääkäri teki johtopäätöksen, ettei leikkaus parantaisi selkääni sellaiseen kuntoon, että voisin jatkaa työtäni personal trainerina. Lääkärin lausuntoon perustuen työnantajani totesi, ettei heillä ole tarjota minulle mitään korvaavaa työtä ja työsuhteeni irtisanottiin.

Ajattelin, etten halua luopua työstäni, vaan jatkan ravintovalmentajana, ja niissä ajatuksissa aloin suunnitella oman yrityksen perustamista sairaslomalla ollessani. Otin yhteyttä vanhaan opinahjooni ja keskustelin Edyta Wolakin kanssa, josko saisin käyttää erästä opiskeluaikana otettua valokuvaa nettisivuillani.

Siinä sitten kuulumisia vaihdettaessa kerroin Edytalle tulevasta selkäleikkauksesta. Hän kertoi, että oli noin vuotta

aiemmin loukannut oman selkänsä liitovarjo-onnettomuudessa, josta viisastuneena kokosi tiimin fysiatrian lääkäristä, fysioterapeuteista, pilatesopettajista, naprapaateista ja personal trainereista kehittämään kehonhuolto-ohjelmaa, joka soveltuisi kehon kireyksien juurisyiden hoitamiseen eli kireyksien ennalta ehkäisemiseen ja kuntouttamiseen. Edytan suosituksesta päätin kokeilla ohjelmaa, vaikka lääkäri olikin kehottanut välttämään muuta liikuntaa kuin kävelyä.

Harjoiteltuani ohjelmaa kahdeksan viikon ajan kaksi kertaa viikossa selkäni oli täysin kivuton ja liikkumisestani oli tullut kaikin puolin rentoa. Kävin kirurgin vastaanotolla, joka tutkittuaan selkäni perui leikkauksen. Siitä lähtien selkäni on ollut kunnossa ja kivuton. Toimin nyt omassa yrityksessäni mm. personal trainerina ja pidän selkäni kunnossa ohjelman oppien avulla. Ohjelmaan on koottu kehonhuollon tutkitut ja toimivat tekniikat, joiden avulla saadaan kehoon tasapainoinen lihasjännitys, liikkuvuus ja joustavuus kaikkien nivelten ympärille.

Kuva: Minna Jalovaara

Haluatko kertoa tarinasi lehden Minä ja selkä -palstalla? Ota yhteyttä hyvaselka@selkaliitto.fi.

24

Hyvä Selkä 4/2022

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Uutuus: Heijastava vyölaukku Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näytät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus.

Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli.

Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut

Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa

Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita tuet Selkäliiton toimintaa.

Hinta 24,90 € + postikulut

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com https://sataselka.webnode.fi/ Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Aarne Heikkilä (pj) 0400 661682, aarne.heikkila@netikka.fi Aila Aho (siht.) 0400 827905, aila.aho@gmail.com Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com www.salpausselat.fi Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Rauli Koski (siht.), 044 309 2937, raulikoski@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €) Kaarina Frosterus (varapj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

SELKÄNEUVONTAA PUHELIMITSE Tiistaisin klo 10-12 ja torstaisin klo 12-14 p. 050 465 7884 26

Hyvä Selkä 4/2022

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät jatkuvat 9.1.2023.

Keskustelukerho jatkuu tammikuussa.

Käsityökerho jatkuu tammikuussa.

Lukupiiri jatkuu tammikuussa.

Tuettu Hyvänmielen loma 14.–19.5., viisi täyshoitovuorokautta, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Savonlinna. Hakuaika 19.12.2022–19.2.2023.

Lomakkeita Selkiksestä, sähköinen haku https:// lotu.lomajarjestot.fi/calendar/HYVINVOINT/ (linkki auki em. hakuaikana). Omavastuu 100 €. Itse maksaen 365 € + matkasta erillismaksu. Huom!

Ota yhteyttä Selkikseen yhteiskuljetusta varten.

