Motivaattorina hyvä olo ja suorituskyvyn säilyttäminen Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Jauri Varvikko
Unelmarooli koetteli Kristo Salmisen selkää. Selkäkivut ja henkinen uupuminen saivat näyttelijän luopumaan työstään. Avun toi painonnostoharjoittelu: olo parani ja selkäkivut helpottivat. Pian prätkän selässä viihtyvä Kristo kurvaa taas tauon jälkeen näyttämölle. NÄYTTELIJÄ Kristo Salminen sai ensimmäiset selkäjumppaohjeet jo 12-vuotiaana, kun hänellä todettiin ns. lautaselkä. Kristo ei muista, oliko hänen selkänsä ollut kipeä vai miksi äiti vei hänet lääkäriin. Jumppaaminen ei kuitenkaan nuorukaista kiinnostanut, joten se jäi. Mutta hän selvisi nuoruusajan ilman kipuperiodeja. Myöhemmin kun Kristo oli Teatterikorkeakoulussa, ongelmia tuottivat yläja keskiselkä. – Tehtiin akrobatiaa, esimerkiksi puolivoltteja, ja siinä kun tuli alas pikkasen taivutuksessa olevalle selälle, niin se tuntui. Mutta ajattelin, että sellaisia tulee ja kroppa on tehty käytettäväksi. Jos kuolee vanhuuteen niin, että kaikki paikat on teräksisessä kunnossa, sitten on tehnyt ehkä silleen vähän säästellen. Kristolle tuli myös fasettinivellukkoja. Ne tuntuivat inhottavilta, koska ne salpasivat hengitystä. Avuksi hän kokeili muun muassa fysioterapiaa ja osteopatiaa. Isommin selkä alkoi oireilla, kun Kristo oli nelikymppinen. – Tuli kliseisesti ruuhkavuodet. Lapsia syntyi kolme ja samaan aikaan olin hirveän keskittynyt työn tekoon. Olin töissä Kansallisteatterissa, oli paineita ja stressiä. Tuohon aikaan keskiselän oireet alkoivat vähitellen helpottaa, mutta alaselkä rupesi paukkumaan. Kristo kertoo, että selän kannalta ”huipentuma” oli se, kun hän sai Rikhard III:n roolin, joka oli hänen suuri unelmansa. Historiallisestikin tiedetään, että Rikhardilla oli skolioosi ja Shakespearen tekstin mukaan kytty6
Hyvä Selkä 3/2023
räselkä, mikä toi omat haasteensa roolin esittämiselle. – Koska mulla oli selkä jo valmiiksi huonossa kunnossa, päädyttiin mäkihyppyselkään, ns. 45 asteen kulman asentoon, lisänä oli sitten muita puvustusratkaisuja. Mulla oli siinä kohtaa elämässä aika tehokkaasti jäänyt kaikki jumppaamiset. Mulla ei ollut rooliasennon kannattelemiseen oikeastaan mitään muuta kuin selän lihakset, pakaroista ei tullut juuri tukea. Ikään kuin roikuin siinä asennossa. Esitysten kestäessä selkäkivut iskivät pahoina.
Kipu oli niin karsea, että mä ajattelin katkeavani keskeltä kahtia.” – Kipu oli niin karsea, että mä ajattelin katkeavani keskeltä kahtia. Mutta kun olin saanut unelmahomman, sitkuttelin. Opiaattipohjaisilla ja muilla lääkkeillä douppasin itseäni ja koitin mönkiä eteenpäin. Silloin teatterissa oli ”show must go on” -mentaliteetti. Mutta se on Kriston mukaan onneksi muuttunut alalla. Myös korona-aika on siihen osaltaan vaikuttanut. – Nykyään ihmiset saa ajatella terveyttäkin. Ei tarvitse pää kainalossa mennä lavalle. Noihin aikoihin tapahtui myös klassinen henkinen uupuminen.
– Olin keski-ikäinen mies, joka oli painanut duunia parikymmentä vuotta. Oli perhe, lapset ja kaikki, enkä pitänyt itsestäni ja kunnostani huolta. Kristo juoksi läpi kaikki mahdolliset hoidot saadakseen apua selkäkipuihinsa. Jälkiviisaasti ajateltuna oma aktiivinen liikunta olisi ollut ratkaisu. – Mutta olin jo henkisesti ja fyysisesti pudonnut alle sellaisen suorituskyvyn niin pahasti, etten jaksanut. Umpiväsyneenä näytöksen jälkeen ei tullut mieleen lähteä lenkille jäähdyttelemään tai muuta. Lopulta tilanne päätyi siihen, että Kristo katsoi parhaaksi irtisanoutua kokonaan teatterista. Hän tarvitsi täydellisen irtioton.
Painonnosto koukutti Samoihin aikoihin Kristo tapasi kollegansa kautta Matti ”Masa” Vestmanin Tempaus-Areenalta. Kristo suuntasi painonnostosalille ja Masa teetätti hänellä aluksi keppijumppaa. – Olin silloin sellaisessa kunnossa, että ajattelin, etten voi etukautta kumartua ja poimia maasta mitään, en edes sukkaa. Saati sitten jotain painoa. Heti ensimmäisen treenikerran jälkeen Kristolle tuli parempi olo. Tapahtui jotain positiivista, ja Masa sanoi hänelle motivoivat ”taikasanat”, että nyt on viimeiset hetket päästä kuntoon. Ne upposivat 45-vuotiaaseen mieheen ja painonnostoharrastus alkoi. Aika nopeasti Kristo siirtyi keppijumpasta tekemään oikeita painonnostoliikkeitä, kuten työntöjä, tempausta, kyyk-
