Alaselkäkipuun liittyvä monikipuisuus heikentää työkykyä

Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti yleinen terveysongelma ja myös Suomessa yleisimpiä sairauksia, joka aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Pitkittynyt alaselkäkipu heikentää elämänlaatua, toiminta- ja työkykyä.

NOIN KOLMANNES työikäisistä suomalaisista on kokenut alaselkäkipua viimeisen kuukauden aikana. Alaselkäkipua esiintyy eniten 40–80-vuotiailla ja naisilla alaselkäkipua esiintyy miehiä useammin.

Alaselkäkivun luokittelu

Alaselkäkipu voidaan luokitella epäspesifiseen alaselkäkipuun, hermojuuren toimintahäiriöön tai mahdolliseen vakavaan/spesifiseen syyhyn.

90 prosenttia alaselkäkivuista voidaan luokitella epäspesifiseksi, joka määritellään pääosin selän alueella ilmeneväksi oireeksi. On tärkeää tunnistaa ajoissa vakavat ja spesifiset syyt oireiden taustalla ja nämä potilaat tulisi ohjata ajoissa tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin.

Kipua voidaan luokitella myös sen keston mukaan kolmeen ryhmään. Akuutti eli lyhytkestoinen selkäkipu kestää alle 6 viikkoa, pitkittyvä selkäkipu kestää 6–12 viikkoa ja krooninen eli pitkäaikainen selkäkipu kestää yli 12 viikkoa. Suurin osa alaselkäkipupotilaista paranee hyvin, mutta noin 10 prosentilla kipu kroonistuu Kivun pitkittymisen syyt tulisi tunnistaa ja nämä potilaat tulisi ohjata oikea-aikaisesti hoitoon ja kuntoutukseen.

Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä selkäkivun ehkäisyssä.

Alaselkäkivun riskitekijät

Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä selkäkivun ehkäisyssä. Alaselkäkivulle tiedetään olevan useita riskitekijöitä, mutta minkään yksittäisen tekijän syysuhteesta ei ole vahvaa näyttöä. Työhön liittyvät fyysiset tekijät on todettu olevan alaselkäkipujen riskitekijöitä; fyysisesti selkää kuormittava työ, etenkin toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja tärinä ovat yhteydessä selkäongelmiin. Istumatyön on myös todettu lisäävän selän kuormitusta. Psykososiaaliset tekijät ovat tärkeässä roolissa kivun kroonistumisessa.

Alaselkäkipuun, kuten myös muihin kipusairauksiin, liittyy usein myös masennusoireita. On todettu, että masennuksesta kärsivät potilaat paranevat huonommin alaselkäkivusta ja siksi heihin pitäisi terveydenhuollossa kiinnittää erityisesti huomiota. Masennuksen on myös todettu olevan riskitekijä alaselkäkivun kroonistumiselle. Masennus samanaikaisesti alaselkäkivun kanssa heikentää potilaan elämänlaatua ja alentaa myös työkykyä.

Yksilöllisistä tekijöistä perintötekijät selittävät merkittävän osan selkäkivuista. Tupakoinnin on todettu lisäävän selkäkipujen esiintyvyyttä ja lihavuus myös suurentaa ainakin välilevytyrän riskiä.

Epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä ja liiallinen lepääminen haitallista.

Alaselkäkipuun liittyvä monikipuisuus

Monikipuisuus samanaikaisesti alaselkäkivun kanssa heikentää potilaan elämänlaatua. Monikipuisuudella tarkoitetaan samanaikaisesti esiintyviä kiputiloja usealla kehonalueella, määritelmän mukaisesti kipupaikkoja on vähintään kaksi.

Monikipuisuutta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä sekä useammin iäkkäillä henkilöillä. Monikipuisuuden on todettu liittyvän psyykkisiin oireisiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja uupumukseen. Elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä monikipuisuuden on todettu liittyvän tupakointiin, fyysiseen inaktiivisuuteen ja lihavuuteen.