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Fysioterapeutin etäluento 30.11. klo 18 Zoomissa. Aiheena ”liikuntaa lääkkeeksi”. Ihmisen keho tarvitsee liikettä pysyäkseen toimintakykyisenä ja terveenä. Lääkkeet eivät korvaa liikettä mutta monissa tilanteissa liike voi korvata lääkkeitä. Luennolla käymme läpi liikuntalääkkeen hyötyjä, annostelua ja toteutustapoja selän hyvinvoinnin näkökulmasta. Luento on maksuton ja kaikille avoin. Lisätietoa www.selkayhdistykset.fi.

Espoon vertaistuen pikkujoulut 7.12. klo 17.30–19.30 Leppävaarassa, Sellon kirjastossa. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Lisätietoa ja ilmoittautuminen puh. 044 360 0201 tai www. selkayhdistykset.fi.

Helsingin yhdistyksen pikkujoulut 13.12. klo 17–19 Kampissa. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Lisätietoa ja ilmoittautuminen puh.

044 360 0201 tai www.selkayhdistykset.fi.

Ilmoittautuminen kevätkauden liikuntaryhmiin alkaa 14.12. klo 10. Kevätkaudella on tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 24 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kevätkauden liikunta-aikataulu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuilta: www.selkayhdistykset. fi. Toimistolle voi ilmoittautua myös puhelimitse 044 360 0201.

Ilmoittautuminen Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmiin alkaa 14.12. klo 10. Senioriliikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta 60+ ikäiset helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa ja etäjumppaa. Aikataulu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuilta www.selkayhdistykset. fi tai puh. 044 360 0201.

Tammikuun selkäilta 17.1. klo 17–19 Kampin palvelukeskuksen Mude-tilassa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, kahvitarjoilu.

Lisätietoa toiminnasta löydät kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kevään jumpat 9.1.2023 alkaen Ma 18.30–19.30 Reipas fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Ti 18.30¬–19.15 Vesijumppa, Maikki Lähteenmäki, Uimahalli HML. Ke 18.00–19.00 Passeli fysiokimppajumppa,

Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Pe 16.00–17.00 Venyttelyjumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Kevätkauden kausimaksu 80 euroa maksettava 1.2.2023 mennessä Selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53. Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Viestikenttään laitettava ehdottomasti kenen jumppa maksetaan. Maksu Smartum- ja Eazybreak-maksut vain netin kautta, setelit eivät enää kelpaa.

Muista merkitä ruksi salilla olevaan listaan joka kerta osallistuessasi jumppaan! Vesijumpan osallistujalista on aulassa olevassa lokerossa numero 3. Merkitse siihen osallistumisesi! Kiitos!

Ilmoittaudu jumppiin nettisivuillamme www.kantaselka.fi tai sähköpostilla salme.mannikko.khsy@ gmail.com tai tekstiviestillä/puhelimella 050 4694 793/Salme.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Lopetamme syyskauden toiminnan viikolla 50 eli viimeiset jumpat 15.12.

Vuoden 2023 toiminnan aloitamme ma 9.1.2023 alkaen.

Vuoden 2023 jäsenlehti postitetaan vuoden 2022 lopussa kaikille jäsenille.

Teatteriesitys ”Kultainen Vasikka” la 14.1. klo 13 Mikkelin Teatterissa. Esitykseen varattu yhdistyksellemme 60 paikkaa. Palaamme yksityiskohtiin lähempänä ajankohtaa.

Oulun Seudun Selkäyhdistys SelkäTsemppi-ilta ke 14.12. klo 18, Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, Asema 2. kerros.

Vietämme iltaa vertaistuen merkeissä jouluisissa tunnelmissa. Tervetuloa!

Seuraa ilmoittelua kevään 2023 osalta Facebookissa, Forum24-lehdessä ja verkkosivuilla: https:// oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Perinteiset selkäyhdistyksen järjestämät tanssit su 4.12. klo 17–21. Kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42, Joensuu. Liput 10 euroa, arpajaiset ja kahvio. Musiikista vastaa orkesteri Tahtipojat. Tervetuloa!

Jäsenkirje 1/2023 ilmestyy tammikuun ensimmäisellä viikolla. Kevään 2023 liikuntaryhmät ja muu toiminta löytyy jäsenkirjeestä. Ryhmiin ilmoittautuminen alkaa viikolla 2. Seuraa ilmoitteluamme pkselka.fi-sivuilla ja facebookissa.

Kiitämme kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille terveyttä ja hyvää uutta vuotta.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Pikkujoulu ja Vertaistuki-info Aatos-cafessa 1.12. klo 18. Tule mukaan kuulemaan tietoisku vertaistuesta. Saamme vieraaksemme Kymenlaakson Selkäyhdistyksen puheenjohtajan ja Selkäliiton hallituksen jäsenen, Sirpa Heikkisen.

Hänellä on pitkä kokemus vertaistukitoiminnasta. Nautitaan yhdessä glögiä ja croisanttia.

Ilmoittaudu mukaan 27.11. mennessä: porvoonseudunselkayhdistys@gmail.com.

Tanssin kokeilukurssi II jäsenille 10.1.–7.3. (ei 21.2.). Taidetehtaan tanssikoululla, tiistaisin klo. 16.45–17.45, Läntinen Aleksanterinkatu 1 B, 2. krs, sali 2. Pääset kokeilemaan kuntojazzia, pehmeää nykytanssia ja lavatansseja. Opetuksessa huomioidaan selkävaivojen aiheuttamat rajoitteet. Ryhmään mahtuu mukaan 12 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittaudu: taina.pesonen@ gmail.com tai puh. 040 514 4084. Maksu, 10 euroa, heti kurssin alettua tilille Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry, FI13 4050 001 0041326, viitenumero 4158.

Selkäjumpat ja selkäjoogat kevätkaudella 2023 Kevätkaudella jatketaan liikuntaryhmiä samassa paikassa (sekä Zoomissa) ja samalla aikataululla kuin syksyllä. Tarkemmat tiedot löytyvät tulevasta toimintakalenterista. Ilmoittaudu: taina. pesonen@gmail.com tai puh. 040 514 4084. Tervetuloa mukaan liikkumaan!

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys Kokoontuminen joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 15 Seinäjoen Järjestötalolla. Vieraileva alustaja paikalla hyvillä aiheilla. Vertaistukikeskustelut. Tervetuloa!

Selkäyhdistys SalpausSelät Jumpparyhmät Harjulassa vuonna 2023, mm. selkäjumpat, äijäryhmä TAIPUMATTOMAT ja vesiuinti. Jumpat jatkuvat Harjulassa alkaen vko 2/2023. Muistakaa ilmoittautua! Ilmoittautuminen netissä Harjulan sivuilla. Lisätietoja liikuntavastaava Brita Stång, stangbrita@gmail.com, puh. 040 742 9325.

Yhdistyksemme hallituksen kokoonpanosta, tämän vuoden loppuun ja ensi vuoden keväälle suunnitelluista tapahtumista kehotamme seuraamaan erityisesti tiedottamista uusilla nettisivuillamme sekä sähköposti- ja tekstiviestipostitteluamme.

Tutustukaa nettisivuihimme! www.salpausselat.fi Hyvää joulun odotusta, joulua ja vuodenvaihdetta!

Suur-Salon Selkäyhdistys Viking XPRS päiväristeily 6.12. Matkapoikien yhteiskuljetuksella Tallinnaan. Lähtö klo 07.45 Salo, Kespan piha, klo 07.50 Salo, Piihovin rampin pysäkki klo 08.15 Kivihovi, klo 13.00 saapuminen Tallinnaan, klo 19.30 saapuminen Helsinkiin ja takaisin Saloon Kespan pihalle. Kysele peruutuspaikkoja!

Joulukuun kerhoilta 19.12. klo 18 Sytyssä jouluisissa tunnelmissa.

Tammikuun kerhoilta 25.1. klo 18 Sytyssä uusien jäsenten ilta, tapaamme syksyn aikana liittyneitä jäseniä, kerromme toiminnastamme ja tulevista tapahtumista.

Seuraa vuoden 2023 liikuntatapahtumien ajat sekä ilmoittautumiset kotisivuilta www.salonselat. fi joulukuussa ja Salonjokilaakso tammikuussa.