Monikipuisuuden on todettu lisäävän kivun kroonistumisen riskiä. On myös todettu vahva yhteys kipupaikkojen lukumäärän ja unen laadun, psyykkisen stressin ja yleisen terveyden välillä. Voidaan myös todeta, että unihäiriöt lisäävät monikipuisuutta ja ovat myös riski alaselkäkivun pitkittymiselle. Monikipuisuus ennustaa huonompaa toimintakykyä, sairauspoissaoloja sekä siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mitä laajemmalla alueella kipua esiintyy, sitä suurempi on vaikutus työkykyyn. On hyvä muistaa, etteivät kaikki monikipuiset koe työkykyään alentuneeksi. Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa fyysisesti kevyt työ, työajan joustot, työpaikan hyvä ilmapiiri, työstressin ja unihäiriöiden puuttuminen sekä normaalipainoisuus.

Alaselkäkivun hoito

Alaselkäkivun hoitoon kuuluu aina potilaan perusteellinen informointi. Potilaalle annettava oikea tieto voi vähentää ahdistuneisuutta ja parantaa potilaan tyytyväisyyttä hoitoon. Potilaan kokonaistilanne tulisi arvioida, jotta aktiiviseen kuntoutukseen sitoutuminen paranee. Potilaan elämäntilanne saattaa olla sellainen, että siinä hetkessä voimavarat omaan kuntoutumiseen ovat vähäiset. Tällöin tulisi yhdessä potilaan kanssa keskustella, mikä on kuntoutuksen rooli potilaan elämässä juuri nyt ja tarvittaessa asiaan voidaan palata uudelleen myöhemmin.

Monikipuisuuden on todettu lisäävän kivun kroonistumisen riskiä.

Kipupotilaan hyvä hoito perustuu toimivaan hoitosuhteeseen ja luottamukseen. Potilaan muut sairaudet, niiden hoito, elämäntavat ja psykososiaalinen tilanne tulee selvittää. Tavoitteena on, että hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa. Epäspesifisestä alaselkäkivusta voidaan todeta, että se on erittäin yleinen vaiva ja syytä huoleen ei ole. Toipuminen voi joillakin kestää pidempään, mutta silloin tarvitaan aktiivista ja oikeanlaista kuntoutusta avuksi.

On muistettava, että kivun uusiutuminen on yleistä, mutta paranemistaipumus kivun uusiutumisjaksoista on useimmiten hyvä. Epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä ja liiallinen lepääminen haitallista. Hoidon tavoitteena on alaselkäkivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun parantaminen. Kun on kyse pitkittyneestä tai kroonisesta kivusta, lääkkeettömät hoidot ovat kivun hoidon perusta. Keskeisiä lääkkeettömiä hoitoja ovat muun muassa liikunta ja terapeuttinen harjoittelu fysioterapeutin ohjeistuksella. Kognitiivis-behavioraalisen terapian merkitys on myös tärkeä, etenkin jos potilaalla on masennusoireita.

Yhteenveto

Alaselkäkipu on yleinen terveysongelma, joka on useimmiten hyvänlaatuinen ja itsekseen paraneva vaiva. Vain pienellä osalla kipu kroonistuu ja kroonistumisen taustalla on tunnistettu olevan useita riskitekijöitä. Näiden tekijöiden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä kivun kroonistumisen ehkäisyssä. Monikipuisuus on yksi kivun kroonistumisen riskiä lisäävä oire ja on myös todettu, että mitä laajemmalla alueella kipua esiintyy, sen suurempi on sen vaikutus työkykyyn. Työterveyshuollosta löytyy osaamista alaselkäpotilaan työhön ja työkykyyn liittyvissä asioissa. Jos alaselkäkipu pitkittyy, tulisi varhaisessa vaiheessa olla yhteydessä työterveyshuoltoon tai perusterveydenhuoltoon, jossa voidaan kartoittaa mahdollisia syitä kivun kroonistumiselle ja käynnistää oikeat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet.

Tarja Virkkunen LL, fysiatrian ja työterveyshuollon erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys, Tays/Fysiatrian yksikkö, fysiatrian erikoislääkäri, Tampereen yliopisto, kliininen opettaja

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Kuva: Shutterstock