Hyvä Selkä 4/2022

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Tampereen Seudun Selkäyhdistys Sääntömääräinen syyskokous 26.11. klo 14, Pellervontupa, Pellervonkatu 9.

Yleisöluento kaatumisen ehkäisy kannattaa 30.11. klo 18–19. Luennoitsija Saija Karinkanta erikoistutkija. Tampereen seudun työväenopisto, Sampolan auditorio Sammonkatu 2.

Yleisöluento lääkehoito osana osteoporoosin kokonaishoitoa 24.1. klo 18–19. Luennoitsija Antti Jokiniitty sisätautien erikoislääkäri TAYS. Tampereen seudun työväenopisto, Sampolan auditorio Sammonkatu 2.

Turun Seudun Selkäyhdistys Liikuntatoiminta keväällä 2023 Selkäryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11, Turku: ma klo 16.45 ajalla 9.1.–15.5. ma klo 17.30 ajalla 9.1.–15.5.

ma klo 18.30 ajalla 9.1.–15.5. ti klo 15.30 ajalla 10.1.–16.5.

Ilmoittautumiset ohjaajalle paikan päällä. Osallistumismaksu on 5.00 €/kerta. Jäsenet voivat ostaa edullisia 10 kerran lippuvihkoja ohjaajilta hintaan 45 €. Ohjaajina ovat maanantaisin ft Jaana Siipola ja tiistaisin ft Maiju Isotahdon. Oma alusta mukaan. Kaikki ryhmät ovat ns. sekäryhmiä, siis miehet ja naiset mukaan!

Vesivoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa seuraavasti: ma klo 17.30 (45 min) ajalla 9.1.–24.4. (ei 10.4.), to klo 17.30 (45 min) ajalla 12.1–27.4. (ei 6.4.).

Ilmoittautumiset puh. 040 527 3630. Osallistumismaksu on jäseniltä 95 € ja muilta 125 €. Ohjaajina ovat maanantaisin liikunnanohjaajat, ft Sanna Niemi ja torstaisin ft Lotta Lehtonen.

Liikutaan turvallisesti. Elämme edelleen korona-aikaa. Jokaisen tulee osaltaan huolehtia siitä, että liikuntatoimintaa voidaan jatkaa turvallisesti kaikkien osallistujien parhaaksi. Tule liikkumaan vain, kun olet terve. Jos sinulla on nuhaa,

Yhdistysten merkkivuodet Pyöreitä merkkivuosia on juhlittu tänä vuonna seuraavissa selkäyhdistyksissä: • • • •

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys 30 vuotta Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys 30 vuotta Tampereen Seudun Selkäyhdistys 30 vuotta Vakka-Suomen Selkäyhdistys 30 vuotta

Oik. ylh. Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys juhlisti 30-vuotista taivaltaan 19.3. Hotelli Kimmelissä. Kuvassa vasemmalta Ulla Frilander, Hannu Parviainen, kunniapuheenjohtaja Voitto Hotti, Kyösti Kallio ja Sirpa Moilanen.

Oik. kesk. Vakka-Suomen Selkäyhdistys vietti 30-vuotisjuhlaansa 22.10. Sorvakkokodilla.

Kuvassa vasemmalta Marjatta Hellsten, Essi Lorjo, Aimo Hellsten, Raija Niemi, Hannu Mattila, Niina Kemppinen, Merja Tanskanen, Arja Österman, Helinä Vång ja Ulla Kuusisto.

Kuva: Jesse Ranta / Vakka-Suomen Sanomat

Tampereen Seudun Selkäyhdistyksen 30-vuotisjuhlaa vietettiin 12.11. Tampere City -hotellissa. Kuvassa vasemmalta Henna Suvanen, Arvo Autio, Riitta Virenius, Raija Salomaa, Ari Nieminen ja Leena Salmela.

28

Hyvä Selkä 4/2022

yskää tai kuumetta, hoida itsesi kuntoon ennen ryhmiin osallistumista. Huolehdithan käsihygieniasta. Kädet tulee pestä tullessa ja lähtiessä.

Jos yskittää, yski hihaan tai kertakäyttönenäliinaan. Ohjaajan lisäksi jokaisella on vastuu oman itsensä ja muiden ryhmäläisten hyvinvoinnista.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Sääntömääräinen syyskokous to 1.12. klo 18 Vammalan Seurahuoneella, Puistokatu 4, Sastamala. Tervetuloa!

Vaasan Selkäyhdistys POHY:n avoimet ovet 7.12. klo 14–16 Vapaaehtoisten ja vammaistenpäivän kunniaksi.

Olemme mukana omassa toimitilassamme Korsholmanpuistikko 44, 2. krs. Tarjolla esitteiden lisäksi myös glögiä ja pipareita sekä arpajaiset.

Tervetuloa!

Ansiomerkit 2021 Yhdistykset muistivat ja kiittivät vapaaehtoisiaan ansiomerkein.

Lämpimät kiitokset kaikille tärkeästä työstä. Paljon onnea!

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Oila Tapani Hopeinen ansiomerkki Laitinen Marjatta Pronssinen ansiomerkki Haapea Kalle Koivisto Hannele Veteläinen Aulis

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Moilanen Sirpa Hopeinen ansiomerkki Kallio Kyösti Nenonen Tarja Parviainen Hannu Pronssinen ansiomerkki Frilander Ulla Klemetti Virpi Westman Eija

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Autio Arvo Lahtonen Pirkko Virenius Riitta Hopeinen ansiomerkki Nieminen Ari Salmela Leena Suvanen Henna Pronssinen ansiomerkki Salomaa Raija

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Lorjo Essi Mattila Hannu Pekuri Sari-Anna Vång Helinä Hopeinen ansiomerkki Niemi Raija Vienola Sirpa Pronssinen ansiomerkki Kemppinen Niina Tanskanen Merja Lisäksi Selkäliiton standaarin saivat Aimo ja Marjatta Hellsten, Ulla Kuusisto ja Arja Österman.

Erilaisia villasukkaohjeita löydät esimerkiksi Marttojen nettisivuilta martat.fi. Kuva: Marjo-Riitta Marttunen

Neulominen lisää hyvää oloa NEULOMINEN ON harrastus, joka vie mukanaan, ja nykyään se on niin suosittua, että puhutaan neulomisbuumista. Neulominen tekee hyvää monella tapaa, kuten myös lämpöiset villasukat.

Käsillä tekeminen tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia. Se on myös hyvää vastapainoa arjelle ja siinä voi päästää luovuutensa valloilleen. Tutkimusten mukaan käsityöt ovat hyväksi aivoille. Käsitöiden tekeminen kehittää luovuuden lisäksi ongelmanratkaisukykyä. Kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja, mikä puolestaan parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä.

Käsityöt auttavat rentoutumaan ja purkamaan stressiä. Neulominen auttaa keskittymään ja se voi siten edistää uusien asioiden sisäistämistä. Esimerkiksi sukkien tekemien vieraskielistä tv-ohjelmaa katsottaessa voi tehostaa vieraan kielen oppimista.

Suomalaiset ovat villasukkakansaa. Kylmässä maassa villasukat lämmittävät jalkoja niin viileillä lattioilla kuin ulkonakin. Villasukat ovat myös ihana lahja. Niissä yhdistyy lämpö ja välittäminen.

Villasukkia voi myös ideoida ja tehdä yhdessä. Yhdessä tekemisessä ilo ja hyöty moninkertaistu-

vat. Käsillä tekeminen antaa tilaa ja paikan vuorovaikutukselle ja sosiaalisuudelle: voi saada ja jakaa neuvoja ja ideoita sekä iloita valmistuvista töistä.

Villasukat jalassa maailma ei tunnu ollenkaan niin kylmältä ja pahalta. Aamulla jalkaan laitetut villasukat saattelevat lempeästi alkavaan päivään ja unisukat rauhalliseen uneen. Villasukissa olo on kotoisa missä vain.

Lähde: Marttojen parhaat villasukat -kirja

Kokeile Selkäkanavan villasukkatreeniä!

Villasukista on moneksi. Ne sopivat myös kaveriksi kotijumppaan. Villasukkajumppa on tehokas, helppo ja hauska harjoittelumuoto. Hiki tulee pintaan ja lihaskunto kehittyy kuin huomaamatta. https://selkakanava.fi/harjoitusohje/ villasukkatreeni

Osallistu kilpailuun: Neulo Selkäliitto villasukkiin!

Oletko innokas ja idearikas neuloja? Suunnittele ja neulo Selkäliitto-teemaiset villasukat. Tyyli on vapaa – kudo sukkiin, se mikä sinusta kuvaa Selkäliittoa. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa. Lähetä kuva sukistasi Hyvä Selkä -lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi viimeistään 23.12.2022 mennessä.

Arvomme kutojien kesken palkinnoksi yhden Omron E3 Intense Pain Reliever -kivunlievittäjän. Julkaisemme sukkakuvasatoa seuraavassa lehdessä.

Hyvä Selkä 4/2022 29

Monilla on niskat kipeinä jo aamusta – fysioterapeutti kertoo mistä on kyse ja minkälainen tyyny auttaa vaivoihin JOS SINULLA ON niska-hartiakipuja, älä sinnittele ergonomisesti huonolla tyynyllä vaan totuttele yksilöllisesti sopivaan tyynyyn. Vaihto on muutos, ja muutos voi olla epämukavaa, mutta se palkitsee, jos tyyny on oikein valittu. Millainen tyyny on hyvä niskalle?

Monet ostavat tyynynsä itsepalveluna halvalla marketista, ja samalla kärsivät niskakivuista. Tällä on yhteys, jonka tulisi pohdituttaa. Onneksi myös ammattilaisten mielipidettä kuunnellaan ja kysytään. Tällainen ammattilainen on esimerkiksi Tommi Närvänen, fysioterapeutti ja koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA).

– Ensimmäiseksi on ymmärrettävä, kuinka tärkeä keksintö ergonominen tyyny on; se ennaltaehkäisee ja helpottaa huonosta nukkumisergonomiasta johtuvaa niskakipua, joka itsessään on iso ongelma ja voi vaikuttaa haitallisesti uneen. Tyynyn sopivuuteen liittyy monia seikkoja ja kaikkia näkökulmia ei osata tunnistaa. Pystymme kuitenkin objektiivisesti määrittelemään hyvän tyynyn ominaisuudet. Tunne mukavuudesta muuten muodostuu siitä, että tyyny on käyttäjälleen yksilöllisesti sopiva ergonomisesti, eli se on fysiologisesti oikeanlainen – ei siitä, että ajatellaan sen vain olevan pehmuste kovalle pääkallolle.

Vaadittavia ominaisuuksia on monia. Tässä Tommin 5 keskeisintä huomionkohdetta, jotka kaikki tulisi ottaa huomioon tyynyn valinnassa: 1. Tyynyn tulisi täyttää patjan ja pään välinen tila niin, että kaularanka pysyy

suorana; se ei saa olla kiertynyt tai taipunut. Tyynyn täytyy olla riittävän korkea ja tukea antava etenkin kylkiasennossa nukuttaessa, koska kehon alle sijoittuva olkapää nostaa nukkujaa ylemmäksi.

Hyvän nukkumisergonomian peruskivi on patjan, tyynyn ja nukkujan, kolmen palapelin osan, täydellinen yhteensopivuus.

2. Tyyny ei saa olla liian korkea, koska

silloin se voi niskakivun ja jäykkyyden lisäksi aiheuttaa alaselkäongelmia, kun ranka taipuu ja/tai kiertyy.

Liian matalassa tyynyssä on samat ongelmat, ja lisäksi se voi ohjata asen-

non vatsamakuulle, jolloin mm. niskaan ja alaselkään voi tulla nukkumista häiritsevä virheasento. Jos nukut kylkimakuulla käsi tyynyn alla, niin tyynysi on todennäköisesti liian matala.

3. Materiaali: Tukevuus. Tyynyn tulisi olla

riittävän tukevaa materiaalia, jotta se antaa vaadittavan tuen. Pehmeä tai muuten huonosti tukeva tyyny painuu lyttyyn ja se on usein syy niskakipuun ja ylimääräiseen heräilyyn.

Muotoutuminen. Tyynyn on kyettävä antamaan reilusti kosketuspinta-alaa niskahartiaseudulle ja päälle, jotta se vähentää kehoon kohdistuvaa pistekohtaista painetta; pintaverenkierto pysyy esteettömämpänä. Tällöin nukkujan ei tarvitse tyynyn aiheuttaman epämukavan paineen takia turhaan kääntyillä yöllä; asento ja unen laatu säilyvät.

4. Tyynyn muotoilun tulee soveltua nukkujan nukkumisasentoon; lähtökohtai-

muussa asennossa. Usein epäsopiva tyyny tai patja ohjaavat nukkumaan epäergonomisessa asennossa. Asennot opitaan; nukkumisympäristö muovaa meitä. Paremmat nukkumisen apuvälineet ohjaavat parempaan asentoon ja unen laatuun.

5. Tyynyn suosittelijat ja myyjät ovat nukkumisergonomian ammattilaisia.

Tempuria suosittelee Selkäliitto ja Uniliitto sekä tuhannet muut terveydenhoidon ammattilaiset. Tempuria myyvät saavat KNA-koulutuksen (nukkumisergonomia.fi).

He osaavat katsoa, että markkinoiden parhaasta materiaalista tehdyt TEMPUR-tuotteet ovat juuri sinulle oikeat ja sopivat. He katsovat, että tyynymateriaali ja -muotoilu tukee hartiaa niin, että lihaksisto pääsee rentoutumaan. Jo kokemus- ja käyttäjäpalautelähtöisesti sanoisin, että mitä enemmän kehon mukaan muotoutuvaa, hengittävää ja riittävän tukevaa Tempurmateriaalia on hartiaa vasten, niin sen paremmat mahdollisuudet kehon ja mielen rentoutumiselle luodaan. Minäkin suosittelen Tempuria.

sesti jokaiseen nukkumisasentoon on oma tyynymalli. Jos nukkuu muussa asennossa kuin kylkimakuuasennossa niin kannattaa selvittää nukkumisergonomian asiantuntijan (KNA) kanssa syy siihen miksi nukkuu ILMOITUS

30

Hyvä Selkä 4/2022

Selkäkaupassa kampanja joulukuun ajan: Tukityynyjä -10 % Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2022 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Hintoihin lisätään toimituskulut.

Joulun reissuille mukaan tukityynyt, esimerkiksi

Autotyyny Comfortex

Autotyyny sopii paljon autossa istuvalle. Kapea selkätyyny parantaa ryhtiä ja vähentää alaselän rasitusta. Autotyyny sopii hyvin myös sporttimallisiin autonistuimiin.

Tyynyn leveys 24 cm, korkeus 25 cm.

Nyt hintaan

60

39

(ovh. 44 €)

McKenzie

Spina-Bac Voit säätää Spina-Bac-selkänojan selkääsi vasten, käytössä on kuusi eri asentoa. Se tukee lannenotkoa siten, että selkärankaan kohdistuva paine vähenee. Päällinen on helposti puhdistettavaa ja kulutusta kestävää polyesterkangasta.

Leveys 30 cm, korkeus 42 cm.

Värit: viininpunainen, siniharmaa ja musta

-lannetuki remmillä Lannetuki remmillä, esim. kiinnitykseen tuolin selkänojan yli. Käytetään tuoleissa, joissa on kovempi selkänoja, kuten konttorituoleissa, autonistuimissa sekä ruokapöydän tuoleissa.

Pituus 400 mm, korkeus 145 mm, paksuus 55 mm.

Nyt hintaan

95

49

(ovh. 55,50 €)

Nyt hintaan

30

85

(ovh. 94,90 €)

www.selkakauppa.fi

Hyvä Selkä 4/2022

31